HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto
|
|
- Maija-Leena Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto
2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa Johtaminen Johtamisen periaatteet Kehityskeskustelut Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa Henkilöstön kehittymisen tukeminen Lähtökohdat Henkilöstökoulutus Perehdyttäminen Palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä Aloitetoiminta Yhteistoiminta Henkilöstön hyvinvointi Työympäristö ja turvallisuus Työsuojelu Työyhteisölliset ongelmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Sisäinen tiedotus Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta... 11
3 1 Johdanto Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana Kirkon ja sen seurakuntien tulee olla esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Seurakuntayhtymän toimintakyky edellyttää, että se on työnantajana henkilöstöään tukeva. Kaikilla toimintayksiköillä on oltava oikein mitoitettu, osaava ja sitoutunut henkilöstö. On huolehdittava uuden pätevän henkilöstön saannista työvoimakilpailun kiristyessä, sekä työssä olevan henkilöstön hyvinvoinnista, että jatkuvasta kehittymisestä. Seurakuntayhtymän on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä ja osaamisen kehittymisestä. Työyhteisöjen voimavarat kasvavat jokaisen yksilön osaamisesta, luovuudesta ja hänen yksilöllisyytensä kunnioittamisesta. Työyhteisön kehittyminen ja tuloksellisuus vaatii, että jokainen työntekijä näkee oman vastuunsa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Seurakunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden hengellisen elämän hoitoon työyhteisössä. 1.2 Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa 2 Johtaminen Seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia määrittää henkilöstöpolitiikan painotukset ja keskeiset periaatteet ja käytännöt. Ohjelman avulla luodaan pitkäjänteisesti tuloksellista, hyvinvoivaa ja osaavaa työyhteisöä ja tuetaan vision toteutumista. On tärkeätä, että ohjelma ulottuu käytännön toimintaan. Se tulee nähdä aktiivisena keinona asetetun tavoitteen saavuttamisessa ja toteuttamisessa. Esimiesten tulee olla aktiivisia ohjelman periaatteiden ja toimenpiteiden toteutuksessa ja myös ohjelman hengen välittämisessä sekä toiminnan jatkuvassa seuraamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. 2.1 Johtamisen periaatteet Hyvällä johtamisella luodaan edellytykset seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien henkilöstön tulokselliselle toiminnalle ja palvelukyvylle. Hallinnon uudet toimintaperiaatteet ja toimintaympäristön muutos sekä erilaisten organisaatiossa tapahtuvien nopeiden muutosten läpivienti edellyttävät johto- ja esimiestehtävissä hyvää johtamistaitoa. Esimiehet vastaavat yksikkönsä tuloksellisuudesta ja henkilöstövoimavarojen tehokkaasta käytöstä. Työntekijöiden sitoutumista edistetään toimivilla työprosesseilla, osallistavalla johtamisella ja keskustelukulttuurilla. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä ja työnsä kehittämiseen. Johtamisen tulee olla ammattitaitoista ja seurakunnan arvojen tulee näkyä johtamistyössä.
4 Johtamisen keskeisimmät periaatteet ovat avoimuus sekä keskinäinen vuorovaikutus. Esimiesten tulee 4 olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet antaa mahdollisuuksia ja kannustaa tietojen ja taitojen kehittämiseen huolehtia henkilöstön työmotivaatiosta, hyvinvoinnista ja työkyvystä antaa riittävästi palautetta ja rohkaista työntekijöitä antamaan palautetta esimiehelleen Jokainen on puolestaan vastuussa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Vastuu työpanoksesta tarkoittaa, että kaikilta vaaditaan tehokasta tehtävien suorittamista ja siten osallistumista seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseen. 2.2 Kehityskeskustelut Johtamista ohjaa myös Kirkon virka- ja työehtosopimus. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja samalla myös osa työyhteisön vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria. Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelun tavoitteena on arvioida mennyttä kautta sopia seuraavan kauden tavoitteista ja tehtävistä luoda henkisiä valmiuksia ja aineellisia resursseja tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteistyölle ohjata ja kannustaa osapuolia onnistumaan 2.3 Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen 3 Henkilöstösuunnittelu Esimiehen tulee neuvotella tehtävänkuvien tarkistuksista kunkin työntekijän kanssa erikseen sekä toimia yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Työtehtävät määritellään selkeästi siten, että jokainen tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Kuitenkin työtilanteen niin vaatiessa työntekijältä edellytetään joustavuutta. Työtehtäviä kehitetään yksilökeskeisistä toimintamalleista yhteistyökulttuuriin. Tiimityön edellyttämien yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä tuetaan. Henkilöstövoimavarojen tulee olla määrältään, rakenteeltaan sekä osaamiseltaan ja toimintakyvyltään sellaisia, että seurakuntayhtymä voi tehokkaasti suorittaa tehtävänsä.
5 Henkilöstömäärän ja -rakenteen osalta pyritään siihen, että 5 seurakuntayhtymässä on tavoitteidensa saavuttamisen kannalta henkilöstöä riittävästi ja oikeassa suhteessa henkilöstön määrä mitoitetaan niin, että tehtävät voidaan pääsääntöisesti suorittaa säännöllisenä työaikana, eikä pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetä tarpeettomasti määräaikaisia palvelussuhteita henkilöstövoimavarojen mitoitusta arvioidaan myös vuosittaisen henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla varmistetaan, että työkyky ja uusiutuminen sekä motivaatio ja työssä jaksaminen säilyvät hyvänä eläkeikään saakka. Ikääntyvän henkilöstön vahvuudet tiedostetaan ja luodaan edellytykset hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille. Henkilöstön vähennykset toteutetaan ensisijaisesti taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa henkilöstöä irtisanomatta, käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja uudelleen sijoittamista. Virkojen ja tehtävien vapautuessa uudelleentäyttäminen harkitaan tapauskohtaisesti kokonaisuutta ajatellen. Siirtymävaiheessa määritellään kriittiset virat ja toimet, jotka täytetään. Muiden virkojen ja toimien kohdalla noudatetaan tapauskohtaista ennakoivaa luokittelua täyttämisestä, yhdistämisestä tai täyttämättä jättämisestä. 4 Henkilöstön rekrytointi 4.1 Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt Henkilöstön rekrytoinnin merkitys on suuri. Se vaikuttaa olennaisesti työyhteisön sujuvaan toimintaan ja jatkuvan kehittymisen mahdollisuuksiin. Avautuvista viroista ja työtehtävistä ja niiden sisällöstä tiedotetaan aina koko henkilöstölle. Hakutilanteessa on selkeästi kerrottava, onko kyseessä määräajan kestävä tehtävä vai pysyväisluonteinen työ. Kaikki hakijat ovat valinnassa tasavertaisessa asemassa. Myös äitiys-, vanhempain- tai isyyslomalla tai hoitovapaalla oleva tai muuta työaikajärjestelyä käyttävä tulee virkaa, tehtävää tai sijaisuutta täytettäessä ottaa huomioon tasapuolisesti. Valinnassa otetaan huomioon myös oman henkilöstön halu kehittää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Henkilöitä haettaessa ja valittaessa painotetaan tehtävässä vaadittavan erityisosaamisen lisäksi yhteistyökykyä, muutosvalmiutta ja halua sekä itsensä että koko työyhteisön kehittämiseen. Valintapäätös perustuu tasapuoliseen harkintaan hakijoiden pätevyydestä ja sopivuudesta sekä tehtävään että työyhteisöön. 4.2 Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa Henkilökierron mahdollisuus otetaan huomioon aina uuden henkilöstön hankintaa suunniteltaessa. Henkilökierrolla tarkoitetaan jo palveluksessa olevan työntekijän vapaaehtoista siirtymistä määräajaksi toisiin tehtäviin tai entisten tehtävien pysyväisluonteisempaa vaihtamista. Se on keino laajentaa ja monipuolistaa
6 työntekijän työkokemusta, osaamista ja työssä kehittymistä ja viihtymistä, joka on sekä työntekijän että työnantajan etu. 6 5 Henkilöstön kehittymisen tukeminen 5.1 Lähtökohdat Seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön valmiuksia sekä nykyisten että myös tulevien tehtävien hoitamisessa. Osaamisella tuetaan seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstön kehittämisen suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti toiminnan suunnittelun kanssa. Vuosittaisen kehityskeskustelun yhtenä pääkohtana on arvioida ja suunnitella yksilöllisesti henkilön koulutustarvetta ja osaamista. 5.2 Henkilöstökoulutus 5.3 Perehdyttäminen Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on henkilöstön valmentaminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan suoriutumaan hyvin nykyisistä ja tulevista tehtävistä ja kehittämään omaa työtään työyhteisön toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön edistäminen henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittäminen, koulutustason kohottaminen ja uralla etenemisen tukeminen Henkilöstökoulutus on osa virka- ja työtehtäviä, johon jokaisella seurakuntayhtymän palveluksessa olevalla on oikeus ja velvollisuus. Vastuu henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä kuuluu johdolle. Koulutuksen tuloksellisuuden ja kattavuuden varmistamiseksi sen suunnittelu tapahtuu johdon ja henkilöstön yhteistyönä esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Omaehtoinen opiskelu voi tapahtua ohjelmoituna tai vapaamuotoisena opiskeluna. Omaehtoista opiskelua tarkastellaan sen mukaan kuinka suoraan koulutus liittyy seurakuntayhtymän/seurakunnan työssä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Henkilöstön perehdyttämisellä nopeutetaan uuden työntekijän työyhteisöön liittymistä ja työvalmiuksien saavuttamista. Seurakuntayhtymälle luodaan perehdyttämisohjeet. Uusien, tehtäviä vaihtavien tai esimerkiksi pitkähkön virkavapauden jälkeen työhön palaavien henkilöiden perehdyttämisen sisällön ja pituuden tulee olla sellainen, että heidän voidaan edellyttää suoriutuvan heille kuuluvista työtehtävistä. Perehdyttämisen järjestämisestä vastaa asianomaisen yksikön esimies. Perehdyttämiseen tulee sisältää työnopetusta ja opastusta työympäristöön sekä mahdollisuuden osallistua tarjolla olevaan perehdyttämiskoulutukseen.
7 6 Palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä 6.2 Aloitetoiminta 7 Yhteistoiminta Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava, oikeudenmukainen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeva, riittävän joustava, yksinkertainen ja avoin. Pitkällä tähtäimellä se turvaa seurakuntayhtymän kilpailukykyä työnantajana. Vuonna 2007 käyttöönotettu palkkausjärjestelmän astuu voimaan vaiheittain. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan vuosittain esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Työntekijöitä kannustetaan aloitetoiminnalla tekemään ehdotuksia, jotka parantavat työn ja/tai palvelutason laatua parantavat työolosuhteita, työturvallisuutta tai työntekijöiden viihtyvyyttä tehostavat tai yksinkertaistavat töiden järjestelyä tai työmenetelmiä aikaansaavat työn tai kustannusten säästöä lisäävät työyhteisön toimivuutta ja yhteistoimintaa seurakuntayhtymässä Aloitteet esitetään kirjallisena. Toteuttamiskelpoiset ja kustannustehokkaat aloitteet palkitaan. Henkilöstön toimiva ja todellinen vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa on seurakuntayhtymän keskeinen henkilöstöpoliittinen päämäärä. Se lisää henkilöstön vastuuta ja tuloksellisuutta sekä tukee seurakuntayhtymän johtamista ja kehittämistä. Yhteistoimintaa kehitetään avoimen ja suoran vuorovaikutuksen suuntaan. Henkilöstöä kannustetaan avoimeen mielipiteen ilmaisuun ja keskusteluun niin kokouksissa kuin suoraan työtovereille ja esimiehille. Erilaisten mielipiteiden esittämistä sekä hierarkiasta ja sektoreista vapaata vuorovaikutusta arvostetaan. Määrämuotoista yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käsittelemällä sopimuksessa mainitut asiat. Asiat tuodaan yt - menettelyyn sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin että asioihin vaikuttaminen voi aidosti toteutua. Myös johtoryhmätyöskentely ja muut erilaiset palaverit sekä koko henkilöstölle tarkoitetut tilaisuudet ovat yhteisen vaikuttamisen paikkoja. Kokouksia pidetään tai työryhmiä perustetaan vain perustellusta syystä. Ensisijaisesti luotetaan asiantuntijuuteen ja hyödynnetään sitä avoimen ja suoran vuorovaikutuksen hengessä.
8 8 Henkilöstön hyvinvointi Työympäristö ja turvallisuus 8.2 Työsuojelu Tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset mielekkäälle työnteolle. Työympäristöä parantamalla ja työmenetelmiä kehittämällä lisätään henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssään. Työympäristöä suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan tehtäviin ja toimintoihin liittyvien tarpeiden lisäksi huomioon ergonomia, ympäristön viihtyisyys ja terveydellisten vaarojen ennaltaehkäiseminen Jokaisen on voitava vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä omien työvälineidensä ja menetelmiensä valintaan sekä työtilojen järjestelyyn jo suunnitteluvaiheessa. Jokaisen tulee huolehtia omasta ja muiden työyhteisön jäsenten turvallisuudesta. Henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi on erillinen turvallisuusohje, jota jokaisen tulee noudattaa. Työsuojelun toiminta-ajatus: Työsuojelun tehtävänä on ylläpitää ja kehittää työoloja, työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön hyvinvointia johtamisen, suunnittelun ja yhteistoiminnan keinoin. Työsuojelun tärkein tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö ja hyvinvoiva henkilöstö. Työsuojelu on osa jokapäiväistä toimintaa ja johtamisprosessia. Se on esimiesten, henkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä. Esimiehet ovat vastuussa työsuojelun toteuttamisesta ja työsuojelua koskevien säädösten noudattamisesta omilla tehtäväalueillaan. Esimiesten tulee ottaa työsuojelunäkökohdat huomioon myös tehtävien kehittämisen ja uudelleen jakamisen yhteydessä yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita sekä huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta työssä. Työsuojelua toteutetaan seuraavin toimenpitein: 1) Riskien arviointi Työsuojelun perustana ovat riittävät ja ajan tasalla olevat tiedot työpaikan ja henkilöstön turvallisuus- ja työterveysriskeistä sekä henkisestä työhyvinvoinnista. Työsuojelutoiminnan suunnittelussa käytetään hyväksi työolojen ja hyvinvoinnin mittareina henkilöstö- ja esimiesbarometreja, työkykyindeksejä ja henkilöstötilinpäätöstä. Riskien arviointi toteutetaan määrävälein koko henkilöstölle osoitetulla kyselyllä työtehtävien riski- ja vaaratekijöistä. Mikäli henkilöstön toimesta muissa yhteyksissä tuodaan esille toimitiloihin tai työvälineisiin liittyviä puutteita tai ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Kunnolliset työskentelyedellytykset ja turvallinen työympäristö varmistetaan tarvittaessa työpaikkatarkastuksien ja ergonomiaselvitysten avulla.
9 Toimipaikkakohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimintaohjeissa esitetään ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan sekä poikkeusoloissa että erilaisissa hätätilanteissa. Tapaturmiin varaudutaan järjestelemällä ensiapukoulutusta ja pitämällä ensiapuvälineistö kunnossa. 2) Henkilöstöstrategian hyvällä toteuttamisella ja toteuttamisen säännöllisellä seurannalla. 3) Seurakuntayhtymässä olevilla seuraavilla työturvallisuutta edistävillä ohjeilla: Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvosuunnitelma 8.3 Työyhteisölliset ongelmat Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Työyhteisössä ei sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kuten painostusta tai loukkauksia. Erityisen tuomittavaa on työpaikkakiusaaminen ja sukupuolinen häirintä. Apua työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä heikentävien ongelmien ratkaisemisessa antavat esimies, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmiehet ja henkilöstön edustaja, joille asiasta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös työterveyshuollon palveluita voi käyttää ongelman käsittelyssä. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. 8.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Tavoitteena on henkilöstön hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työkyky, josta huolehtivat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työterveyshuolto: Henkilöstölle tarjotaan lain edellyttämän työterveyshuollon ohella mahdollisuus saada työterveyspalvelujen tuottajan järjestämä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Seurakuntayhtymällä tulee olla toimiva, sopimuspohjainen työterveyden huolto, jonka sisällöstä ja palveluista laaditaan erikseen Kouvolan seurakuntayhtymän työterveyshuoltosääntö. Henkilöstön ja työyhteisön ongelmien ennaltaehkäisy ohjein ja säännöin: Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä 9
10 Tyky -toiminta: 10 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön henkisen, hengellisen ja fyysisin hyvinvoinnin lisääminen, työympäristön kehittäminen sekä vähemmän aktiivisesti liikuntaa harrastavien työntekijöiden aktivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävään toimintaan kuuluu myös työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toteutettava varhaiskuntoutus ja muu terveydellisten riskitekijöiden pohjalta järjestetty kuntoutustoiminta. Hyvinvointia edistetään järjestämällä virkistys- ja liikuntatapahtumia siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua. Hyvään työkyvyn ylläpitoon kuuluu järjestetyn toiminnan lisäksi jokaisen oma vastuu huolehtia käytettävissä olevin keinoin työkykynsä seuraamisesta ja ylläpidosta. Työnohjaus: Työssä kehittymisen tukemiseksi on mahdollisuus saada työnohjausta. Työnohjaus on oman työn itsearviointia ja tarkastelua yksilötyönohjauksessa tai ryhmässä. Työnohjauksen tavoitteena on ammatillisen ja persoonallisten valmiuksien lisääminen osana toiminnan laadun kehittämistä. Virkistystoiminta: Seurakuntayhtymän virkistystoiminnan tavoitteena on vastapainon tarjoaminen vaativalle työlle sekä henkilöstön yhteisen toiminnan ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Virkistystoimintaa koordinoi työympäristötoimikunta tai siihen erikseen nimetty erillinen työryhmä. Työpaikkaruokailu: Työpaikkaruokailumahdollisuus pyritään järjestämään kaikille virka- ja työsuhteessa oleville työoloista ja työaikajärjestelyistä riippumatta. Seurakuntayhtymä tukee sopimukseen perustuvaa työpaikkaruokailua siten, että palvelupisteisiin hankitaan lounasseteleitä. Työntekijä maksaa verohallituksen vuosittain antaman päätöksen mukaisesti nimellisarvoltaan enimmäismääräisestä ruokalipusta ravintoedun arvon. Lisäksi tehdään joidenkin paikkakunnalla toimivien työpaikkaruokaloiden ja ravitsemusliikkeiden kanssa sopimuksia. Henkilöstön muistaminen ja muut henkilöstöedut: Henkilöstön muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. 8.5 Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen 9 Sisäinen tiedotus Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä antavat mahdollisuuden työajan järjestelyyn. Nämä työaikajärjestelyt eivät vaikuta kielteisesti henkilön työnkuvaan tai urakehitykseen. Työyhteisö suhtautuu myönteisesti perhepoliittisiin vapaisiin, sukupuoleen katsomatta. Sisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan sellaisten seurakuntayhtymää ja paikallisseurakuntaa koskevien asioiden tiedottamista, jotka liittyvät organisaation tavoitteisiin, toiminnan kehittämiseen tai henkilöstön työtehtäviin, asemaan tai työoloihin. Periaatteena on, että koko henkilöstölle tiedotetaan reaaliaikaisesti, samansisältöisesti ja samanaikaisesti. Jokainen esimies ja asiantuntija vastaa tiedottamisesta omalla tehtäväalueellaan.
11 Seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tuottaa tarvittavia tietoja sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin. 11 Tiedottamisessa pyritään ennakoivuuteen. Sisäistä tiedotusta on toteutettava siten, että henkilöstö saa tiedon toimintaa ja henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa asiaan. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on palvella henkilöstön tarvetta saada ja antaa tietoja työskentelyoloista, palvelusuhteen ehdoista ja henkilöstöpolitiikasta. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on kertoa päivittäisiin työtehtäviin vaikuttavista päätöksistä ja toimenpiteistä. Sen tehtävänä on myös kertoa henkilöstölle missä mennään (nykytilanne, tulevaisuudennäkymät, visiot, tavoitteet yms.) Henkilöstöä informoidaan myös meneillään olevista hankkeista, lähiajan tapahtumista ja valmisteilla olevista suunnitelmista. Sisäistä tiedotusta toteutetaan pääasiassa seurakuntayhtymän yhteisten sähköisten tiedostokansioiden ja sähköpostin kautta. Tämän lisäksi sisäisen tiedotuksen kanavia ovat ilmoitustaulu, pikatiedotteet, tiimipalaverit, johtoryhmien kokoukset ja koko seurakuntayhtymän henkilöstön informaatiotilaisuudet. 10 Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta Henkilöstöstrategian toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. Henkilöstöpolitiikan toteutuminen kuuluu sekä henkilöstölle että johdolle. Yhteistoimintaelimet seuraavat ja arvioivat henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöstrategian hyvä toteutuminen edellyttää, että: ohjelmasta tiedotetaan riittävästi jokainen tuntee henkilöstöpoliittisen ohjelman sisällön ohjelman tavoitteet ja periaatteet otetaan huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa Henkilöstöstrategiaa kehitetään ja tarkistetaan muuttuneita säännöksiä ja olosuhteita vastaavaksi. Henkilöstöstrategia tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi.
3 OSAAMINEN... 8 3.1 Lähtökohdat... 8 3.2 Osaamisen kehittäminen... 8
HENKILÖSTÖSTRATEGIA Henkilöstöpalvelun johtokunta 26. 9.2012 Yhteistyötoimikunta 10.10.2012 Henkilöstöpalvelun johtokunta 14.12.2012 Yhteinen kirkkoneuvosto 24.1.2013 Yhteinen kirkkovaltuusto 11.4.2013
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotTasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007
Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotKannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta
Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2006-2008
KAUNIAISTEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2006-2008 Kauniaisissa on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tasa-arvoisten työyhteisöjen kulttuuri on kunnioittava, avoin ja osallistumiseen kannustava. Kauniaisten
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 7 Henkilöstöjaosto
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2018 2019 Yhteistyötoimikunta 7.11.2017 / 7 Henkilöstöjaosto 14.11.2017 / 16 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2018-2019 Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän
LisätiedotTiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotHENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus
TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2019 YT-tmk 28.11.2016 XX Henkjaos 28.11.2016 XX Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo-
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu
TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotRuokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kh / 341
Ruokolahden kunta TASA-ARVOSUUNNITELMA 2011 2013 Kh 21.12.2010 / 341 1(6) SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Tasa-arvon nykytilan selvitys 2.1. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 2.2. Naisten ja miesten
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotTampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2010 2013
Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotNURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT
NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa
LisätiedotJÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011
JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotSULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA
Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotKivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotHenkilöstöjohtaja Leena Kaunisto
16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotPoliisin työikäohjelma
Poliisin työikäohjelma Työelämän risteyksissä 30.1.2018 Poliisin työikäohjelman projektiryhmä 1 Toimintaympäristö muuttuu jatkuvaa muutosta hallittava tehtäviä on uudelleen organisoitava ja priorisoitava
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelutoiminta 14.2.2018 Kunnanhallitus pv.kk.vuosi Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 3. Työsuojelutehtävät ja vastuut... 4 4. Työsuojelun
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotTASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus
TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen
LisätiedotFORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017
FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotYleistä. Eurajoen kunnan henkilöstön palkitseminen aloitepalkkio kehittävä työyhteisö-palkkio erinomaisen palveluteon ilmianto
1 Yleistä Palkitseminen on parhaimmillaan organisaation ja sen jäsenten välinen kaksisuuntainen prosessi, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Palkitseminen on myös johtamisen väline, joka tukee organisaation
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2014 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 2013-2014 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47 3,45
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotHenkilöstöstrategian ja -ohjelman valmistelu
Henkilöstöstrategian ja -ohjelman valmistelu Työntekijöiden edustajia (pääluottamusmiehet) kuultiin valmistelun aikana. Pääluottamusmiehiltä pyydettiin kirjallinen näkemys seurakuntayhtymän nykytilanteesta
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen rooli reformin
Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto
LisätiedotSULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman
Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotValtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)
Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
Lisätiedot