FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
|
|
- Hilkka Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa Elämänfilosofian nousu ja tuho Mitä on inhimillinen olemassaolo? Eksistentialismi Heideggerista Sartreen Kieleni rajat ovat maailmani rajat : Wittgenstein ja kielifilosofia Tiede maailmankatsomuksena: Wienin piiri ja valistuksen perintö Filosofit sodassa miten maailmansodat muuttivat filosofiaa? Miksi totalitarismi syntyi? Adorno, Horkheimer, Cassirer, Arendt Sirkku Ikonen
2 Luentomateriaali saatavilla osoitteessa: Sirkku Ikonen
3 TIEDE MAAILMANKATSOMUKSENA: WIENIN PIIRI JA VALISTUKSEN PERINTÖ Sirkku Ikonen
4 WIENIN PIIRI Vaihteleva joukko tieteentekijöitä ja filosofeja alkoi kokoontua Wienissä 1920-luvun loppupuolella jälkeen hajaantui ympäri maailmaa yhdistävät tekijät looginen positivismi ja tieteellinen maailmankatsomus. suuri vaikutus koko 1900-luvun filosofian - analyyttinen filosofia, logiikka ja kielifilosofia, tieteenfilosofia Looginen positivismi ja Wienin piiri filosofia.fi-portaalissa:
5 WIENIN PIIRI Keskeisiä jäseniä: Moritz Schlick ( ) Rudolf Carnap ( ) Otto Neurath ( ) Philipp Frank, Hans Hahn, Herbert Feigl, Friedrich Waismann Suomesta mukana ulkojäsenenä Eino Kaila ( ) Piirissä luettiin Wittgensteinin Tractatusta, Schlick ja Waismann kävivät tapaamassa Wittgensteinia
6 MORITZ SCHLICK ( ) RUDOLF CARNAP ( )
7 OTTO NEURATH ( ) Sirkku Ikonen
8 LOOGINEN POSITIVISMI Puhutaan myös loogisesta empirismistä Yhdisti klassisen empirismin ja uuden matemaattisen logiikan Kaikki tieto perustuu kokemukseen Filosofian tehtävä oli analysoida tieteen kieltä ja tieteellisen teorian rakennetta Wienin piiri näki tehtäväkseen edistää kaikesta näennäistieteellisyydestä ja metafysiikasta puhdistettua tieteellistä filosofiaa
9 TAUSTAA Positivismi: August Comten ( ) perustama filosofinen tutkimussuuntaus, jonka tarkoitus oli luoda filosofialle positiivinen ohjelma luonnontieteistä peräisin olevien tieteellisyysihanteiden täydentämiseksi luonnontieteellinen menetelmä kaikkien tieteiden menetelmäksi kaikki tieto on voitava palauttaa välittömästi aistittavia tosiasioita koskeviksi väitteiksi tai tälläisten aistimusten perusteella esitetyiksi yleistyksiksi
10 TAUSTAA Loogisen positivismin nousun taustalla laajempi yhteiskunnallinen kehitys Kasvava huoli erilaisten irrationalististen ja poliittisesti vaarallisten aatteiden esiinmarssista saksankielisellä alueella 1920-luvulla. Apua haettiin näennäistieteellisyydestä ja metafysiikasta puhdistetusta tieteellisestä filosofiasta Tässä looginen positivismi jatkoi valistuksen perinnettä Järjen ja demokratian korostaminen Wienin piiri pyrki myös levittämään aatettaan laajemmille kansanjoukoilla Aktiivinen julkaisutoiminta Monet loogiset positivistit olivat vasemmistolaisia
11 YHTEYS BAUHAUS-LIIKKEESEEN
12 NEURATHIN ISOTYPE-JÄRJESTELMÄ Sirkku Ikonen
13 Sirkku Ikonen
14 Sirkku Ikonen
15 TAUSTAA -WITTGENSTEIN "Kaikki mitä ylipäänsä voidaan ajatella, voidaan ajatella selvästi. Kaikki ilmaistavissa oleva voidaan ilmaista selvästi". (Tractatus Logico-Philosophicus) Oikein muodostetut lauseet ovat kuvia asiaintiloista Esim. lause Kissa on pöydällä kuvaa asiaintilaa, jossa kissaksi kutsuttu eläin on pöydällä. Filosofian ongelmat syntyvät Wittgensteinin mukaan silloin, kun kieltä käytetään väärin esimerkiksi yrittämällä kuvata sellaista, jota ei voi kuvata.
16 LOOGINEN POSITIVISMI KESKEISET PERIAATTEET 1. Merkityksellisyyden tai mielekkyyden todennettavuus- eli verifioitavuusehto: Lause, jota ei voida periaattessakaan verifioida eli todentaa aistihavainnolla on merkityksetön (hölynpölyä) 2. Jyrkkä empirismi: Kaikki mielekäs puhe (erityisesti tiede) on voitava palauttaa välittömästi havaittavia tosiasioita koskeviin lauseisiin eli havaintokieleen 3. Vaatimus tieteiden ykseydestä Ihmistieteillä ja luonnontieteillä on pohjimmiltaan samat päämäärät ja metodit
17 METAFYSIIKAN KRITIIKKI Wienin piirin manifesti (1929) (Wissenschaftliche Weltauffassung. Der Wiener Kreis): Päämäärä, joka yhdistää kaikkia Wienin piirin jäseniä on ei vain metafysiikasta vapaa näkemys, vaan metafysiikan vastaisuus.
18 METAFYSIIKAN KRITIIKKI Rudolf Carnap Metafysiikan eliminoiminen kielen loogisen analyysin avulla (Überwindung der Metaphysik durch logische Analyse der Sprache) (1931) Carnap kritisoi erityisesti Heideggeria Metafysiikan lauseet eivät ole empiirisesti todennettavissa (esim. sielu on kuolematon ) -> metafysiikan lauseet ovat mielettömiä Metafysiikan lauseet ovat kieliopillisesti väärin muotoiltuja (Heideggerin Nichts nichtet, Welt weltet -> metafysiikan lauseet ovat mielettömiä
19 FILOSOFIAN KÄÄNNE Moritz Schlick, Filosofian käänne (Die Wende der Philosophie), niin&näin 1/2014. Kaikki tieto on ilmaisua, esitystä jostakin Sama asiasisältö on ilmaistavissa eri kielillä ja eri symbolijärjestelmillä -> nämä kaikki ilmaisevat samaa tietoa -> näillä ilmaisuilla on oltava jotain yhteistä -> yhteistä on looginen muoto Kaikki tieto on tietoa vain muotonsa ansiosta: muotonsa avulla tieto esittää tiedetyn asiasisällön -> kysymykset tiedon pätevyydestä ja rajoista katoavat: Kaikki, minkä voi ilmaista, on tiedettävissä Ei ole periaatteessa vastaamattomia kysymyksiä eikä periaatteessa ratkaisemattomia ongelma
20 FILOSOFIAN KÄÄNNE Mitä on tiede? Tietty asiasisältö todennetaan (verifioidaan) havainnolla, välittömällä kokemuksella Totuuksille ei ole muuta koetta ja varmennusta kuin havainto ja kokemustiede Tiede on tietojen, ts. tosien kokemuslauseiden järjestelmä Mitä on filosofia? Filosofia ei ole lauseiden järjestelmä, se ei ole tiede Filosofia on toimintaa, jonka avulla väitteiden mieli selvitetään Metafysiikan virhe: Kuvitelma, että väitteiden todellinen mieli ja sisältö voitaisiin esittää tietona
21 FILOSOFIAN KÄÄNNE Yksi menneisyyden raskaimmista virheistä oli, että luultiin todellisen mielen ja viimekätisen sisällön muotoutuvan väitteissä, siis että todellinen mieli ja viimekätinen sisältö voitaisiin esittää tietona, tämä oli metafysiikan virhe [Metafyysikot] tavoittelivat puhtaiden kvaliteettien sisältöä (asioiden olemusta ) ilmaistaakseen sen tiedon avulla. He siis yrittivät sanoa sanomattoman; kvaliteetteja ei voi sanoa, niihin voi vain viitata kokemuksessa. Tiedolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Johtopäätös: Metafysiikka romahtaa, koska sen kysymyksenasettelu paljastuu vääräksi / tyhjäksi.
22 METAFYSIIKAN KRITIIKKI Tarkempi tarkastelu osoittaa, että Wienin piirin metafysiikkakritiikki kohdistuu erityisesti elämänfilosofian edustamaan metafysiikkaan Elämänfilosofia oli 1900-luvun alun keskeisin saksalaisen filosofian suuntaus Keskeistä irrationalismi ja tieteenvastaisuus Elämänfilosofit korostivat elämyksen ja intuition keskeisyyttä: Todellisuus on tavoitettavissa vain intuition ja välittömän kokemuksen avulla Järki ja tiede eivät voi tavoittaa sitä, mikä on olennaista Keskeisiä elämänfilosofeja mm.: Rudolf Eucken, Oswald Spengler, Max Scheler, Ludwig Klages, Theodor Lessing (Saksa), Henri Bergson (Ranska), William James (Yhdysvallat) Filosofian tehtävä on tavoittaa todellisuus ennen symbolien vääristävää vaikutusta
23 METAFYSIIKAN KRITIIKKI Loogiset positivistit vastustivat elämänfilosofian 1) käsitystä, että elämän olemus on saavutettavissa eirationaalisen metodin, intuition avulla 2) käsitystä elämyksestä erityisenä tiedonlähteenä Schlick: Aito tieto on kommunikoitavissa elämys (esim. havaintomme punaisesta) ei ole välitettävissä eteenpäin Subjektiivisesti koetut kvaliteetit eivät ole tietoa, vaan ainoastaan elämyksiä
24 METAFYSIIKAN KRITIIKKI Schlick: Koska elämyksen sisällöt eivät ole ilmaistavissa sanojen tai symboleiden avulla, ne eivät ole tietoa aidossa mielessä Mitä sitten voimme tietää? Meillä voi olla tietoa vain kokemuksen rakenteesta: Tieteelliseen kuvaukseen voi kuulua vain objektien rakenne ei niiden olemus Subjektiivisesti koetut kvaliteetit punaisuus, mielihyvä ovat vain elämyksiä, eivät tietoa. Fysikaalinen optiikkaa sallii vain sen, mikä on periaatteessa myös sokean ymmärrettävissä. (Wienin piirin manifesti /Wissenschaftliche Weltauffassung. Der Wiener Kreis) Metafysiikkaa syntyy Schlickin mukaan elämyksen ja tiedon sekoittamisesta - > Metafysiikka yrittää ilmaista sen, mitä ei voi ilmaista
25 Wienin piiriläiset eivät kuitenkaan tyrmää elämystä, intuitiota ja metafysiikkaa täysin Ongelmat syntyvät silloin, jos elämys pyritään esittämään tietona ja elämäntunnot (Lebensgefühl) puetaan teorian kaapuun Wienin piirin jäsenet pitivät elämäntuntojen ilmaisua tärkeänä: oikea tapa ilmaista elämäntuntoja on runous tai musiikki, ei filosofia Metafysiikan lauseita tulisi arvioida taideteoksina, ei totuuksina Metafyysikot ovat muusikoita ilman musikaalista kykyä Otto Neurathin Spengler-kritiikki (Anti-Spengler 1921): Spenglerin virhe oli yrittää saada lisää auktoriteettia ajatuksilleen pukemalla ne kvasitieteelliseen muotoon Nietzscheä kuitenkin arvostettiin!
26 LOOGISEN POSITIVISMIN KOHTALO Loogiset positivistit havaitsivat todennettavuusteesin liian jyrkäksi Myös vaatimus mielekkäiden lauseiden käännettävyydestä havaintokielelle osoittautui liian ahtaaksi -> looginen positivismi alkoi murentua sisältäpäin Kansallissosialisten noustua valtaan piiri hajosi ympäri maailmaa Schlick ammuttiin 1936 Suuri osa Wienin piirin jäsenistä päätyi Yhdysvaltoihin Voimakas vaikutus angloamerikkalaiseen filosofiaan ja analyyttiseen filosofiaan
27 Wienin piirin perintö: Tieteellisten teorioiden empiirinen koeteltavuus (väljässä mielessä) Selkeyden ihanne filosofiassa Analyyttisen lähestymistavan korostus Järjen ja demokraattisen moniäänisyyden ihanne
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotSilloin tällöin on järjestetty kilpakirjoituksia,
Moritz Schlick Filosofian käänne Silloin tällöin on järjestetty kilpakirjoituksia, joissa on kysytty, millaisia edistysaskeleita filosofia on tiettyjen aikarajojen puitteissa ottanut. Aikaviipale on ollut
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotIhmistieteet ja filosofia
Ihmistieteet ja filosofia 1 2 P A N U R A A T I K A I N E N IHMISTIETEET JA FILOSOFIA GAUDEAMUS HELSINKI 2004 3 Gaudeamus Kirja. Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. HYY Yhtymä. PL 1099,
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotYRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA
YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
Lisätiedot26.1. Itävallan henkisiä virtauksia FM Jussi Tuovinen. Tiesitkö tämän Itävallasta? Ma 16.50-18.20 Hgin suomenkielinen työväenopisto Helsinginkatu 26
26.1. Itävallan henkisiä virtauksia FM Jussi Tuovinen Tiesitkö tämän Itävallasta? Ma 16.50-18.20 Hgin suomenkielinen työväenopisto Helsinginkatu 26 Mikä Itävalta? Itävaltalainen kulttuuri Kieli, kansa,
LisätiedotHelene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs
Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotMITÄ OLI ANALYYTTINEN FILOSOFIA?
Ilmestynyt: Ajatus 58 (2001), 189-217. MITÄ OLI ANALYYTTINEN FILOSOFIA? Panu Raatikainen Vakiintuneeksi tavaksi on muodostunut puhua nykyfilosofiasta kahtiajakautuneena analyyttiseen ja mannermaiseen filosofiaan.
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
Lisätiedot10. Luento Hyvä ja paha elämä
10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian
LisätiedotLuentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki
Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
LisätiedotTiede, totuus, viisaus: Huomioita Ilkka Niiniluodon filosofiakäsityksestä
Tiede, totuus, viisaus: Huomioita Ilkka Niiniluodon filosofiakäsityksestä LEILA HAAPARANTA Tutustuin Ilkka Niiniluodon ajatteluun ensimmäisen kerran lukiolaisena vuonna 1973, jolloin luin Parnasso-lehdestä
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotLogik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto
Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto KURSSIN SISÄLLYS 1. Elämänvaiheet ja ura 2. Logik der Forschung 3. The Logic of Scientific Discovery 4. Tiedon
LisätiedotISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15
ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotTieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotELÄMÄNFILOSOFIA Kuolema
Kuolema Kuolema korjaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Miten tietoisuus kuolemasta ja kuolevaisuudesta vaikuttaa elämään? Tekeekö tietoisuus kuolemasta elämästä mielekkäämpää? Kirjatkaa alla olevaan tilaan
LisätiedotT O.DE L L.1S!LU.. D... E1lJ{lE!lEl.SY.. Y-S: HEIDEGGER, CARNAP, PARMENIDES
--- -- - - - ---- -- - - -,.,... T O.DE L L.1S!LU.. D... E1lJ{lE!lEl.SY.. Y-S:.--- - - - --- - ---- HEIDEGGER, CARNAP, PARMENIDES Jussi Backman Onko objektivoiva ajattelu ja puhe erityinen ajattelemisen
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotYK10 Etiikka III luento
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia
Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotEino Kaila ja tie Wienin piiriin. Juha Manninen
Eino Kaila ja tie Wienin piiriin Juha Manninen Wienin piiri ja looginen empirismi ovat klassisessa asemassa puhuttaessa 1900-luvun keskeisistä filosofisista suuntauksista ja filosofisesta keskustelusta.
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
Lisätiedot1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.
Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 3. luento 3.2.2005 Mottoja Wittgensteinilta 1 Lauseet osoittavat, mitä ne sanovat. Tautologia
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
Tieteen etiikka 10 Tieteen ja etiikan suhde: Onko tiede arvovapaata? KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko
LisätiedotSovittelu.TL Turku 2018 Timo Leinonen
Runomuotoon kirjoitettu kooste filosofi J. E. Salomaan ajatuksista totuudesta ja arvosta Sovittelu.TL Turku 2018 Timo Leinonen timo.a.leinonen@gmail.com 2 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 KAKSI MIELTÄ...
LisätiedotMinkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?
Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Filosofia Pakolliset 1-2, syventävät 3-4, soveltavat 5- Kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä. Sen jälkeen muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa. FI7-kurssin pohjaksi edellytetään kurssin 4 suoritusta.
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotPositivismin kriitikosta positivistiksi
ositivismin kriitikosta positivistiksi Juha Manninen uhe Wienin piirin jäsenistä on metaforien käyttöä. Jäsenkirjoja ei tunnettu, jollei sellaiseksi katsota chlickiltä saatua kutsua torstaiseminaariin.
Lisätiedot!!"#$#%#%#&#&#'###(#'###$#)#*#"#+#+#%#,#-#-#,#!!!
"#$#%#%#&#&#'###(#'###$#)#*#"#+#+#%#,#-#-#,# "#$%&'()*+'&%,,$-..&%(/$,'-'/$*(01+$$2*()*1#342.5--$(%,%6%(++%)7 89&$-+%,%:72'2'(*$-..-0';%+.-6.$-+$$(;*('+?@':*,*$(%(A.#/0123#45332667#6589#:0;
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSimon lukio Aikuisten lukiokoulutus
Simon lukio 18.12.2017 Aikuisten lukiokoulutus LOPS 2016 Nuorten lukiokoulutus ÄIDINKIELI LOPS2016 Vastaavat kurssit ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI3 Kirjallisuuden
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
IEEEN EIIKKA 12 ieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 2 KIRJALLIUUA 1 Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, utkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, ampere 2007. Hallamaa, Jaana,
LisätiedotFilosofia yhdistää 1
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotKaila ja kahden tunnistamistavan ero. Juha Manninen
1 Kaila ja kahden tunnistamistavan ero Juha Manninen Eino Kaila kamppaili koko ikänsä yrittäen sovittaa yhteen hyvin erilaisia katsantokantoja. Hän ei ollut suorasta puusta veistetty filosofi. Hänen emotionaaliset
LisätiedotNimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille
LisätiedotARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI
Immanuel Kant ARVOSTELUKYVYN KRITIIKKI Suomentanut Risto Pitkänen Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2018 Suomentaja ja Gaudeamus Copyright 2018 Johdatus Arvostelukyvyn
Lisätiedot