Kurssin sisältöä. Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet. Tieteenteoria vs. tieteen teoria. Yleistä tieteenteoriaa:

Transkriptio

1 Kurssin sisältöä Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet Eetu Pikkarainen Yleistä tieteenteoriaa: Mitä on kasvatustieteellinen tutkimus? Kasvatustieteen tieteenteoreettiset pääsuuntaukset (Herm; Emp.anal; Kriitt.) Luento (+materiaalia), Kirjallisuutta; Harjoitukset; Esseesuoritus 1 2 Mitä on kasvatustieteellinen tutkimus? Mitä on kasvatus / kasvatustieteen tutkimuskohde? Mitä on tieteellinen tutkimus? Yleinen näkökulma molempiin - johdantoa erityisiin metodiopintoihin (laadullinen ja määrällinen) ja proseminaariin. (Nykyään liian aikaisin ja helposti rajaudutaan johonkin osaalueeseen esim. laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen). 3 Tieteenteoria vs. tieteen teoria metateoria vs. kohdeteoria (ks. Kasvatustieteen peruskurssi) Metateoreettinen näkökulma: sisältää sekä varsinaisen metateorian, teorian tieteestä itsestään, että kohdeteorian siltä osin kuin se määrittää tutkimuksen tekoa etukäteen. Kasvatustieteen kohdeteoriaa ei kuitenkaan käsitellä paljoa tässä kurssissa, vaan materiaalia siihen löytyy esim. em. peruskurssi, Kasvatus- ja sivistysteoria 1 4

2 Teoreettinen tutkimus Teoreettinen tutkimus Teoreettinen tutkimus tieteellisen tutkimuksen ytimenä ja lähtökohtana: Noudattaa tieteenteon yleisiä periaatteita Empiirinen tutkimus Noudattaa lisäksi empiirisen tutkimuksen yksityiskohtaisia sääntöjä (erityisesti määrällinen tutkimus) Mitä tiede on? Kolme näkökulmaa 1. jatkuvasti kehittyvä ja kasvava tieto (ym.) järjestelmä (tieteen historia) 2. uusien tietojen löytämiseksi ja perustelemiseksi käytettävä metodi (metodologia ja tieteenfilosofia) 3. tutkijoiden ja tieteellisten laitosten muodostama yhteiskunnallinen instituutio (tieteen sosiologia, tieteen psykologia ja tiedepolitiikan tutkimus) 5 6 Tieteen historia Millaista tiede on ollut ja miten se on kehittynyt? Egypti, Babylonia, Kiina, Intia: tähtitiede, geometria, aritmetiikka, lääketiede Antiikin Kreikka v. 600 ekr. jälkeen: filosofia, matematiikka, matemaattinen tähtitiede, fysiikka, eläin- ja kasvioppi, lääketiede, historiankirjoitus, kielioppi, runousoppi ja valtiooppi. Tieteenhistoria Tieteen kehityksestä (jatkuu): hellenistinen aika: tähtiede, fysiikka roomalaiset: oikeustiede Antiikin tieteen perintö uudelleen tunnetuksi n. v lähtien skolastiikan piirissä teologia, filosofia ja logiikka keskeisiä, myös luonnontieteitä kehitettiin sekä teoreettiseen että kokeelliseen suuntaan 7 8

3 Tieteen kehityksestä renessanssiaika: uuden tieteen läpimurto tähtieteilijöiden (Kepler, Kopernikus), fyysikkojen (Galilei), filosofien (Bacon, Descartes) ja humanistien ansiosta uudella ajalla luonnontieteet ja niihin perustuva tekniikka kasvaneet räjähdysmäisesti: 1700-luvulta lähtien tieteenharjoituksen arvioidaan määrällisesti kaksinkertaistuneen vuoden välein (yli 90% kaikista tiedemiehistä on elossa!) Tieteen kehityksestä uusien tieteenalojen vakiintuminen: kemia luvulla, biologia, kriittinen historiatiede, vertaileva kielitiede, kansatiede ja arkeologia 1800-luvulla, sosiologia, psykologia ja logiikka 1900-luvulla. nykyaikainen tiedemiehen(?) ammatti vakiintui 1800-luvulla termi scientist englanninkielessä: William Whewell Tieteenfilosofia Tieteenfilosofia on tieteen tavoitteiden ja menetelmien sekä tieteellisen tiedon tutkimista filosofisesta näkökulmasta. Tietoteorian ala, jossa keskitytään tieteellisen tiedon luonteeseen, hankintaan ja pätevyyteen, tieteiden luokittelun ja tiedon kasvun ongelmiin Tieteenfilosofia 1. metafysiikka / ontologia (mitä tutkimuskohde perimmiltään on?) 2. tietoteoria (metodologia; mitä tietäminen on?) 3. käytännöllinen filosofia (intressinäkökulmat, tieteen etiikka yms.) 11 12

4 Tieteen sosiologia Tieteen ja ympäröivän yhteiskunnan suhteet, sosiaaliset suhteet tieteen sisällä yms. Eksternalistinen näkökulma: tieteen olemusta ja kehitystä säätelee ympäröivä yhteiskunta (vs. internalismi, tiede kehittyy omilla tai tutkimuskohteen ehdoilla.) Tieteen sosiologia Latour, Bruno: Science in Action (1987) Tiede tutkiessaan samalla luo tai muuntaa kohdettaan Tiede haluaa yleensä antaa kuvan itsestään "valmiina tieteenä Tiede ja teknologia ovat kuitenkin hankkeita, jotka eivät ole valmiita, vaan toiminnassa toteutettavia. Tiedämme vasta jälkikäteen mitä valmis tiede on tai on ollut Tieteen tunnuspiirteitä Milloin tutkimus on tieteellistä? (Ks. Niiniluoto 1984.) Tiede käyttää erityistä tieteellistä menetelmää eli metodia (kreik. Meta hodos ('pitkin tietä') päämäärän saavuttamiseksi. Amerikkalainen filosofi Charles S. Peirce: näkemys tieteestä "itseään korjaavana prosessina ihmisjärjen mainio kyky korjata itseään tulee esiin tieteen kaikilla aloilla (1898) Tieteen tunnuspiirteitä Miten tiede voidaan erottaa siitä, mikä ei ole tiedettä? Tieteen demarkaatio-ongelma (rajanveto-ongelma) (Karl Popper, Logik der Forschung 1934) Kyse tieteen määritelmästä tai tieteellisyyden tuntomerkkien etsimisestä. Tieteen ja ei-tieteen välinen rajanveto ei ole sama asia kuin hyvän ja huonon tieteen erottaminen toisistaan

5 Tiede tulee ymmärtää sekä: toimintana, jolla on jokin tavoite (tieto) ja menetelmä (tutkiminen) instituutiona, jolla on omat historiallisesti muuttuvat sääntönsä ja rakenteensa toiminnan tuloksina (tieteellinen tieto ja teoriat) keskusteluna tavoitteista, menetelmistä, säännöistä, rakenteista ja tuloksista 17 Tiede / tieteellinen tieto. Tiede ei siis ole sama asia kuin tieteellinen tieto. Olennaisempaa on se toiminta, jota tieteilijät harjoittavat tiedeinstituution tai -instituutioiden (ns. tiedeyhteisö) puitteissa ja se keskustelu, jota he käyvät tästä toiminnasta ja sen menetelmistä. Itse asiassa sekä tutkiminen näiden instituutioiden kehittyminen tapahtuvat keskustelun kautta ja siksi pidänkin tieteellistä keskustelua kaikkein tärkeimpänä näkökulmana tieteeseen. 18 Keskustelu kommunikaatiota l. viestintää: lähettäjä (esim. puhuja) ja vastaanottaja (esim. kuulija) tai useita. puheenvuorojen jatkumo (puheenvuorot liittyvät edellisiin ja(/tai) seuraaviin puheenvuoroihin; vrt.: kysymys, vastaus, kommentti yms.) => keskustelu, vuoropuhelu yhteisen näkemyksen kehittymistä => dialogi Tiede on keskustelufoorumi Tiede on keskustelufoorumi, jossa yritetään kehittää omia näkemyksiä ja vakuuttaa toiset keskustelijat näiden näkemysten oikeellisuudesta (?) 19 20

6 Keskustelun lajeja (F. Schleiermacher) nautinnollinen keskustelu ("huvin vuoksi", oma populaarin taiteen ja kulttuurin lajinsa), ylipuhuminen ("liikemiehen keskustelu", tärkeintä saada oma tahto läpi) ja kiista (tavoitteena on selvittää erimielisyys löytämällä oikea ratkaisu, tavoitteena uusi tieto, osallistujat valmiita muuttamaan mieltään). Keskustelufoorumi Keskustelufoorumin jäsenillä täytyy olla: yhteinen kohde (josta keskustellaan) yhteinen kieli (joka mahdollistaa toisten ymmärtämisen) yhteiset säännöt (perustelun, kumoamisen jne. "voitto-" t. konsensussäännöt) erimielisyyksiä kohteesta (siitä millainen se on)! Tiede on tietämisinstituutio Tiede pyrkii tuottamaan mahdollisimman "hyvää" tietoa. Tieteen erityisasema perustuu siihen, että sitä pidetään parhaana tunnettuna ja mahdollisena tietämisinstituutiona nykyyhteiskunnassa. Mutta mitä on tieto ja tietäminen? Tieto Klassisen määritelmän mukaan: Tieto on "tosi, perusteltu uskomus"

7 uskomus = väite, johon joku (se, joka tietää) uskoo kielellinen ilmaus (tiedän t. uskon, että...; väite l propositio) subjektiivinen sitoutuminen väitteen sisältöön perusteltu perusteltu (riittävästi tms.) = hyvä, järkevä syy uskoa; ei ole pelkkä arvaus tms. edellyttää kielellistä ajattelua, päättelyä (uskon y, koska x; on perusteltua uskoa, että y, jos x.) edellyttää asian ymmärtämistä edellyttää (yleensä) muita tietoja (ja taitoa!) tosi tosi = ei ole erehdys (on oikein väittää, että...) usko on väitteen totuuteen uskomista; perustelu on sen totuuden perustelemista mutta mitä tarkoittaa: olla tosi? Kohdat A, B ja C ovat sekä sinänsäkin hankalia, että ongelmallisissa suhteissa keskenään! Väite Väite on kielellinen olio (vs. eipropositionaalinen tieto: TAITO, tacit knowledge): kielellinen ilmaus, eli ns. luonnollisella kielellä (äidinkieli) tai siitä kehitetyllä keinotekoisella kielellä esitetty merkki: ulkoinen ilmaus, jolla merkityssisältö ( - > semiotiikkaa) koodi = tulkintasääntö merkkien yhdistely (kielioppi, syntaksi) 27 28

8 Ilmausten funktioita: tunneilmaisut (ekspressiivinen funktio) määräykset (konatiivinen funktio; PRESKRIPTIOT) väitteet (indikatiiviset lauseet, referentiaalinen funktio, viittaa johonkin; DESKRIPTIOT) Väitteitä yksilöväitteet: A on tietynlainen (käsite: ominaisuus tai luokka) yleis- t. lakiväitteet: a:t ovat tietynlaisia (joukko + käsite) määritelmät: "ulkoinen merkki X tarkoittaa a ja b ja c, mutta ei d." "a-tietynlaisuuteen kuuluu b-tietynlaisuus (def)" Informaatio Informaatio on eri kuin tieto: tunnistettavaa muotoa, erilaisuutta, saattaa viitata johonkin; saattaa olla väite tai jopa uskomus. Tieteellisen teorian kriteereitä Eksplisiittinen: sanoo selvästi sen, minkä sanoo ja päinvastoin (ei vihjaile) Koherentti: osat sopivat ristiriidattomasti yhteen - ja kuuluvat (ehjä tarina) Tyhjentävä: aukoton 31 32

9 Tieteellisen teorian kriteereitä 2 Taloudellinen: tiivis ilmaisu (formaaliset kielet); ongelman rajaaminen (tieteenala, koulukunta, tutkimusryhmä, oma ongelma...) yleiset väitteet, lait (nomologiset väitteet) Tieteellisen teorian kriteereitä 3 Perustelevuus: "perustelee itseään" - väitteet toinen toistaan testattavuus = kumottavuus Deskriptiivisyys (ei-preskriptiivisyys, arvoneutraalisuus) => Edistyvyys (tieteen); edellyttää keskustelua, kritiikkiä ja pyrkimistä em. tavoitteisiin Käsitteet 1 Teoria koostuu väitteistä (tiedoista) ja nämä taas käsitteistä. Käsitteet ovat jollakin kielellä ilmaistavia ajatuksia, siis inhimillisiä konstruktioita. Käsitteet 2 Empiirisanalyyttisessä tieteessä ajatellaan, että käsitteet jollakin tavalla vastaavat (voivat vastata) todellisuutta. Ns. (loogiseen) positivismiin liittyi ajatus, että tieteellisten käsitteiden täytyy jotenkin yksiselitteisesti vastata empiiristä todellisuutta (korrespondenssiteoria). Fysikaalinen luonto (fysikalismi) tai Havainto (empirismi)

10 Käsitteet 3 voivat olla kvalitatiivisia (eroavat toisista), komparatiivisia (eroa voidaan vertailla jossakin suhteessa) tai aidosti kvantitatiivisia (eron määrä voidaan osoittaa). aina enemmän tai vähemmän yleisiä: Väitteitä pyritään muotoilemaan lakiväitteiksi (nomologisiksi hypoteeseiksi), jotka voivat olla deterministisiä (universaaleja) tai probabilistisia ("todennäköisiä") Totuusteorioita 1. korrespondenssiteoria (vastaavuus) 2. koherenssiteoria (ristiriidattomuus) 3. pragmaattinen teoria 4. konsensusteoria (yksimielisyys) 5. minimalistinen t. deflatorinen teoria (vastaavuus) Korrespondenssiteoria Väite "p" on tosi silloin (joss), kun p. (...silloin kun vallitsee "p":n väittämä asiantila p); väite <=> asiantila (objektivismi) (tieteellinen REALISMI) (ristiriidattomuus) Koherenssiteoria Väite on tosi silloin, kun se on yhteen sopiva jo olemassa olevien tietojen kanssa. väite <=> teoria, maailmankuva, muut väitteet (relativismi) => Tieteellinen tieto on teoreettista; Teorian on oltava koherentti! 39 40

11 Pragmaattinen totuusteoria Väite on tosi silloin, kun se osoittautuu toimivaksi. => Tiede liittyy toimintaan, on toimintaa (intressit: esim. Habermas) Kasvatustieteessä: Ymmärrysvaje / Teknologiavaje (yksimielisyys) Konsensusteoria Väite on tosi silloin, kun kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että se on tosi. (vrt. ideaalisen kommunikaatioyhteisön käsite, J Habermas; Peirce) => Tiede on keskustelua! Minimalistinen t. deflatorinen totuusteoria Totuudesta ei voi (eikä kannata) sanoa paljon, jos mitään Väite "p" on tosi silloin, silloin kun (voidaan sanoa tai on oikein sanoa, että) p. (Ainoa mitä edellisessä tapahtuu on lainausmerkkien poisto l. deflaatio) Totuusteorioista Tarkasteltavia tasoja (mm) ja niiden välisiä suhteita: 43 44

12 Tiedon perusteleminen Päättely Havainto Objektiivisuus / Intersubjektiivisuus Falsifikaatio Päättely Teorian koherenssin tarkistaminen ja teorian kehittely edellyttää päättelyä. päättelysäännöt, jotka sanovat, miten tietystä tai tietyistä väitteistä voi johtaa toisia. tutkii logiikka Päättely 2: Logiikka Esimerkkinä Aristoteleenkin käyttämä yksinkertainen syllogismi: kaikki ihmiset ovat kuolevaisia; Sokrates on ihminen; (näistä voidaan päätellä, että ) Sokrates on kuolevainen. Päättelyn lajit Päättelysääntöjen oltava kaikkien hyväksymät, muuten päättely ei vakuuta. Deduktio Induktio Abduktio Tieteellistä keskustelua, jossa käytetään päättelyä apuna, kutsutaan argumentaatioksi: Argumentti = väite + perustelut

13 Totuuden säilyttävä: Deduktio Tosissa premisseistä aina tosi johtopäätös (mutta ei välttämättä pv.) Ei lisää tietoa (?) Induktio Ei ehdottoman totuuden säilyttävä yksittäisistä tapauksista päätellään yleisiä säännönmukaisuuksia (yleensä ). Induktio on aina epävarmaa, mutta tuottaa uutta tietoa(?), minkä takia sitä on pidetty tieteessä hyvin keskeisenä Peirce Abduktiivinen päättely esim. Ihmiset ovat kuolevaisia. Sokrates kuoli. Siis: Sokrates on ihminen. Abduktiolla saadaan [hypoteettisia] väitteitä, joiden uskottavuus täytyy erikseen perustella jotenkin. 51 Havainto empiirinen (havaintoon perustuva), empiria (havaintomaailma, kohde havaittuna). Havainto ei ole päättelylle vaihtoehtoinen menettely, vaan se liittyy tieteessä aina päättelyyn. "Normaalihavainto": Jotta havainto olisi luotettava, sen on oltava tietynlainen. Se ei saa perustua havaitsijan yksilöllisiin ominaisuuksiin vaan havainnon kohteen ominaisuuksiin. Havaintoon ei saa sekoittua 52 harhoja.

14 "Normaalihavainto" Jotta havainto olisi luotettava, sen on oltava tietynlainen. Se ei saa perustua havaitsijan yksilöllisiin ominaisuuksiin vaan havainnon kohteen ominaisuuksiin. Havaintoon ei saa sekoittua harhoja. Havaintojen teoriapitoisuus Havaintojen teoriapitoisuus -teesi (theoryladennes): Kaikki havainnot perustuvat jollakin tavalla havaitsijalla olevaan teoriaan. Sekä syntynsä (havainnon hankkiminen) että tulkintansa osalta (mitä havainto itse asiassa kertoo). (vrt. toisaalta laboratoriotiede ja toisaalta ns. hermeneuttinen kehä.) Teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys Teorioiden empiirinen alimääräytyneisyys - teesi: Mikä hyvänsä määrä luotettavia empiirisiä havaintoja mahdollistaa aina useita yhtä hyvin perusteltuja teorioita, jotka selittävät (tai ymmärtävät) nämä havainnot eri tavoin. Pragmaattinen kriteeri Havainnossa onkin kysymys sen toteamisesta, toimiiko teoria eli onko se pragmaattisen totuusteorian mielessä tosi. Tiede on väline hyödyllisen tiedon ja taidon hankkimiseksi, "oppimiskone". Havainnot ja samoin teoriat sisältyvät aina johonkin toimintaan, havainnot ovat sitä palautetta, jonka avulla toimintoja yleensä ohjataan

15 Instrumentalismi / realismi -kiista Kuvaako teoria vai onko se vain (selittämisen) väline? Vrt Tieteellinen realismi Vrt Konstruktivismi Objektiivisuus / Intersubjektiivisuus Kohteen mukaisuus tarkistetaan konsensuksella? Pelkkä subjektiivisuus on ongelma tieto on aina osittain subjektiivista, mutta myös intersubjektiivista K. Popper Falsifikaatio Tietoja / teorioita ei voi todistaa vaan ainoastaan kumota Arvauksia ja kumouksia (keksimisen ja perustelemisen kontekstit jälkimmäinen systemaattista, edellinen ei) Tieteen edistyminen Lineaarinen progressiivinen (bibliometrisesti) Paradigman käsite Tutkimusohjelmat 59 60

16 Paradigma T. Kuhn: Tieteellisten vallankumousten rakenne. (1962/1994); Sykli: Tieteen tekemisen tapa, paradigma, vakiintuu ja tehostuu ( normaalitieteen vaihe ) Tulee yllätyksiä ja ongelmia epäilyjä, p. murenee Tieteellinen vallankumous: p. hylätään ja aletaan kehittämään uutta I. Lakatos (ks Optima) Tutkimusohjelma Kilpailevia tutkimusohjelmia Ohjelman ( kova ) ydin pyritään säilyttämään ja reunoja ( suojavyöhyke ) korjaillaan. Edistyvä ohjelma voittaa ja paikoilleen juuttuva häviää Tiedonintressit (J. Habermas) ONGELMANA VÄLITYS INTRESSI TIETEENALAT SUHDE luontoon työ tekninen luonnon-tieteet yhteisöön kieli praktinen historiallishermeneuttiset tieteet valtaan herruus emansipatorinen kriittiset yhteiskuntatieteet Empiiris-analyyttinen (kasvatus)tiede Määrällisen tutkimuksen taustalla useimmiten Lähtökohtia: Positivismi, looginen positivismi, looginen empirismi, analyyttinen filosofia Hypoteettisdeduktiivinen menetelmä Analyysi (vs. synteesi): Jaetaan kokonaisuudet (erilaisiin) osiinsa. Teoreettinen kokonaisuus ("hahmo") voidaan palauttaa yksinkertaisiin singulaarisiin tosiasioihin ja / tai lakeihin

17 Empiiris-analyyttinen 2 Kaikkeen tieteeseen pätee sama metodologia (kuin luonnontieteeseen; empirismi, hypoteettisdeduktiivinen, deskriptiivinen; tekniset normit) Teorian perustana on todellisuutta koskevat lakilauseet (kuvaavat todellisuuden säännönmukaisuuksia) Selittäminen: vastaa kysymykseen: miten. Tarvitaan selittäjä: a) alkuehdot ja b) laki tai lait sekä c) selitettävä tapahtuma tai asia (Ennustaminen on sama takaperin.) Empiiris-analyyttinen 3 Tutkimusongelma: kysytään selitettävän suhdetta selittäjiin. (tyypillisesti: "miten X vaikuttaa Y:hyn?") Taustalla ajatus kausaalisuhteesta - käsitteellisesti vaikea! Kasvatustieteessä valtava määrä alkuehtoja ja mahdollisia, mutta erittäin huonosti tunnettuja lakeja! Kausaalisuusoletus ongelmallinen ihmisten toiminnan suhteen! Hypoteettisdeduktiivinen menetelmä 1. keksitään hypoteettinen teoria / malli 2. päätellään siitä deduktiivisesti oletettavia (havainto)seurauksia (empiirisiä hypoteeseja) 3. operationalisoidaan havaintoseuraamukset mitattaviksi (laaditaan mittarit) 4. testataan toteutuvatko oletetut seuraamukset 5. päätellään takaisin malliin. 67 Hypoteettisdeduktiivinen 2 Mikäli mittaukset osoittavat, että empiirinen hypoteesi ei pidä paikkaansa, kumoutuu alkuperäinen hypoteettinen malli. Mikäli mittausten mukaan empiirinen hypoteesi pitää paikkansa, "jää malli voimaan". (Ei todistu, mutta "vahvistuu".) Mikäli hypoteesit eivät ole mitattavissa, ei kyseessä ole tieteellinen teoria!!! 68

18 Operationalisointi Mallin konkreettisimmat käsitteet muutetaan niitä vastaaviksi muuttujiksi, jotka mittausoperaation seurauksena saavat erilaisia (yl. numeerisia) arvoja. Tieteen kielen (teorian) eri tasot: 3. Teoria 2. Empiria 1. "Todellisuus" Teoreettiset käsitteet Havainnot, empiiriset käsitteet oliot ja ominaisuudet Hermeneuttinen kasvatustiede Ei mittaamista, vaan ymmärtäminen (vrt. ilmauksen ymmärtäminen), tulkinta Hermeneuttinen kehä: ymmärrys perustuu ymmärrettyyn Tavoitteena parempi, sivistyneempi ymmärrys, ei niinkään oikea tai "tosi" ymmärrys Hermeneuttinen kasvatustiede 2 Osittain laadullisen tutkimuksen taustalla, mutta ei aina!!! Ei korrespondenssinäkemystä (yleensä), vaan koherenssi tai konsensus. Ei yleensä ajatusta täsmällisestä tutkimusmetodista; vaan ymmärrys perustuu vain tutkijan omaan sivistykseen. 71