Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia

Transkriptio

1 1 Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia 1. Johdanto 2. Tehtävä Yleistä Seurakuntayhtymän henkilöstöasioita johtaa yhteinen kirkkoneuvosto henkilöstöasiain johtokunnan avustuksella. Henkilöstöasiain johtokunnan asiat esittelee henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintaperiaatteita, joita seurakuntayhtymä työnantajana noudattaa seurakuntayhtymän, sen yhteisten työmuotojen ja seurakuntien virka- ja työsuhteisten työntekijöiden palvelussuhdeasioissa. (Viite: KL 11:2, 2 ja 4 mom.) Tavoitteet Henkilöstöä koskevat päätökset perusteluineen tehdään johdonmukaisesti ja selkeästi. Henkilöstön kehittämiselle, johtamiselle ja organisoinnille luodaan selkeät linjat siten, että henkilöstö sitoutuu toimintasuunnitelmien mukaisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Turvataan henkilöstöresurssit niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Noudatetaan seurakuntayhtymän kokonaisstrategiaa ja sen toiminta-ajatuksen henkeä. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain keväällä edellisen vuoden henkilöstötilinpäätöksessä. Ohjelma tarkistetaan kokonaisuudessaan kerran vaalikaudessa, jolloin otetaan huomioon tapahtuneet muutokset, ongelmat ja kehittämistarpeet. Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tehtävä on kirkon tunnustuksen mukaisesti julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (Viite: KL 1:2) Toteuttaakseen tehtäväänsä seurakunnat huolehtivat jumalanpalvelusten pitämisestä, kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (Viite: KL 4:1) Yhteisiä työmuotoja, talousasioita, hallintoa ja muita tukitoimintoja varten on muodostettu Lappeenrannan seurakuntayhtymä, johon kuuluu viisi seurakuntaa: Lappeenranta, Lappee, Lauritsala, Sammonlahti ja Joutseno. Lappeenrannan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien työntekijät toimivat yhdessä kristillisen sanoman ulottamiseksi kaikille lappeenrantalaisille. Toimitaan kunnioittaen toisiamme ja arvostaen oikeudenmukaisuutta, totuudellisuutta ja suvaitsevaisuutta.

2 2 3. Henkilöstösuunnittelu 4. Rekrytointi Henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa noudatetaan kirkkolain 11. luvun ja kirkkojärjestyksen 6. luvun määräyksiä sekä voimaan tullutta seurakuntayhtymän perussääntöä. Lisäksi noudatetaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin käytänteitä niiden virkojen osalta, jotka kuuluvat tuomiokapitulin toimivaltaan. Tavoite Henkilöstön määrä, rakenne ja laatu sovitetaan yhteen toiminnan vaatimusten ja taloudellisten resurssien kanssa, huomioon ottaen henkilökohtaiset taidot ja työkokemus. Ammattitaitoinen henkilöstö toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista nykyaikaan soveltuvaa kirkon työtä seurakuntayhtymän alueella asuvien parhaaksi. Henkilöstö on sitoutunutta, motivoitunutta, vastuuntuntoista ja kehityskykyistä. Henkilöstösuunnittelu on kiinteä osa toiminnan ja talouden suunnittelua, jota arvioidaan säännöllisesti. Virka- ja työsuhteita tarkastellaan koko yhtymän näkökulmasta huomioiden alueelliset ja toiminnalliset tarpeet sekä niissä tapahtuneet muutokset. Lisäksi tehtäviä tarkastellaan tulevaisuuden näkymiä ennakoiden. Virkasuhteet muutetaan seurakuntayhtymän viroiksi huomioiden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädökset. (Viite: KL 6:13,1 ja KJ 6:9,1) Virka- tai työsuhteen vapautuessa seurakuntaneuvostot ja yhteisen kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat antavat yhteiselle kirkkoneuvostolle selvityksen: - esitetäänkö virka- tai työsuhde täytettäväksi entisenlaisena vai onko tarvetta virka- tai työsuhteen tehtävänkuvauksen muuttamiseen, - muutetaanko vapautunut virka- tai työsuhde joksikin toiseksi virka- tai työsuhteeksi, - lakkautetaanko vapautunut virka- tai työsuhde. (Entinen 4 mom. on poistettu) Suunnittelukauden (3 vuotta) aikana on huomioitava ennakoitavissa olevat henkilöstömuutokset, kuten eläkkeelle siirtymiset. Yhteinen kirkkovaltuusto linjaa kerran vaalikaudessa seurakuntayhtymän virka-ja työsuhteiden rakenteen ja määrän kehityssuunnan. Seurakuntayhtymässä ovat käytössä erilaiset yhteiskunnan tarjoamat työaikaratkaisut, kuten osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaa. Rekrytoinnilla tarkoitetaan aktiivista henkilöstön hankintaa. Rekrytoinnilla turvataan tarvittavan henkilöstön saaminen seurakuntayhtymän virkoihin/työsuhteisiin.

3 3 Tavoite Seurakuntayhtymään rekrytoidaan paras mahdollinen henkilöstö. Määräävänä kriteerinä on kelpoisuus ja soveltuvuus virka- tai työsuhteeseen. Arviointi toteutetaan hakupapereiden ja haastattelun perusteella. Tarvittaessa hankitaan täydentäviä tietoja. Valintaperusteina ovat ammattitaito, työkokemus, ihmissuhdetaidot ja valmius kehittää itseään. Esimiestehtäviin tulevien kohdalla painotetaan myös seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan kehittämistavoitteita. Virka- ja työsuhteet perustaa, muuttaa tai lakkauttaa yhteinen kirkkovaltuusto. Virka- ja työsuhteet julistetaan avoimeksi ja haettaviksi sen jälkeen, kun seurakuntaneuvosto tai yhteisen kirkkoneuvoston alainen johtokunta ja yhteinen kirkkoneuvosto ovat käsitelleet asian ja todenneet virka- tai työsuhteen täytön tarpeellisuuden tässä henkilöstrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Viran haettavaksi julistamisessa noudatetaan hyväksyttyä virkasääntöä ja sen 5. pykälää. 5. Perehdyttäminen - Virka- tai työsuhteen tarpeellisuuden arviointi ja tehtävänkuvauksen tarkistaminen - Selvitys resurssien kohdentamisesta muihin tehtäviin tai toiseen seurakuntaan - Sisältyykö virka- tai työsuhde hyväksyttyyn kolmen vuoden suunnittelukauden henkilöstösuunnitelmaan - Yhteisen kirkkoneuvoston myönteinen päätös virka- tai työsuhteen täyttämiseksi - Ennen virka- tai työsuhteen auki julistamista määritellään valintakriteerit - Hakuilmoittelu - Haastattelu ja soveltuvuustestin käyttö tarvittaessa - Valinta, joka voidaan tehdä myös koeajalle sekä ilmoitus valinnasta hakijoille - Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan henkilön opastamista uusiin tehtäviin. Lisäksi perehdyttämiseen kuuluu työyhteisön kulttuurin ja käytäntöjen opastaminen, työturvallisuusasiat sekä huolehtiminen siitä, että henkilö saa kokonaiskäsityksen seurakuntayhtymän toiminnoista ja toimintojen sijainnista Lappeenrannan kaupungin alueella. Tavoitteet Uusi työntekijä sitoutuu työyhteisön tavoitteisiin. Hän omaksuu työtehtävissä tarvitsemansa valmiudet ja käytännön tiedot ja taidot. Lisäksi työntekijä kykenee käyttämään työyhteisön tiedotuskanavia ja omaksuu työyhteisön kulttuurin. Uusi työntekijä hahmottaa oman työtehtävänsä ja toimipaikkansa osana Lappeenrannan seurakuntayhtymän toimintaa. Perehdyttämisessä noudatetaan voimassa olevaa ohjeistusta, mikä on myös nähtävillä seurakuntayhtymän lähiverkossa.

4 4 6. Johtaminen Esimies nimeää perehdyttämisestä vastaavan työntekijän. Esimies huolehtii siitä, että perehdyttäjä saa tarvittaessa koulutusta ja opastusta. Esimies, perehdyttäjä ja uusi työntekijä pitävät seurantapalaverin kolmen (3) kuukauden kuluttua virka- tai työsuhteen alkamisesta. Johtamisessa huomioidaan, että seurakuntayhtymä on julkisoikeudellinen yhteisö sekä hengellinen työ- että asiantuntijayhteisö. Tavoite Esimiestyöhön sekä hallintoon liittyvä johtaminen on tavoitteellista ja oikeudenmukaista. Vuorovaikutus johdon ja henkilöstön välillä on luottamuksellista ja tiedottaminen avointa. Esimiehet vastaavat henkilöstöjohtamisesta. Henkilöstöhallinto tukee esimiestyötä sekä varmistaa laatutason ja yhdenmukaisuuden seurakuntayhtymän eri yksiköissä. Toiminnan tavoitteet määritellään yhteisesti. Toteutunut johtamiskoulutus esitetään henkilöstötilinpäätöksessä. Esimiehet huolehtivat siitä, että jokaisella seurakuntayhtymän viranhaltijalla ja tehtävällä on ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus, jota tarkastellaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, joihin sisältyy myös esimiesarviointi. Rekrytoitaessa uusia johtajia ja esimiehiä painotetaan ammatillisen osaamisen ohella henkilöstöjohtamisen taitoja. 7. Henkilöstön kehittäminen Koulutus Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työtehtävien ja itsensä kehittämisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen. Työpaikkakoulutuksella varmistetaan työssä tarvittavat tiedot ja taidot. Ulkopuoliseen koulutukseen valittaessa otetaan huomioon seurakuntayhtymän tarpeet. Kehityskeskustelujen yhteydessä laadittavat kehittämissuunnitelmat määrittelevät henkilötasolla suunnitellun koulutuksen ja muun kehittämisen. Suunnitelma toimii perustana koulutusvalintoja tehtäessä. Noudatetaan voimassa olevaa koulutussuunnitelmaa. Kannustaminen ja palkitseminen Kannustaminen ja palkitseminen on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Palkkauspolitiikka on johdonmukaista. Tehtävien vaativuus otetaan huomioon. Seurakuntayhtymällä on voimassa oleva ohjeistus ja hyväksytyt perusteet tehtävien vaativuusryhmien määrittämiseen sekä harkinnanvaraisen palkanosan maksamiseen.

5 5 8. Työhyvinvointi 9. Yhteistoiminta Tavoitteena on luoda hyvä henkinen työilmapiiri ja työolosuhteiltaan turvallinen työpaikka, jolla edistetään hyvää työvirettä ja työkykyä. Henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistetään tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia ja kulttuuripalveluja, joita työympäristötoimikunta valmistelee vuosittain. Työnantaja varaa talousarvioon vuosittain erikseen sovitun määrärahan virkistystoimintaan sekä työkyvyn ylläpitämistä varten. Käytännön järjestelyt hoitaa työympäristötoimikunta. Virkistysmatkoista ja niille osallistumisesta on olemassa erilliset ohjeet. Henkilöstöpäivä järjestetään keväisin ja syksyisin koko henkilökunnalle. Henkilöstöpäivien sisältö on osittain koulutuksellinen ja osittain virkistyspainotteinen. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kiinnitetään jatkuvasti huomiota työssä jaksamiseen ja henkiseen työsuojeluun. Työntekijöille on järjestetty yleislääkäritasoisina sairaanhoito sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta ja kriisiapua. Työpaikkaruokailu on järjestetty asianmukaisesti. Seurakuntayhtymällä on ajan tasalla oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työhyvinvoinnin ohjelma, jonka valmisteluun tulee osallistua työterveyshuollon, työntekijöiden ja työnantajan edustus. Henkilökunnan muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstön yhteistoiminnalla turvataan työntekijöiden kuuleminen sekä mahdollistetaan työntekijöiden vaikuttamismahdollisuus häntä itseään tai hänen työtään koskevissa asioissa ennen päätöksen tekoa. Työntekijöitä edustaville luottamushenkilöille ja työympäristötoimikunnan jäsenille annetaan mahdollisuus tehtävän edellyttämään koulutukseen. Esimies huolehtii siitä, että työpaikkakokouksia järjestetään säännöllisesti ja niistä laaditaan muistio kaikille osallisille, myös poissaoleville. 10. Organisaatiorakenne ja tiedonkulku Seurakuntayhtymällä on voimassa oleva organisaatiokaavio. Päätöksentekojärjestelmä selvitetään jokaiselle seurakuntayhtymän työntekijälle esimiesten toimesta. Tiedonkulun tukemiseksi pidetään seurakuntayhtymän kotisivuilla luettavina yhteisen kirkkoneuvoston (YKN) ja yhteisen kirkkovaltuuston (YKV) esityslistat ja pöytäkirjat. Seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkoneuvoston alaisten johtokuntien pöytäkirjat ovat luettavina taloustoimistossa niiltä osin kuin ne ovat tietosuojasäännösten mukaan julkisia.

6 6 Muiden johtokuntien ja työryhmien pöytäkirjat ja muistiot ovat nähtävillä ko. työmuotojen vastuuhenkilöillä. Käsitelty henkilöstöasiain johtokunnassa / 56 Käsitelty johtoryhmässä Käsitelty yhteisessä kirkkoneuvostossa / 262 Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa / 81