yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
|
|
- Riitta-Liisa Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 torstaisin klo HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene & Tom Moore, Archaeology: An Introduction (2010), sivut: (ei ihmistä koskevia sivuja ); yo-kirjastossa 3 kpl kirjana + e-kirjana yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
2 Luentorunko (muutokset mahdollisia): 1. luento 2.2.: - kurssin sisällöstä ja rakenteesta + yleistä - tieteen yleiset periaatteet arkeologian teorian ja tutkimuksen perustana - teoria käsitteenä 2. luento 9.2.: - pohdintaa teoriasta erityisesti arkeologian näkökulmasta - joitakin ismejä ja logioita 3. luento 16.2.: - joitakin ismejä ja logioita jatkuu - esseetehtävän pohjustaminen 7. luento 23.3.: - tutkimusprosessi julkaiseminen - teoriaesseen palautekeskustelu 8. luento 30.3.: - arkeologian metodit yleistä - tentittävän metodikirjan yleiskatsaus (K. Greene & T. Moore, Archaeology: an intruduction. 2010; sivut: (ei ihmistä koskevia sivuja ) 9. luento 6.4.: - metoditentti 4. luento 23.2.: - arkeologian nykyisiä teoreettisia painotuksia 5. luento 2.3.: - tutkimusprosessi tutkimuskysymyksistä ja aineistosta analyysiin ja päättelyyn 6. luento 16.3.: - tutkimusprosessi tulkinta
3 Kurssikuvaus opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata arkeologisen tiedon luonnetta ja arkeologisen tiedontuottamisen keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä osaa selittää määrättyjen teoreettisten näkökulmien ja metodien soveltuvuuden tietynlaisten arkeologisten kysymysten ja lähdeaineistojen tutkimukseen. Opiskelija osaa antaa esimerkkejä erilaisista arkeologian teorioista. Hän osaa arvioida kriittisesti erilaisten teoreettisten suuntausten heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa selittää teorian merkityksen arkeologiselle tiedon muodostumiselle. Sisältövaatimukset: Arkeologisen ajattelun historian ja teoreettisten suuntausten yleispiirteet koskien mm. kulttuurin olemusta, yhteisöjen rakennetta ja muutosta, identiteettiä sekä ympäristöä. Arkeologian tutkimusmenetelmät ja niiden sekä erilaisten ihmisten menneestä toiminnasta kertovien aineistojen käytännön hyödyntäminen määritettyjen kysymysten tutkimuksessa.
4 Tieteen yleisistä periaatteista Tieto: Määrittely ongelmallista Seuraavaksi muutamia esitettyjä ehdotuksia ja määritelmiä Platonista alkaen: tieto = hyvin perusteltu tosi uskomus Tieto ei varsinaisesti väärää ; jos väärää (= ei totta), se ei voi olla tietoa; yleiskielessä ja usein tieteenkään kielessä tiedolle ei tätä rajoitusta Siis edellyttääkö tiedon ja totuuden suhde korrespondessia? Totuuden ongelma! Vaatii subjektin, sen joka tietää; subjektina yksilö tai yhteisö (esim. tiedeyhteisö) Pragmaattisesti: keino saavuttaa tavoite
5 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Tieto voidaan jakaa: o A priori -tieto: perustuu järkeen, ajatteluun = rationaalista, rationalismi o A posteriori -tieto: perustuu kokemukseen = empiristinen ulottuvuus Klassinen käsitys tiedosta: tieto ilmaistaan väitelauseina eli propositioina ( tieto, että ) Myös selittävää tietoa; vastaa miksi -kysymyksiin Ns. hiljaista tietoa tai tietotaitoa tai osaamista ( Tiedän, miten laitteita käytetään kaivauksilla )
6 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Informaatio: Määrittely ongelmallista (eri tieteissä eroavuuksia) Tietoa laajempi käsite: tieto sisältyy informaatioon Olemassa oleva sisältää informaatiota Yleiskielessä dynaaminen konnotaatio tiedon jakaminen tai välitys yms. Informaatio voi olla väärää, harhaanjohtavaa Ei edellytä yksittäistä subjektia Data: Itsessään olemassa, ei vaadi subjektia Tarkoitetaan usein myös tutkimusaineistoa Tiedon arvoketju: datasta jalostuu informaatiota, siitä vastaanottaja saa tietoa ja ymmärrystä
7 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Havainto: Taustakokemukset ja tieteelliset teoriat pohjustavat Oleellista käsitys havainnon teoriapitoisuudesta: o Näkökulma-asiat vaikuttavat havaintojen tekoon o Havaintoja ohjaavat siis muuttuvat a prioriset tekijät Havaintojen epäluotettavuus Tieteessä ongelmat tiedostettava
8 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Tiede: Episteme/επιστήμη (kreikka), scientia (latina) Termi tiede suomen kielessä yhteinen luonnontieteille ja ihmistieteille; käyttöön vasta 1840-luvulla Sisällölliset eroavuudet näissä mm.: ihmistoiminta (yleensä) intentionaalista, luonto ei + nykyisin (yleensä tieteissä) luontoa pyritään selittämään, ihmistä ymmärtämään Tieteellisen tiedon perusta asiantuntevuus; ei kuitenkaan välttämättä perustu ns. hankittuihin taitoihin ja osaamiseen (nekin asiantuntemusta), vaan informaatioon ja tietoon Tieteellinen tieto järkiperäistä (rationaalista) ja järjestelmällisesti hankittua tietoa hyväksyttyjen metodien avulla >< rationaalinen arkiajattelu Tiede on a) toimintaa, b) tutkimusten tulos Tiede vaatii nykyisin tiedeinstituution
9 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Tiede >< epätiede, pseudotiede: Epätiede voi perustua yksilölliseen kokemukseen, intuitioon, uskomuksiin, auktoriteetteihin Tiede sen sijaan ylittää tämän arkitason, etsii ja luo uutta Tieteen ja epätieteen raja ns. demarkaatio-ongelma: Ajan mukana muuttuva raja Selkeä raja ns. hölynpölytietämisiin ; näissä usein monokausaaliset selitysmallit ja puuttuvat todisteet Epäselvä raja: kontrafaktualismin ongelma ja mahdollisuus (alalaji entä jos / vaihtoehtoinen historia) Epäselvä raja: heikosti perustellut ja/tai testaamattomat hypoteesit
10 Tieteen yleisistä periaatteista jatkuu: Käsityksiä tieteen olemuksesta (lähinnä C. S. Peircen mukaan): Objektiivisuus: pyrkimys riippumattomuuteen tutkijasta ( huom. kuitenkin subjektiivisuuden ainainen läsnäolo) Kriittisyys itsensäkorjaavuus: tieteen väliaikaisuus, kyseenalaistaminen, perusteluiden vaatimus, uudet näkökulmat, metodit ja aineistot Edistyvyys: tiedon lisääntyminen, kumuloituminen; kuitenkin asynkronisuutta tiedekentässä Julkisuus: tiedeyhteisö vapaa arvioimaan Autonomisuus: vain tiedeyhteisö arvioi, eivät tieteen ulkopuoliset tekijät; tieteen vallankäyttö
11 Teoria Joissakin tieteissä teoria = metodi, yleensä ihmistieteissä eivät synonyymejä Teoria = ajattelua ohjaava näkemys, viitekehys, jonka rajoissa tutkimuskohdetta tarkastellaan, analysoidaan ja tulkitaan kreikkal. theoria = katselu! Näkökulman kautta huomio kohdistuu määrätyllä tavalla, nähdään tärkeä Näkökulma-termiin liittyy tutkija/tarkastelija/ näkijä /subjekti teoria kattavampi käsite Lisäksi tieteellinen teoria näkökulmaa systemaattisemmin formuloitu Teoria ei kaiken teoria, vaan yleensä esim. yksinkertaistamisen kautta luo käsitystä asioiden yhteydestä toisiinsa
12 Teoria Teorialla eri tasoja ja määritelmiä Laaja, perustavanlaatuinen tieteenteoreettinen oppi Paradigma tieteensisäinen (tai tieteen jonkin osa-alueen) kattava/vallitseva oppirakennelma tai systemaattinen tietojärjestelmä Hypoteesien eli perusteltujen olettamusten muodostamisen prosessi Hypoteesi itsessään Teoreettiset peruskäsitteet ismit ja logiat Teoria siis laajakirjoinen käsite ohjelmallisista kokonaiskäsityksistä osateorioihin Arkiajattelussa vastakohta käytännölle
13 Teoria Teorioihin liittyviä ongelmia Teoria voi sokeuttaa näkemään toisesta näkökulmasta Vaikuttaa siis myös siihen, mitä jätetään havainnon, tutkimuksen ja tulkinnan ulkopuolelle Teoria voidaan käsittää totuutena tai lakina= pakottaa tutkimuksen määrättyyn formaattiin Ei kuitenkaan syytä äärimmäiseen relativismiin kaikki näkökulmat/teoriat yhtä päteviä tai mahdollisia teoriat rakentuvat kriittisten prosessien kautta
14 Teoria Ongelmana joskus uuvuttava sofistikoituminen tai liiallinen erikoistuminen tai vaikeasti avautuva kieli, jopa (ylimielinen?) jargon: kieltää empiirisen realismin edellyttämän ontologisen neutraaliuden mahdollisuuden. Hän katsoo, että eri tieteennäkemykset sisältävät implisiittisenä ontologian silloinkin, kun ne sen eksplisiittisesti kieltävät. Esimerkiksi empirismi edellyttää, että aistikokemuksesta ymmärretty tapahtumien vakiokonjunktio on vähintäinkin välttämätön ehto sille, että tiettyä väitettä voidaan pitää kausaalina lakina ja että tieteen tehtävä on etsiä tai keksiä tällaisia vakioisia yhteenliittymiä. (E.M. 2000) Historioitsija, FT Teemu Keskisarja (Tiede 12/2012): yleistajuisen kielen vastakohta ei ole tieteellinen kieli vaan yleistajuton Teoriatermistö ja -kieli toisaalta tärkeä kommunikoinnin vuoksi
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 2. luento 12.9.2017 Tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusaiheesta Johdatus tutkimustyöhön 5 op (811393A) Sisältö: Yleistä tutkimuksesta,
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotYritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät)
Yritystoiminta ja yrittäjyys: 3 op (syksy ja kevät) Opiskelija osaa - kuvata yritystoiminnan merkitystä ja roolia yhteiskunnassa - selittää yrittäjyyden ilmenemismuotoja yksilöiden ja organisaatioiden
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä L1 Johdanto + tutkimuksen käsite 8.9.2017 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä L1 Johdanto + tutkimuksen käsite 30.8.2016 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotNormatiivinen ja disnormatiivinen informaatio. Ari Haasio FT, yliopettaja SeAMK
Normatiivinen ja disnormatiivinen informaatio Ari Haasio FT, yliopettaja SeAMK Tiedosta ja informaatiosta Termi informaatio tulee latinankielisestä sanasta in-formare (muotoilu; muotoon paneminen). Informaatio
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
5.3.2018/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 5.3.2018, osa 1 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2017
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
10.1.2019/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 10.1.2019 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2018 10.1.2019/2
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotMiten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari
Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit
LisätiedotTERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328
TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotTekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori
Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotHYPOTEESI IBE-päättely
HYPOTEESI IBE-päättely (inference to the best explanation) o Verrataan useita keskenään kilpailevia hyviä hypoteeseja, joista löytyy se parhaiten perusteltavissa oleva o Suodatetaan hypoteesit esim. niiden
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotYSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YSOS18 Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala, Ylempi AMK-tutkinto perustuu kolmelle pääteemalle: sosialialan sisällöllinen osaaminen, kehittäminen ja tutkiminen
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotTUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS
1 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 OPINTOTUKI 3 + 2 Tummennetulla merkityt on pakko olla. Loput 70 pistettä
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotOsaamistavoitteiden asettaminen omalle opintojaksolle - Flipparit
Osaamistavoitteiden asettaminen omalle opintojaksolle - Flipparit Professori, Dos. Laura Hirsto & KM, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Savonlinnan kampus
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2017-2018 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotRahapelaajien monet. profiilit. Havaintoja Peliklinikan aineistoista, haasteita palvelujen kehittämiselle
Rahapelaajien monet profiilit Havaintoja Peliklinikan aineistoista, haasteita palvelujen kehittämiselle Mitä on tutkimus? Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä, erityisesti tieteellistä, toimintaa jonkin
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTUM-E3231 Ekumeeninen teologia
TUM-E3231 Ekumeeninen teologia Tutkielman oppialan opinnot Minna Hietamäki 2018 Opintojakson tavoitteet Opiskelija ymmärtää ekumeenisen teologian keskeisiä kysymyksiä osana systemaattisen teologian keskustelua
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotKele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen,
KIRJASTO Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen, eeva.koponen@jyu.fi Pekka Suomäki Nuorison parasta tässä harrastetaan eli rehtorin ops-linjaus 21.9.2015 Asiantuntijuuden kehittyminen ja ajattelun
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotElämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotSemanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa
Semanttisen tietämyksenhallinnan mahdollisuudet sosiaalityön tiedonmuodostuksessa Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2007 Antero Lehmuskoski erikoissuunnittelija, Stakes Tuloksellisuuden vaatimus Työn
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
LisätiedotKandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa
Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa
Lisätiedot