Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa"

Transkriptio

1 Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam Aivojen magneettikuvaus osoittaa usein valkeassa aineessa satunnaisia signaalin voimistumia, joiden etiologia ja kliininen merkitys ovat osittain epäselviä. Muutosten tiedetään lisääntyvän ikääntymisen myötä, ja niillä on todettu olevan yhteyttä moniin aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöihin. Väestön ikääntyessä ja dementiasairauksien yleistyessä valkean aineen muutosten yhteys kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemiseen on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa käsitellään tyypillisiä valkeassa aineessa esiintyviä signaalinmuutoksia, kuvantamislöydösten tulkintaa ja erotusdiagnostiikkaa sekä muutosten neuropatologisia ja kliinisiä yhteyksiä. Muutosten arviointia varten esitellään suomenkielinen nimistö ja yksityiskohtainen luokittelu. Magneettikuvaus on tietokonetomografiaa herkempi aivojen valkean aineen sairauksien kuvantamisessa (Braffman ym. 1988, Kertesz ym. 1988). Erilaisista syistä johtuvia valkean aineen neuropatologisia muutoksia ovat soluvälitilojen laajeneminen (araioosi) ja rakkuloiden muodostus (spongioosi), perivaskulaaritilojen laajeneminen, solunsisäinen ja -ulkoinen ödeema, dys- ja demyelinaatio, aksonien turpoaminen ja väheneminen, oligodendrosyyttien väheneminen ja reaktiivisten astrosyyttien lisääntyminen (astroglioosi). Paikallisia muutoksia ovat pienet nesteontelomuodostumat ja eriasteiset infarktimuutokset (Pantoni ja Garcia 1997, Pantoni 1998). Nämä valkean aineen muutokset näkyvät kirkkaina alueina eli signaalinvoimistumina T2-painotteisissa spinkaikukuvissa. Myös protonitiheyspainotteisissa spinkaikukuvissa ja likvorisuppressiokuvissa (fluid attenuated inversion recovery, FLAIR) glioosi, dys- ja demyelinaatio sekä epätäydelliset infarktimuutokset näkyvät yleensä signaalinvoimistumina. T1-painotteisissa kuvissa muutokset eivät erotu kunnolla tai niiden signaali on ainoastaan lievästi heikentynyt normaaliin valkeaan aineeseen verrattuna (Braffman ym. 1988, Mäntylä ym. 1999a). Normaalien perivaskulaaritilojen (Virchow Robinin tilat) ja erilaisten valkeassa aineessa olevien nesteonteloiden signaali on voimakkuudeltaan yleensä samanlainen kuin aivoselkäydinnesteen signaali. Selkeiden kliinisten tautitilojen lisäksi valkeassa aineessa todetaan usein samankaltaisia mutta epäspesifisempiä signaalinvoimistumia, joiden yhteys kliinisiin oireisiin ja löydöksiin on epäselvempi. Näistä valkean aineen muutoksista on käytetty useita eri nimityksiä: mm. termejä leukoaraioosi (Hachinski ym. 1986), UBO (unidentified bright object) (Kertesz ym. 1988), satunnaiset signaalinvoimistumat (incidental high-signal foci) (Autti ym. 1994) ja valkean aineen vioittuma/löydös/signaalinvoimistuma (white matter lesion/finding/hyperintensity) (Schmidt ym. 1993, Breteler ym. 1994, Longstreth ym. 1996). Ne ovat olleet vilkkaan tutkimuksen kohteena, ja yhteyksiä erilaisiin riski- Duodecim 2000; 116:

2 A B Kuva 1. Valkean aineen ja aivokuoren rajautuminen T2-painotteisessa spinkaikusekvenssissä: A) 25-vuotiaalla henkilöllä raja erottuu hyvin, B) 75-vuotiaalla rajat ovat muuttuneet huonosti erottuviksi. tekijöihin ja kliinisiin löydöksiin on havaittu. Tulokset ovat kuitenkin olleet osittain ristiriitaisia. Valkean aineen verenkierto Aivojen valkea aine muodostuu myeliinitupen ympäröimistä hermosäikeistä, joita tukee neurogliasolukko (van der Knaap ja Valk 1995). Valkea aine on herkkä vaurioitumaan verenkiertohäiriöissä. Kokeellisessa iskemiassa valkean aineen solujen, oligodendrosyyttien ja astrosyyttien turpoamista on havaittu jo useita tunteja ennen aivokuoren ja tyvitumakkeiden neuronien tuhoutumista (Pantoni ym. 1996). Valkean aineen vaurioalttius verenkiertohäiriöissä vaihtelee kuitenkin alueittain erilaisen verisuonituksen vuoksi. Syvä valkea aine saa ainoastaan yksinkertaisen verisuonituksen aivojen pinnalta peräisin olevista pitkistä valtimoista ja on herkkä vaurioitumaan hypoperfuusion ja anoksian aikana (Moody ym. 1990). Myös aivovaltimoiden suonitusalueiden rajalle sijoittuvaa ns. vedenjakaja-aluetta ja kammionmyötäistä valkeaa ainetta on pidetty vaurioherkkänä (De Reuck 1971). Aivan kuorikerroksen alla sijaitseva kapea, ns. U-säikeiden alue ja capsula externa/ extrema saavat kaksin- tai kolminkertaisen suonituksen ja ovat vähemmän alttiita vaurioitumaan verenkiertohäiröissä (Moody ym. 1990), kuten corpus callosumkin (Moody ym. 1988). Ikääntymiseen liittyvät valkean aineen signaalimuutokset Valkeassa aineessa todetaan sekä paikallisia että yleisiä ikääntymiseen liittyviä signaalimuutoksia. Parin ensimmäisen elinvuoden aikana valkea aine kypsyy ja käy läpi varsin huomattavat signaali-intensiteettimuutokset normaalin myelinaatioprosessin yhteydessä (van der Knaap ja Valk 1995). Noin 60 ikävuoden jälkeen valkean aineen yleinen signaali-intensiteetti T2-painotteisissa tavanomaisissa spinkaikukuvissa alkaa kuitenkin vahvistua, ainakin isojenaivojen osalta (Salonen ym. 1997). Muutos on suurin sentraalisilla alueilla, erityisesti aivojen sivukammioiden trigonumien sivustoilla ja yläpuolella. Sig R. Mäntylä ym.

3 A B Kuva 2. Valkean aineen, tyvitumakkeiden ja talamusten rajautuminen T2-painotteisessa spinkaikusekvenssissä: A) 25-vuotiaalla henkilöllä rajat erottuvat hyvin, B) 80-vuotiaalla rajat ovat muuttuneet huonosti erottuviksi. naalin vahvistumisen myötä valkean aineen ja aivokuoren (kuva 1) sekä valkean aineen, tyvitumakkeiden ja talamusten (kuva 2) väliset rajat muuttuvat huonosti erottuviksi noin vuoden iässä. Isoissaaivoissa esiintyy pieniä paikallisia T2- signaalinvoimistumia jopa lapsilla ja oireettomillakin henkilöillä kaikissa ikäryhmissä (Autti ym. 1994). Ne lisääntyvät iän mukana mutta tilastollisesti merkitsevästi vasta 50 vuodesta lähtien (Salonen ym. 1997). Lisääntyminen on runsainta vedenjakajavyöhykkeillä. Voimistumien suurin halkaisija on alle 5 mm noin vuoden ikään asti mutta alkaa sitten kasvaa. Isompia kuin yli 2 cm:n muutoksia löytyy harvoin iäkkäästäkään normaaliväestöstä. Pikkuaivoista ei vastaavia signaalinvoimistumia ole löytynyt. Sen sijaan pieniä signaalinvoimistumia esiintyy mesenkefalonissa 55 vuoden iästä ja aivosillassa 65 vuoden iästä lähtien. Osa näistä lapsillakin tavattavista pistemäisistä signaalinvoimistumista edustanee normaalivaihteluun kuuluvia isoja perivaskulaari- eli Virchow Robinin tiloja ja osan etiologia on avoin. Noin puolet vedenjakaja-alueiden muutoksista on havaittu signaalinvoimistumina myös protonitiheyspainotteisissa kuvissa 1.0 T:n laitteella, mutta muualla periferiassa noin 80 % signaalinvoimistumista on tullut näkyviin molemmilla sekvensseillä. Näihin jakaumiin ei iällä ole ollut vaikutusta (Autti ym. 1994, Salonen ym. 1997). Aivan sivukammioiden vierustoilla näkyvät signaalinvoimistumat eroavat muualla sijaitsevista. Ne ovat selvästi ikääntymiseen liittyviä, ja niitä alkaa ilmestyä yhä enemmän T2-painotteisiin spinkaikukuviin neurologisesti terveessä väestössä vasta noin 50 vuoden iässä (Salonen ym. 1997). Miten hyvin harmaan ja valkean aineen rajat erottuvat ja miten signaali-intensiteettien keskinäiset suhteet eri rakenteissa muuttuvat iän mukana, riippuu laitteistosta (esimerkiksi kenttävoimakkuudesta) ja valituista kuvausparametreista. Sen vuoksi on vaikeaa verrata yksityiskohtia eri laitteilla ja kuvaustekniikoilla tehdyissä tutkimuksissa. Normaaliväestöstä tehdyt tutkimukset on tehty tavanomaisilla spinkaikusek- Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa 1061

4 vensseillä. Nopeilla spinkaikusekvensseillä (»fast» tai»turbo») signaali-intensiteettien keskinäiset suhteet ovat hieman erilaiset, jos puhutaan anatomisista rakenteista ja signaali-intensiteetin diffuuseista vähäisistä muutoksista. Ympäristöstä selvästi eroavat signaali-intensiteetin muutokset sen sijaan tulevat näkyviin jokseenkin samalla lailla sekä tavanomaisilla että nopeilla T2-sekvensseillä. Epiplanaaritekniikka eroaa niin paljon muista, että normaalin löydöksen rajat on luultavasti määritettävä erikseen sen osalta. Likvorisuppression avulla otetuissa kuvissa sivukammioita kiertää aina valkea reunus, joten sekin vaatii omat arviointikriteerinsä. Lisäksi FLAIR-kuvissa on itsessään jonkin verran alueellisia signaali-intensiteetin vaihteluita, minkä vuoksi niissä ei voi kiinnittää huomiota pieniin muutoksiin samalla lailla kuin spinkaikukuvissa. Paikallisten signaalinvoimistumien luokittelu Valkean aineen eri alueiden verenkierron perusteella paikalliset signaalinvoimistumat voidaan jakaa aivan aivokammioiden vieressä esiintyviin kammionmyötäisiin voimistumiin sekä syvän valkean aineen, vedenjakaja-alueen ja subkortikaalisten U-säikeiden alueella esiintyviin muutoksiin (Erkinjuntti ym. 1994, Mäntylä ym. 1999a). Kammionmyötäisiä muutoksia ovat sivukammioiden etu- ja takasarvien ympärillä nä- A B C D E F Kuva 3. Kammionmyötäisiä signaalinvoimistumia (nuolet) protonitiheyspainotteisessa spinkaikusekvenssissä: A) pienet, B) keskikokoiset, C) laajat, D) ohuet, E) paksut, F) epäsäännölliset paksut juosteet R. Mäntylä ym.

5 kyvät kaarevat juosteet, jotka voidaan läpimitan mukaan jakaa pieniin, keskikokoisiin ja laajoihin (kuva 3A C). Pienet juosteet ovat etusarven suuntaisesti mitattuna suurimmalta läpimitaltaan korkeintaan 5 mm ja reunoiltaan säännöllisiä. Keskikokoiset juosteet ovat 5 10 mm:n läpimittaisia ja reunoiltaan vielä useimmiten säännöllisiä. Laajoilla juosteilla tarkoitetaan läpimitaltaan yli 10 mm:n signaalinvoimistumia, jotka ovat reunoiltaan epäsäännöllisiä ja ulottuvat syvään valkeaan aineeseen. Kammioiden runko-osaa myötäävät voimistumat voidaan jakaa vastaavasti muutosten läpimitan mukaan ohuisiin, paksuihin ja epäsäännöllisiin paksuihin juosteisiin (kuva 3D F, taulukko 1). Taulukko 1. Valkean aineen signaalinvoimistumat. Kammionmyötäiset Aivokammioiden etu- ja takasarvien myötäiset kaarevat juosteet Pienet juosteet: 5 mm Keskikokoiset juosteet: 6 10 mm Laajat juosteet: > 10 mm etu- tai takasarven suuntaisesti mitattuna Aivokammioiden runko-osan myötäiset juosteet Ohuet juosteet: 5 mm Paksut juosteet: 6 10 mm Epäsäännölliset paksut juosteet: > 10 mm leveimmältä kohdalta mitattuna Muualla valkeassa aineessa esiintyvät Pistemäiset: läpimitta 5 mm Läiskäiset: läpimitta 6 10 mm Yhdistyvät läiskäiset: suurin läpimitta mm Yhteen sulautuvat: suurin läpimitta > 25 mm Valkean aineen laaja-alainen signaalivoimistuma: erillisiä fokaalimuutoksia ei ole enää erotettavissa A C Kuva 4. Muualla valkeassa aineessa esiintyviä signaalinvoimistumia: A) pistemäisiä (nuoli) ja läiskäisiä (nuolenkärki), B) yhdistyviä läiskäisiä ja C) yhteen sulautuvia voimistumia sekä D) laaja-alainen voimistuma. B D Syvässä valkeassa aineessa taikka subkortikaali- tai vedenjakaja-alueella sijaitsevat signaalinvoimistumat voidaan jakaa pistemäisiin, läiskäisiin, yhdistyviin läiskäisiin, yhteen sulautuviin ja laaja-alaisiin (kuva 4). Pistemäiset signaalinvoimistumat ovat suurimmalta läpimitaltaan korkeintaan viisi millimetriä, yleensä säännöllisen pyöreitä ja tarkkarajaisia. Läiskäiset voimistumat ovat läpimitaltaan kuudesta kymmeneen millimetriin, useimmiten muodoltaan vielä säännöllisiä. Yhdistyvillä läiskäisillä muutoksilla tarkoitetaan millimetrin voimistumia, joiden muoto on vaihteleva ja reunat epäsäännölliset. Yhteen sulautuvat muutokset ovat läpimitaltaan yli 25 mm, muodoltaan epäsäännöllisiä ja nimensä mukaan yhteen sulautuvia. Kun valkeassa ai neessa ei pystytä enää erottamaan erillisiä muutoksia, vaan lähes koko tarkasteltavana olevan valkean aineen alue (syvä valkea aine, ve- Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa 1063

6 denjakaja- tai subkortikaalialue) on signaali-intensiteetiltään normaalista iänmukaisesta poikkeava, voidaan puhua valkean aineen laaja-alaisesta signaalinvoimistumasta. Erityyppisten ja eri alueilla sijaitsevien signaalimuutosten vaikeusasteen arvioinnista ei ole yhtenäistä käsitystä. Muutoksia on luokiteltu niiden asteen mukaan moniin erilaisin menetelmin (Scheltens ym. 1998), joiden keskinäinen vastaavuus on huono (Mäntylä ym. 1997). Tähän saakka eniten käytetty jako on perustunut neliluokkaiseen (ei muutoksia, lievä, keskivaikea, vaikea) Fazekasin asteikkoon (Fazekas ym. 1987), joka sisältää kammionmyötäisten ja syvän valkean aineen muutosten erottelun. On käytetty myös mallikuvasarjoihin perustuvia luokitteluja, joissa arvioidaan valkean aineen muutoksia kokonaisuutena (Longstreth ym. 1996), sekä kvantitatiivisia menetelmiä muutosten kokonaistilavuuden arvioimiseksi (DeCarli ym. 1995, Dupont ym. 1995). Eri luokitteluasteikkojen ongelmana ovat kuitenkin olleet pääosin kuvailevista termeistä johtuva arvioinnin huono toistettavuus ja mallikuvasarjoihin perustuvien luokittelujen huono saatavuus. Edellä ja taulukossa 1 esitetty signaalinvoimistumien luokittelu on osoittautunut hyvin toistettavaksi (Mäntylä ym. 1999a), ja siitä voidaan tarvittaessa muodostaa muita aiemmin käytettyjä luokitteluja (Mäntylä ym. 1997). Se on myös tulossa laajempaan käyttöön mm. vaskulaarista dementiaa arvioitaessa (Erkinjuntti ym. 1999). Signaalinmuutosten neuropatologia vaihtelee Vaikka magneettikuvaus osoittaa herkästi valkean aineen muutoksia, sen ongelmana on muutosten epäspesifisyys. Useat histologialtaan toisistaan poikkeavat muutokset aiheuttavat magneettikuviin signaali-intensiteetiltään jokseenkin samanlaisilta näyttäviä muutoksia. Erilaisissa vainaja-aineistoissa on todettu sivukammioiden etuja takasarvien ympärillä olevissa pienissä juosteissa pienentynyttä myeliinipitoisuutta, paikallinen ependyymikerroksen vaurio ja glioosi sekä muuhun valkeaan aineeseen verrattuna runsaampi periependymaalisen ja solunulkoisen tilan nestepitoisuus (Sze ym. 1986, Leifer ym. 1990, Fazekas ym. 1993). Aivokammioiden runko-osaa myötäilevissä juosteissa on todettu lisäksi laajentuneita perivaskulaaritiloja ja ontelomuodostusta (Fazekas ym. 1993). Tämäntyyppisiin signaalinmuutoksiin ei ole liittynyt selviä verisuonimuutoksia, ja niitä on pidetty etiologialtaan ei-vaskulaarisina (Fazekas ym. 1998). Sen sijaan selvästi patologisissa epäsäännöllisissä paksuissa juosteissa on todettu glioosia ja hermosäikeiden katoa, lakuunainfarkteja, soluvälitilojen laajenemista ja nesteontelomuodostusta sekä pienten arteriolien tyypillisiä seinämämuutoksia (fibro- ja lipohyalinoosia) (Fazekas ym. 1993). Syvässä valkeassa aineessa esiintyvien, ikääntymiseen liittyvien signaalimuutosten on esitetty edustavan vaskulaarista etiologiaa (Fazekas ym. 1998). Pistemäisissä signaalinvoimistumissa on todettu paikallista glioosia ja myeliinikatoa, epätäydellistä infarktimuutosta ja lakuunainfarkteja, laajentuneita perivaskulaaritiloja ja eriasteisia vaurioita verisuonten ympärillä. Osalle pistemäisiä muutoksia histologinen tarkastelu ei ole osoittanut selvää neuropatologista vastinetta (Braffman ym. 1988, Fazekas ym. 1993). Yhdistyvissä ja yhteen sulautuvissa signaalivoimistumissa on todettu myeliinikatoa, oligodendrosyyttien vähenemistä, aksonien turpoamista ja katoa, astroglioosia, soluvälitilojen laajenemista ja nesteontelomuodostusta, arterioskleroottisia seinämämuutoksia ja perivaskulaarisia muutoksia. Laaja-alaisissa muutoksissa todetaan lisäksi paikallisia epätäydellisiä tai täydellisiä infarktimuutoksia (Leifer ym. 1990, Yamanouchi 1991, Fazekas ym. 1993). Signaalimuutosten patogeneesi Valkean aineen ikääntymiseen liittyvän signaalimuutoksen etiologia on vielä avoin. Koska aivokammiot suurenevat samanaikaisesti, mahdollisena mekanismina voisi olla harmaan aineen neuronikatoon liittyvä aksonien väheneminen ja valkean aineen myeliinipitoisuuden muuttuminen (Salonen ym. 1997). Myöskään paikallisten signaalinvoimistumien patogeneesiä ei ole täysin vahvistettu, vaikka 1064 R. Mäntylä ym.

7 useat tekijät viittaavat siihen, että muutosten taustalla ovat verenkierrolliset syyt (Pantoni 1998). Keskeisenä muutoksena pidetään syvää valkeaa ainetta suonittavien perforoivien arteriolien ahtautumista, virtausvastuksen kasvamista, itsesäätelyn heikentymistä sekä lisääntynyttä herkkyyttä verenpaineen vaihteluille ja toistuville lyhytkestoisille hypoperfuusiovaiheille. On myös esitetty, että verisuonen seinämävaurioon liittyvä seerumin valkuaisaineiden ja toksisten ainesosien transsudaatio voisivat johtaa nesteen ja makromolekyylien lisääntymiseen valkeassa aineessa ja olla osallisena signaalinvoimistumien synnyssä (Pantoni ja Garcia 1997). Osan muutoksista on esitetty liittyvän aksonidegeneraatioon (Wallerin degeneraatio) (Leys ym. 1991). Paikallisten signaalinvoimistumien yleisyys, riskitekijät ja kliiniset yhteydet Arviot signaalinvoimistumien yleisyydestä ovat vaihdelleet väestöotoksissa ja terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä tutkimuksissa välillä % (taulukko 2). Ristiriitaiset tulokset johtuvat osaltaan tutkittujen aineistojen erilaista ikärakenteista, eri tavoin jakaantuneista riskitekijöistä, magneettikuvausten teknisistä eroista (kenttävoimakkuus, pulssisekvenssi) (Mäntylä ym. 1999a) sekä valkean aineen signaalinvoimistumien erilaisista kriteereistä (muutostyypit ja -alue) (Mäntylä ym. 1997). Osa valkeassa aineessa esiintyvistä muutoksista on todennäköisesti fysiologisia, ja niitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Myös riskitekijöitä koskevat tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia. Jokseenkin ainoa riskitekijä, jonka suhteen tulokset ovat yhteneviä, on ikääntyminen. Sekä neurologisesti oireettomilla että potilasaineistoissa valkean aineen muutosten esiintyvyyden ja vaikeusasteen on todettu lisääntyvän merkitsevästi ikääntymisen myötä (Breteler ym. 1994, Erkinjuntti ym. 1994, Fukuda ja Kitani 1996, Salonen ym. 1997). Valkean aineen muutosten itsenäisiksi vaaratekijöiksi on useissa tutkimuksissa todettu myös verenpainetauti (Sarpel ym. 1987, Erkinjuntti ym. 1994, Fukuda ja Kitani 1996, Longstreth ym. 1996) ja erityyppiset aivoverenkierron häiriöt (Breteler ym. 1994). Muina mahdollisina riskitekijöinä on mainittu diabetes (Sarpel ym. 1987, Erkinjuntti ym. 1994), sydänsairaudet (Sarpel ym. 1987, Breteler ym. 1994, Erkinjuntti ym. 1994), syöpä (Sarpel ym. 1987), plasman tekijä VIIc:n lisääntynyt aktiivisuus, veren fibrinogeeni- ja kolesterolipitoisuus (Breteler ym. 1994), tupakointi (Fukuda ja Kitani 1996), pienentynyt uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV 1 ) sekä alhainen tulotaso (Longstreth ym. 1996). Erilaisia kliinisiä oireita, joihin valkean aineen signaalinvoimistumilla on todettu olevan yhteyttä, ovat erilaiset kognitiiviset häiriöt ja älyllisen suorituskyvyn laajempi heikkeneminen (Ylikoski ym. 1993, Breteler ym. 1994, Longstreth ym. 1996), mielialahäiriöt (Dupont ym. 1995) sekä kävelyn ja tasapainon häiriöt (Baloh ym. 1995, Longstreth ym. 1996). Taulukko 2. Valkean aineen signaalinvoimistumien yleisyys väestöotoksissa. Tutkimus Otos- Ikä- Signaalinkoko jakauma, v voimistumien yleisyys, % Lindgren ym > Breteler ym Ylikoski ym (kammionmyötäiset) 22 (syvä valkea aine) Schmidt ym Longstreth ym > Liao ym Salonen ym (30 50 v) 100 (>50 v) Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa 1065

8 Valkean aineen muutokset ja kognitiivinen suorituskyky Taulukko 3. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä todettavia sairauksia, joihin liittyy T2-painotteisissa spinkaikukuvissa valkean aineen signaalinvoimistumia (van der Knaap ja Valk 1995, Barkhof ym. 1998). Perinnölliset CADASIL (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leucoencephalopathy) Joidenkin leukodystrofioiden aikuismuodot (mm. metakromaattinen leukodystrofia, adrenoleukodystrofia) Mitokondriotaudit Hankinnaiset Ei-infektioosiset tulehdukselliset häiriöt Multippeliskleroosi Akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti Sarkoidoosi Infektioosiset tulehdukselliset häiriöt Lymen tauti HIV, Herpes simplex, synnynnäisen keskushermostoinfektion jälkitila (CMV, toksoplasma, vihurirokko) Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia Subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti Toksis-metaboliset häiriöt B 12 -vitamiinin ja folaatin puutos Keskushermostoon vaikuttavat aineet (mm.alkoholi, liuottimet, tietyt solunsalpaajat, elohopea ja lyijy) Hypoksis-iskeemiset häiriöt Aivoverenkierron häiriöt (erityisesti pienten verisuonten sairaus, multippelit emboliat) Vaskulaariset dementiat (erityisesti subkortikaalinen vaskulaarinen dementia: lakunaaritila ja Binswangerin tauti) Spesifiset tulehdukselliset ja muut arteriopatiat Traumaattiset häiriöt Säteily Turvotus Diffuusi aksonaalinen vaurio Kasvaimet Primaari keskushermostolymfooma Multifokaalinen gliooma / gliomatosis cerebri Etäpesäkkeet Muita Wallerin degeneraatio (aksonidegeneraatio) Normaalipaineinen hydrokefalia Hypertensiiviset enkefalopatiat (mm. munuaisten krooninen vajaatoiminta, hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä) Terveillä ihmisillä magneettikuvauksessa todettujen pienten juosteiden ja pistemäisten signaalinvoimistumien yhteydessä ei ole havaittu kognitiivisia muutoksia. Sen sijaan laajempiin valkean aineen muutoksiin on todettu liittyvän hidastuneisuutta sekä häiriöitä tarkkaavaisuudessa ja joustavassa prosessoinnissa (Schmidt ym. 1993, Ylikoski ym. 1993, DeCarli ym. 1995). Muutosten täytyy ehkä ylittää tietty kynnys ja olla laajalle levinneitä (esim. paksut juosteet ja yhteen sulautuvat muutokset) (Boone ym. 1992), tai sijaita tietyillä tärkeillä alueilla (esim. aivojen etuosassa siten, että ne vaurioittavat prefrontaalista subkortikaalista ratayhteyttä; Tatemichi ym. 1995) ennen kuin vaikutukset näkyvät kognitiivisissa toiminnoissa muutoin terveellä aikuisella. Erityyppisissä vaskulaarisissa dementioissa valkean aineen muutokset ovat hyvin yleisiä (Erkinjuntti ym. 1999). Väestötasolla ja aivoverenkierron häiriön jälkeisessä dementiassa valkean aineen muutokset ovat dementian itsenäinen riskitekijä (Pantoni ym. 1999). Valkean aineen muutokset ovat korosteisia erityisesti subkortikaalisessa vaskulaarisessa dementiassa (VaD), joka liittyy pienten syvien perforoivien arteriolien muutoksiin, niihin liittyviin lakuunainfarkteihin ja valkean aivoaineen iskeemisiin vaurioihin (Erkinjuntti ym. 1999). VaD-potilailla todetaan magneettikuvauksessa tyypillisesti laajat juosteet sivukammioiden etu- ja takasarvien ympärillä, epäsäännölliset paksut juosteet kammioiden runko-osien myötäisesti ja syvässä valkeassa aineessa yhteen sulautuvia ja laajoja signaalinvoimistumia, jotka säästävät subkortikaalisia U-säikeitä. Myös CADASIL-taudissa (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leucoencephalopathy), joka on autosomissa vallitsevasti periytyvä dementiaan johtava pienten ja keskisuurten valtimoiden tauti (Kalimo ym. 1998), valkean aineen signaalinvoimistumat ovat keskeisessä asemassa. CADASIL-potilailla esiintyy usein jo oireettomassa vaiheessa T2-painotteisissa kuvissa valkean aineen signaalinvoimistumia, jotka sijoittuvat pääosin kammionmyötäiseen ja syvään valkeaan aineeseen. Signaalinvoimistumat capsula externassa, aivorungossa, tyvitumakkeissa ja ohimolohkoissa ovat myös tavallisia. Suurella osalla potilaista todetaan lisäksi T1-painotteisissa kuvissa likvorin signaalia muistuttavia aivojen syvien osien muutoksia, jotka sopivat vanhoihin lakuunainfarkteihin (van der Knaap ja Valk 1995, Chabriat ym. 1998) R. Mäntylä ym.

9 Signaalinvoimistumien erotusdiagnostiikka Kuva 5. Multippeliskleroosipotilaan valkean aineen signaalinvoimistumia, jotka näkyvät vaaleina aivokammioiden vieressä likvorisuppressio-sekvenssillä kuvattuina. Signaalinvoimistumien epäspesifisyyden vuoksi erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on runsaasti (taulukko 3). Lisäksi monet valkean aineen sairaudet saattavat muistuttaa radiologiselta löydökseltään toisiaan, ja sairauksista voi esiintyä epätyypillisiä muotoja. Monet taulukossa 3 luetelluista sairauksista ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Lisäksi niihin liittyy selkeitä kliinisiä oireita tai löydöksiä. Niinpä onkin esitetty, että kun otetaan huomioon valkean aineen sairauksien esiintyvyys ja kliininen kuva, magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä todettu valkean aineen signaalivoimistuma olisi yli 95 %:n todennäköisyydellä etiologialtaan hypoksis-iskeeminen (Barkhof ym. 1998). Radiologisessa erotusdiagnostiikassa on keskeistä tunnistaa affisioituneet valkean aineen alueet (kammionmyötäinen, syvä valkea aine, vedenjakaja-alue, subkortikaalialue), signaalinmuutosten määrä, muoto, koko ja ekspansiivisuus. Ikääntymiseen liittyvät valkean aineen signaalinvoimistumat eivät myöskään tehostu gadoliniumilla, joten lisätietoa niiden aktiivisuudesta saadaan antamalla kuvauksen yhteydessä tehosteainetta. Erotusdiagnostiikan kannalta on myös tärkeää, että kuvia tulkitseva radiologi saa riittävät kliiniset esitiedot, joista keskeisimpiä ovat potilaan kliiniset oireet ja neurologisessa tutkimuksessa havaitut poikkeavat löydökset, aiemmin todetut sairaudet (verenpainetauti, diabetes, aivoverenkierron häiriöt, pahanlaatuiset sairaudet tai infektiotaudit) sekä perinnöllisiä sairauksia ajatellen sukuanamneesi. Vaskulaariseen etiologiaan viittaavia löydöksiä ovat riskitekijöiden ohella laajat tai epäsäännölliset paksut juosteet kammionmyötäisessä valkeassa aineessa, syvässä valkeassa aineessa ja vedenjakaja-alueella sijaitsevat signaalinvoimistumat sekä infarktimuutokset, joista erityisesti aivojen pienten syvien verisuonten seinämämuutoksiin viittaavat lakuunainfarktit tai verisuonitusalueiden rajalle sijoittuvat infarktit ovat yhteydessä signaalinvoimistumiin (Mäntylä ym. 1999b). Voimistumat aivokurkiaisessa, commissura anteriorin alueella ja subkortikaalialueella ovat vaskulaarisissa häiriöissä harvinaisempia (van der Knaap ja Valk 1995). Moniin taulukoissa lueteltuihin sairauksiin liittyy myös radiologiselta kuvaltaan tyypillisiä signaalinvoimistumia. Multippeliskleroosidiagnoosia tukevat kliinisten oireiden lisäksi kammionmyötäiset, kohtisuoraan aivokammion seinämää vastaan suuntautuvat soikeat signaalinvoimistumat (kuva 5), yli 6 mm:n läpimittaiset leesiot, infratentoriaaliset tai ohimolohkoihin paikantuvat signaalinvoimistumat, aivokurkiaisen affisioituminen ja tietyssä vaiheessa olevien leesioiden tehostuminen gadoliniumilla (Barkhof ym. 1998). Lymen taudissa ja neurosarkoidoosissa tehostumista voi signaalinvoimistumien ohella näkyä myös aivokalvoissa (van der Knaap ja Valk 1995). Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa 1067

10 Kuvauslöydöksen merkityksen arviointi Ikääntyvän ihmisen magneettikuvauslausunnosta tulisi ilmetä valkean aineen alueilla esiintyvät signaalimuutokset ja niiden tyyppipiirteiden ja kliinisen taustan perusteella tehdyt päätelmät. Normaalissa ikääntymisessä eli henkilöillä, joilla ei ole ilmeistä aivoihin vaikuttavaa sairautta, valkean aineen muutokset ovat vähäisiä ja muodostuvat yleensä reunoiltaan säännöllisistä kammionmyötäisistä juosteista ja harvoista pistemäisistä tai läiskäisistä, tavallisimmin vedenjakajaalueelle sijoittuvista signaalinvoimistumista (Erkinjuntti ym. 1994, Salonen ym. 1997, Fazekas ym. 1998). Tätä runsaammat muutokset viittaavat suurentuneeseen aivoverenkierron häiriön riskiin, ja näillä potilailla on syytä kiinnittää huomiota aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöihin. Mitä laajempia valkean aineen signaalinmuutokset ovat, sitä todennäköisemmin ne vaikuttavat myös kognitiiviseen suorituskykyyn, erityisesti kognitiivisen toiminnan nopeuteen, tarkkaavaisuuteen ja joustavaan prosessointiin sekä tiettyihin neurologisiin oireisiin, kuten kävelyhäiriöihin, tasapainoheijasteiden heikkenemiseen ja kaatuilutaipumukseen. Laajat etu- ja takasarvien myötäiset juosteet, epäsäännölliset paksut aivokammioiden runko-osan myötäiset juosteet sekä yhteen sulautuvat signaalinvoimistumat tai valkean aineen laaja-alainen muutos yhdistyneenä lakuunainfarkteihin ovat tyypillisiä vaskulaarisessa dementiassa todettavia löydöksiä (Erkinjuntti ym. 1999). Lopuksi Valkean aineen signaalinvoimistumat ovat hyvin yleisiä. Koska niitä esiintyy myös neurologisesti oireettomilla henkilöillä, magneettikuvien tulkinnassa on tärkeää erottaa toisistaan valkean aineen fysiologiset signaalimuutokset, normaalit ikämuutokset ja kliinisesti merkittävät löydökset. Signaalinvoimistumien erotusdiagnostiikkaa hankaloittaa muutosten epäspesifisyys. Näiltä osin odotukset kohdistuvat uusiin magneettikuvaustekniikoihin (magnetisaation siirtoon perustuvat tekniikat, magneettispektroskopia, diffuusio- ja perfuusiopainotteinen kuvaus), jotka ovat nykyään käytössä lähinnä tutkimustyössä. *** Kiitämme taloudellisesta tuesta Suomen Akatemiaa, HYKS-instituuttia ja Suomen Alzheimer-säätiötä. Kirjallisuutta Autti T, Raininko R, Vanhanen SL, Kallio M, Santavuori P. MRI of the normal brain from early childhood to middle age. I. Appearances on T2- and proton density-weighted images and occurance of incidental high-signal foci. Neuroradiology 1994;36: Baloh RW, Yue Q, Socotch TM, Jacobson KM. White matter lesions and disequilibrium in older people. I. Case-control comparison. Arch Neurol 1995;52: Barkhof F, Scheltens P, Leys D. Differential diagnosis of incidental magnetic resonance imaging abnormalities in aging. Kirjassa: Fazekas F, Schmidt R, Alavi A, toim. Neuroimaging of normal aging and uncommon causes of dementia. Dordrecht: ICG Publications, 1998, s Boone KB, Miller BC, Lesser IM, ym. Neuropsychological correlates of white-matter lesions in healthy elderly subjects. A treshold effect. Arch Neurol 1992;49: Braffman BH, Zimmerman RA, Trojanowski JQ, Gonatas NK, Hickey WF, Schlaepfer WW. Brain MR: pathologic correlation with gross and histopathology. II. Hyperintense white-matter foci in the elderly. AJNR 1988;9: Breteler MM, van Swieten JC, Bots ML, ym. Cerebral white matter lesions, vascular risk factors, and cognitive function in a population-based study: the Rotterdam Study. Neurology 1994;44: Chabriat H, Levy C, Taillia H, ym. Patterns of MRI lesions in CADASIL. Neurology 1998;51: De Reuck J. The human periventricular arterial blood supply and the anatomy of cerebral infarctions. Eur Neurol 1971;5: DeCarli C, Murphy DG, Tranh M, ym. The effect of white matter hyperintensity volume on brain structure, cognitive performance, and cerebral metabolism of glucose in 51 healthy adults. Neurology 1995;45: Dupont RM, Jernigan TL, Heindel W, ym. Magnetic resonance imaging and mood disorders Localization of white matter and other subcortical abnormalities. Arch Gen Psychiatry 1995;52: Erkinjuntti T, Gao F, Lee DH, Eliasziw M, Merskey H, Hachinski VC. Lack of difference in brain hyperintensities between patients with early Alzheimer s disease and control subjects. Arch Neurol 1994;51: Erkinjuntti T, Bowler JV, DeCarli CS, ym. Imaging of static brain lesions in vascular dementia: implications for clinical trials. Alzh Dis Assoc Disord 1999;13 Suppl 3:S81 S90. Fazekas F, Chawluk JB, Alavi A, Hurtig HI, Zimmerman RA. MR signal abnormalities at 1.5 T in Alzheimer s dementia and normal aging. AJR Am J Roentgenol 1987;149: Fazekas F, Kleinert R, Offenbacher H, ym. Pathologic correlates of incidental MRI white matter signal hyperintensities. Neurology 1993;43: Fazekas F, Schmidt R, Kleinert R. The neuropathology of white matter changes in normal aging. Kirjassa: Fazekas F, Schmidt R, Alavi A, toim. Neuroimaging of normal aging and uncommon causes of dementia. Dordrecht: ICG Publications, 1998, s Fukuda H, Kitani M. Cigarette smoking is correlated with the periventricular hyperintensity grade on brain magnetic resonance imaging. Stroke 1996;27: Hachinski VC, Potter P, Merskey H. Leuko-araiosis: an ancient term for a new problem. Can J Neurol Sci 1986;13: Kalimo H, Aho T, Amberla K, ym. CADASIL-tauti: perinnöllinen aivohalvauksiin ja dementiaan johtava valtimosairaus. Duodecim 1998; 114: Kertesz A, Black SE, Tokar G, Benke T, Carr T, Nicholson L. Periventricular and subcortical hyperintensities on magnetic resonance imag R. Mäntylä ym.

11 ing.»rims, caps and unidentified bright objects». Arch Neurol 1988;45: van der Knaap MS, Valk J. Magnetic resonance of myelin, myelination and myelin disorders. 2. painos. Berlin: Springer-Verlag, Leifer D, Buonanno FS, Richardson EP, Jr. Clinicopathologic correlations of cranial magnetic resonance imaging of periventricular white matter. Neurology 1990;40: Leys D, Pruvo JP, Parent M, ym. Could Wallerian degeneration contribute to»leuko-araiosis» in subjects free of any vascular disorder? J Neurol Neurosurg Psychiatry 1991;54: Liao D, Cooper L, Cai J, ym. Presence and severity of cerebral white matter lesions and hypertension, its treatment, and its control. The ARIC Study. Atherosclerosis Risk in Communities Study. Stroke 1996;27: Lindgren A, Roijer A, Rudling O, ym. Cerebral lesions on magnetic resonance imaging, heart disease, and vascular risk factors in subjects without stroke. A population-based study. Stroke 1994;25: Longstreth WT, Manolio TA, Arnold A, ym. Clinical correlates of white matter findings on cranial magnetic resonance imaging of 3301 elderly people: the cardiovascular health study. Stroke 1996;27: Moody DM, Bell MA, Challa VR. The corpus callosum, a unique whitematter tract: anatomic features that may explain sparing in Binswanger disease and resistance to flow of fluid masses. Am J Neuroradiol 1988;9: Moody DM, Bell MA, Challa VR. Features of the cerebral vascular pattern that predict vulnerability to perfusion or oxygenation deficiency: an anatomic study. Am J Neuroradiol 1990;11: Mäntylä R, Erkinjuntti T, Salonen O, ym. Variable agreement between visual rating scales for white matter hyperintensities on MRI. Comparison of 13 rating scales in a postroke cohort. Stroke 1997;28: Mäntylä R, Aronen HJ, Salonen O, ym. The prevalence and distribution of white-matter changes on different MRI pulse sequences in a post-stroke cohort. Neuroradiology 1999(a);41: Mäntylä R, Aronen HJ, Salonen O, ym. Magnetic resonance imaging white matter hyperintensities and mechanism of ischemic stroke. Stroke 1999(b);30: Pantoni L, Garcia JH, Gutierrez JA. Cerebral white matter is highly vulnerable to ischemia. Stroke 1996;27: Pantoni L, Garcia JH. Pathogenesis of leukoaraiosis. Stroke 1997;28: Pantoni L. Experimental approaches to white matter disease. Dement Geriatr Cogn Disord 1998;9 Suppl 1:20 4. Pantoni L, Leys D, Fazekas F, ym. Role of white matter lesions in cognitive impairment of vascular origin. Alzheimer Dis Assoc Disord 1999;13 Suppl 3:S49 S54. Salonen O, Autti T, Raininko R, Ylikoski A, Erkinjuntti T. MRI of the brain in neurologically healthy middle-aged and elderly individuals. Neuroradiology 1997;39: Sarpel G, Chaudry F, Hindo W. Magnetic resonance imaging of periventricular hyperintensity in a Veterans Administration Hospital population. Arch Neurol 1987;44: Scheltens P, Erkinjuntti T, Leys D, ym. White matter changes on CT and MRI: an overview of visual rating scales. Eur Neurol 1998;39:80 9. Schmidt R, Fazekas F, Offenbacher H, ym. Neuropsychologic correlates of MRI white matter hyperintensities: a study of 150 normal volunteers. Neurology 1993;43: Schmidt R, Hayn M, Fazekas F, Kapeller P, Esterbauer H. Magnetic resonance imaging white matter hyperintensities in clinically normal elderly individuals. Correlations with plasma concentrations of naturally occurring antioxidants. Stroke 1996;27: Sze G, De Armond SJ, Brant-Zawadzki M, Davis RL, Norman D, Newton TH. Foci of MRI signal (pseudo lesions) anterior to the frontal horns: Histologic correlations of a normal finding. Am J Roentgenol 1986;147: Tatemichi TK, Desmond DW, Prohovnik I. Strategic infarcts in vascular dementia. A clinical and brain imaging experience. Arzneimittel- Forschung 1995;45: Yamanouchi H. Loss of white matter oligodendrocytes and astrocytes in progressive subcortical vascular encephalopathy of Binswanger type. Acta Neurol Scand 1991;83: Ylikoski A, Erkinjuntti T, Raininko R, Sarna S, Sulkava R, Tilvis R. White matter hyperintensities on MRI in the neurologically nondiseased elderly. Analysis of cohorts of consecutive subjects aged 55 to 85 years living at home. Stroke 1995;26: Ylikoski R, Ylikoski A, Erkinjuntti T, Sulkava R, Raininko R, Tilvis R. White matter changes in healthy elderly persons correlate with attention and speed of mental processing. Arch Neurol 1993; 50: RIITTA MÄNTYLÄ, LL, erikoislääkäri, tutkija Helsingin yliopiston kliinisen lääketieteen laitos, radiologian osasto Haartmaninkatu Helsinki TIMO ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri RAIJA YLIKOSKI, psyk.lis., neuropsykologi HYKS:n neuroklinikka Haartmaninkatu Helsinki RAILI RAININKO, professori Enheten för radiologi, Institutionen för onkologi, radiologi och klinisk immunologi Uppsala universitet Uppsala OILI SALONEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n röntgen Haartmaninkatu Helsinki HANNU SUORANTA, dosentti, erikoislääkäri Mediscan Oy Eteläinen rautatiekatu 16a Helsinki HANNU J. ARONEN, professori HYKS:n röntgen Haartmaninkatu Helsinki KYS:n kliinisen radiologian osasto Kuopio CARL-GUSTAF STANDERTSKJÖLD-NORDENSTAM, professori HYKS:n röntgen Haartmaninkatu Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa 1069

Dementia on ikääntyvän väestön määrän

Dementia on ikääntyvän väestön määrän Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten tauti Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Tapausselostus Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Esko Kinnunen, Antti Brander ja Anders Paetau Sporadinen Creutzfeldt Jakobin tauti (CJD) on nykyään yleisin ihmisen prionitaudeista,

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

AIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS

AIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet

Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet Lastenneurologia Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti Tarja Linnankivi, Leena Valanne, Tuula Lönnqvist ja Helena Pihko Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti eli akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka minna.rusanen@pkssk.fi Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Noora Kuosmanen Pro gradu Kansanterveystiede Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäkuu

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012 KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS Ville Tiesmäki 9.10.2012 Siemensin suojauksen tuoteportfolio Generation Transmission Distribution Industry 7UM6, 7VE6 7UT6, 7SA6, 7SD5, 7SS52, 7VK6, 6MD6 7SJ6, 6MD6,

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen

Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Neuropsykiatria Risto Vataja, Taina Nybo ja Riitta Mäntylä Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Aivosairauksiin liittyy tavallisesti neurologisia, psykiatrisia ja kognitiivisia oireita, joiden yksityiskohtainen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

CP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue

CP ja neuropsykologia. Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue CP ja neuropsykologia Silja Pirilä TAYS Lastentautien vastuualue Martin Bax et al., 2005 Liike- ja asentotunnon häiriö, joka aiheuttaa toiminnan rajoituksia. Toiminnan rajoitukset johtuvat ei-etenevistä

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot