Matti Sintonen: Mistä tieteen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Sintonen: Mistä tieteen"

Jarno Pesonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Matti Sintonen: Mistä tieteen Filosofian laitos Helsingin yliopisto

2 Tieteen menetelmä Jos päämäärä on varmennetun tiedon alueen laajentaminen, kuinka se tapahtuu? Tieteen menetelmä vs tieteen menetelmät Magiikka, prototiede, esitiede ja älyllinen hölynpöly missä rajat kulkevat? Demarkaatio-ongelma: miten tiede eroaa muista inhimillisen ajattelun ja toiminnan alueista Charles Peirce: Tieteen menetelmä

Magiikka ja tiede Yksi tieteen edeltäjistä on magiikka, luonnon hallitseminen ja manipulointi Monet tieteen isät, mukaan lukien Isaac Newton, olivat

3 Magiikka ja tiede Yksi tieteen edeltäjistä on magiikka, luonnon hallitseminen ja manipulointi Monet tieteen isät, mukaan lukien Isaac Newton, olivat kiinnostuneita alkemiasta: Newton kirjoitti enemmän alkemiasta kuin fysiikasta Ja mikä ettei: kuinka lyijystä tehdään kultaa! (huom! Tieteen kassa-arvo!)

4 Demarkaatio-ongelma Tiede ja älyllinen hölynpöly: demarkaatioongelma; tiede ja prototiede Positivistien verifikaatio-kriteeri (ja metafysiikin kritiikki Popper: falsifikaatio eli epätodeksi osoittaminen Duhem-Quine teesi ja falsifioinnin ongelmat Thomas Kuhn: tiedemiehet eivät pyri osoittamaan teorioitaan tosiksi tai epätosiksi, vaan ratkaisemaan ongelmia

5 Verifikaatio loogisen positivismin motivaatio ja lyhyt historia: empiristinen tietoteoria ja Comten positivismi; alas alntropomorfismi ja sentrismi Tieteen ykseys on kielen ja menetelmän ykseyttä loogisen positivismin kolme teesiä: Merkitys edeltää totuutta Merkityksen verifikaatiokriteeri: lauseen ymmärtäminen on sitä, että ymmärretään sen totuusehdot Käännettävyysteesi: kaikki mielekkäät väitteet voidaan kääntää yhtenäiselle tieteen kielelle; fenomenalismi ja fysikalismi

6 Verifikaatio 2 Kaikki on pintaa, ei ole metafyysisiä ja teologisia syvyyksiä Mikä voidaan sanoa, voidaan sanoa seälvästi ja yksiselitteisesti Wittgenstein ja MA Numminen: Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen

7 Todeksi osoittamisen ongelmia Testaamisen logiikka ja Duhem-Quine teesi: tieteellinen väite (yleistys, teoria) ei kohtaa todellisuutta yksin vaan as a corporate body Loogisten positivistien verifikaatiovaatimus oli liian vaativa ja se korvattiin löyhemmällä koeteltavuuden periaatteella: teorialla tulee olla joitakin empiirisiä seurauksia Kuinka havaintotason evidenssi tukee teoriaa? Positivistit: psykologinen ja looginen on erotettava; Kielellinen käänne: kuinka konfirmaatio voitaisiin esittää loogisena suhteena evidenssilauseiden ja teorian välillä

8 Konfirmaatio ja sen ongelmat Loogisten posotivistien verifikaatiovaatimus oli liian vaativa ja se korvattiin löyhemmällä koeteltavuuden periaatteella: teorialla tulee olla joitakin empiirisiä seurauksia Testaamisen logiikka ja Duhem-Quine teesi: tieteellinen väite (yleistys, teoria) ei kohtaa todellisuutta yksin vaan as a corporate body Kuinka havaintotason evidenssi tukee teoriaa? Positivistit: psykologinen ja looginen on erotettava; Kielellinen käänne: kuinka konfirmaatio voitaisiin esittää loogisena suhteena evidenssilauseiden ja teorian välillä Vanha induktion ongelma a la Hume: mitä syitä meillä on odottaa, että nyt havaittavat säännönmukaisuudet ja lait pätevät tulevaisuudessa

9 Konfirmaatio ja sen ongelmat Deduktiivinen päättely: pätevää, koska jos premissit ovat todet, johtopäätös on välttämättä tosi: P1 Kaikki korpit ovat mustia P2 K1 on korppi Siis: K1 on musta

10 Konfirmaatio ja sen ongelmat K1 on korpi ja se on musta, K2 on korppi ja se on musta K3 on korppi ja se on musta... Kn on korppi ja se on musta ========================= ====== Siis: Kaikki korpit ovat mustia

11 Ns. pseudotiede ja demarkaation ongelma G1 Kaikki korpit ovat mustia on loogisesti ekvivalentti seuraavan lauseen kanssa: G2: Kaikki ei-mustat (oliot) ovat ei-korppeja Jos siis löydämme ei-mustan olion joka ei ole korppi, tuo olio tukee sekä yleistystä G1 että yleistystä G2 Siis punaiset tomaatit, keltaiset appelsiinit ja valkoiset kengät tukevat yleistystä, että kaikki korpit ovat mustia (G 1), koska ne ovat ei-mustia ei-korppeja. Loogisille empiristeille (positivistien seuraajille) tämä oli ongelma

12 Paradoksiin suhtautumistapoja Mitä tehdä? Jotkut, kuten Hempel, hyväksyivät tämän: punainen kenkä tukee yleistystä, ainakin vähän. Ongelma: kuinka paljon? Miksi? I.J. Good: Se, tukeeko havainto yleistystä, riippuu tilanneyhteydestä: joskus se tukee, joskus ei; kaikki riippuu siitä, onko havainto aito potentiaalinen falsifioija -Tärkeä ajatus, koska tämä tekee konfirmaatioteorian osittain pragmaattiseksi, ainakin siinä mielessä, että evidenssi e tukee yleistystä H vain jos tutkijalla on tietoa taustasta

13 Godfrey-Smith Esimerkki (ks. Godfrey_Smith, s. 47) : olettakaamme että tiedämme seuraavan seikan: joko pätee että (1) kaikki korpit ovat mustia, mutta korpit ovat äärimmäisen harvinaisia; Tai pätee että (2) korppeja on paljon, useimmat korpit ovat mustia, vaikka jotkut ovatkin muun värisiä (kuten valkoiset albinot jne) Tällöin mustan korpin löytäminen tukee yleistystä (2) koska jos (1) olisi tosi, näkemämme olio ei olisi (todennäköisesti) korppi lainkaan Jos K1, K2 ja K3 olisivat kaikkia mustia korppeja, varmuutemme siitä, että yleistys G1 pätee lisääntyisi

14 Ns. pseudotiede ja demarkaation ongelma Ei-deduktiivinen päättely: induktiivinen päättely on loogisesti epäpätevää, mutta silti premissien on ajateltu tukevan johtopäätöstä Mitä on siis induktiivinen tuki? Jokin havainto tukee yleistystä tai lakia: Yleistys (tuskin laki) Kaikki korpit ovat mustia saa tukea yksittäisistä havainnoista: Kevät 2013 Matti Sintonen Mistä tieteen

15 Popper: Falsifioituvuus, testattavuus - Logik der Forschung 1934, - The open society and its enemies, 1945, Popper arvosteli totalitarianismia ja ajatusta, että historiassa on vääjäämättömiä trendejä tai lakeja: Tulevaisuus on avoin, ja se riippuu meistä itsestämme, ja me emme ole riippuvaisia mistään historiallisesta välttämättömyydestä." -Tieteen juuret ovat metafysiikassa, mutta tiede poikkeeaa siitä: se sanoo täsmällisesti milloin teoria on osoitettu vääräksi -Tieteessä teorian kumoutumisen kriteerit on sanottava myös etukäteen, ei jälkikäteen selitellen, käyttäen ad hoc -perusteita

16 Popper: Induktiologiikkaa ei ole -Tiede ei noudata mitään induktiivista logiikkaa, vaan deduktiivista rohkeiden hypoteesien kumousta (induktiivinen päättely on loogisesti epäpätevää!) - Ei ole olemassa loogista konfirmaation teoriaa, vaan teoriat korroboroituvat sikäli kuin ne selviävät kumousyrityksistä -Tieteellinen teoria sanoo aina, että jokin on mahdotonta, hyvä teoria sulkee pois mahdollisimman suuren joukon vaihtoehtoisia skenaarioita -Tieteellisyyden kriteeri, DEMARKAATIOKRITEERI; on siis falsifioituvuus, ainakin periaatteellinen mahdollisuus osoittaa väite vääräksi -Teoriat hyväksytään toistaiseksi jos niitä ei ole voitu kumota

17 Naiivi falsifikationismi Naiivin falsifikationismin ongelma: Hypoteesi (teoria) ei koskaan kohtaa todellisuutta yksin, vaan osana laajempaa kokonaisuutta - kun hypoteesia yritetään falsifioida, joudutaan tekemään sekä yleisiä (maailmaa koskevia) taustaolettamuksia että testitilannetta koskevia apuolettamuksia - testaamisen logiikan atomismi, molekularismi ja holismi Imre Lakatos: teoriat ovat tutkimusohjelmia, joissa kovaa ydintä ympäröi suojavyöhyke

18 Kuhn: Tieteellisten kumousten rakenne Alunperin fyysikko joka kiinnostui tieteen ja etenkin sen historiasta 1957: The Copernican Revolution. Planetary Astronomy in the Developoment of Western Thought Julkaisi Tieteellisten kumousten rakenne teoksen 1962 positivistien sarjassa

19 Paradigmat Teoriavalinta ja tiedon kasvu: ei kumouksia, ei induktiivisen tuen etsintää, ei korroboraatiota, vaan ongelmanratkaisua Paradigmat: laaja (ryhmäsotoumusten muodostuma) ja suppea merkitys (mallikas esimerkki, exemplaari, joka tarjoaa mallin tulevalle ongelmanratiaksulle) Teoriavalinta perustuu viiteen tiedolliseen arvoon: tarkkuus, ristiriidattomuus laajuus yksinkertaisuus hedelmällisyys

20 Disiplinäärinen matriisi Fysiikassa: Newtonin ja Einsteinin teoria, elontieteissä Mendelin teoria ja Darwinin evoluutio- ja valintateoriat (jotka kävivät käsi kädessä) Ihmistieteissä: Chomskyn transmaatioteoria kielitieteessä (tai generatiivinen pradigma), Köhlerin hahmopsykologia (?), Skinnerin behaviorismi Normaalitiede(mies): ei aseta kyseenalaiseksi paradigmaa Se on huono työmies joka välineitään moittii Historia ja sosiologia, tosiasiallinen tiede ja tutkimus, ei logiikan sormiharjoitukset Disiplinäärinen matriisi: metafyysiset ja ontologiset presuppositiot, symboliset yleistykset, arvot, exemplaarit

21 Tieteelliset kumoukset Ei logiikkaa joka sanelisi yksiselitteisen valinnan Holistinen siirtymä pikemminkin kuin täysin aukottomasti perusteltu ja argumentoitu paremmuus Paradigma törmää anomalioihin, syntyy kriisi ja yhteisöllinen epävarmuus teorian toimimisesta Kriisikeskustelu: filosofista pohdintaa, jossa kaikki nostetaan pöydälle Esitetään uusi paradigma Teoriavalinta arvosidonnaisena valintana Ei ole olemassa algoritmista valintaa paradigmojen/teorioiden välillä, koska eri arvoja voidaan painottaa eri tavoin Teoriavalinta on rationaalista mutta rationaalisuus ei ole samaa kuin induktiologiikka tai deduktiivinen logiikka

22 Yhteismitattomuus Elävätkö eri paradigman kannattajat eri maailmoissa? Mitä se voisi tarkoittaa? Rationaalisuuden malli: oikeudellinen päätöksenteko ja harkinta, näkökohtien puntarointi (ja korkeimpana oikeutena tulevien sukupolvien tuomio) Yhteismitattomuus, matemaattinen analogia: semanttinen, metodinen, arvopohjainen Myös koulutus ja yksilölliset erot voivat vaikuttaa valintaan (esim. Työskentely toisella alueella voi tarjota erilaiset tulkinnan; arvoja Paradigman kehitys: uusien aiottujen sovellutusten valloittaminen; luonnonvakioiden arvojen täsmentäminen; riitojen ratkaisu; siis: nurkkien siivoaminen ja viilaaminen?

Samankaltaiset tiedostot

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates