THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY. Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY. Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto"

Transkriptio

1 THE LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY Luennot Karl Popperin filosofiasta Toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

2 TOTUUS 1935 totuuden korrespondenssiteoria: RUSSELL, SCHLICK, toteamukset, verifikaatio, tiedon varmuus koherenssiteoria: NEURATH, HEMPEL, vain lauseiden välisiä suhteita, muu metafysiikkaa, fallibilismi LdF:ssä ei juuri mitään totuuden käsitteestä TARSKI Wienissä kesällä 1935, selitti oman semanttisen totuusmääritelmànsà Popperille, Pariisin kongressi 1936 CARNAP ja POPPER Tarskin teorian kannattajiksi Carnap: totuus ja konfirmaatio erotettava, looginen semantiikka, «Testability and Meaning» myös Hempel siirtyi tarskilaisiin uusi mahdollisuus yhdistää korrespondessiteoria ja fallibilismi

3 ALFRED TARSKI

4 TODENNÄKOISYYS Popper 1938: aksiomaattinen todennäköisyysteoria, jolla voi olla erilaisia tulkintoja korjauksia frekvenssitulkintaan 1955: todennäköisyys P(A/B) = P(A&B)/P(B), silloinkin kun B:n todennäköisyys on nolla (vrt. RENYI) uusi objektiivinen tulkinta noin 1953, julkaistu 1957: propensiteetit

5 LSE Uudessa Seelannissa Popper kirjoitti pääasiassa historisismin kurjuudesta ja avoimesta yhteiskunnasta tieteenfilosofian nousu Yhdysvalloissa, PSA 1936, Carnap, Feigl, Reichenbach, Tarski, Hempel Open Society (1945) sisältää luvun 24 «kriittisestä rationalismista»: valmius kuunnella kriittisiä perusteluja, oppia kokemuksesta ja virheistä ja lähestyä totuutta Popper takaisin tieteenfilosofiaan LSE:ssä 1946 lähtien Popperin tyrmistykseksi vanha ystävä Carnap aloitti 1945 induktiologiikan tutkimuksen hyökkäys induktiologiikkaa vastaan pääaiheeksi LdF:n käännöstyön yhteydessä 1950-luvulla

6 LOGIC OF SCIENTIFIC DISCOVERY englanninkielinen käännös ilmestyi 1959 nimi harhaanjohtava: ei keksimisen logiikkaa uudet alahuomautukset uudet appendiksit todennäköisyydestä ja korroboraatiosta samaan aikaan valmisteilla Postscript: After Twenty Years ( 1954; ilmestyi kolmessa osassa vasta 1982)

7 ESIPUHE 1959 kielifilosofeille (language analysts) ei aitoja filosofisia ongelmia kosmologian ongelma: ymmärtää maailmaa mukaan lukien meidät ja tietomme maailman osana ei erityistä filosofian menetelmää, vaan kriittinen keskustelu keinotekoiset mallit tieteen kielelle eivät auta ymmärtämään tiedon kasvua Vrt. D. EDMONDS & J. EIDINOW: Wittgenstein s Poker (2001) Popperin ja Wittgensteinin 10 minuutin yhteenotto Cambridgen Moral Science Clubilla 1946

8 CARNAP

9 INDUKTIOLOGIIKKA CARNAP: Logical Foundations of Probability (1950) looginen todennäköisyys, uskomuksen asteet The Continuum of Inductive Methods (1952) luokittelusysteemi Q 1,..., Q K ; tn saada seuraava havainto luokassa Q i, kun otoksessa on havaittu n i /n yksilöä (n i + λ /K) /(n + λ) = n i /n, jos λ = 0 (REICHENBACH) = 1/K, jos λ = (WITTGENSTEIN, WAISMANN) c = (n i + 1)/(n + K), jos λ = K (CARNAP 1945) c* = (n + 1)/(n + 2), jos λ = K = 2 (LAPLACE)

10 KONFIRMAATIO Carnap kutsuu loogista todennäköisyyttä c(h,e) hypoteesin «konfirmaation asteeksi» (degree of confirmation) evidenssin E nojalla toisaalta komparatiivinen konfirmaatio tarkoittaa todennäköisyyden kasvua: c(h,e) > c(h), positiivinen relevanssi ( 86)

11 POPPERIN ARGUMENTIT induktivismia vastaan: induktio ei keksimisen menetelmä tiede kiinnostunut informaatiosisällöstä eli epätodennäköisistä hypoteeseista, «science aims at high informative content, well backed by experience» CARNAP & BAR-HILLEL (1952): semanttisen informaation teoria, KEMENY (1953) informaatio: lauseen poissulkemat asiaintilat (tilakuvaukset) informaation määrä: inf(h) = -logp(h), cont(h) = 1- P(H) Popperin mukaan Carnapin systeemi on ristiriitainen konfirmaation käsitteen käytössä (myös KEYNES, JEFFREYS, REICHENBACH, KAILA, HOSIASSON) Carnapin teoksen 2. p. 1962: erotetaan «firmness» ja «increase of firmness» P(H/E) vs. P(H/E) P(H)

12 KORROBORAATION ASTEET Popper ehdotti 1954 korroboraation asteille kaavaa, jossa käytetään todennäköisyyksiä P(E/H) P(E) c(h,e) = (1 + P(H)P(H/E)) P(E/H) + P(E) P(E/H) P(E) c(h,e) = P(E/H) P(E&H) + P(E) I. J. GOOD 1952: evidenssin paino (weight of evidence) J. KEMENY & P. OPPENHEIM 1952: faktuaalinen tuki muunnelmia Carnapin relevanssikriteeristä P(H/E) P(H) = [P(E/H) P(E)]P(H)/P(E)

13 KORROBORAATIO JA INDUKTIO korroboraatio on mitta sille, miten hyvin hypoteesi on selvinnyt testeistä ei sama kuin todennäköisyys, ei ilmaise rationaalista uskomusta hypoteesin totuuteen, induktiivista luotettavuutta tai seurauksia hypoteesin tulevaan menestykseen nähden induktivistit haluaisivat vahvistusta hypoteesille, Popperille c(h,e) on korroboraation aste vain jos E on raportti «vilpittömistä yrityksistä hylätä» arvaus H hypoteeseja hyväksytään vain tentatiivisesti myöhempiä ankaria testejä varten salakuljettaako Popper induktion mukaan? SALMON (1966): modus tollens + korroboraatio = induktio LAKATOS (1968): whiff of inductivism voiko Popper osoittaa tieteellisen totuudenetsinnän tai tieteen soveltamisen rationaaliseksi? Eikö tieteen tulosten käyttö toiminnan pohjana edellytä jonkinlaista luottamusta? fallibilismi löytyy jo esisokraatikoilta (KSENOFANES), mutta ajautuuko Popper skeptisismiin?

14 YLEISET LAIT Carnap ja Popper olivat samaa mieltä siitä, että yleisten lakien (äärettömässä universumissa) looginen todennäköisyys on nolla P(H) = P(H/E n ) = 0 pätee kaikille aidoille yleistyksille H ja äärellistä yksilöjoukkoa (otosta) koskevalle singulaariselle evidenssille E n CARNAP: instanssikonfirmaatio eli seuraavan yksittäistapauksen tai ennusteen todennäköisyys taipumus yleisten lakien instrumentalistiseen tulkintaan (Schlick, Frank)

15 HINTIKKA Jerusalemin LMPS-kongressi 1964: yleistykset konstituenttien disjunktioita, todennäköisyys jaetaan tasan konstituenteille (äärellinen määrä), jolloin yleisten lakien aprioriset todennäköisyydet P(H) ovat nollaa suurempia yleistyksen aposteritodennäköisyys P(H/E n ), kun H on yhteensopiva E n :n kanssa, lähestyy arvoa yksi kun n kasvaa rajatta evidenssin moninaisuus: apoterioritodennäköisyys kasautuu hypoteesille, joka on yksinkertaisin suhteessa otokseen E n (ei väitä maailmassa olevan yksilölajeja joita ei ole havaittu otoksessa) ensimmäinen tyydyttävä teoria induktiiviselle yleistykselle kaksiulotteinen induktiologiikan järjestelmä 1965, Carnapin kontinuumi sen ainoa erikoistapaus jossa yleistykset eivät saa nollaa suurempia todennäköisyyksiä

16 INFORMAATIO JA SELITYSVOIMA semanttinen informaatio soveltuu myös yleisille laeille: cont(h) = 1 - P(H) cont(h/e) = 1- P(H/E) - teorian H selitysvoima havaintojen E suhteen Hempel 1948: P( H/ E) Hintikka 1965: välitysinformaatio P(E/H) P(E) Carnap: P(H/E) P(H) vrt. Popperin korroboraation asteet

17 EPISTEEMISET UTILITEETIT tiede tavoittelee tuloksia, joiden arvoa voidaan mitata «episteemisten utiliteettien» avulla (Hempel) vs. praktiset utiliteetit päätöksenteossa, bayesiläinen päätösteoria: utiliteetin odotusarvon maksimointi Richard RUDNER: hypoteesin hyväksyminen on päätös, siis tiede arvosidonnaista, Isaac LEVI 1965: arvot voivat olla episteemisiä totuus, konfirmaatio, informaatio, koherenssi, selitysvoima, ennustusvoima, yksinkertaisuus

18 KOGNITIIVINEN PÄÄTÖSTEORIA LEVI: Gambling With Truth 1967 u(h,t) = H:n hyväksymisen utiliteetti kun H on tosi, u(h,f) = H:n hyväksymisen utiliteetti kun H on epätosi odotusarvo: P(H/E)u(H,t) + P( H/E)u(H,f) totuus ja vain totuus: u(h,t) = 1, u(h,f) = 0 odotusarvo: P(H/E) konservatiivinen ohje: hyväksy vain loogisesti tosia tai evidenssistä loogisesti seuraavia hypoteeseja (vrt. Popperin kritiikki induktivismia vastaan)

19 INFORMAATIO UTILITEETTINA Levi: totuusarvo plus informaatio Hintikka: u(h,t) = cont(h), u(h,f) = cont( H) odotusarvo: P(H/E) P(H) sama kuin P(H/E) + cont(h) - 1 vrt. Carnapin relevanssimitta yhdistää korkean apoterioritodennäköisyyden ja alhaisen aprioritodennäköisyyyden (korkean informaatiosisällön) induktiologiikan ja Popperin LdF:n yhteensovittaminen JEFFREY (1975), NIINILUOTO & TUOMELA (1973): ei-induktivistinen induktiologiikka HOWSON & URBACH: Scientific Reasoning: The Bayesian Approach (1989)

20 ARVAUKSIA JA KUMOAMISIA Popper ei hellittänyt induktion kritiikissä Conjectures and Refutations (1963): rohkeat hypoteesit asetettava ankariin testeihin opimme enemmän jos falsifioimme rohkean informatiivisen arvauksen mutta cont( H) = 1 P( H) = P(H) on verrannollinen H:n todennäköisyyteen eikä epätodennäköisyyteen oikeasti opimme enemmän jos hyväksymme todeksi rohkean informatiivisen hypoteesin, sillä cont(h) = 1 P(H)

21 IDEAALIEVIDENSSIN PARADOKSI olkoon tapahtuman A (kruunu) subjektiivinen apriori tn P(A) = ½ olkoon E pitkä havaintosarja, joka tarjoaa ideaalisen evidenssin sille, että raha on täydellisen symmetrinen tällöin P(A/E) = ½, ts. E on irrelevantti A:n todennäköisyydelle

22 MILLERIN PARADOKSI David MILLER (s. 1942), LSE 1964, Popperin tutkimusassistentti Miller, Popper (BJPS 1966), MACKIE 1966 Reichenbachin mukaan «paino» odotukselle saada tapahtuma A seuraavassa kokeessa (A ), jos A:n objektiivinen tn p(a) on r, on r (myös David LEWIS: The Principal Principle) «suora sääntö» P(A /p(a) = r) = r sijoitus P(A /p(a) = ½) = ½ sijoitus P(A /p(a) = p(-a)) = p(-a) siis P(A /p(a) = ½) = P(-A) siis p(-a) = ½ = p(a) Critical Rationalism: A Restratement an Defense (1994) Out of Error (2006)

23 POPPER & MILLER 1983 Jos H:sta voidaan dedusoida E, ja P(H) > 0 ja P(E) < 1, niin P(H/E) = P(H&E)/P(E) = P(H)/P(E) > P(H) siis teorian ei-tautologiset seuraukset konfirmoivat teoriaa mutta tällöin H E & (E H) ja P(E H/E) < P(E H) siis E konfirmoi vain itseään ja heikentää H:n lisäsisältöä E:n suhteen siis konfirmaatio on vain deduktiivista, joten induktiota ei ole vrt. HOWSON & URBACH: onko E H eli ~E v H todella H:n excess content?

24 YKSI JÄLKINÄYTÖS Varsovan konferenssi 1974 Risto HILPINEN: Approximate Truth and Truthlikeness HINTIKKA & NIINILUOTO: aksiomaattinen induktiologiikka, Theo KUIPERS Joseph AGASSI (s. 1927) induktion kritiikki LSE A Philosopher s Apprentice: In Karl Popper s Workshop (1993)

ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014

ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014 ABDUKTIIVINEN KONFIRMAATIO Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta Kevät 2014 VERIFIKAATIO väitteen oikeaksi osoittaminen havaintojen avulla, palautus tässä ja nyt ehdottomiin tosiseikkoihin verifikaatioperiaate

Lisätiedot

PÄÄTTELY PARHAASEEN SELITYKSEEN. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014

PÄÄTTELY PARHAASEEN SELITYKSEEN. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014 PÄÄTTELY PARHAASEEN SELITYKSEEN Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiosta kevät 2014 HEMPEL selitys on argumentti, jonka premisseinä on lakeja ja alkuehtoja (explanans, L&C) ja johtopäätöksenä selitettävää

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016

POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 POSTSCRIPT: AFTER TWENTY YEARS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016 JÄLKIKIRJOITUS Logik der Forschung käännettävänä 1950-luvulla, LSD ilmestyi 1959 samaan aikaan työtä 1951-56

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio

Deduktio. äättely. Tieteellinen pääp. äätelmiä. Induktiivisia pääp. Induktio Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 3. Luento 21.1. Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, myös johtopäätös on tosi kaikki ihmiset ovat kuolevaisia;

Lisätiedot

Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto

Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto Logik der Forschung (1934) luennot Karl Popperin filosofiasta toukokuu 2016 Ilkka Niiniluoto KURSSIN SISÄLLYS 1. Elämänvaiheet ja ura 2. Logik der Forschung 3. The Logic of Scientific Discovery 4. Tiedon

Lisätiedot

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento

Tieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen

Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Mitä on totuus? Filosofisia näkökulmia totuuden käsitteeseen Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Mikä on totuus? - Pontius Pilatus Filosofiset totuusteoriat: Totuus tässä: ominaisuus (suhde) on tosi -

Lisätiedot

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. syyskuuta 2016 Sisällys vs Ovat eri asioita! Älä sekoita niitä. Funktiot Funktio f luokasta A luokkaan B, merkitään

Lisätiedot

POPPER: elämänvaiheet ja ura. Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016

POPPER: elämänvaiheet ja ura. Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016 POPPER: elämänvaiheet ja ura Ilkka Niiniluoto luennot toukokuu 2016 Kurssi Karl Popperin filosofia tunniste 405364 Fte340.1d (myös Fte240, Fte340.2, Fte345.d) ei korvaa tieteenfilosofian pakollisia aineopintoja

Lisätiedot

Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016

Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Argumenteista ja niiden arvioinnista TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 14. tammikuuta 2016 1 Argumentin käsite Tässä monisteessa argumentti on kielellinen viesti,

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen

Lisätiedot

Matti Sintonen: Mistä tieteen

Matti Sintonen: Mistä tieteen Matti Sintonen: Mistä tieteen Filosofian laitos Helsingin yliopisto matti.sintonen@helsinki.fi Tieteen menetelmä Jos päämäärä on varmennetun tiedon alueen laajentaminen, kuinka se tapahtuu? Tieteen menetelmä

Lisätiedot

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei

Lisätiedot

Loogiset konnektiivit

Loogiset konnektiivit Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita

Lisätiedot

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg.

Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Logiikka I 7. harjoituskerran malliratkaisut 19. - 23.3.07 Ratkaisut laati Miikka Silfverberg. Olkoon L = {Lontoo, P ariisi, P raha, Rooma, Y hteys(x, y)}. Kuvan 3.1. kaupunkiverkko vastaa seuraavaa L-mallia

Lisätiedot

ABDUKTIO JA KEKSIMISEN LOGIIKKA. Luennot abduktiivisesta päättelystä Ilkka Niiniluoto toukokuu 2014

ABDUKTIO JA KEKSIMISEN LOGIIKKA. Luennot abduktiivisesta päättelystä Ilkka Niiniluoto toukokuu 2014 ABDUKTIO JA KEKSIMISEN LOGIIKKA Luennot abduktiivisesta päättelystä Ilkka Niiniluoto toukokuu 2014 UUDEN TIEDON ETSINTÄ Uuden ajan tieteenkäsitys tieteen tehtävä on etsiä ja perustella uutta tietoa tutkimuksen

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien

Lisätiedot

TIEDON KASVU JA TOTUUDENKALTAISUUS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta toukukuu 2016 Ilkka Niiniluoto

TIEDON KASVU JA TOTUUDENKALTAISUUS. Luentoja Karl Popperin filosofiasta toukukuu 2016 Ilkka Niiniluoto TIEDON KASVU JA TOTUUDENKALTAISUUS Luentoja Karl Popperin filosofiasta toukukuu 2016 Ilkka Niiniluoto REALISMI JA INSTRUMENTALISMI Conjectures and Refutations (1963) Popper vakuuttui Tarskin totuusteorian

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 3. luento 3.2.2005 Mottoja Wittgensteinilta 1 Lauseet osoittavat, mitä ne sanovat. Tautologia

Lisätiedot

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 1 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4

Mahdollisten maailmojen. semantiikan synty ja kehitys. Mahdollisten maailmojen KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 1 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 4. luento 10.2.2005 Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Kurssimateriaali

Lisätiedot

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Odotusarvoparien vertailu Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolta: yksisuuntaisella varianssianalyysilla testataan nollahypoteesia H 0 : μ 1 = μ 2 = = μ k = μ Jos H 0 hylätään, tiedetään, että

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia

Lisätiedot

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luotettavuuden todistamiseksi määrittelemme täsmällisesti, milloin merkkijono on deduktio. Tässä ei ole sisällytetty päättelysääntöihin iteraatiosääntöä, koska sitä

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.

Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3. Abduktiivinen malli ja serendipiteetti: sattumat vai päättely tieteellisen keksimisen perustana? Luonnonfilosofian seura, pragmatismi-ilta 31.3.2015 Sami Paavola Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs

Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury

Lisätiedot

Bayes-mallinnus siltana teorian ja empiirisen evidenssin välillä

Bayes-mallinnus siltana teorian ja empiirisen evidenssin välillä Bayes-mallinnus siltana teorian ja empiirisen evidenssin välillä Antti Penttinen Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Metodifestivaalit Jyväskylän yliopisto 21.5.2013 Suunnitelma

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään tiedetään, että ainakin kaksi

Lisätiedot

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Todennäköisyyden ominaisuuksia Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely?

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Mitä on tieteellinen päättely? Mitä on tieteellinen päättely? KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 5 Tieteellinen päättely 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 16. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 16. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Epäparametrisia testejä χ 2 -yhteensopivuustesti Homogeenisuuden testaaminen Antti

Lisätiedot

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoon totuusjakauma v sellainen että v(p i ) = 1 kaikilla i N ja A propositiolause, jossa

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka A

Insinöörimatematiikka A Insinöörimatematiikka A Demonstraatio 3, 3.9.04 Tehtävissä 4 tulee käyttää Gentzenin järjestelmää kaavojen johtamiseen. Johda kaava φ (φ ) tyhjästä oletusjoukosta. ) φ ) φ φ 3) φ 4) φ (E ) (E ) (I, ) (I,

Lisätiedot

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 2. luento 27.1.2005 Aikataulu (luennot: 10 x 2 t) (aiheet alustavia) 20.1. Luento 1 (johdanto)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys

Lisätiedot

Tieteellinen päättely

Tieteellinen päättely 5 Tieteellinen päättely 2012 Ilpo Halonen, Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset. Teokset

Lisätiedot

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan. Todistusteoriaa Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan. Todistusteoriassa annetaan joukko aksioomia ja päättely- sääntöjä,

Lisätiedot

Merkitys, totuus ja kielto

Merkitys, totuus ja kielto Ilmestynyt teoksessa Heta Gylling, S. Albert Kivinen & Risto Vilkko (eds.) Kielto (Yliopistopaino) Merkitys, totuus ja kielto Panu Raatikainen Filosofisessa merkitysteoriassa asetetaan usein vastatusten

Lisätiedot

Tieteellinen päättely

Tieteellinen päättely 5 Tieteellinen päättely 2011 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka.

Lisätiedot

Mallin arviointi ja valinta. Ennustevirhe otoksen sisällä, parametrimäärän valinta, AIC, BIC ja MDL

Mallin arviointi ja valinta. Ennustevirhe otoksen sisällä, parametrimäärän valinta, AIC, BIC ja MDL Mallin arviointi ja valinta Ennustevirhe otoksen sisällä, parametrimäärän valinta, AIC, BIC ja MDL Sisältö Otoksen ennustevirheen estimointi AIC - Akaiken informaatiokriteeri mallin valintaan Parametrimäärän

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa

Lisätiedot

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b } 0, jatkoa jatkoa 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin

Lisätiedot

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen MAT-5 Todennäköisyyslaskenta Tentti.. / Kimmo Vattulainen Vastaa jokainen tehtävä eri paperille. Funktiolaskin sallittu.. a) P A). ja P A B).6. Mitä on P A B), kun A ja B ovat riippumattomia b) Satunnaismuuttujan

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

Chalmers, semantiikka ja välttämättömyys

Chalmers, semantiikka ja välttämättömyys Ilmestynyt teoksessa: Niiniluoto, Tuomas & Toppinen (toim.) Mahdollisuus, 2016. Chalmers, semantiikka ja välttämättömyys Panu Raatikainen Tampereen yliopisto Kielifilosofiassa on 2000-luvulla saanut paljon

Lisätiedot

DFA:n käyttäytyminen ja säännölliset kielet

DFA:n käyttäytyminen ja säännölliset kielet säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 9. marraskuuta 2015 Sisällys toiminta formaalisti Olkoon M = (Q, Σ, δ, q 0, F) deterministinen

Lisätiedot

TILASTOLLINEN OPPIMINEN

TILASTOLLINEN OPPIMINEN 301 TILASTOLLINEN OPPIMINEN Salmiakki- ja hedelmämakeisia on pakattu samanlaisiin käärepapereihin suurissa säkeissä, joissa on seuraavat sekoitussuhteet h 1 : 100% salmiakkia h 2 : 75% salmiakkia + 25%

Lisätiedot

Muodostaminen ja muokkaaminen. Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto

Muodostaminen ja muokkaaminen. Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto Muodostaminen ja muokkaaminen Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto Uskomukset ovat tieteellisen tutkimuksen huomattavimpia tekijöitä. Liioittelematta voidaan sanoa, että tutkimus

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (004) 1 Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testit normaalijakauman parametreille Yhden otoksen t-testi Kahden

Lisätiedot

PEIRCE ABDUKTIOSTA. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014

PEIRCE ABDUKTIOSTA. Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014 PEIRCE ABDUKTIOSTA Ilkka Niiniluoto Luennot abduktiivisesta päättelystä, toukokuu 2014 CHARLES S. PEIRCE (1839-1914) photo 1862 Harvardin yliopisto isä matematiikan prof. BENJAMIN PEIRCE CHAUNCEY WRIGHT

Lisätiedot

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1 Odotusarvoparien vertailu Jos yksisuuntaisen varianssianalyysin nollahypoteesi H 0 : µ 1 = µ 2 = = µ k = µ hylätään, tiedetään, että ainakin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 5B Tilastollisen merkitsevyyden testaus Osa II Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan 17.11.2006 1. Kahdesta kohteesta (A ja K) kerättiin maanäytteitä ja näistä mitattiin SiO -pitoisuus. Tulokset (otoskoot ja otosten tunnusluvut): A K 10 16 Ü 64.94 57.06 9.0 7.29 Oletetaan mittaustulosten

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteenfilosofia 2 Tiede, tieto ja totuus 2009 Ilpo Halonen, Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

LOGIIKKA johdantoa

LOGIIKKA johdantoa LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt

Lisätiedot

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Ennen yleisempiä teoriatarkasteluja katsotaan joitain tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja niiden vaativuudesta kaikki nämä ongelmat ratkeavia

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Tilastolliset testit Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset testit ja testisuureet Virheet testauksessa

Lisätiedot

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Implikaation määritelmä termipankissa

ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TIETEEN TERMIPANKKI Implikaation määritelmä termipankissa Implikaatio ja muutamia muita siihen liittyviä termejä TOMMI VEHKAVAARA TAMPEREEN YLIOPISTO TIETEEN TERMIPANKKI 1 Implikaation määritelmä termipankissa Määritelmä 1. väitteen seurauslause tai siitä tavallisen

Lisätiedot

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus 2 Tiede, tieto ja totuus 2012 Ilpo Halonen Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla, Avain, Helsinki 2010.

Lisätiedot

Johdatus matematiikkaan

Johdatus matematiikkaan Johdatus matematiikkaan Luento 3 Mikko Salo 1.9.2017 Sisältö 1. Logiikasta 2. Suora ja epäsuora todistus 3. Jaollisuus ja alkuluvut Todistus Tähän asti esitetyt todistukset ovat olleet esimerkinomaisia.

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op)

031021P Tilastomatematiikka (5 op) 031021P Tilastomatematiikka (5 op) Jukka Kemppainen Mathematics Division Yleinen todennäköisyys Kertausmateriaalissa esiteltiin koulusta tuttuja todennäköisyysmalleja. Tällä kurssilla todennäköisyys on

Lisätiedot

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole...

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2. Tietoteorian perusteita KIRJALLISUUTTA (1/3) Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja n:o 3/1986. Halonen, Ilpo,

Lisätiedot

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista 6 Epäyhtälöitä Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista työvälineistä. Yhtälö a = b kertoo sen, että kaksi ehkä näennäisesti erilaista asiaa ovat samoja. Epäyhtälö a b saattaa antaa keinon analysoida

Lisätiedot

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös SAMI PIHLSTRÖM TIETEENFILOSOFIAN JÄTTILÄISET VASTAKKAIN Thomas S. Kuhn Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, Helsinki 1995. Karl R. Popper, Arvauksia ja kumoamisia:

Lisätiedot

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. 6.10.2016/1 MTTTP1, luento 6.10.2016 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla

Lisätiedot

Joukot. Georg Cantor ( )

Joukot. Georg Cantor ( ) Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Suhteellisuusteorian vajavuudesta Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))). HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotukset 1. Palataan Partakylään. Olkoon P partatietokanta ja M tästä saatu malli kuten Harjoitusten 1

Lisätiedot

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Otanta Poisson- Jakaumien tunnusluvut Diskreetit jakaumat Binomijakauma, Diskreetti tasainen jakauma, Geometrinen jakauma, Hypergeometrinen

Lisätiedot

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi. 9.10.2018/1 MTTTP1, luento 9.10.2018 KERTAUSTA TESTAUKSESTA, p-arvo Asetetaan H 0 H 1 Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi. Lasketaan otoksesta testisuureelle arvo. 9.10.2018/2

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot