HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto 3.6.2009"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto

2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa Johtaminen Johtamisen periaatteet Kehityskeskustelut Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa Henkilöstön kehittymisen tukeminen Lähtökohdat Henkilöstökoulutus Perehdyttäminen Palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä Aloitetoiminta Yhteistoiminta Henkilöstön hyvinvointi Työympäristö ja turvallisuus Työsuojelu Työyhteisölliset ongelmat Työkykyä ylläpitävä toiminta Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Sisäinen tiedotus Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta... 11

3 1 Johdanto Henkilöstöstrategia seurakuntayhtymän toiminnan turvaajana Kirkon ja sen seurakuntien tulee olla esimerkillinen työnantaja hyvän henkilöstöpolitiikan määrätietoisessa toteuttamisessa. Seurakuntayhtymän toimintakyky edellyttää, että se on työnantajana henkilöstöään tukeva. Kaikilla toimintayksiköillä on oltava oikein mitoitettu, osaava ja sitoutunut henkilöstö. On huolehdittava uuden pätevän henkilöstön saannista työvoimakilpailun kiristyessä, sekä työssä olevan henkilöstön hyvinvoinnista, että jatkuvasta kehittymisestä. Seurakuntayhtymän on huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä ja osaamisen kehittymisestä. Työyhteisöjen voimavarat kasvavat jokaisen yksilön osaamisesta, luovuudesta ja hänen yksilöllisyytensä kunnioittamisesta. Työyhteisön kehittyminen ja tuloksellisuus vaatii, että jokainen työntekijä näkee oman vastuunsa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Seurakunta tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden hengellisen elämän hoitoon työyhteisössä. 1.2 Henkilöstöstrategian tarkoitus ja asema seurakuntayhtymän toiminnassa 2 Johtaminen Seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia määrittää henkilöstöpolitiikan painotukset ja keskeiset periaatteet ja käytännöt. Ohjelman avulla luodaan pitkäjänteisesti tuloksellista, hyvinvoivaa ja osaavaa työyhteisöä ja tuetaan vision toteutumista. On tärkeätä, että ohjelma ulottuu käytännön toimintaan. Se tulee nähdä aktiivisena keinona asetetun tavoitteen saavuttamisessa ja toteuttamisessa. Esimiesten tulee olla aktiivisia ohjelman periaatteiden ja toimenpiteiden toteutuksessa ja myös ohjelman hengen välittämisessä sekä toiminnan jatkuvassa seuraamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. 2.1 Johtamisen periaatteet Hyvällä johtamisella luodaan edellytykset seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien henkilöstön tulokselliselle toiminnalle ja palvelukyvylle. Hallinnon uudet toimintaperiaatteet ja toimintaympäristön muutos sekä erilaisten organisaatiossa tapahtuvien nopeiden muutosten läpivienti edellyttävät johto- ja esimiestehtävissä hyvää johtamistaitoa. Esimiehet vastaavat yksikkönsä tuloksellisuudesta ja henkilöstövoimavarojen tehokkaasta käytöstä. Työntekijöiden sitoutumista edistetään toimivilla työprosesseilla, osallistavalla johtamisella ja keskustelukulttuurilla. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä ja työnsä kehittämiseen. Johtamisen tulee olla ammattitaitoista ja seurakunnan arvojen tulee näkyä johtamistyössä.

4 Johtamisen keskeisimmät periaatteet ovat avoimuus sekä keskinäinen vuorovaikutus. Esimiesten tulee 4 olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet antaa mahdollisuuksia ja kannustaa tietojen ja taitojen kehittämiseen huolehtia henkilöstön työmotivaatiosta, hyvinvoinnista ja työkyvystä antaa riittävästi palautetta ja rohkaista työntekijöitä antamaan palautetta esimiehelleen Jokainen on puolestaan vastuussa työyhteisöstään, omasta työpanoksestaan ja itsensä kehittämisestä. Vastuu työpanoksesta tarkoittaa, että kaikilta vaaditaan tehokasta tehtävien suorittamista ja siten osallistumista seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseen. 2.2 Kehityskeskustelut Johtamista ohjaa myös Kirkon virka- ja työehtosopimus. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja samalla myös osa työyhteisön vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria. Esimiehen ja alaisen välinen kehityskeskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskustelun tavoitteena on arvioida mennyttä kautta sopia seuraavan kauden tavoitteista ja tehtävistä luoda henkisiä valmiuksia ja aineellisia resursseja tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteistyölle ohjata ja kannustaa osapuolia onnistumaan 2.3 Tehtävänkuvat ja niiden kehittäminen 3 Henkilöstösuunnittelu Esimiehen tulee neuvotella tehtävänkuvien tarkistuksista kunkin työntekijän kanssa erikseen sekä toimia yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Työtehtävät määritellään selkeästi siten, että jokainen tietää oikeutensa ja velvollisuutensa. Kuitenkin työtilanteen niin vaatiessa työntekijältä edellytetään joustavuutta. Työtehtäviä kehitetään yksilökeskeisistä toimintamalleista yhteistyökulttuuriin. Tiimityön edellyttämien yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä tuetaan. Henkilöstövoimavarojen tulee olla määrältään, rakenteeltaan sekä osaamiseltaan ja toimintakyvyltään sellaisia, että seurakuntayhtymä voi tehokkaasti suorittaa tehtävänsä.

5 Henkilöstömäärän ja -rakenteen osalta pyritään siihen, että 5 seurakuntayhtymässä on tavoitteidensa saavuttamisen kannalta henkilöstöä riittävästi ja oikeassa suhteessa henkilöstön määrä mitoitetaan niin, että tehtävät voidaan pääsääntöisesti suorittaa säännöllisenä työaikana, eikä pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetä tarpeettomasti määräaikaisia palvelussuhteita henkilöstövoimavarojen mitoitusta arvioidaan myös vuosittaisen henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla varmistetaan, että työkyky ja uusiutuminen sekä motivaatio ja työssä jaksaminen säilyvät hyvänä eläkeikään saakka. Ikääntyvän henkilöstön vahvuudet tiedostetaan ja luodaan edellytykset hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille. Henkilöstön vähennykset toteutetaan ensisijaisesti taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa henkilöstöä irtisanomatta, käyttäen hyväksi luonnollista poistumaa ja uudelleen sijoittamista. Virkojen ja tehtävien vapautuessa uudelleentäyttäminen harkitaan tapauskohtaisesti kokonaisuutta ajatellen. Siirtymävaiheessa määritellään kriittiset virat ja toimet, jotka täytetään. Muiden virkojen ja toimien kohdalla noudatetaan tapauskohtaista ennakoivaa luokittelua täyttämisestä, yhdistämisestä tai täyttämättä jättämisestä. 4 Henkilöstön rekrytointi 4.1 Rekrytoinnin periaatteet ja menettelyt Henkilöstön rekrytoinnin merkitys on suuri. Se vaikuttaa olennaisesti työyhteisön sujuvaan toimintaan ja jatkuvan kehittymisen mahdollisuuksiin. Avautuvista viroista ja työtehtävistä ja niiden sisällöstä tiedotetaan aina koko henkilöstölle. Hakutilanteessa on selkeästi kerrottava, onko kyseessä määräajan kestävä tehtävä vai pysyväisluonteinen työ. Kaikki hakijat ovat valinnassa tasavertaisessa asemassa. Myös äitiys-, vanhempain- tai isyyslomalla tai hoitovapaalla oleva tai muuta työaikajärjestelyä käyttävä tulee virkaa, tehtävää tai sijaisuutta täytettäessä ottaa huomioon tasapuolisesti. Valinnassa otetaan huomioon myös oman henkilöstön halu kehittää ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Henkilöitä haettaessa ja valittaessa painotetaan tehtävässä vaadittavan erityisosaamisen lisäksi yhteistyökykyä, muutosvalmiutta ja halua sekä itsensä että koko työyhteisön kehittämiseen. Valintapäätös perustuu tasapuoliseen harkintaan hakijoiden pätevyydestä ja sopivuudesta sekä tehtävään että työyhteisöön. 4.2 Henkilökierto osana työyhteisön työskentelyä ja henkilöstön hankintaa Henkilökierron mahdollisuus otetaan huomioon aina uuden henkilöstön hankintaa suunniteltaessa. Henkilökierrolla tarkoitetaan jo palveluksessa olevan työntekijän vapaaehtoista siirtymistä määräajaksi toisiin tehtäviin tai entisten tehtävien pysyväisluonteisempaa vaihtamista. Se on keino laajentaa ja monipuolistaa

6 työntekijän työkokemusta, osaamista ja työssä kehittymistä ja viihtymistä, joka on sekä työntekijän että työnantajan etu. 6 5 Henkilöstön kehittymisen tukeminen 5.1 Lähtökohdat Seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää henkilöstön valmiuksia sekä nykyisten että myös tulevien tehtävien hoitamisessa. Osaamisella tuetaan seurakuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstön kehittämisen suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti toiminnan suunnittelun kanssa. Vuosittaisen kehityskeskustelun yhtenä pääkohtana on arvioida ja suunnitella yksilöllisesti henkilön koulutustarvetta ja osaamista. 5.2 Henkilöstökoulutus 5.3 Perehdyttäminen Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on henkilöstön valmentaminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteiltaan suoriutumaan hyvin nykyisistä ja tulevista tehtävistä ja kehittämään omaa työtään työyhteisön toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön edistäminen henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittäminen, koulutustason kohottaminen ja uralla etenemisen tukeminen Henkilöstökoulutus on osa virka- ja työtehtäviä, johon jokaisella seurakuntayhtymän palveluksessa olevalla on oikeus ja velvollisuus. Vastuu henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä kuuluu johdolle. Koulutuksen tuloksellisuuden ja kattavuuden varmistamiseksi sen suunnittelu tapahtuu johdon ja henkilöstön yhteistyönä esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Omaehtoinen opiskelu voi tapahtua ohjelmoituna tai vapaamuotoisena opiskeluna. Omaehtoista opiskelua tarkastellaan sen mukaan kuinka suoraan koulutus liittyy seurakuntayhtymän/seurakunnan työssä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Henkilöstön perehdyttämisellä nopeutetaan uuden työntekijän työyhteisöön liittymistä ja työvalmiuksien saavuttamista. Seurakuntayhtymälle luodaan perehdyttämisohjeet. Uusien, tehtäviä vaihtavien tai esimerkiksi pitkähkön virkavapauden jälkeen työhön palaavien henkilöiden perehdyttämisen sisällön ja pituuden tulee olla sellainen, että heidän voidaan edellyttää suoriutuvan heille kuuluvista työtehtävistä. Perehdyttämisen järjestämisestä vastaa asianomaisen yksikön esimies. Perehdyttämiseen tulee sisältää työnopetusta ja opastusta työympäristöön sekä mahdollisuuden osallistua tarjolla olevaan perehdyttämiskoulutukseen.

7 6 Palkkaus ja palkitseminen Palkkausjärjestelmä 6.2 Aloitetoiminta 7 Yhteistoiminta Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava, oikeudenmukainen ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeva, riittävän joustava, yksinkertainen ja avoin. Pitkällä tähtäimellä se turvaa seurakuntayhtymän kilpailukykyä työnantajana. Vuonna 2007 käyttöönotettu palkkausjärjestelmän astuu voimaan vaiheittain. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan vuosittain esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Työntekijöitä kannustetaan aloitetoiminnalla tekemään ehdotuksia, jotka parantavat työn ja/tai palvelutason laatua parantavat työolosuhteita, työturvallisuutta tai työntekijöiden viihtyvyyttä tehostavat tai yksinkertaistavat töiden järjestelyä tai työmenetelmiä aikaansaavat työn tai kustannusten säästöä lisäävät työyhteisön toimivuutta ja yhteistoimintaa seurakuntayhtymässä Aloitteet esitetään kirjallisena. Toteuttamiskelpoiset ja kustannustehokkaat aloitteet palkitaan. Henkilöstön toimiva ja todellinen vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa on seurakuntayhtymän keskeinen henkilöstöpoliittinen päämäärä. Se lisää henkilöstön vastuuta ja tuloksellisuutta sekä tukee seurakuntayhtymän johtamista ja kehittämistä. Yhteistoimintaa kehitetään avoimen ja suoran vuorovaikutuksen suuntaan. Henkilöstöä kannustetaan avoimeen mielipiteen ilmaisuun ja keskusteluun niin kokouksissa kuin suoraan työtovereille ja esimiehille. Erilaisten mielipiteiden esittämistä sekä hierarkiasta ja sektoreista vapaata vuorovaikutusta arvostetaan. Määrämuotoista yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käsittelemällä sopimuksessa mainitut asiat. Asiat tuodaan yt - menettelyyn sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin että asioihin vaikuttaminen voi aidosti toteutua. Myös johtoryhmätyöskentely ja muut erilaiset palaverit sekä koko henkilöstölle tarkoitetut tilaisuudet ovat yhteisen vaikuttamisen paikkoja. Kokouksia pidetään tai työryhmiä perustetaan vain perustellusta syystä. Ensisijaisesti luotetaan asiantuntijuuteen ja hyödynnetään sitä avoimen ja suoran vuorovaikutuksen hengessä.

8 8 Henkilöstön hyvinvointi Työympäristö ja turvallisuus 8.2 Työsuojelu Tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö, joka luo edellytykset mielekkäälle työnteolle. Työympäristöä parantamalla ja työmenetelmiä kehittämällä lisätään henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työssään. Työympäristöä suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan tehtäviin ja toimintoihin liittyvien tarpeiden lisäksi huomioon ergonomia, ympäristön viihtyisyys ja terveydellisten vaarojen ennaltaehkäiseminen Jokaisen on voitava vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä omien työvälineidensä ja menetelmiensä valintaan sekä työtilojen järjestelyyn jo suunnitteluvaiheessa. Jokaisen tulee huolehtia omasta ja muiden työyhteisön jäsenten turvallisuudesta. Henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi on erillinen turvallisuusohje, jota jokaisen tulee noudattaa. Työsuojelun toiminta-ajatus: Työsuojelun tehtävänä on ylläpitää ja kehittää työoloja, työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön hyvinvointia johtamisen, suunnittelun ja yhteistoiminnan keinoin. Työsuojelun tärkein tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö ja hyvinvoiva henkilöstö. Työsuojelu on osa jokapäiväistä toimintaa ja johtamisprosessia. Se on esimiesten, henkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä. Esimiehet ovat vastuussa työsuojelun toteuttamisesta ja työsuojelua koskevien säädösten noudattamisesta omilla tehtäväalueillaan. Esimiesten tulee ottaa työsuojelunäkökohdat huomioon myös tehtävien kehittämisen ja uudelleen jakamisen yhteydessä yhdessä henkilöstön kanssa. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita sekä huolehtia omasta ja toisten turvallisuudesta työssä. Työsuojelua toteutetaan seuraavin toimenpitein: 1) Riskien arviointi Työsuojelun perustana ovat riittävät ja ajan tasalla olevat tiedot työpaikan ja henkilöstön turvallisuus- ja työterveysriskeistä sekä henkisestä työhyvinvoinnista. Työsuojelutoiminnan suunnittelussa käytetään hyväksi työolojen ja hyvinvoinnin mittareina henkilöstö- ja esimiesbarometreja, työkykyindeksejä ja henkilöstötilinpäätöstä. Riskien arviointi toteutetaan määrävälein koko henkilöstölle osoitetulla kyselyllä työtehtävien riski- ja vaaratekijöistä. Mikäli henkilöstön toimesta muissa yhteyksissä tuodaan esille toimitiloihin tai työvälineisiin liittyviä puutteita tai ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Kunnolliset työskentelyedellytykset ja turvallinen työympäristö varmistetaan tarvittaessa työpaikkatarkastuksien ja ergonomiaselvitysten avulla.

9 Toimipaikkakohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimintaohjeissa esitetään ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan sekä poikkeusoloissa että erilaisissa hätätilanteissa. Tapaturmiin varaudutaan järjestelemällä ensiapukoulutusta ja pitämällä ensiapuvälineistö kunnossa. 2) Henkilöstöstrategian hyvällä toteuttamisella ja toteuttamisen säännöllisellä seurannalla. 3) Seurakuntayhtymässä olevilla seuraavilla työturvallisuutta edistävillä ohjeilla: Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvosuunnitelma 8.3 Työyhteisölliset ongelmat Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Työyhteisössä ei sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kuten painostusta tai loukkauksia. Erityisen tuomittavaa on työpaikkakiusaaminen ja sukupuolinen häirintä. Apua työilmapiiriä ja työviihtyvyyttä heikentävien ongelmien ratkaisemisessa antavat esimies, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmiehet ja henkilöstön edustaja, joille asiasta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myös työterveyshuollon palveluita voi käyttää ongelman käsittelyssä. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. 8.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Tavoitteena on henkilöstön hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työkyky, josta huolehtivat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Työterveyshuolto: Henkilöstölle tarjotaan lain edellyttämän työterveyshuollon ohella mahdollisuus saada työterveyspalvelujen tuottajan järjestämä yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Työterveyshuollolla on keskeinen rooli henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Seurakuntayhtymällä tulee olla toimiva, sopimuspohjainen työterveyden huolto, jonka sisällöstä ja palveluista laaditaan erikseen Kouvolan seurakuntayhtymän työterveyshuoltosääntö. Henkilöstön ja työyhteisön ongelmien ennaltaehkäisy ohjein ja säännöin: Ohje hyvän kohtelun edistämisestä työyhteisössä Ohje väkivallan uhan hallintaan Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmä 9

10 Tyky -toiminta: 10 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön henkisen, hengellisen ja fyysisin hyvinvoinnin lisääminen, työympäristön kehittäminen sekä vähemmän aktiivisesti liikuntaa harrastavien työntekijöiden aktivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen ja kunnon ylläpitämiseen. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävään toimintaan kuuluu myös työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toteutettava varhaiskuntoutus ja muu terveydellisten riskitekijöiden pohjalta järjestetty kuntoutustoiminta. Hyvinvointia edistetään järjestämällä virkistys- ja liikuntatapahtumia siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua. Hyvään työkyvyn ylläpitoon kuuluu järjestetyn toiminnan lisäksi jokaisen oma vastuu huolehtia käytettävissä olevin keinoin työkykynsä seuraamisesta ja ylläpidosta. Työnohjaus: Työssä kehittymisen tukemiseksi on mahdollisuus saada työnohjausta. Työnohjaus on oman työn itsearviointia ja tarkastelua yksilötyönohjauksessa tai ryhmässä. Työnohjauksen tavoitteena on ammatillisen ja persoonallisten valmiuksien lisääminen osana toiminnan laadun kehittämistä. Virkistystoiminta: Seurakuntayhtymän virkistystoiminnan tavoitteena on vastapainon tarjoaminen vaativalle työlle sekä henkilöstön yhteisen toiminnan ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. Virkistystoimintaa koordinoi työympäristötoimikunta tai siihen erikseen nimetty erillinen työryhmä. Työpaikkaruokailu: Työpaikkaruokailumahdollisuus pyritään järjestämään kaikille virka- ja työsuhteessa oleville työoloista ja työaikajärjestelyistä riippumatta. Seurakuntayhtymä tukee sopimukseen perustuvaa työpaikkaruokailua siten, että palvelupisteisiin hankitaan lounasseteleitä. Työntekijä maksaa verohallituksen vuosittain antaman päätöksen mukaisesti nimellisarvoltaan enimmäismääräisestä ruokalipusta ravintoedun arvon. Lisäksi tehdään joidenkin paikkakunnalla toimivien työpaikkaruokaloiden ja ravitsemusliikkeiden kanssa sopimuksia. Henkilöstön muistaminen ja muut henkilöstöedut: Henkilöstön muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. 8.5 Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen 9 Sisäinen tiedotus Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä antavat mahdollisuuden työajan järjestelyyn. Nämä työaikajärjestelyt eivät vaikuta kielteisesti henkilön työnkuvaan tai urakehitykseen. Työyhteisö suhtautuu myönteisesti perhepoliittisiin vapaisiin, sukupuoleen katsomatta. Sisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan sellaisten seurakuntayhtymää ja paikallisseurakuntaa koskevien asioiden tiedottamista, jotka liittyvät organisaation tavoitteisiin, toiminnan kehittämiseen tai henkilöstön työtehtäviin, asemaan tai työoloihin. Periaatteena on, että koko henkilöstölle tiedotetaan reaaliaikaisesti, samansisältöisesti ja samanaikaisesti. Jokainen esimies ja asiantuntija vastaa tiedottamisesta omalla tehtäväalueellaan.

11 Seurakuntayhtymän jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tuottaa tarvittavia tietoja sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin. 11 Tiedottamisessa pyritään ennakoivuuteen. Sisäistä tiedotusta on toteutettava siten, että henkilöstö saa tiedon toimintaa ja henkilöstöä koskevista muutoksista ja suunnitelmista niin hyvissä ajoin, että henkilöstö voi vaikuttaa asiaan. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on palvella henkilöstön tarvetta saada ja antaa tietoja työskentelyoloista, palvelusuhteen ehdoista ja henkilöstöpolitiikasta. Sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on kertoa päivittäisiin työtehtäviin vaikuttavista päätöksistä ja toimenpiteistä. Sen tehtävänä on myös kertoa henkilöstölle missä mennään (nykytilanne, tulevaisuudennäkymät, visiot, tavoitteet yms.) Henkilöstöä informoidaan myös meneillään olevista hankkeista, lähiajan tapahtumista ja valmisteilla olevista suunnitelmista. Sisäistä tiedotusta toteutetaan pääasiassa seurakuntayhtymän yhteisten sähköisten tiedostokansioiden ja sähköpostin kautta. Tämän lisäksi sisäisen tiedotuksen kanavia ovat ilmoitustaulu, pikatiedotteet, tiimipalaverit, johtoryhmien kokoukset ja koko seurakuntayhtymän henkilöstön informaatiotilaisuudet. 10 Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja seuranta Henkilöstöstrategian toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. Henkilöstöpolitiikan toteutuminen kuuluu sekä henkilöstölle että johdolle. Yhteistoimintaelimet seuraavat ja arvioivat henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöstrategian hyvä toteutuminen edellyttää, että: ohjelmasta tiedotetaan riittävästi jokainen tuntee henkilöstöpoliittisen ohjelman sisällön ohjelman tavoitteet ja periaatteet otetaan huomioon toiminnassa ja sen kehittämisessä ohjelmaa tarkennetaan tarvittaessa Henkilöstöstrategiaa kehitetään ja tarkistetaan muuttuneita säännöksiä ja olosuhteita vastaavaksi. Henkilöstöstrategia tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia

1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa. 7. Henkilöstön osallistuminen edistää työhyvinvointia Lapin yliopiston henkilöstöstrategia SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategia yliopiston strategian toteuttamisessa 2. Strategiaa tukeva osaaminen 3. Osaamisen rekrytointi 4. Perehdyttäen yliopistoyhteisöön 5. Osaamisen

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot