MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009"

Transkriptio

1 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim

2 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984) Informaatio, tieto ja yhteiskunta (1989) Totuuden rakastaminen (2003) A. KUUSELA & I.N. Tieto hyvän elämän perusta (1989) M. LAMMENRANTA: Tietoteoria (1993)

3 USKOMUKSET arkikokemus havainto tapa, perinne myytit, tarinat propaganda, media okkultismi, magia: salatut voimat uskonnot: yliluonnollinen tiede: tutkimus

4 LUULO arkielämän uskomukset vaihtelevat tilanteiden, henkilöiden, perinteiden ja kulttuurien suhteen luulo (kr. doxa, lat. opinio): uskomus ilman perustelua vakaumukset: varmat uskomukset SOFISTIT, SKEPTIKOT: kaikki uskomukset ovat pelkkää luuloa, arvauksia ja mielipiteitä, varmuus on petollista FILOSOFIT: on olemassa oikeita uskomuksia eli tietoa (kr. episteme, lat. scientia) tieto-oppi, epistemologia

5 PLATON: Theaitetos - tieto on havaintoa? - tieto on tosi uskomus? - tieto on tosi uskomus johon liittyy selitys - tarvitaan ymmärrystä ja käsittämistä (tiedon haltuunotto ) - tieto on oikeutettu totuudenmukainen käsitys (justifikaatio, evidenssi)

6 KLASSINEN TIEDON KÄSITE X tietää että p jos ja vain jos (1) X uskoo että p (2) p on tosi (3) X:llä on perusteita sille että p (1) erottaa tiedon satunnaisista arvauksista, (2) erheestä ja (3) luulosta

7 ARISTOTELES Ensimmäinen analytiikka: syllogismit, looginen päättely Toinen analytiikka: tieteelliset selitykset tietää että vs. tietää miksi miksi-kysymyksiin vastaa tieteellinen metodi

8 TOTUUS korrespondenssi (vastaavuus): uskomus on tosi jos se vastaa todellisuutta, ilmaisee tosiasioita TARSKI: kielen ja maailman suhde koherenssi: ristiriidattomuus konsensus: tiedeyhteisön mielipide REALISMI: totuuden vastaavuusteoria, tiedon määrittely totuuden avulla

9 PERUSTELUT RATIONALISMI: järki, päättely - geometrian todistukset - metafysiikka: järkeen vetoavat maailmanselitykset EMPIRISMI: havainto, koe - julkinen havaittavuus, toistettavat kokeet - tieteen menetelmä uudella ajalla (GALILEI) LOOGINEN EMPIRISMI - matemaattiset totuudet loogisten todistusten avulla + tieteellisten teorioiden testaaminen havaintojen ja kokeiden avulla - KAILA: Inhimillinen tieto (1939), reaalitiedon koeteltavuus, metafysiikan hylkäys

10 TIETEEN EDISTYMINEN - vielä keskiajalla scientia oli valmiin tiedon hallussapitoa, järjestämistä ja opettamista - uuden ajan alku: tieteen tehtävä on uuden tiedon etsintä tutkimuksen avulla (BACON, DESCARTES, tieteen vallankumous) - PEIRCE: tiede on itseäänkorjaavaa - POPPER: erehdyksistä oppiminen

11 FALLIBILISMI - PEIRCE: dogmeja ja ennakkoluuloja vastaan - ihminen on erehtyväinen - kaikki tieteellinenkin tieto on periaatteessa korjattavissa - tutkimus: vuorovaikutus kohteen kanssa, tiedeyhteisön kriittinen keskustelu - skeptisismiä vastaan: tiedolla varmuuden asteita, todennäköisyyksiä - kriittinen realismi: tiede lähestyy totuutta

12 TIETEEN METODI - tiedon uusiutuminen - myös tieteen menetelmä parantuu - järjestelmällisyys, kriittisyys, objektiivisuus, täsmällisyys - mittaukset, kokeet - kvantitatiiviset metodit, tilastotiede - positivismi ja hermeneutiikka - science wars: antirealismi, relativismi, sosiaalinen konstruktivismi

13 TIEDE JA EPÄTIEDE tieteen ja epätieteen ero muuttuu historiallisesti - uskonto, kreationismi, ID-oletus - huuhaa: tieteen nimissä esiintyvä hölynpöly, taikausko, rajatieto - astrologia, alkemia, parapsykologia - antroposofia, homeopatia, skientologia

14 TIETEELLINEN MAAILMANKUVA väitteet tieteellisin menetelmin hankittuja tiedeyhteisön hyväksymiä korjaa arkikokemuksen käsityksiä osa sivistysvaltion koulutusjärjestelmää: osa sivistysvaltion koulutusjärjestelmää: koulut, yliopistot

15 TEORIA JA TOIMINTA kr. theoria = katselu tiedon subjektin ja objektin erottaminen toiminta, käytäntö: ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus

16 TIETO JA TAITO toimivat, menestykselliset uskomukset suomi: tieto = tuntea tie, päästä perille taito = osaaminen, toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen PRAGMATISMI: totuus on hyödyllisyyttä realismi: totuus selittää tiedon hyödyllisyyttä, käytännöllisintä on teoria

17 TEKNIIKKA PLATON: tekijän tieto, suutarin tieto kengistä = taito valmistaa kenkiä ARISTOTELES: praxis (toiminta itsensä vuoksi), poiesis (tekeminen, valmistaminen) tekhne = järkiperäinen pysyvä tekemistaito, osaaminen lat. ars, engl. art, saks. Kunst vrt. suomi : keino, taito, taide

18 TEKNIIKAN TASOJA tekniikan synty 3 miljoonaa v. sitten työkalut, käden taidot, käsityö, artefaktien valmistus (artesaanit) ruumiilliset taidot (urheilu), poetikka laitteet, koneet, automaatit, teknisten välineiden suunnittelu (insinöörit) taitojen käytön edellyttämä tieto vrt. estetiikka (KANT): taide artefaktit ilman hyötykäyttöä, elämykset

19 TEKNOLOGIA tekhne + logos = oppi tekniikasta taitojen tietopitoisuus BACON: tekniset tieteet, syiden ja vaikutusten suhteita koskevan tiedon hyödyntäminen suunnittelussa 1800-luku: teknilliset korkeakoulut (tiede ja tekniikka), taideteollisuus (taide ja tekniikka), soveltavat tieteet 1900-luku: tiedepohjainen teknologia, teknotiede, sosiaalinen teknologia

20 TAITOTIETO taitotieto (know how) vs. propositionaalinen tieto (know that) taitoa koskeva ja tehostava tieto hiljainen tieto (tacit knowledge), kokemuksen kautta hankittu taito tutkimukseen perustuva taito, osaaminen

21 ICT = TIETOTEKNIIKKA tieto-sanan ylikäyttö suomessa data = annettu, merkki, koodattu aineisto tieto (?) atk = automaattinen tietojenkäsittely computer, dator = tietokone informaatio = viestin sisältö informaatioyhteiskunta, tietoyhteiskunta ICT

22 MEDISIINA terveyden hoito, tautien parantaminen lääkintätaito, lääkärin ammattitaito, lääkärin etiikka mestari-kisälli-malli sairaaloissa lääketiede yliopistoissa perustutkimus: tautien syntymekanismit, kausaaliset lait X aiheuttaa A:n tilanteessa B kliininen tutkimus: hoidon ja parantamisen menetelmät

23 VASTUULLISUUS tekniset normit: keinojen ja tavoitteiden suhde Jos haluat parantaa potilaan tyyppiä A tilanteessa B, tee X uskomuslääkintä vs. evidence-based medicine tehokkuus: aiottu vaikutus kontrolli: sivu-, etäis- ja kerrannaisvaikutukset

24 TIETO JA ARVOT Humen giljotiini: arvot ja tosiasiat arvoja ei voi loogisesti johtaa tosiseikkoja koskevasta tiedosta arvojen järkiperäinen perusteleminen: etiikka tieteen objektiivisuus vs. arvosidonnaisuus tieteen omat episteemiset arvot: totuus ammattien arvot: terveys tutkijan ja lääkärin ammattietiikka

ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA?

ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA? ONKO TIEDOLLA TULEVAISUUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Professoriliitto 45 vuotta, 31.10.2014 AUGUSTE COMTE 1830 kuvaus ihmiskunnan historian kehitysvaiheista: 1) teologinen (uskonnollinen)

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus

9.2.2012. 2 Tiede, tieto ja totuus 2 Tiede, tieto ja totuus 2012 Ilpo Halonen Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Doksiadis, Apostolos, Logicomix: nerouden ja hulluuden rajalla, Avain, Helsinki 2010.

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 VIISAUS JÄRJEN HYVEENÄ ARISTOTELES: Nikomakhoksen etiikka luonteen hyveiden (kr. arete) ohella ihmisellä

Lisätiedot

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.

o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta. YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä

Lisätiedot

TIETO, TIETOAINEISTOT JA. kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

TIETO, TIETOAINEISTOT JA. kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETO, TIETOAINEISTOT JA TUTKIMUS CSC 40 VUOTTA 2.12.11 kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto KLASSINEN TIEDON KÄSITE PLATON: Theaitetos-dialogi X tietää että p jos ja vain jos (1) X uskoo että

Lisätiedot

SKEPSIS: Ehdotuksia käyttäjälle. - kalvosarja. Salmi, Selin, Karaiste ja Tuomala. Skepsis ry

SKEPSIS: Ehdotuksia käyttäjälle. - kalvosarja. Salmi, Selin, Karaiste ja Tuomala. Skepsis ry SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA - kalvosarja Ehdotuksia käyttäjälle Salmi, Selin, Karaiste ja Tuomala Skepsis ry Helsinki 2004 SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA - kalvosarja - Ehdotuksia käyttäjälle Ovatko

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto Tampereen yliopisto,

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä

Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016

Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016 Turun klassillinen lukio LV. 2016-17 24.5.2016 Oppiaine ja -kirjat Oppimäärä Kustantaja ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Haapala-Hellström-Kantola-Kaseva-Korhonen ym.: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppikirja

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tieto tietojenkäsittelytieteessä

Tieto tietojenkäsittelytieteessä Tieto tietojenkäsittelytieteessä Jesse Hauninen 14.4.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Tiedosta kuulee puhuttavan jatkuvasti. Yhteiskunnan

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja työskentely

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen

Lisätiedot

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140) Kurssimateriaali Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 246 (Siltavuorenpenger 20 A) wiki.helsinki.fi sisäänkirjautuminen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat

Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia

Lisätiedot

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000

SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 SUOMESSA JULKAISTU KIRJALLISUUS 2000 2000 Yleisteokset 193 12 19 224 Filosofia, psykologia 234 3 18 255 Uskonto 258 13 19 290 Sosiologia, tilastotiede 137 6 31 174 Politiikka, kansantalous 474 22 183 679

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET

Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15 / Opintojaksot oppiaineittain ok 16.4.14

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15 / Opintojaksot oppiaineittain ok 16.4.14 HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi Tutkimuspäällikkö, Mamk + digiaktivisti twitter @jotudin Minä, digitalisti Tutkimuspäällikkö Data, tiedonhallinta, sähköinen arkistointi Käyttäjäkokemus,

Lisätiedot

Käsityöllä kestävään tulevaisuuteen. Olli Hietanen Kestävä käsityömuotoilu seminaari SLK-talo 23.9.2009

Käsityöllä kestävään tulevaisuuteen. Olli Hietanen Kestävä käsityömuotoilu seminaari SLK-talo 23.9.2009 Käsityöllä kestävään tulevaisuuteen Olli Hietanen Kestävä käsityömuotoilu seminaari SLK-talo 23.9.2009 Esityksen sisältö 1. Muutama sana kestävästä kehityksestä 2. Näkökulmia tiedon ja taidon filosofiaan

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011 KURSSIN SUORITTAMINEN KURSSIN TAVOITE Kurssin tavoitteena on perehdyttää

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää? Tommi Lehtonen 19.5. ja 21.5.2015 Minä ja tiede -luento

Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää? Tommi Lehtonen 19.5. ja 21.5.2015 Minä ja tiede -luento Mikä on tiedettä, mikä huuhaata? Mistä sen voi tietää? Tommi Lehtonen 19.5. ja 21.5.2015 Minä ja tiede -luento Tiivistelmä Suuret lupaukset ovat yksi luotettavimmista huuhaan osoittimista. Ristiriitatilanteessa

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Lukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia

Lukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja

Lisätiedot

Kirjoista oppiminen. Markus Lammenranta ARTIKKELIT. Tiedon luonne

Kirjoista oppiminen. Markus Lammenranta ARTIKKELIT. Tiedon luonne ARTIKKELIT Markus Lammenranta Kirjoista oppiminen Lammenranta, Markus, Kirjoista oppiminen [Learning from books]. Kirjastotiede ja informatiikka 10 (3): 75-79, 1991. Learning from books is not just a matter

Lisätiedot

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös

On vihdoin aika saada lukea suomeksi myös SAMI PIHLSTRÖM TIETEENFILOSOFIAN JÄTTILÄISET VASTAKKAIN Thomas S. Kuhn Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, Helsinki 1995. Karl R. Popper, Arvauksia ja kumoamisia:

Lisätiedot

7 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON AINEOPINNOT

7 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON AINEOPINNOT Filosofia 165 7 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON AINEOPINNOT 7.1 FILOSOFIA Filosofiaa on sanottu kaikkien tieteiden äidiksi, koska jokainen erityistiede on aikanaan ollut osa filosofiaa

Lisätiedot

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari

Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin. Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Näkökulmia tuotekonseptoinnin työtapojen arviointiin Turkka Keinonen 9.6.2004 Suomenlinna, Helsinki Tuotekonseptoinnin prosessiseminaari Tavoite ja lähtökohtia Yksittäisen tuotekonseptointityötavan sopivuus?

Lisätiedot

Luentotenttiin tulee neljä määritelmätehtävää, joista jokaiseen on vastattava enintään 80 sanalla / tehtävä.

Luentotenttiin tulee neljä määritelmätehtävää, joista jokaiseen on vastattava enintään 80 sanalla / tehtävä. Seppo Sajama TIETEENFILOSOFIA 2010 Kuopio ja Joensuu Seuraavat ohjeet koskevat vain pitkän 2 op:n version suorittamista. Luentotenttiin tulee neljä määritelmätehtävää, joista jokaiseen on vastattava enintään

Lisätiedot

Johdanto: Mitä tieto-oppi on?

Johdanto: Mitä tieto-oppi on? I Johdanto: Mitä tieto-oppi on? Tieto-oppi eli epistemologia (kreikan sanasta episteme tieto ) tarkastelee inhimilliseen tietoon liittyviä, pääasiallisesti teoreettisia kysymyksiä. Esimerkiksi: Mitä tieto

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ Kristosofia on maailmanuskonnon ydin ja teosofia johdattaa meitä tämän ytimen luo. Mitä siis on teosofia ja mitä kristosofia? Entä maailmanuskonto? Vastaamme näin: Maailmanuskonto

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2009

Tieteenfilosofia 2009 Seppo Sajama Tieteenfilosofia 2009 Joensuu ja Kuopio syys lokakuu 2009 Sisältö I KÄSITE JA HISTORIA 1 Tieteen käsite 2 Antiikin tieteen filosofinen perusta 3 Aristoteelinen tiede II TIETEEN SELITYKSET

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

TIEDON JA TAIDON PRAGMATISTINEN YHTEENKIETOUTUMINEN

TIEDON JA TAIDON PRAGMATISTINEN YHTEENKIETOUTUMINEN TIEDON JA TAIDON PRAGMATISTINEN YHTEENKIETOUTUMINEN Marjo Mattila Pro gradu -tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Mikko Yrjönsuuri Kevät 2012 1 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle

Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle Strateginen suunnittelu kehittäminen ja koulutus, strategia osaamisen kielelle Terveys- ja talouspäivät 2013 Risto Salminen 26.9.2013 Esitykseni ajatteluni taustoja strategian olemuksia metaforat ja kieli

Lisätiedot

Asiantuntijuus ja ammattitaito

Asiantuntijuus ja ammattitaito Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus

Lisätiedot

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA. astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1]

SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA. astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1] SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1] Mitä skeptisismi on? - Useita filosofisia koulukuntia - Yhteistä:

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA SOVELTAVAN ETIIKAN ALUEITA SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA ETENE 10.3.2011 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Päätöksenteon etiikka

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Pääkirjaston lainat osastoittain v. 2012

Pääkirjaston lainat osastoittain v. 2012 Pääkirjasto Pääkirjaston lainat osastoittain v. 212 lehtisali 4 % varasto 1 % muut 1 % musiikki 8 % nuoret 21 % aikuiset 65 % Kierto osastoittain NK 18,3 N 4,18 A 2,95 M 2,78 CEL 1,95 S 1,64 K,73 MV,11

Lisätiedot

Filosofia yhdistää 1

Filosofia yhdistää 1 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

MINNE MATKA? Kommentteja uusista tieto-, todellisuus- ja ihmiskäsityksistä opetussuunnitelma- ja arvokeskustelun filosofisina taustoina

MINNE MATKA? Kommentteja uusista tieto-, todellisuus- ja ihmiskäsityksistä opetussuunnitelma- ja arvokeskustelun filosofisina taustoina Markku Huttunen MINNE MATKA? Kommentteja uusista tieto-, todellisuus- ja ihmiskäsityksistä opetussuunnitelma- ja arvokeskustelun filosofisina taustoina Shalom! Tahdon jakaa kanssanne joitakin ajatuksia

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot