Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka Leena Valanne dosentti, ylilääkäri, neuroradiologi HUS-kuvantaminen Marja Hietanen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Timo Erkinjuntti neurologian professori, ylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Vertaisarvioitu VV Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Aivoverenkiertosairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn heikentymä (vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on osittain palautuva tila, ja sen etenemistä on pyrittävä estämään vaaratekijöiden hallinnalla. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän yleisin syy on pienten aivoverisuonten tauti. Sen kliinisiä ja radiologisia ilmentymiä tulee tarkastella erillisten ilmiöiden sijasta kokonaisuutena, jotta taudin vaikeusasteesta saa oikean käsityksen. Uudet kuvantamis- ja arviointimenetelmät tuovat uutta tietoa pienten suonten taudin syistä, tunnistamisesta, ehkäisystä ja hoidosta. Muistin ja tiedonkäsittelyn säilyminen iän karttuessa on yksilön toimintakyvyn ja itsenäisen arjen kulmakivi. Mieliala vaikuttaa tiedonkäsittelyyn, ja jo lievä tiedonkäsittelyn heikentymä altistaa uupumukselle ja masennukselle. Samoin tiedonkäsittelyn heikentymä hidastaa toipumista kehon ja aivojen sairauksista sekä altistaa sekavuustiloille. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska tilan vaikeutumista voidaan nykyisillä keinoilla pyrkiä estämään. Olennaista on aivoverenkiertosairauden vaaratekijöiden tehokas hallinta elintapamuutoksilla ja lääkkeellisillä hoidoilla. Aivoverenkiertosairauden muistisairaus ei ole toistaiseksi minkään tutkitun lääke aineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) eikä Yhdysvalloissa (FDA). Uusilla tutkimusmenetelmillä aivoverenkiertosairauteen liittyvän muistisairauden syistä ja synnystä saadaan tietoa, joka voi asteittain tuoda tarjolle myös kohdennettuja hoitovaihtoehtoja. Käynnissä on ollut kansainvälinen yhteistyö vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosikriteerien yhtenäistämiseksi (www.vicccs. info). Tämä katsaus käsittelee aivoverenkiertosairauteen liittyvän tiedonkäsittelyn vaikeuden ilmenemismuotoja, sen uusia kriteeriehdotuksia sekä sen keskeisen taustapatologian pienten suonten taudin kuvantamis- ja arviointimenetelmiä. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Oireyhtymän lajit Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy (15 20 % kaikista). Siitä % johtuu pienten aivo verisuonten taudista, jota lisäksi esiintyy myös esim. Alzheimerin taudin yhteydessä (1). Muita syitä ovat suurten ja keskisuurten valtimoiden infarktit, erityisesti kriittisten aivoalueiden infarktit sekä aivoverenvuodot. Myös aivoverisuonten tulehduksellisten tilojen ja eräiden verisairauksien yhteydessä esiintyy vaskulaarista kognitiivista heikentymää (2). Pienten suonten taudin keskeinen mekanismi on syvien pienten läpäisevien suonten ahtautuminen. Se liittyy joko neurovaskulaarisen yksikön toimintahäiriöön (endoteelin toimintahäiriö, veri-aivoesteen muutos, tulehdus) tai aivojen verenvirtauksen säätömekanismien häiriöön (3,4). Pienten suonten iskeemisiä muutoksia ovat valkean aineen muutokset, lakuunainfarktit eli pienet subkortikaaliset (aivokuoren alaiset) infarktit, kortikaaliset mikroinfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat ja harmaan aineen kudoskato (5). Hemorragisia muutoksia pienten suonten taudissa ovat aivojen sisäiset, usein kookkaat, verenvuodot ja pienet ns. mikrovuodot. Kliinisesti taudinkuva etenee hitaasti, tiedonkäsittelyn heikentymän ohella tyypillistä on kävelyn epävarmuus, virtsainkontinenssi ja masennus (6). Tauti voi ilmentyä myös äkillisenä ja selkeästi rajattuna puutosoireena eli erilaisina klii 41

2 Katsaus kuva 1. Otsalohkon säätelytoimintoihin vaikuttavan ratayhteyden keskeisiä rakenteita. Etuotsalohkon kuorikerros, nucleus caudatus, globus pallidum, talamus ja talamokortikaalinen projektio. A Otsalohkon kuorikerros Nucleus caudatus Globus pallidum Talamus B ta riippuvainen. Oirekuvaan saattaa vaikuttaa myös samanaikainen pienten suonten tauti. Paikalliset, kognitiivisesti kriittisiä aivoalueita vaurioittavat infarktit saattavat jo pienikokoisina aiheuttaa tiedonkäsittelyn muutoksen ja jopa laaja-alaisemman, ns. dementiatasoisen oirekuvan. Nämä infarktit voivat olla joko kortikaalisia tai subkortikaalisia. Kortikaalisia kriittisiä aivoalueita ovat mm. hippokampus, gyrus angularis ja gyrus cinguli (kuva 2). Subkortikaalisista alueista erityisesti talamuksen, tyvitumakkeiden ja syvän valkean aineen infarkteihin liittyy kognitiivista heikentymää (kuva 3). Vanhemmissa ikäryhmissä esiintyy merkittävästi Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmää, ja se saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alalaji (9). Vaskulaariset vaaratekijät nopeuttavat lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä kuva 2. Esimerkkejä tiedonkäsittelyn kannalta kriittisistä kortikaalisista aivoalueista. Kirjallisuutta 1 O Brien JT, Erkinjuntti T, Reisberg B ym. Vascular cognitive impairment. Lancet Neurol 2003;2: Erkinjuntti T. Vascular cognitive deterioration and stroke. Cerebrovasc Dis 2007;24(Suppl 1): Pantoni L. Cerebral small vessel disease: from pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Hauw JJ, De Girolami U, Zekry D. The neuropathology of vascular and mixed dementia and vascular cognitive impairment. Handb Clin Neurol 2008;89: Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging (STRIVE v1). Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12: LADIS Study Group : a decade of the LADIS (Leukoaraiosis And DISability) Study: what have we learned about white matter changes and small-vessel disease? Cerebrovasc Dis 2011;32: Oksala NK, Salonen T, Strandberg T ym. Cerebral small vessel disease and kidney function predict longterm survival in patients with acute stroke. Stroke 2010;41: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS Study. Cerebrovasc Dis 2009;27: nisinä ns. lakunaarisina oireyhtyminä. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muissa pääte-elimissä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Tällöin kyseessä on systeeminen pienten suonten tauti (7). Pienten suonten taudissa valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja syvien osien välisiä yhteyksiä, ns. otsalohkopiirejä ( kuva 1). Tautiin liittyy ensisijaisesti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn hidastumista, ja nämä puolestaan heikentävät myös muita tiedonkäsittelyn osa-alueita (8). Muistivaikeudet ilmenevät tässä pääasiassa työmuistin, mieleen painamisen ja muistista haun tehottomuutena, mutta sen sijaan nopea unohtaminen ei ole tyypillistä kuten Alzheimerin taudissa. Suurten tai keskisuurten aivovaltimoiden infarkteihin liittyvä muistisairaus liittyy pääsääntöisesti aterotromboottisiin ja sydänperäisiin tukoksiin. Sitä on kutsuttu aiemmin moni-infarktidementiaksi. Infarktit vaurioittavat siinä tyypillisesti aivokuorta, ja tiedonkäsittelyn heikentymän oirekuva on moni-ilmeinen ja infarktin sijainnis A B Gyrus cinguli Hippokampus Gyrus angularis 42

3 tieteessä 9 Erkinjuntti T, Rockwood K. Vascular dementia. Semin Clin Neuropsychiatry 2003;8: Deschaintre Y, Richard F, Leys D, Pasquier F. Treatment of vascular risk factors is associated with slower decline in Alzheimer disease. Neurology 2009;73: Forette F, Seux M, Staessen JA ym. Prevention of dementia in randomised double-blind placebocontrolled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352: Dufouil C, Chalmers J, Coskun O ym. Effects of blood pressure lowering on cerebral white matter hyperintensities in patients with stroke: the PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) magnetic resonance imaging substudy. Circulation 2005;112: Gorelick PB. Scuteri A. Black SE ym. Vascular contributions to cognitive impairment and dementia: a statement for healthcare professionals from the American heart association/american stroke association. Stroke 2011;42: Kivipelto M, Solomon A, Ahtiluoto S ym. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): study design and progress. Alzheimers Dement 2013;9: Fielding RA, Rejeski WJ, Blair S ym. The lifestyle interventions and independence for elders study: design and methods. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66: Sofi F, Valecchi D, Bacci D ym. Physical activity and risk of cognitive decline: a meta-analysis of prospective studies. J Intern Med 2011;269: Pohjasvaara T, Mantyla R, Ylikoski R, Kaste M, Erkinjuntti T. Comparison of different clinical criteria (DSM-III, ADDTC, ICD-10, NINDS-AIREN, DSM- IV) for the diagnosis of vascular dementia. Stroke 2000;31: Jokinen H, Gouw AA, Madureira S ym. Incident lacunes influence cognitive decline: the LADIS study. Neurology 2011;76: Makin SD, Turpin S, Dennis MS, Wardlaw JM. Cognitive impairment after lacunar stroke: systematic review and metaanalysis of incidence, prevalence and comparison with other stroke subtypes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84: Douiri A, Rudd AG, Wolfe CD. Prevalence of poststroke cognitive impairment: South London Stroke Register Stroke 2013;44: Oksala NK, Jokinen H, Melkas S ym. Cognitive impairment predicts poststroke death in long-term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Melkas S, Oksala NK, Jokinen H, ym. Poststroke dementia predicts poor survival in long-term follow-up: influence of prestroke cognitive decline and previous stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Alzheimerin taudiksi, mutta vaaratekijöiden aktiivisella hoidolla pystytään estämään tätä kehitystä (10). Toisaalta esimerkiksi aivoinfarkti toimii vaskulaarisena mekanismina, joka voi nopeasti muuttaa subkliinisen Alzheimerin taudin dementiatasoiseksi. Vakuuttavin näyttö verenpaineen alentamisen merkityksestä dementian ehkäisemisessä on saatu eurooppalaisesta tutkimuksesta (Syst-Eur), jossa dementian esiintyvyys aktiivisesti hoidetussa ryhmässä oli vain puolet verrokkiryhmässä esiintyneestä dementiasta (11). PROGRESS MRI -tutkimuksessa todettiin, että verenpaineen lasku ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmällä vähensi valkean aineen muutosten etenemistä (12). Verensokeritason ja lipiditason alentamisen merkitystä tiedonkäsittelyn näkökulmasta on toistaiseksi tutkittu lähinnä epäkokeellisissa, havainnoivissa tutkimusasetelmissa (13). Liikunnan merkityksestä aivojen toiminnalliselle ja rakenteelliselle integriteetille tulee myös lisääntyvästi näyttöä, ja parhaillaan on tekeillä interventiotutkimuksia aiheesta sekä suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa (14) että yhdysvaltalaisessa LIFE-tutkimuksessa (15). Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu hidastavan kognitiikuva 3. Tiedonkäsittelyn kannalta kriittisiä subkortikaalisia aivoalueita. Nucleus caudatus Capsula interna Pallidum Talamus vista heikentymää ja vähentävän 45 % riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Mekanismeiksi on ehdotettu aivoperäisen neurotrofisen tekijän BDNF:n stimulaation rinnalla pienten suonten toiminnan paranemista (16). Esiintyvyys ja ennuste Helsinkiläisessä aineistossa on tutkittu kognitiivisen heikentymän ja dementian esiintyvyyttä vuotiailla aivoinfarktipotilailla kolme kuukautta sairastetun aivoinfarktin jälkeen. Vähintään yhden kognition osa-alueen heikkenemistä ilmeni jopa 83 %:lla potilaista, ja 50 %:lla potilaista oli vähintään kolmen osa-alueen heikkenemistä. Vain 29 %:lla potilaista MMSEtestin tulos jäi alle tavanomaisen katkaisupistemäärän (< 25), mikä kertoo seulontamenetelmän heikosta herkkyydestä vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistamisessa. Useimmin kognitiivisia häiriöitä ilmeni seuraavilla osa-alueilla: muistitoiminnot, visuokonstruktiiviset ja -spatiaaliset toiminnot, toiminnanohjaus ja tarkkaavuus sekä kielelliset toiminnot. Aiemmin samassa aineistossa on todettu dementian esiintyvyyden vaihtelevan 6 25 % välillä, kun arvioinnissa vertailtiin viittä eri määritysmenetelmää (DSM-III, DSM-III-R, DSM-IV, ICD-10, NINDS-AIREN) (17). Lakuunainfarktin jälkeistä kognitiivisen heikentymän vaaraa voisi arvioida pieneksi infarktin pienen koon perusteella. Tarkemmin tarkasteltuna aivoista löytyy kuitenkin usein muitakin pienten suonten taudin merkkejä. Sekä lakuunainfarkteilla että valkean aineen muutoksilla on itsenäinen merkitys kognitiivisten toimintojen heikentymisessä (18). Tuoreessa katsauksessa todettiin etenevää kognitiivisten toimintojen heikentymistä noin 30 %:lla aivoinfarktin sairastaneista potilaista neljän vuoden seurannassa riippumatta siitä, oliko sairastettu infarkti lakunaarinen vai ei-lakunaarinen (19). Toisessa tutkimuksessa aivoinfarktipotilaiden 14 vuoden seurannassa kognitiivisen heikentymän osuus pysyi koko ryhmää tarkasteltaessa vakiona, mutta pienten suonten taudin aiheuttaman infarktin sairastaneiden ryhmässä osuus kasvoi 10 %:lla ensimmäisen viiden vuoden aikana (20). Tiedonkäsittelyn heikentymä, erityisesti toiminnanohjauksen sekä visuokonstruktiivisten ja -spatiaalisten toimintojen häiriöt lisäsivät kuolleisuutta omassa aineistossamme 12 vuoden seurannassa (21,22). Pienten suonten tau 43

4 Katsaus 23 Melkas S, Putaala J, Oksala NK ym. Small-vessel disease relates to poor poststroke survival in a 12-year follow-up. Neurology 2011;76: Putaala J, Haapaniemi E, Kurkinen M, Salonen O, Kaste M, Tatlisumak T. Silent brain infarcts, leukoaraiosis, and long-term prognosis in young ischemic stroke patients. Neurology 2011;76: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59: Tietoruutu. Häiriön vaskulaarisen etiologian tunnusmerkit. 1A. Ajallinen yhteys AVH tapahtuman ja kognitiivisten oireen välillä. Äkillinen alku, portaittainen tai fluktuoiva eteneminen, kesto > 3 kk, neurologiset status löydökset, dokumentoitu aivoverenkiertohäiriöhistoria, neuro psykologiset oirekuvat heterogeenisiä, tai 1B. Ei ajallista yhteyttä AVH tapahtumaan. Tyypillinen tiedonkäsittelyoireisto: prosessoinnin hidastuminen sekä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Muistivaikeudet ilmenevät lähinnä työmuistin, mieleenpainamisen ja muistista haun tehottomuutena, eivät nopeana unohtamisena kuten alzheimerin taudissa. 2. Lisäksi Kuvantamislöydöksiä joko TT:llä tai MK:lla kuvattuna: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Mukaillen VASCOG ehdotusta (26). din aiheuttama aivoinfarkti oli myös itsenäisenä tekijänä yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen pitkäaikaisseurannassa (23). Laaja kansainvälinen LADIS-tutkimus on tuonut tietoa eriasteisten valkean aineen muutosten kliinisestä merkityksestä. Laajat valkean aineen muutokset aiheuttavat yli kaksinkertaisen vaaran itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen kolmen vuoden aikana (6). Tiedonkäsittelyn vaikutusten lisäksi ne liittyvät myös kävelykyvyn ja tasapainon heikentymiseen, virtsainkontinenssiin ja masennukseen (3). Myös nuorten, alle 50-vuotiaiden aivoinfarktipotilaiden aineistossa valkean aineen muutokset ja sivu löydöksenä löytyneet ns. hiljaiset aivoinfarktit, jotka eivät olleet aiheuttaneet halvausoireita, yhdistyivät huonoon ennusteeseen pitkäaikaisseurannassa (24). Uudet kriteeriehdotukset Myöhäisvaiheen sairauden eli vaskulaarisen dementian kriteerejä on ollut käytössä useita (DSM-IV, ICD-10, ADDTC ja NINDS-AIREN), mutta vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän kriteeristö on vasta muotoutumassa. Perinteinen pienten suonten taudin määritelmä on sisältänyt toisaalta Binswangerin taudin ja toisaalta lakunaarisen tilan, jotka kuvattiin ensimmäisen kerran jo lukujen vaihteessa patologisanatomisten löydösten ja kliinisen kuvan perusteella. Näiden pohjalta on myöhemmin luotu määritelmä pienten suonten subkortikaalinen tauti (SIVD), diagnostiikan yhtenäistämiseksi lähinnä lääketutkimuksia ajatellen (25). Toukokuussa 2013 ilmestyneessä DSM-V-luokituksessa on otettu käyttöön käsite neurokognitiivinen häiriö ja jaettu se lievään ja vaikeaan muotoon, joista vaikea muoto vastaa dementiaa. Yksi DSM-V:n neurokognitiivisista häiriöistä on vaskulaarinen neurokognitiivinen häiriö, muita alalajeja ovat mm. Alzheimerin tauti ja frontotemporaalinen häiriö. Kansainvälinen yhdistys VASCOG esitti äskettäin oman ehdotuksensa DSM-V-kriteereihin pohjautuvasta vaskulaarisen kognitiivisen häiriön määritelmästä (26). VASCOG:n ehdotuksen mukaan vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosi edellyttää joko ajallista yhteyttä aivoverenkiertohäiriötapahtuman ja kognitiivisten oireiden alkamisen välillä, tai vaihtoehtoisesti tyypillistä neuropsykologista oirekuvaa vähintään yhden ei-kognitiivisen oireen rinnalla. Ei-kognitiivisina oireina on mainittu kävelyhäiriö, virtsa inkontinenssi ja persoonallisuuden tai mielialan muutokset. Lisäksi edellytetään joko TT-tutkimuksessa tai magneettikuvassa saatuja löydöksiä: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Neuropsykologinen tutkimus on usein hyödyllinen vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnostiikassa (27). Lyhyitä seulontamenetelmiä, kuten MMSE:tä, CERAD:ia tai MoCA:a käytettäessä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä jää helposti tunnistamatta, koska nämä menetelmät on suunniteltu vaikeampiasteisten oireiden tunnistamiseen, eikä niillä havaita mm. vaskulaariselle kognitiiviselle heikentymälle tunnusomaista toiminnanoh jauksen muutosta. Toisinaan aivoverenkiertosairauden muistisairauden diagnoosi voi näyttää ilmeiseltä ilman neuropsykologista tutkimusta, esimerkiksi silloin, kun aivokuvassa on laajoja iskeemisiä muutoksia ja potilaalla on huomattava kognitiivisen toimintakyvyn heikentymä sekä aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä. Jos potilaalla on Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä, on selkäydinnesteen Alzheimerin tautiin viittaavasta merkkiaineen muutoksesta diagnostista apua (vähentynyt beeta-amyloidipeptidi 42). Pienten suonten tauti Radiologiset standardit Pienten suonten taudin kuvantamisstandardeista on aiemmin tehty ehdotuksia, kuten NINDS-AIREN-kriteerit (28), SIVD-kriteerit (25), ns. Harmonization standards (29) ja Yhdysvaltojen sydänjärjestön (AHA) ohjeisto (13). Löydöksiin liittyvät termit ja määritelmät vaihtelevat edelleen, mikä on vaikeuttanut tutkimustulosten tulkintaa ja pienten suonten taudin kokonaiskuorman hahmottamista. Tämän vuoksi on nähty tarpeelliseksi yhtenäisten radiologisten standardien kehittäminen. Kansainvälinen työryhmä julkaisi elokuussa 2013 suosituksen, jonka mukaan pienten suonten tautiin liittyviä aivomuutoksia ovat tuoreet pienet subkortikaaliset infarktit, lakuunat (vanhat infarktit), valkean aineen muutokset, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot ja aivoatrofia (5). Tämä STRIVE-suositus sisältää myös yhteenvedon magneettikuvantamisessa käytettävistä sekvensseistä (taulukko 1). 44

5 tieteessä 26 Sachdev P, Kalaria R, O Brien J ym. Diagnostic criteria for vascular cognitive disorders. A VASCOG statement. Alzheimer Dis Assoc Disord 2014;28: de Haan EH, Nys GM, Van Zandvoort MJ. Cognitive function following stroke and vascular cognitive impairment. Curr Opin Neurol 2006;19: Roman GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies: report of the NINDS-AIREN international workshop. Neurology 1993;43: Hachinski V, Iadecola C, Petersen RC ym. National institute of neurological disorders and stroke - Canadian stroke network vascular cognitive impairment harmonization standards. Stroke 2006;37: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Taulukko 1. Pienten aivoverisuonten taudin magneettikuvantamisen STRIVE 1 -työryhmän standardit. Minimivaatimuksen mukaiset sekvenssit T1-painotteinen Diffuusiopainotteinen (DWI) T2-painotteinen FLAIR T2*-painotteinen GRE ( gradient recalled echo) Muut rutiinisekvenssit Tarkoitus Lakuunainfarktin erottaminen perivaskulaaritilasta. Harmaan ja valkean aineen erottaminen. Atrofian arviointi. Herkin sekvenssi tuoreen iskeemisen leesion osoittamiseen (kahteen viikkoon asti iskeemisen tapahtuman jälkeen). Aivokudoksen rakenteen karakterisointi. lakuunainfarktin erottaminen valkean aineen hyperintensiteeteistä ja perivaskulaaritiloista. Vanhojen infarktien osoittaminen. Valkean aineen hyperintensiteettien osoittaminen ja niiden erottaminen perivaskulaaritiloista ja lakuunainfarkteista. Kortikaalisten ja laajojen subkortikaalisten infarktien osoittaminen. Verenvuotojen, myös mikrovuotojen osoittaminen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tarkoitus Protonipainotteinen taajuus (PD) Nykyisin yleensä korvattu FLAIR:lla. Magneettiangiografia Valikoidummin käytetyt sekvenssit Diffuusio-tensorikuvaus (DTI) Suskeptibiliteettikuvaus (SWI) Suurten suonten kuvantaminen. Tarkoitus 1 STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging. Valkean aineen ratojen rakenteen arviointi ( kokonais diffuusio ja fraktionaalinen anisotropia). Herkin sekvenssi hemosideriinin osoittamiseen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tuoreen infarktin kohdalla on suosituksena puhua pienestä subkortikaalisesta infarktista lakuunainfarktin sijaan sillä perusteella, että subkortikaalinen infarkti ei aina muutu lakuunainfarktiksi. Tuore pieni subkortikaalinen infarkti tarkoittaa tarkemmin ilmaistuna yhden lävistävän arteriolin suonitusalueen tuoretta infarktia. Diffuusiokuvantamisessa tällainen infarkti näkyy noin kahden viikon ajan. Lakuunanimitys viittaa suosituksissa vanhempaan muutokseen. Se näkyy 3 15 mm:n läpimittaisena aivokudoksen reikänä, jonka tiheys on sama kuin nesteen. Vaskulaariselta pohjalta syntynyt lakuuna on joko aiemman subkortikaalisen infarktin tai pienen verenvuodon jälkitila yhden lävistävän arteriolin suonitus alueella (kuva 4B). Valkean aineen muutokset näkyvät magneettikuvassa pidentyneen signaalin alueina (hyperintensiivisenä signaalina) T2-painotteisissa kuvissa sekä FLAIR-kuvissa. Muutokset näkyvät joko aivokammioiden etu- ja takasarvien myötäisinä laajoina juosteina tai aivokammioiden runko-osan myötäisinä epäsäännöllisinä paksuina juosteina. Muualla valkeassa aineessa ne näkyvät enimmillään yhteensulautuvina tai laaja-alaisina signaalivoimistumina. Pienten suonten taudille tyypillinen muutos ovat laajaalaiset yhteensulautuvat muutokset ns. cent Kuvaan 4 liittyvä potilastapaus. Potilas on 46-vuotias aiemmin terve mies, joka työskentelee yrittäjänä IT-alalla. Hän ei tupakoi, verenpainetta ei ole seurattu. Tietokoneella työskennellessä vasen käsi oli äkillisesti mennyt puutuneeksi ja kylmän tuntuiseksi, lisäksi päässä oli outoa tuntemusta. Vaimo havaitsi vasemman suupielen roikkuvan ja puheen epäselväksi. Päivystykseen tullessa liuotusaikaikkuna oli ylittynyt, NIHSS -pisteet olivat tasolla 4, joka viittasi verrattain lievään neurologiseen oireistoon. Potilas ei saanut liuotus hoitoa. Päivystyksessä mitattuna veren paine oli korkea, 220/150 mmhg. Sydän sähkökäyrässä havaittiin sinusrytmi, ja kaula- sekä aivosuonten TT-angiografiassa ei todettu poikkeavaa. Osastolta käsin tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ejektiofraktio oli 40 % ja löydöksenä oli pitkällisen verenpainetaudin rasittama sydän. Verenpaine vaihteli seurannassa tasolla / mmhg. Kokonaiskolesteroli oli 5,7 mmol/l, LDL 4,1 mmol/l, triglyseridit 1,14 mmol/l, paasto glukoosi 7,6 mmol/l ja HbA 1C 5,9 %. Tukos alttiutta lisääviä poikkeavuuksia ei löytynyt verikokeissa. Potilaalle aloitettiin lääkityksiksi statiini, diureetti, beetasalpaaja, angiotensiinireseptorin salpaaja sekä aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä valmiste. Myös valproaatti aloitettiin, koska osastojakson aikana ilmeni kahdesti fokaaliepileptinen kohtaus. Pään magneettikuvassa nähtiin laaja alaisesti pienten suonten tautiin liittyviä muutoksia, mukana yksi tuore subkortikaalinen infarkti oikealla corona radiatassa. Akuuttivaiheen neuropsykologisessa tutkimuksessa tuli esiin tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksia (suunnittelun vaikeutta ja juuttuvuutta) sekä työmuistin, oppimisen ja muistista haun tehottomuutta. Potilas palasi moniammatillisen laitos- ja avokuntoutuksen (neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, fysioterapia) jälkeen osa-aikaiseen yrittäjyyteen 10 kuukauden kuluttua sairastumisesta. 45

6 Katsaus kuva 4. Potilaan aivojen TT- ja FLAIR-magneettikuvista näkyvä subkortikaalinen infarkti. TT-kuvassa ja FLAIR-magneettikuvassa nähdään yksi vanha lakuunainfarkti (kuvat A ja B). Edellisessä kuvassa epäiltävä tuore, oireisiin sopiva subkortikaalinen infarkti corona radiatassa näkyy kirkkaana diffuusiopainotteisessa magneettikuvassa (trace-kartta) (kuva C). Infarkti selittää potilaan ajankohtaiset oireet. FLAIR-magneettikuvassa paljastuvat vaikea-asteiset valkean aineen muutokset periventrikulaarisesti ja subkortikaalisesti (kuva D), pikkuaivoissa (kuva E) ja aivorungossa (kuva F). A B C D E F 31 MacLullich AMJ, Wardlaw JM, Ferguson KJ, Starr JM, Seckl JR, Deary IJ. Enlarged perivascular spaces are associated with cognitive function in healthy elderly men. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75: Jokinen H, Lipsanen J, Schmidt R ym. Brain atrophy accelerates cognitive decline in cerebral small vessel disease: the LADIS study. Neurology 2012;78: Jokinen H, Schmidt R, Ropele S ym. Diffusion changes predict cognitive and functional outcome: the LADIS study. Ann Neurol 2013;73: rum semiovalen alueella syvässä valkeassa aineessa. Muutokset luokitellaan Fazekas-luokituksen mukaan lieviin, kohtalaisiin ja laaja-alaisiin (Fazekas luokat 1 3) (30) (kuva 5). Perivaskulaaritilat kuuluvat myös osana pienten suonten taudin radiologisiin standardeihin, vaikka niiden kliininen merkitys on ollut osin epäselvä. Yleisesti laajentuneita perivaskulaaritiloja nähdään usein yhdessä muiden pienten suonten taudin muutosten kanssa, ja tutkimusten mukaan ne ovat myös itsenäisesti yhteydessä tiedonkäsittelyn heikentymään (31). Mikrovuodot ovat yhteydessä sekä pienten suonten tautiin että Alzheimerin tautiin. Lobaariset mikrovuodot liittyvät amyloidiseen angiopatiaan pienten suonten taudin hemorragiseen muotoon mutta mikrovuotoja esiintyy myös muuten pienten suonten taudin yhteydessä. Mikrovuodon koon arvio riippuu käytetystä kenttävoimakkuudesta ja sekvenssistä, joten absoluuttista kokorajaa ei ole suosituksessa asetettu. Atrofia, kudoskato, on myös tärkeä arvioitaessa aivoverenkiertosairauden kuormitusta, ja se 46

7 tieteessä kuva 5. Valkean aineen muutosten kolme astetta Fazekas-luokituksen mukaan. Magneettikuvissa näkyvät muutokset: lievä (Fazekas 1), kohtalainen (Fazekas 2) ja laaja-alainen (Fazekas 3) Kuva on julkaistu artikkelissa: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Kuva julkaistaan S. Karger AG:n luvalla. 34 Doubal FN, de Haan R, MacGillivray TJ ym. Retinal arteriolar geometry is associated with cerebral white matter hyperintensities on magnetic resonance imaging. Int J Stroke 2010;5: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Susanna Melkas, Leena Valanne, Timo Erkinjuntti: ei sidonnaisuuksia. Hanna Jokinen: luentopalkkiot ( Aivoliitto, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys). Jukka Putaala: apuraha (Valtion tutkimusrahoitus), luentopalkkio (BMS-Pfizer, Bayer, Boehringer- Ingelheim, Orion Pharma) Marja Hietanen: luentopalkkio (Professio). voimistaa iskeemisten muutosten vaikutusta tiedonkäsittelyyn (32). Niin atrofia kuin muutkin tässä standardistossa mainitut aivomuutokset ovat tutkimuksissa tiedonkäsittelyn heikentymän itsenäisiä syytekijöitä (5,18). Uudet kuvantamismenetelmät Tavanomaisella magneettikuvauksella ei pystytä kuvaamaan yksittäisiä lävistäviä arterioleja. Uusilla magneettitutkimusmenetelmillä, kuten diffuusiotensorikuvauksella (DTI), SWI-kuvauksella ja toiminnallisella magneettikuvauksella pienten suonten muutoksia ja valkean aineen verkostojen toimivuutta voidaan kartoittaa ja seurata aiempaa tarkemmin. Diffuusiokuvantamisella nähdyt mikrorakenteen muutokset aivokudoksessa, joka tavanomaisessa magneettikuvassa näyttää normaalilta, ovat jo sinällään yhteydessä tiedonkäsittelyn nopeuden, toiminnanohjauksen ja työmuistin heikentymiseen sekä käytännön toimintakyvyn heikentymiseen (33). Kehitteillä ja testattavana on menetelmiä mm. veri-aivoesteen läpäisevyyden ja verisuonten reaktiivisuuden kuvantamiseksi (5). Silmän verkkokalvon suonisto on melko helposti kuvattavissa ja se tarjoaa ikään kuin ikkunan aivojen pienten suonten tarkasteluun (34). Lopuksi Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä. Alkavatkin pienten aivoverisuonten taudin kuvantamislöydökset ovat merkityksellisiä, ja mm. tähän tietoon vedoten tulee potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan. Pienten suonten taudin kokonaiskuormaa tulee pyrkiä arvioimaan ottaen huomioon kaikki erilaiset aivo muutokset, muiden elinten sairaudet (mm. munuainen, sydän) sekä oireet, kuten kävelyvaikeus ja masennus. Uudet aivokuvantamisen menetelmät helpottavat esimerkiksi valkean aineen muutosten etenemisen seuraamista ja pohjustavat näin kohdennettuja hoitotutkimuksia. Vähitellen saadaan toivottavasti lisää tietoa siitä, miten voidaan estää tiedonkäsittelyn heikentymän etenemistä vaikeaksi arkea ankeuttavaksi tilaksi. Laajempi tavoite on systeemisen pienten suonten taudin etenemisen estäminen. n English summary > in english Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase 47

8 english summary Susanna Melkas M.D., Ph.D., Head of Neurology Deparment The Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Lohja Hospital University of Helsinki, Institute of Clinical Medicine Hanna Jokinen Jukka Putaala Leena Valanne Marja Hietanen Timo Erkinjuntti Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase Vascular cognitive impairment (VCI) is a partly reversible condition. Efforts to prevent its progression to dementia should be made by controlling the risk factors. The most common cause of VCI is cerebral small-vessel disease. Its clinical and radiological manifestations should be considered as composite instead of separate, in order to get the full picture of its burden. The new radiological methods and other tools of evaluation bring new insights to the etiology, prevention and treatment of cerebral small-vessel disease. 47a

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010)

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) 13.1.2014 Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) Raportti tutkimushankkeesta: AIVOINFARKTIPOTILAIDEN SAIRAUDEN ALKUVAIHEEN NEUROPSYKOLOGISEN OIREISTON

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot