Sosiaalityön tutkimus: epistemologia. OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia
|
|
- Vilho Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OSA II: Sosiaalityön tutkimus epistemologia Peirce: abduktiologiikka ja pragmatismi Popper: falsifikaatio ja demarkaatio Sisäinen realismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Käsityksiä tieteellisestä tiedosta keskiajan skolastikot luottivat auktoriteetteihin Bacon ja empiristit: vain kokemus opettaa, turhat teoretisoinnit on hylättävä Peirce ja päättelyn logiikka 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2
2 Tieteellisen ajattelun perustoja Peircen mukaan tiukka sisäinen realismi induktio, deduktio, abduktio pragmatismi 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Charles Sanders Peirce ( ) opiskeli Harvardissa kemiaa ja fysiikkaa, ja työskenteli Yhdysvaltain rannikko- ja maanmittausvirastossa. Noin viiden vuoden ajan hän toimi logiikan lehtorina Johns Hopkins yliopistossa Baltimoressa. Peirce on pragmatismiksi kutsutun filosofian keskeisiä nimiä, ja hän on tutkinut tieteen logiikkaa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4
3 Käsiterealismi Peirce puolusti käsiterealismia ja vastusti tuolloin vallinnutta nominalismia. Käsiterealismin juuret ovat antiikin filosofiassa, kahdessa toisilleen vastakkaisessa kannassa. Platonin mielestä käsitteet (universaalit), esimerkiksi omenan idea, olivat transsendentaalisia eli ne eivät kuuluneet olioihin itseensä vaan ylimaallisiin sfääreihin. Sen sijaan Aristoteles väitti, että käsitteet ovat immanentteja eli ne sisältyvät olioihin. William Occamilainen sanoutui irti käsiterealismista: hänen mukaansa käsitteet eivät ole transkendentaalisia eivätkä immanentteja vaan ne ovat olemassa vain ihmisten mielessä. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 447) Peirce puolsi kantaa, jonka mukaan käsitteet ovat immanentteja. Käsitteet eivät ole myöskään täysin sopimuksenvaraisia kuten nominalistit ajattelevat. Kielen ja inhimillisen tietoisuuden ulkopuolella sijaitsevan 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 todellisuus sisältää merkkejä, jotka ovat välittömässä vuorovaikutuksessa tietoisuutemme kanssa ja näin luovat uusia merkkejä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6
4 Epäily Kaiken uutta tietoa tuottavan työn perusta on epäily. Epäilyn lietsoma ärtymys johtaa taistelemaan käsityksen saavuttamiseksi. Tätä taistelua kutsutaan tutkimukseksi (inquiry) Metodeja epäilyn tyynnyttämiseksi: (1) jääräpäisyyden menetelmä, (2) arvovallan menetelmä (3) a priori menetelmä (4) tieteen menetelmä. Jotta tekisimme oikeutta epäilylle, on löydettävä menetelmä jonka avulla käsityksiämme ei vakiinnuttaisi inhimillinen vaan ulkoinen pysyvyys. Tätä on tieteellinen päättely... (Peirce, 2001) 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 Kaikki päätelmämme jakautuvat (1)selittäviin, analyyttisiin eli deduktiivisiin päätelmiin ja (2)laajentaviin, synteettisiin eli induktiivisiin päätelmiin. Peirce laajensi tätä jakoa ottamalla mukaan abduktion. Tieteellistä päättelyä on siis kolmea tyyppiä: deduktiota, induktiota ja abduktiota. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 448) deduktio: yksityistapauksen päätteleminen yleisestä säännöstä induktio: säännön johtaminen yksittäisistä tapauksista. Vain nämä päätelmät laajentavat tietoamme. Samalla ovat epävarmoja abduktio: eli induktion ja deduktion yhdistäminen teoreettisen ajattelun avulla. Abduktio on laadullista päättelyä, joka tarjoaa meille välitöntä ja intuitiivista tietoa todellisuuden rakenteesta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 8
5 DEDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia Syllogismia luetaan niin että kaksi ylempää lausetta ovat premisseja ja kolmas lause muodostaa johtopäätöksen. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 INDUKTIO tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä tulos: nämä pavut ovat valkoisia sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10
6 ABDUKTIO sääntö: kaikki tämän säkin pavut ovat valkoisia tulos: - nämä pavut ovat valkoisia tapaus: nämä pavut ovat tästä säkistä 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 Pragmatismi Teorioiden merkitys on niiden toimivuudessa. Totuudella tarkoitamme sitä hypoteesia, joka tulee vastaisuudessa käyttöön ja joka on äärettömän tutkijayhteisön kriittisten ponnistelujen tuoma lopullinen näkemys. (Bertilsson & Christanssen, 2001, 451) Kannattaa panna merkille, että pragmatistinen asenne ei oikein sovi yhteen relativismin kanssa. Mikäli teorioita voidaan arvioida toimivuutensa perusteella, on selvää, että relativismi ei ole kestävä kanta. Toimivuus edellyttää myös käsitystä jonka mukaan on olemassa jonkinlainen kausaalinen järjestys. Muutenhan ei voisi olla mahdollista oletta teorioiden toimivuutta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 12
7 Kant: Harkitse kaikkia vaikutuksia jotka voisivat seurata sanoistasi ja toimi sen mukaisesti Pragmatismin peruslause: mitä kaikkia käytännön seuraamuksia voisi olla jos jotakin lausumaa seurattaisiin johdonmukaisesti. Kontrafaktuaalinen päättely. Miten kävisi jos tutkimus jatkuisi ainoa käytännöllinen ohje on do not block the road of inquiry. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 13 Monia realismin suuntauksia Realismi koostuu monista keskenään kiistelevistä suuntauksista. Fallibilistinen realismi (Popper, Campbell) Metafyysinen tai transsendentaalinen realismi, mm. Bhaskar Sisäinen tai pragmaattinen realismi, Tuomela, Sellars, Putnam 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 14
8 Fallibilismi Sir Karl Popper ( ), alunperin itävaltalainen filosofi, joka vaikutti Englannissa. Popper tutki tieteiden luonnetta, ja esitti teorian, jonka mukaan tieteen tehtävänä ei ole tosiasioiden verifiointi vaan teorioiden falsifiointi. Teoriat pitää laatia sellaiseen muotoon, että ne ovat periaatteessa empiirisellä näytöllä osoitettavissa vääriksi. Tieteelliset teoriat ja historistiset ideologiat eroavat toisistaan juuri tässä suhteessa: ideologioita ei voida osoittaa empiirisesti vääriksi. (Demarkaatioperiaate) Tieteellisten teorioiden pitäisi olla kumottavissa. Tähän palataan vielä luennon lopulla kalvossa 28. Donald Campbell, sosiaalipsykologi, joka uskoi koeasetelman voimaan. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 15 Popperin käsitys tieteen luonteesta Tiede eroaa ei-tieteestä siinä että ei-tiedettä (esim marxismi, psykoanalyysi jne.) ei voida edes periaatteessa osoittaa vääräksi. Ei-tiede voidaan aina pelastaa lisähypoteeseilla. Teorioita ei voida koskaan osoittaa tosiksi, mutta niitä voidaan tukea havainnoilla. (Koska havainnot ovat teoriapitoisia, tähän liittyy ongelma!) Totuudesta puhumisen sijaan maltillisemmin totuudenkaltaisuuden käsite. (verisimilitude) Tiede on perusluonteeltaan ongelmanratkaisua. Vrt Popperin käsitys historisismista ja yhteiskuntasuunnittelusta: hyvä yhteiskunta ei pyri hyvään vaan mieluummin pyrkii minimoimaan pahaa. Holistiset suuret suunnitelmat johtavat totalitarismiin. Negatiivisen utilitarismin periaate, eli yhteiskuntapolitiikan tarkoituksena on huonojen olosuhteiden 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 16
9 vähentäminen, ei hyvinvoinnin lisääminen. (Thornton, 2002) 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 17 Tiede on ongelmanratkaisua! Inhimillinen tieto lisääntyy ongelmanratkaisujen kautta. Tiedekin edistyy, ei yksittäisten havaintojen vaan (teorioissa) esiin nousevien ongelmien kautta. Tieteellinen toiminta on Popperin mukaan luonteeltaan deduktiivista teorioiden testausta. Teoriat eivät itsessään ole loogisesti perusteltavissa (ei ole keksimisen logiikkaa). Teorioista johdetaan alustavia hypoteeseja joita testataan empiirisesti empiirinen näyttö joko vahvistavaa tai hylkää hypoteesin. Kaikki tieteellinen tieto on väliaikaista, hypoteettista, muuttuvaa. Kriittinen asenne on siksi välttämätöntä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 18
10 Kerrostuneisuuden idea: Maailma on sipuli, eli todellisuus on kerrostunutta. Popperin teoria kolmesta maailmasta Luonnon maailma, ihmisen maailma ja teorioiden maailma (Niiniluoto) Eri kerrokset vaikuttavat toisiinsa, mutta niillä on myös itsenäisyyttä. Kannalle vastakkainen käsitys on sellainen, että on olemassa vain pintakerros, tai että vain luonnonmaailma on olemassa 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 19 Metafyysinen realismi (a) pitää maailmaa valmiina, inhimillisestä tajunnasta riippumattona objektien kokonaisuutena. (b) MR:n mukaan on olemassa yksi ja vain yksi täydellinen kuvaus maailmasta. (c) Tässä kuvauksessa totuus merkitsee maailman ja kielen välistä korrespondenssia. Kyse on siten radikaalisti ei-episteemisestä todellisuuskäsityksestä. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 20
11 Sisäinen realismi kieltää edellä esitettyjen teesien (a), (b) ja (c) pätevyyden. Sisäinen realismi puolestaan väittää, että (a ) Maailma on eräässä mielessä ihmisten tekemä, eli siihen vaikuttaa ihmisten käsitteellistäminen. (b ) On mahdollista esittää useita keskenään kilpailevia, mutta tosia ja täydellisiä kuvauksia maailmasta (c ) Totuus on episteeminen ja teoriaan sidottu käsite. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 21 Metafyysinen realismi on väärässä, sisäinen realismi on oikeassa. Sisäistä realismia pitää kuitenkin täydentää käsityksellä kausaalisuudesta. Teorioiden toimivuuteen nojautuva pragmaattinen sisäinen realismi on oikeassa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 22
12 Teorioiden rooli yhteiskuntatieteissä Realismi eroaa empirismistä ja instrumentalismista siinä, että realismissa ajatellaan teorioilla olevan tärkeä merkitys olemassaolevan kuvaamisessa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 23 Teorioiden rooli tietoperustan luomisessa Empirismi pitää maailmaa sellaisena kuin se näyttää olevan. Maailma on meille annettu. Emipirismi uskoo välittömiin havaintoihin ja katsoo tutkimuksen tehtävänä olevan näiden havaintojen järjestämisen raportiksi. Instrumentalismi puolestaan pitää teorioita välineinä, joilla voidaan organisoida ja systematisoida dataa, ja pitää havaittavan jokapäiväisen maailman ja ei-havaittavien teorioiden välistä eroa luonteeltaan ontologisena. Realistiselle tutkijalle teoria ei ole vain väline, jolla yksittäisiä havaintoja järjestetään raportiksi. Se, että jokin ei ole havaittavissa, ei merkitse sitä, että ilmiö ei olisi olemassa. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 24
13 Teoria määrittelee, mikä on olemassaolevaa: Oletetaan, että on olemassa teoria yhteiskuntaluokista. Realismin mukaan, mikäli teoria on kelvollinen, ovat luokat olemassa. Realismin variantista riippuen pidetään sekä tieteen avulla kuvattu ilmiö että arkipäivän ymmärryksen mukaista kuvausta olemassaolevana (minimaalinen realismi), tai vain parhaan mahdollisen teorian kuvaamaa ilmiötä totena, ja arkiymmärryksen kuvaamaa ilmiötä oikeastaan ei-olemassaolevana. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 25 Teorioita tarvitaan erityisesti tekemään yhteiskunnalliset rakenteet näkyviksi. Yhteiskunnan keskeisiä aspekteja on todella vaikea kuvata induktiivisesti. Olipa kyse globalisaatiosta, pankkijärjestelmästä, rahasta tai sukupuolijärjestelmästä, on induktiivinen tutkimusstrategia hankaluuksissa. Induktivismin ongelmat ovat todellisia, ja siksi tilanne, jossa huomattava osa sosiaalityön tutkimuksesta nojaa vahvasti siihen, on pulmallinen sosiaalityön tietoperustan kehittymisen kannalta. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 26
14 Bruce Thyer: sosiaalityön tutkimuksessa on päästävä eroon teorioiden tavoittelusta ja keskityttävä interventioiden vaikutusten arviointiin. Näitä arviointeja yhteenliittämälä voidaan luoda tietoperusta sosiaalityölle. Tomi Gomoryn mielestä Thyerin verifikationistinen sosiaalityön tutkimus pyrkii induktiivisesti osoittamaan, että koska yhdessä tutkimuksessa on voitu todeta jonkin menettelytavan olevan hyödyllinen, ja sama tulos voidaan osoittaa toisissakin tutkimuksissa, on valittu interventio todistettu hyväksi. Hänen mukaansa tämä strategia on kestämätön, eikä johda sosiaalityön tietoperustan kehittymiseen. Monenkaan testauksen jälkeen on vaikea osoittaa, että interventio todellakin auttaa asiakkaita toivotulla tavalla. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 27 Vaihtoehtoiseksi strategiaksi Gomory esittää popperilaista falsifikationistista ohjelmaa, jossa pyrittäisiin fallibilistisesti ja noninduktiivisesti testaamaan teorioita. Tavoitteena ei olisi pyrkiä induktiivisesti osoittamaan toistuvilla testeillä, että jokin interventio toimii, vaan teorioiden toimivuutta testaamalla osoittamaan, mikä niissä ei toimi. Siksi Thyerin vaatimus teoriattomasta empiirisestä tutkimuksesta on pulmallinen, eikä johda sosiaalityön tietoperustan kehittymiseen. 4. helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 28
15 Viitteet Bertilsson, Margareta & Christanssen, Peder Voetmann (2001). Teoksessa Peirce (2001). Jälkisanat. Peirce, Charles Sanders (2001). Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Valinnut ja suomentanut Markus Lång. Tampere: Vastapaino. Thornton, Stephen (2002). Karl Popper. Teoksessa Stanford Encyclopedia of Philosophy. Tulostettu internetistä helmikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 28
Laadullinen tutkimus. Laadullinen tutkimus sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari Mikko Mäntysaari
sosiaalityön tutkimuksessa Sosiaalityön tutkijakoulun aloitusseminaari 8.9.2003 Mikko Mäntysaari 8. syyskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Luennon sisältö Ontologia ja epistemologia Metodologia: kvantitatiivisen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotSosiaalityön tutkimus: ontologia. Sosiaalityön tutkimus: ontologia
OSA I: Sosiaalityön tietoperusta Tietoperusta-keskustelu Väitöskirjani Responssi ja opetukset 30. tammikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Eileen Gambrill (UCLA, USA): sosiaalityö on auktoriteettiperusteinen
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotDeduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;
LisätiedotTieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia
Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotMatemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja
Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä
Lisätiedot1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5
1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely?
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 5 Tieteellinen päättely 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotTieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 6. Luento 5.2.2009 Positivistinen näkemys teorioista havaintojen teknisenä
LisätiedotTieteellinen päättely
5 Tieteellinen päättely 2012 Ilpo Halonen, Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset. Teokset
LisätiedotTieteellinen päättely
5 Tieteellinen päättely 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka.
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotSuhteellisuusteorian vajavuudesta
Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotAbduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.
Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.2015 Sami Paavola Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
Lisätiedotyliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
LisätiedotKOKEELLINEN METODI luvun modernit väitteet nykyajan näkökulmasta
KOKEELLINEN METODI Aristoteelinen itsestään selvän kokemuksen käsite muuttuu käsitykseksi tiedosta, joka todistetaan sitä varten suunnitellulla kokeella Miten kokeellinen metodi syntyy ja kehittyy? Historiallisuus:
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotFI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotArgumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016
Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 14. tammikuuta 2016 1 Argumentin käsite Tässä monisteessa argumentti on kielellinen viesti,
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotMitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen
Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -
LisätiedotMuodostaminen ja muokkaaminen. Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto
Muodostaminen ja muokkaaminen Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto Uskomukset ovat tieteellisen tutkimuksen huomattavimpia tekijöitä. Liioittelematta voidaan sanoa, että tutkimus
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
LisätiedotSosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotJohdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet
Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet 1. Etsi lauseen ((p 0 p 1 ) (p 0 p 1 )) kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa normaalimuodossa, (b) konjunktiivisessa normaalimuodossa.
LisätiedotSurveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos
Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille
Lisätiedot