3 OSAAMINEN Lähtökohdat Osaamisen kehittäminen... 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 OSAAMINEN... 8 3.1 Lähtökohdat... 8 3.2 Osaamisen kehittäminen... 8"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Henkilöstöpalvelun johtokunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöpalvelun johtokunta Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkovaltuusto

2 Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO Lähtökohta Henkilöstöstrategian tarkoitus Henkilöstöstrategian visio toiminnan turvaajana Henkilöstöstrategian arvot Henkilöstöpolitiikka JOHTAMINEN Johtamisen periaatteet Johtamiskäytäntöjen kehittäminen Kehitys- ja tavoitekeskustelut Palkkaus ja palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava, oikeudenmukainen ja sukupuolten välistä tasaarvoa tukeva, riittävän joustava, yksinkertainen ja avoin Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ja merkitys Henkilökierto Yhteistoiminta OSAAMINEN Lähtökohdat Osaamisen kehittäminen TYÖHYVINVOINTI Työympäristö ja turvallisuus Työsuojelu Työyhteisölliset ongelmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Seurakuntayhtymän työsuojelua, tasa-arvoa, työturvallisuutta ja työterveyttä edistävät ohjeet Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen SISÄINEN TIEDOTUS (Viestintäpäällikkö valmistelee) MUUTA Aloitetoiminta HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 13

3 1 JOHDANTO Lähtökohta Lähtökohtana henkilöstöstrategiaan on Kouvolan seurakuntayhtymän perussääntö, jonka mukaan seurakuntayhtymän tehtävänä on henkilöstöpolitiikan yleissuunnittelu. Henkilöstöstrategia koskee paikallisseurakuntia ja yhtymän yhteisiä työaloja sekä virastoja. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstösuunnittelu sisältyvät henkilöstöstrategiaan. 1.2 Henkilöstöstrategian tarkoitus Henkilöstöstrategiaan kirjataan periaatteet, joiden avulla voidaan kannustaa pitkäjänteisesti tuloksellista, hyvinvoivaa ja osaavaa työyhteisöä ja näin tuetaan vision toteutumista. On tärkeätä, että henkilöstöstrategia ulottuu käytännön toimintaan. Se tulee nähdä aktiivisena keinona asetetun tavoitteen saavuttamisessa ja toteuttamisessa. Esimiesten on oltava aktiivisia strategian periaatteiden ja toimenpiteiden toteutuksessa ja myös strategian hengen välittämisessä sekä toiminnan jatkuvassa seuraamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Henkilöstöstrategia on henkilöstöjohtamisen kehittämisen työväline. 1.3 Henkilöstöstrategian visio toiminnan turvaajana Henkilöstöstrategian visio nousee Kouvolan seurakuntayhtymän toimintaajatuksesta: Evankeliumista elävä Henkilöstöstrategian visio: Henkilöstö on seurakuntien ja seurakuntayhtymän voimavara. Työnantajana seurakunnat ja seurakuntayhtymä ovat henkilöstöä kannustava, huolehtien henkilöstön hyvinvoinnista ja jatkuvasta kehittämisestä niin että henkilöstö on oikein mitoitettu, osaavaa, sitoutunutta ja motivoitunutta toiminta-ajatuksen mukaisesti. Työyhteisön kehittyminen ja tuloksellisuus vaatii, että jokainen työntekijä näkee oman vastuunsa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. 1.4 Henkilöstöstrategian arvot Henkilöstöstrategiassa ovat keskeisiä seuraavat arvot: Avoimuus: Toiminnan tavoite ja toimintatavat ovat yhteisesti tiedossa. Avoimuutta edistää riittävä tiedonkulku, nopea ongelmiin puuttuminen, henkilöstön kuuleminen ja heidän näkemysten huomioiminen. Vuorovaikutusta edistetään toisia kunnioittaen, arvostaen ja yhteistyötä hyödyntäen Oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuutta on tasapuolinen kohtelu, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, määrätietoinen tasa-arvon edistäminen. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja sillä on vaikutusta.

4 Vastuullisuus: Vastuullisuus tarkoittaa asemansa mukaisen vastuun ottamista, työtehtävien asianmukaista ja palveluhenkistä hoitamista, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja rakentavaa panosta työyhteisössä. Ristiriitatilanteissa vastuullisuus tarkoittaa puheeksi ottamista ja rakentavaa, asiallista suhtautumista Henkilöstöpolitiikka 2 JOHTAMINEN Henkilöstöpoliittiset linjaukset koskevat koko seurakuntayhtymän henkilöstöhallintoa. Seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia määrittää henkilöstöpolitiikan painotukset ja keskeiset periaatteet ja käytännöt. Henkilöstöpoliittiset linjaukset koskevat koko seurakuntayhtymän henkilöstöhallintoa, johon kuuluvat mm. palkkapolitiikka, muut työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat, Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoiminta, henkilöstön kehittäminen sekä tyky- ja virkistystoiminta. 2.1 Johtamisen periaatteet Hyvällä johtamisella luodaan edellytykset paikallisseurakuntien ja seurakuntayhtymän henkilöstön tavoitteellisen työn tekemiseen. Johtaminen on perustehtävän toteuttamista yhdessä henkilöstön kanssa. Hallinnon uudistukset ja toimintaympäristön muutokset sekä muutosten läpivienti edellyttävät johto- ja esimiestehtävissä hyvää johtamistaitoa. Johtamisella varmistetaan, että palveluksessa on kirkon sanomaan sitoutunutta, osaavaa, hyvinvoivaa, motivoitunutta henkilöstöä, joka toimii hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa esimiesten ja toistensa kanssa. Hyvä johtaminen on henkilöstön kannustamista, tukemista ja ohjaamista. Johtamisen keskeisimmät periaatteet ovat avoimuus sekä keskinäinen vuorovaikutus. Esimiesten tulee olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet antaa mahdollisuuksia ja kannustaa tietojen ja taitojen kehittämiseen huolehtia osaltaan henkilöstön työmotivaation säilymisestä, hyvinvoinnista ja työkyvystä antaa riittävästi palautetta ja rohkaista työntekijöitä antamaan palautetta esimiehelleen Jokainen on puolestaan vastuussa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Vastuu työpanoksesta tarkoittaa, että kaikilta vaaditaan tehokasta tehtävien suorittamista ja siten osallistumista seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseen. Johtamista ohjaa myös Kirkon virka- ja työehtosopimus.

5 2.2 Johtamiskäytäntöjen kehittäminen 5 Johtamiskäytäntöjen kehittäminen edellyttää johtamis- ja esimiestaitojen ajan tasalla pitämistä selkeitä toimivaltasuhteita toimivaa päivittäisjohtamista ja esimiestyötä sisäisten viestintäjärjestelmien jatkuvaa kehittämistä säännöllisiä neuvotteluja tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua nopeaa ja johdonmukaista puuttumista epäkohtiin 2.3 Kehitys- ja tavoitekeskustelut Kehitys- ja tavoitekeskustelut ovat olennainen osa seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja samalla myös osa työyhteisön vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria. Esimiehen ja alaisen väliset tavoitteelliset kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelun tavoitteena on arvioida mennyttä kautta sopia työntekijän seuraavan kauden tavoitteista ja avain tehtävistä luoda henkisiä valmiuksia ja aineellisia resursseja tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteistyölle ohjata ja kannustaa osapuolia onnistumaan 2.4 Palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava, oikeudenmukainen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeva, riittävän joustava, yksinkertainen ja avoin. Tehtäväkohtainen palkanosa: Vuonna 2007 otettiin käyttöön tehtäväkohtaista palkanosaa koskevat palkkausmääräykset, jotka perustuivat tehtäväkuvien tarkistukseen yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa sekä tehtävän vaativuuden arviointiin. Vaativuusryhmiä on kaikkiaan 18 ja jokaisessa ryhmässä on viisi vaativuuskriteeriä: osaaminen, vuorovaikutus, ohjaus, ongelmanratkaisu & tiedonhankinta ja vastuu. Tehtävänkuvaus tulee käydä lävitse tehtävän muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa ja siinä tulee määritellä selkeästi siten, että jokainen tietää tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa. Henkilökohtainen palkanosa: Henkilökohtaiseen palkanosaan sisältyy sekä vuosisidonnainen palkanosa että harkinnanvarainen palkanosa. Vuosisidonnainen palkanosa maksetaan palvelusvuosien perusteella. Palkanosaan lasketaan päätoiminen seurakunnan

6 palvelus kokonaisuudessaan sekä muun työnantajan palvelus vastaavalla ammattialalla työnantajan harkinnan mukaan. Viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkausmääräyksiin sisältyy harkinnanvarainen palkanosa, joka otetaan käyttöön vuonna Suurin osa henkilöstöstä kuuluu palkkausjärjestelmän piiriin. Kirkkoherroilla ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä on omat palkkausmääräyksensä. Harkinnanvarainen palkanosa perustuu työnantajan tekemään arviointiin työntekijän työssä suoriutumisesta. 2.5 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelu perustuu henkilöstöstrategiaan sekä henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. Henkilöstösuunnitelma on kiinteä osa toiminnan ja talouden suunnitelmaa paikallisseurakunnissa ja yhtymän työaloilla sekä virastoissa, jota arvioidaan säännöllisesti ja tarkastellaan vuosittain. Henkilöstösuunnittelu tulee olemaan haastavaa ja siihen vaikuttavat niin taloudelliset resurssit kuin kiinteistöstrategian aiheuttamat muutospaineet eläköitymisen hyödyntämisestä kuin myös tulevat muutokset Kipa (Kirkon palvelukeskus) ja Kitke (Kirkonkirjojenpidon ja tietojärjestelmien kehittäminen) sekä muissa palvelukeskushankkeissa tulevina vuosina. Seurakunnat ja yhtymän virastot laativat kukin omat henkilöstösuunnitelmansa annettujen taloudellisten resurssien puitteissa. Henkilöstövoimavarojen tulee olla määrältään, rakenteeltaan sekä osaamiseltaan ja toimintakyvyltään sellaisia, että seurakuntayhtymä voi tehokkaasti suorittaa tehtäväänsä. Suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla varmistetaan, että työkyky ja uusiutuminen sekä motivaatio ja työssä jaksaminen säilyvät hyvänä eläkeikään saakka. Ikääntyvän henkilöstön vahvuudet tiedostetaan ja luodaan edellytykset hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille. Henkilöstövoimavarojen mitoitusta arvioidaan myös vuosittaisen henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön vähennykset toteutetaan ensisijaisesti taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa henkilöstöä irtisanomatta, käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja uudelleen sijoittamista mahdollisesti kouluttautumisen avulla. Virkojen ja tehtävien vapautuessa uudelleentäyttäminen tulee harkita tapauskohtaisesti kokonaisuutta ajatellen ja ottaen huomioon toiminnalliset ja taloudelliset resurssit. Virkojen ja toimien kohdalla noudatetaan tapauskohtaista ennakoivaa luokittelua täyttämisestä, yhdistämisestä tai täyttämättä jättämisestä. Henkilöstösuunnitelma on henkilöstöstrategian osa, mikä laaditaan ja tarkistetaan vuosittain talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle. Liitteenä 1 on eläköitymisennuste v , jossa laskentaperusteena on käytetty 65 vuoden ikää. Liitettä päivitetään vuosittain. 2.6 Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet ja merkitys Henkilöstön rekrytoinnin merkitys on suuri. Se vaikuttaa olennaisesti työyhteisön sujuvaan toimintaan ja jatkuvan kehittymisen mahdollisuuksiin. Rekrytointi prosessina on henkilöstötarpeen arviointia, hakumenettelyn ja -kanavan valintaa, hakijoiden vertailua sekä työntekijöiden valintaa, päätöksentekoa ja laillisuusvalvontaa. Ennen viran tai työsuhteen täyttämistä varmistetaan senhetkinen rekrytointitarve. Vapautuvien virkojen ja työsuhteisten osalta tarkastellaan niiden tarpeellisuutta ja 6

7 johtosääntöjen ja tehtäväkuvien muutostarpeita. Ilman julkista hakumenettelyä voidaan säännösten mukaan valita mm. työsopimussuhteinen työntekijä ja väliaikainen viranhaltija. Tehtävän tullessa avoimeksi, selvitetään onko perusteita täyttää se sisäisesti. Näin pidetään huolta työntekijöiden etenemismahdollisuuksista ja tehtäväkierrosta ja tarkistetaan mahdolliset uudelleensijoitustarpeet. Kiinnostus uusiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Kaikki hakijat ovat valinnassa tasavertaisessa asemassa. Myös äitiys-, vanhempaintai isyyslomalla tai hoitovapaalla oleva tai muuta työaikajärjestelyä käyttävä tulee virkaa, tehtävää tai sijaisuutta täytettäessä ottaa huomioon tasapuolisesti. Valinnassa otetaan huomioon myös oman henkilöstön halu kehittää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Henkilöitä haettaessa ja valittaessa painotetaan tehtävässä vaadittavan osaamisen sekä hakuilmoituksessa mainitun erityisvalintaperusteen lisäksi yhteistyökykyä, muutosvalmiutta ja halua sekä itsensä että koko työyhteisön kehittämiseen. Valintapäätös perustuu tasapuoliseen harkintaan hakijoiden pätevyydestä ja sopivuudesta sekä tehtävään että työyhteisöön. Henkilöstöpalvelun johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt rekrytointiohjeet prosessin helpottamiseksi. 2.7 Henkilökierto Henkilökierrolla tarkoitetaan jo palveluksessa olevan työntekijän vapaaehtoista siirtymistä määräajaksi toisiin tehtäviin tai entisten tehtävien pysyväisluonteisempaa vaihtamista. Se on keino laajentaa ja monipuolistaa työntekijän työkokemusta, osaamista ja työssä kehittymistä ja viihtymistä, joka on sekä työntekijän että työnantajan etu Yhteistoiminta Henkilöstön toimiva ja todellinen vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa on seurakuntayhtymän keskeinen henkilöstöpoliittinen päämäärä. Se lisää henkilöstön vastuuta ja tuloksellisuutta sekä tukee seurakuntayhtymän johtamista ja kehittämistä. Kouvolan seurakuntayhtymässä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluu 12 jäsentä, joista yhdeksän on työntekijöiden edustajia ja kolme työnantajan edustajia. Yhteistoimintaa kehitetään avoimen ja suoran vuorovaikutuksen suuntaan. Henkilöstöä kannustetaan avoimeen mielipiteen ilmaisuun ja keskusteluun niin kokouksissa kuin suoraan työtovereille ja esimiehille. Erilaisten mielipiteiden esittämistä sekä hierarkiasta ja sektoreista vapaata vuorovaikutusta arvostetaan. Määrämuotoista yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käsittelemällä sopimuksessa mainitut asiat. Asiat tuodaan yt - menettelyyn sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin että asioihin vaikuttaminen voi aidosti toteutua. Myös johtoryhmätyöskentely ja muut erilaiset palaverit sekä koko henkilöstölle tarkoitetut tilaisuudet ovat yhteisen vaikuttamisen paikkoja. Kokouksia pidetään tai työryhmiä perustetaan vain perustellusta syystä. Ensisijaisesti luotetaan asiantuntijuuteen ja hyödynnetään sitä avoimen ja suoran vuorovaikutuksen hengessä.

8 3 OSAAMINEN Lähtökohdat Seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön valmiuksia sekä nykyisten että myös tulevien tehtävien hoitamisessa. Osaamisella tuetaan seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstön kehittämisen suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti toiminnan suunnittelun kanssa. Vuosittaisen kehityskeskustelun yhtenä pääkohtana on arvioida ja suunnitella yksilöllisesti henkilön koulutustarvetta ja osaamista. 3.2 Osaamisen kehittäminen Kehittämissuunnitelma: Henkilöstön kehittäminen on seurakunnassa jatkuvaa ja suunnitelmallista ja koko henkilöstön kattavaa siten, että se liitetään toiminnan ja talouden kolmivuotisen suunnitteluprosessin osaksi. On tärkeää, että siihen sisältyvät ainakin seuraavat toimenpiteet: mitä osaamista asetetut tavoitteet (mm. strategiatyössä ja toiminnan ja talouden suunnittelussa) ja kehityshankkeet edellyttävät? onko seurakunnassa/tehtäväalalla/toimintayksikössä tarvittavaa osaamista? mitä osaamistarpeita kehityskeskusteluissa on tullut esiin? millä keinoilla ja aikataululla kehittämistarpeisiin vastataan? esimies linjaa yhteisen valtuuston hyväksymän kehittämissopimuksen sekä KIRVESTES:sin mukaisesti, mitä kehittämiskeinoja tarvitaan (esim. henkilöstökoulutus, perehdytys, työnohjaus, mentorointi, varhaiskuntoutus, muu keino) ja kehittämistoimenpiteiden toteutusvuoden/kolmivuotiskausi. Esimies laatii talousarvioon sisällytettävän henkilöstön kehittämissuunnitelman, josta tulee ilmetä käytettävät kehittämisen keinot sekä muu kehittämisen käytännön toteutus. Perehdyttäminen: Henkilöstön perehdyttämisellä nopeutetaan uuden työntekijän työyhteisöön liittymistä ja työvalmiuksien saavuttamista. Tavoitteena on, että uusi työntekijä oppii ymmärtämään uuden tehtävänsä sisällön, päämäärän ja merkityksen koko työyhteisön perustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi perehdyttämiseen kuuluu työyhteisön kulttuurin ja käytäntöjen opastaminen, työturvallisuusasiat sekä huolehtiminen siitä, että henkilö saa kokonaiskäsityksen seurakuntayhtymän ja seurakunnan toiminnoista ja toimintojen sijainnista Kouvolan kaupungin alueella. Uusien, tehtäviä vaihtavien tai esimerkiksi pitkähkön virkavapauden jälkeen työhön palaavien henkilöiden perehdyttämisen sisällön ja pituuden tulee olla sellainen, että heidän voidaan edellyttää suoriutuvan heille kuuluvista työtehtävistä. Perehdyttämisen järjestämisestä vastaa asianomaisen yksikön esimies.

9 Perehdyttämiseen on olemassa ohjeistus yhtymän y -kansiossa henkilöstöpalvelujen osalta. 9 Henkilöstökoulutus: Työnantaja voi järjestää ja hankkia henkilöstölleen koulutusta talousarvioon varatun määrärahan ja kehityskeskusteluissa tulleen tarpeen mukaisesti. Koulutuksella pidetään yllä ja parannetaan työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on henkilöstön valmentaminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan suoriutumaan hyvin nykyisistä ja tulevista tehtävistä ja kehittämään omaa työtään työyhteisön toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön edistäminen henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittäminen, koulutustason kohottaminen ja uralla etenemisen tukeminen Vastuu henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä kuuluu johdolle. Koulutuksen tuloksellisuuden ja kattavuuden varmistamiseksi sen suunnittelu tapahtuu johdon ja henkilöstön yhteistyönä esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Omaehtoinen opiskelu voi tapahtua ohjelmoituna tai vapaamuotoisena opiskeluna. Omaehtoista opiskelua tarkastellaan sen mukaan kuinka suoraan koulutus liittyy seurakuntayhtymän/seurakunnan työssä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Työssäoppiminen ja mentorointi: Tavoitteena on työntekijän ja työyhteisön jatkuva oppimisprosessi, joka johtaa työn ja työmenetelmien kehittämiseen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää työmenetelmien jatkuvaa arviointia ja kehittämistä aloitteellisuuden ja uuden oppimisen kannustamista osaamisen siirtämistä kokeneemmalta työntekijältä kokemattomalle osaamisen siirtämistä seuraajalle työnkierron mahdollisuuksien monipuolistamista Työnohjaus: Työnohjaus sopii kehittämiskeinoksi muun muassa, kun on tarve työstää omaa ammatillista identiteettiä ja työrooleja tai tutkia työn kuormittavuutta ja työn

10 rajaamisen kysymyksiä. Työnohjaus voi olla työn arviointia ja tarkastelua joko yksilötyönohjauksessa tai ryhmässä. 10 Työnohjauksesta sovitaan esimiehen kanssa ja siihen käytetään pääasiassa hiippakunnan työnohjaajia. Varhaiskuntoutus: 4 TYÖHYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävä varhaiskuntoutus (esim, ASLAK - kurssit ja TYK-toiminta) voi olla myös henkilöstön kehittämisen keino. Se voi soveltua kehittämistilanteisiin, joissa haetaan ratkaisua työn kuormittavuuden ja työn rajaamisen kysymyksiin. Työhyvinvointiin sisältyy fyysinen, psyykkinen, hengellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytykset työyhteisön perustehtävän toteuttamiselle. Terveessä työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus on avointa, esimiestyö osallistuvaa ja kuuntelevaa sekä työnjako oikeudenmukaista ja selkeää. Hyvinvointi on työnilon kokemista yhdessä ja erikseen. Myös yhteistyötoimikunnan, työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta kuuluvat kiinteästi terveeseen työyhteisöön. Vastuu työhyvinvoinnin edistämisestä on yhteinen. Työnantajan ja esimiesten tehtävänä on tukea henkilöstön terveyttä ja viihtyvyyttä, työyhteisön yhteistoimintaa ja hyvää työilmapiiriä. Kunkin työntekijän tehtävänä on puolestaan myötävaikuttaa hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Työhyvinvoinnin kehittämistä seurataan henkilöstö- ja ilmapiiritutkimuksin sopivin välein. 4.1 Työympäristö ja turvallisuus 4.2 Työsuojelu Tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympäristö, joka luo edellytykset mielekkäälle työnteolle. Työympäristöä parantamalla ja työmenetelmiä kehittämällä lisätään henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssään. Työympäristöä suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan tehtäviin ja toimintoihin liittyvien tarpeiden lisäksi huomioon ergonomia, ympäristön viihtyisyys ja terveydellisten vaarojen ennaltaehkäiseminen Jokaisen on voitava vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä omien työvälineidensä ja -menetelmiensä valintaan sekä työtilojen järjestelyyn jo suunnitteluvaiheessa. Jokaisen tulee huolehtia omasta ja muiden työyhteisön jäsenten turvallisuudesta. Henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi on erillinen turvallisuusohje, jota jokaisen tulee noudattaa. Työsuojelun toiminta-ajatus: Työsuojelun tehtävänä on ylläpitää ja kehittää työoloja, työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön hyvinvointia johtamisen, suunnittelun ja yhteistoiminnan keinoin. Työsuojelun tärkein tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö ja hyvinvoiva henkilöstö. Työsuojelu on osa jokapäiväistä toimintaa ja johtamisprosessia. Se on esimiesten, henkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä. Esimiehet ovat

11 vastuussa työsuojelun toteuttamisesta ja työsuojelua koskevien säädösten noudattamisesta omilla tehtäväalueillaan. Esimiesten tulee ottaa työsuojelunäkökohdat huomioon myös tehtävien kehittämisen ja uudelleen jakamisen yhteydessä yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita sekä huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta työssä. Riskien arviointi: Työsuojelun perustana ovat riittävät ja ajan tasalla olevat tiedot työpaikan ja henkilöstön turvallisuus- ja työterveysriskeistä sekä henkisestä työhyvinvoinnista. Työsuojelutoiminnan suunnittelussa käytetään hyväksi työolojen ja hyvinvoinnin mittareina henkilöstö- ja esimiesbarometreja, työkykyindeksejä ja henkilöstötilinpäätöstä. Riskien arviointi toteutetaan määrävälein, kiinteistöpalveluluiden hallinnoimana, koko henkilöstölle osoitetulla kyselyllä, työtehtävien riski- ja vaaratekijöistä. Mikäli henkilöstön toimesta muissa yhteyksissä tuodaan esille toimitiloihin tai työvälineisiin liittyviä puutteita tai ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Kunnolliset työskentelyedellytykset ja turvallinen työympäristö varmistetaan tarvittaessa työpaikkatarkastuksien ja ergonomiaselvitysten avulla. Toimipaikkakohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimintaohjeissa esitetään ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan sekä poikkeusoloissa että erilaisissa hätätilanteissa. Tapaturmiin varaudutaan järjestelemällä ensiapukoulutusta ja pitämällä ensiapuvälineistö kunnossa. 4.3 Työyhteisölliset ongelmat Työyhteisössä ei sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kuten painostusta tai loukkauksia. Erityisen tuomittavaa on työpaikkakiusaaminen ja sukupuolinen häirintä. Apua työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä heikentävien ongelmien ratkaisemisessa antavat esimies, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, joille asiasta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi työterveyshuollon palveluita käytetään ongelmanratkaisu tilanteissa. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. 4.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Tavoitteena on henkilöstön hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työkyky, josta huolehtivat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työterveyshuolto: Henkilöstölle tarjotaan lain edellyttämän työterveyshuollon ohella mahdollisuus saada työterveyspalvelujen tuottajan järjestämä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. 11

12 Työterveyshuollolla on keskeinen rooli henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Seurakuntayhtymällä on toimiva, sopimuspohjainen työterveyden huolto, jonka sisällöstä ja palveluista on erikseen laadittu Kouvolan seurakuntayhtymän työterveyshuollon toimintasuunnitelma. 12 Tyky- ja virkistystoiminta: Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön henkisen, hengellisen ja fyysisin hyvinvoinnin lisääminen, työympäristön kehittäminen sekä vähemmän aktiivisesti liikuntaa harrastavien työntekijöiden aktivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Hyvinvointia edistetään järjestämällä virkistys- ja liikuntatapahtumia sekä retkiä alueittain siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua. Hyvään työkyvyn ylläpitoon kuuluu järjestetyn toiminnan lisäksi jokaisen oma vastuu huolehtia käytettävissä olevin keinoin työkykynsä seuraamisesta ja ylläpidosta. Työpaikkaruokailu: Työpaikkaruokailumahdollisuus pyritään järjestämään kaikille virka- ja työsuhteessa oleville työoloista ja työaikajärjestelyistä riippumatta. Seurakuntayhtymä tukee sopimukseen perustuvaa työpaikkaruokailua siten, että palvelupisteisiin hankitaan lounasseteleitä. Työntekijä maksaa verohallituksen vuosittain antaman päätöksen mukaisesti nimellisarvoltaan enimmäismääräisestä ruokalipusta ravintoedun arvon. Henkilöstön muistamiskäytännöt: Henkilöstön muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. 4.5 Seurakuntayhtymän työsuojelua, tasa-arvoa, työturvallisuutta ja työterveyttä edistävät ohjeet Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvosuunnitelma Ohje väkivallan uhan hallintaan Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä Varhaisen välittämisen malli Menettelytapaohjeet ristiriitatilanteissa sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla Menettelytapaohje tapaturman sattuessa Turvallissuunnitelma 4.6 Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä antavat mahdollisuuden työajan järjestelyyn. Nämä työaikajärjestelyt eivät vaikuta kielteisesti henkilön työnkuvaan tai urakehitykseen. Työyhteisö suhtautuu myönteisesti perhepoliittisiin vapaisiin, sukupuoleen katsomatta.

13 5 SISÄINEN TIEDOTUS 6 MUUTA Sisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan sellaisten seurakuntayhtymää ja paikallisseurakuntaa koskevien asioiden tiedottamista, jotka liittyvät organisaation tavoitteisiin, toiminnan kehittämiseen tai henkilöstön työtehtäviin, asemaan tai työoloihin. Periaatteena on, että koko henkilöstölle tiedotetaan reaaliaikaisesti, samansisältöisesti ja samanaikaisesti. Jokainen esimies ja asiantuntija vastaa tiedottamisesta omalla tehtäväalueellaan. Seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tuottaa tarvittavia tietoja sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin. Tiedottamisessa pyritään ennakoivuuteen. Sisäistä tiedotusta on toteutettava siten, että henkilöstö saa tiedon toimintaa ja henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa asiaan. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on palvella henkilöstön tarvetta saada ja antaa tietoja työskentelyoloista, palvelusuhteen ehdoista ja henkilöstöpolitiikasta. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on kertoa päivittäisiin työtehtäviin vaikuttavista päätöksistä ja toimenpiteistä. Sen tehtävänä on myös kertoa henkilöstölle missä mennään (nykytilanne, tulevaisuudennäkymät, visiot, tavoitteet yms.) Henkilöstöä informoidaan myös meneillään olevista hankkeista, lähiajan tapahtumista ja valmisteilla olevista suunnitelmista. Sisäistä tiedotusta toteutetaan pääasiassa seurakuntayhtymän yhteisten sähköisten tiedostokansioiden ja sähköpostin kautta. Tämän lisäksi sisäisen tiedotuksen kanavia ovat ilmoitustaulu, tiimipalaverit, johtoryhmien kokoukset ja koko seurakuntayhtymän henkilöstön informaatiotilaisuudet. 6.1 Aloitetoiminta Työntekijöitä kannustetaan aloitetoiminnalla tekemään ehdotuksia, jotka parantavat työn ja/tai palvelutason laatua parantavat työolosuhteita, työturvallisuutta tai työntekijöiden viihtyvyyttä tehostavat tai yksinkertaistavat töiden järjestelyä tai työmenetelmiä aikaansaavat työn tai kustannusten säästöä lisäävät työyhteisön toimivuutta ja yhteistoimintaa seurakuntayhtymässä Aloitteet esitetään kirjallisena henkilöstöpalveluihin. Toteuttamiskelpoiset ja kustannustehokkaat aloitteet palkitaan. 7 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Henkilöstöstrategian toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. 13

14 Henkilöstöpolitiikan toteutuminen kuuluu sekä henkilöstölle että johdolle. Yhteistyötoimikunta ja henkilöstöpalvelun johtokunta seuraavat ja arvioivat henkilöstöstrategian toteutumista. 14 Henkilöstöstrategian hyvä toteutuminen edellyttää, että: jokainen tuntee henkilöstöstrategian sisällön strategian tavoitteet ja periaatteet otetaan huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä strategiaa tarkennetaan tarvittaessa Henkilöstöstrategiaa kehitetään ja tarkistetaan muuttuneita säännöksiä ja olosuhteita vastaavaksi vähintään kerran valtuustokaudella. Henkilöstöstrategia on voimassa toistaiseksi.

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia Lapin yliopiston henkilöstöstrategia SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa 2. Strategiaa tukeva osaaminen 3. Osaamisen rekrytointi 4. Perehdyttäen yliopistoyhteisöön 5. Osaamisen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Kuntia koskevan yhteistoimintalain mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö-

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vaativuusryhmittely KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY. Perusosaamista edellyttävät tehtävät:

Vaativuusryhmittely KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY. Perusosaamista edellyttävät tehtävät: Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä Vaativuuskriteerit Perusosaamista edellyttävät tehtävät: 201 202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen Vuorovaikutus oman tehtävän

Lisätiedot