Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen
|
|
- Aino Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka Leena Valanne dosentti, ylilääkäri, neuroradiologi HUS-kuvantaminen Marja Hietanen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Timo Erkinjuntti neurologian professori, ylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Vertaisarvioitu VV Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Aivoverenkiertosairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn heikentymä (vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on osittain palautuva tila, ja sen etenemistä on pyrittävä estämään vaaratekijöiden hallinnalla. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän yleisin syy on pienten aivoverisuonten tauti. Sen kliinisiä ja radiologisia ilmentymiä tulee tarkastella erillisten ilmiöiden sijasta kokonaisuutena, jotta taudin vaikeusasteesta saa oikean käsityksen. Uudet kuvantamis- ja arviointimenetelmät tuovat uutta tietoa pienten suonten taudin syistä, tunnistamisesta, ehkäisystä ja hoidosta. Muistin ja tiedonkäsittelyn säilyminen iän karttuessa on yksilön toimintakyvyn ja itsenäisen arjen kulmakivi. Mieliala vaikuttaa tiedonkäsittelyyn, ja jo lievä tiedonkäsittelyn heikentymä altistaa uupumukselle ja masennukselle. Samoin tiedonkäsittelyn heikentymä hidastaa toipumista kehon ja aivojen sairauksista sekä altistaa sekavuustiloille. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska tilan vaikeutumista voidaan nykyisillä keinoilla pyrkiä estämään. Olennaista on aivoverenkiertosairauden vaaratekijöiden tehokas hallinta elintapamuutoksilla ja lääkkeellisillä hoidoilla. Aivoverenkiertosairauden muistisairaus ei ole toistaiseksi minkään tutkitun lääke aineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) eikä Yhdysvalloissa (FDA). Uusilla tutkimusmenetelmillä aivoverenkiertosairauteen liittyvän muistisairauden syistä ja synnystä saadaan tietoa, joka voi asteittain tuoda tarjolle myös kohdennettuja hoitovaihtoehtoja. Käynnissä on ollut kansainvälinen yhteistyö vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosikriteerien yhtenäistämiseksi ( info). Tämä katsaus käsittelee aivoverenkiertosairauteen liittyvän tiedonkäsittelyn vaikeuden ilmenemismuotoja, sen uusia kriteeriehdotuksia sekä sen keskeisen taustapatologian pienten suonten taudin kuvantamis- ja arviointimenetelmiä. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Oireyhtymän lajit Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy (15 20 % kaikista). Siitä % johtuu pienten aivo verisuonten taudista, jota lisäksi esiintyy myös esim. Alzheimerin taudin yhteydessä (1). Muita syitä ovat suurten ja keskisuurten valtimoiden infarktit, erityisesti kriittisten aivoalueiden infarktit sekä aivoverenvuodot. Myös aivoverisuonten tulehduksellisten tilojen ja eräiden verisairauksien yhteydessä esiintyy vaskulaarista kognitiivista heikentymää (2). Pienten suonten taudin keskeinen mekanismi on syvien pienten läpäisevien suonten ahtautuminen. Se liittyy joko neurovaskulaarisen yksikön toimintahäiriöön (endoteelin toimintahäiriö, veri-aivoesteen muutos, tulehdus) tai aivojen verenvirtauksen säätömekanismien häiriöön (3,4). Pienten suonten iskeemisiä muutoksia ovat valkean aineen muutokset, lakuunainfarktit eli pienet subkortikaaliset (aivokuoren alaiset) infarktit, kortikaaliset mikroinfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat ja harmaan aineen kudoskato (5). Hemorragisia muutoksia pienten suonten taudissa ovat aivojen sisäiset, usein kookkaat, verenvuodot ja pienet ns. mikrovuodot. Kliinisesti taudinkuva etenee hitaasti, tiedonkäsittelyn heikentymän ohella tyypillistä on kävelyn epävarmuus, virtsainkontinenssi ja masennus (6). Tauti voi ilmentyä myös äkillisenä ja selkeästi rajattuna puutosoireena eli erilaisina klii 41
2 Katsaus kuva 1. Otsalohkon säätelytoimintoihin vaikuttavan ratayhteyden keskeisiä rakenteita. Etuotsalohkon kuorikerros, nucleus caudatus, globus pallidum, talamus ja talamokortikaalinen projektio. A Otsalohkon kuorikerros Nucleus caudatus Globus pallidum Talamus B ta riippuvainen. Oirekuvaan saattaa vaikuttaa myös samanaikainen pienten suonten tauti. Paikalliset, kognitiivisesti kriittisiä aivoalueita vaurioittavat infarktit saattavat jo pienikokoisina aiheuttaa tiedonkäsittelyn muutoksen ja jopa laaja-alaisemman, ns. dementiatasoisen oirekuvan. Nämä infarktit voivat olla joko kortikaalisia tai subkortikaalisia. Kortikaalisia kriittisiä aivoalueita ovat mm. hippokampus, gyrus angularis ja gyrus cinguli (kuva 2). Subkortikaalisista alueista erityisesti talamuksen, tyvitumakkeiden ja syvän valkean aineen infarkteihin liittyy kognitiivista heikentymää (kuva 3). Vanhemmissa ikäryhmissä esiintyy merkittävästi Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmää, ja se saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alalaji (9). Vaskulaariset vaaratekijät nopeuttavat lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä kuva 2. Esimerkkejä tiedonkäsittelyn kannalta kriittisistä kortikaalisista aivoalueista. Kirjallisuutta 1 O Brien JT, Erkinjuntti T, Reisberg B ym. Vascular cognitive impairment. Lancet Neurol 2003;2: Erkinjuntti T. Vascular cognitive deterioration and stroke. Cerebrovasc Dis 2007;24(Suppl 1): Pantoni L. Cerebral small vessel disease: from pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Hauw JJ, De Girolami U, Zekry D. The neuropathology of vascular and mixed dementia and vascular cognitive impairment. Handb Clin Neurol 2008;89: Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging (STRIVE v1). Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12: LADIS Study Group : a decade of the LADIS (Leukoaraiosis And DISability) Study: what have we learned about white matter changes and small-vessel disease? Cerebrovasc Dis 2011;32: Oksala NK, Salonen T, Strandberg T ym. Cerebral small vessel disease and kidney function predict longterm survival in patients with acute stroke. Stroke 2010;41: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS Study. Cerebrovasc Dis 2009;27: nisinä ns. lakunaarisina oireyhtyminä. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muissa pääte-elimissä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Tällöin kyseessä on systeeminen pienten suonten tauti (7). Pienten suonten taudissa valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja syvien osien välisiä yhteyksiä, ns. otsalohkopiirejä ( kuva 1). Tautiin liittyy ensisijaisesti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn hidastumista, ja nämä puolestaan heikentävät myös muita tiedonkäsittelyn osa-alueita (8). Muistivaikeudet ilmenevät tässä pääasiassa työmuistin, mieleen painamisen ja muistista haun tehottomuutena, mutta sen sijaan nopea unohtaminen ei ole tyypillistä kuten Alzheimerin taudissa. Suurten tai keskisuurten aivovaltimoiden infarkteihin liittyvä muistisairaus liittyy pääsääntöisesti aterotromboottisiin ja sydänperäisiin tukoksiin. Sitä on kutsuttu aiemmin moni-infarktidementiaksi. Infarktit vaurioittavat siinä tyypillisesti aivokuorta, ja tiedonkäsittelyn heikentymän oirekuva on moni-ilmeinen ja infarktin sijainnis A B Gyrus cinguli Hippokampus Gyrus angularis 42
3 tieteessä 9 Erkinjuntti T, Rockwood K. Vascular dementia. Semin Clin Neuropsychiatry 2003;8: Deschaintre Y, Richard F, Leys D, Pasquier F. Treatment of vascular risk factors is associated with slower decline in Alzheimer disease. Neurology 2009;73: Forette F, Seux M, Staessen JA ym. Prevention of dementia in randomised double-blind placebocontrolled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352: Dufouil C, Chalmers J, Coskun O ym. Effects of blood pressure lowering on cerebral white matter hyperintensities in patients with stroke: the PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) magnetic resonance imaging substudy. Circulation 2005;112: Gorelick PB. Scuteri A. Black SE ym. Vascular contributions to cognitive impairment and dementia: a statement for healthcare professionals from the American heart association/american stroke association. Stroke 2011;42: Kivipelto M, Solomon A, Ahtiluoto S ym. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): study design and progress. Alzheimers Dement 2013;9: Fielding RA, Rejeski WJ, Blair S ym. The lifestyle interventions and independence for elders study: design and methods. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66: Sofi F, Valecchi D, Bacci D ym. Physical activity and risk of cognitive decline: a meta-analysis of prospective studies. J Intern Med 2011;269: Pohjasvaara T, Mantyla R, Ylikoski R, Kaste M, Erkinjuntti T. Comparison of different clinical criteria (DSM-III, ADDTC, ICD-10, NINDS-AIREN, DSM- IV) for the diagnosis of vascular dementia. Stroke 2000;31: Jokinen H, Gouw AA, Madureira S ym. Incident lacunes influence cognitive decline: the LADIS study. Neurology 2011;76: Makin SD, Turpin S, Dennis MS, Wardlaw JM. Cognitive impairment after lacunar stroke: systematic review and metaanalysis of incidence, prevalence and comparison with other stroke subtypes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84: Douiri A, Rudd AG, Wolfe CD. Prevalence of poststroke cognitive impairment: South London Stroke Register Stroke 2013;44: Oksala NK, Jokinen H, Melkas S ym. Cognitive impairment predicts poststroke death in long-term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Melkas S, Oksala NK, Jokinen H, ym. Poststroke dementia predicts poor survival in long-term follow-up: influence of prestroke cognitive decline and previous stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Alzheimerin taudiksi, mutta vaaratekijöiden aktiivisella hoidolla pystytään estämään tätä kehitystä (10). Toisaalta esimerkiksi aivoinfarkti toimii vaskulaarisena mekanismina, joka voi nopeasti muuttaa subkliinisen Alzheimerin taudin dementiatasoiseksi. Vakuuttavin näyttö verenpaineen alentamisen merkityksestä dementian ehkäisemisessä on saatu eurooppalaisesta tutkimuksesta (Syst-Eur), jossa dementian esiintyvyys aktiivisesti hoidetussa ryhmässä oli vain puolet verrokkiryhmässä esiintyneestä dementiasta (11). PROGRESS MRI -tutkimuksessa todettiin, että verenpaineen lasku ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmällä vähensi valkean aineen muutosten etenemistä (12). Verensokeritason ja lipiditason alentamisen merkitystä tiedonkäsittelyn näkökulmasta on toistaiseksi tutkittu lähinnä epäkokeellisissa, havainnoivissa tutkimusasetelmissa (13). Liikunnan merkityksestä aivojen toiminnalliselle ja rakenteelliselle integriteetille tulee myös lisääntyvästi näyttöä, ja parhaillaan on tekeillä interventiotutkimuksia aiheesta sekä suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa (14) että yhdysvaltalaisessa LIFE-tutkimuksessa (15). Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu hidastavan kognitiikuva 3. Tiedonkäsittelyn kannalta kriittisiä subkortikaalisia aivoalueita. Nucleus caudatus Capsula interna Pallidum Talamus vista heikentymää ja vähentävän 45 % riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Mekanismeiksi on ehdotettu aivoperäisen neurotrofisen tekijän BDNF:n stimulaation rinnalla pienten suonten toiminnan paranemista (16). Esiintyvyys ja ennuste Helsinkiläisessä aineistossa on tutkittu kognitiivisen heikentymän ja dementian esiintyvyyttä vuotiailla aivoinfarktipotilailla kolme kuukautta sairastetun aivoinfarktin jälkeen. Vähintään yhden kognition osa-alueen heikkenemistä ilmeni jopa 83 %:lla potilaista, ja 50 %:lla potilaista oli vähintään kolmen osa-alueen heikkenemistä. Vain 29 %:lla potilaista MMSEtestin tulos jäi alle tavanomaisen katkaisupistemäärän (< 25), mikä kertoo seulontamenetelmän heikosta herkkyydestä vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistamisessa. Useimmin kognitiivisia häiriöitä ilmeni seuraavilla osa-alueilla: muistitoiminnot, visuokonstruktiiviset ja -spatiaaliset toiminnot, toiminnanohjaus ja tarkkaavuus sekä kielelliset toiminnot. Aiemmin samassa aineistossa on todettu dementian esiintyvyyden vaihtelevan 6 25 % välillä, kun arvioinnissa vertailtiin viittä eri määritysmenetelmää (DSM-III, DSM-III-R, DSM-IV, ICD-10, NINDS-AIREN) (17). Lakuunainfarktin jälkeistä kognitiivisen heikentymän vaaraa voisi arvioida pieneksi infarktin pienen koon perusteella. Tarkemmin tarkasteltuna aivoista löytyy kuitenkin usein muitakin pienten suonten taudin merkkejä. Sekä lakuunainfarkteilla että valkean aineen muutoksilla on itsenäinen merkitys kognitiivisten toimintojen heikentymisessä (18). Tuoreessa katsauksessa todettiin etenevää kognitiivisten toimintojen heikentymistä noin 30 %:lla aivoinfarktin sairastaneista potilaista neljän vuoden seurannassa riippumatta siitä, oliko sairastettu infarkti lakunaarinen vai ei-lakunaarinen (19). Toisessa tutkimuksessa aivoinfarktipotilaiden 14 vuoden seurannassa kognitiivisen heikentymän osuus pysyi koko ryhmää tarkasteltaessa vakiona, mutta pienten suonten taudin aiheuttaman infarktin sairastaneiden ryhmässä osuus kasvoi 10 %:lla ensimmäisen viiden vuoden aikana (20). Tiedonkäsittelyn heikentymä, erityisesti toiminnanohjauksen sekä visuokonstruktiivisten ja -spatiaalisten toimintojen häiriöt lisäsivät kuolleisuutta omassa aineistossamme 12 vuoden seurannassa (21,22). Pienten suonten tau 43
4 Katsaus 23 Melkas S, Putaala J, Oksala NK ym. Small-vessel disease relates to poor poststroke survival in a 12-year follow-up. Neurology 2011;76: Putaala J, Haapaniemi E, Kurkinen M, Salonen O, Kaste M, Tatlisumak T. Silent brain infarcts, leukoaraiosis, and long-term prognosis in young ischemic stroke patients. Neurology 2011;76: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59: Tietoruutu. Häiriön vaskulaarisen etiologian tunnusmerkit. 1A. Ajallinen yhteys AVH tapahtuman ja kognitiivisten oireen välillä. Äkillinen alku, portaittainen tai fluktuoiva eteneminen, kesto > 3 kk, neurologiset status löydökset, dokumentoitu aivoverenkiertohäiriöhistoria, neuro psykologiset oirekuvat heterogeenisiä, tai 1B. Ei ajallista yhteyttä AVH tapahtumaan. Tyypillinen tiedonkäsittelyoireisto: prosessoinnin hidastuminen sekä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Muistivaikeudet ilmenevät lähinnä työmuistin, mieleenpainamisen ja muistista haun tehottomuutena, eivät nopeana unohtamisena kuten alzheimerin taudissa. 2. Lisäksi Kuvantamislöydöksiä joko TT:llä tai MK:lla kuvattuna: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Mukaillen VASCOG ehdotusta (26). din aiheuttama aivoinfarkti oli myös itsenäisenä tekijänä yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen pitkäaikaisseurannassa (23). Laaja kansainvälinen LADIS-tutkimus on tuonut tietoa eriasteisten valkean aineen muutosten kliinisestä merkityksestä. Laajat valkean aineen muutokset aiheuttavat yli kaksinkertaisen vaaran itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen kolmen vuoden aikana (6). Tiedonkäsittelyn vaikutusten lisäksi ne liittyvät myös kävelykyvyn ja tasapainon heikentymiseen, virtsainkontinenssiin ja masennukseen (3). Myös nuorten, alle 50-vuotiaiden aivoinfarktipotilaiden aineistossa valkean aineen muutokset ja sivu löydöksenä löytyneet ns. hiljaiset aivoinfarktit, jotka eivät olleet aiheuttaneet halvausoireita, yhdistyivät huonoon ennusteeseen pitkäaikaisseurannassa (24). Uudet kriteeriehdotukset Myöhäisvaiheen sairauden eli vaskulaarisen dementian kriteerejä on ollut käytössä useita (DSM-IV, ICD-10, ADDTC ja NINDS-AIREN), mutta vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän kriteeristö on vasta muotoutumassa. Perinteinen pienten suonten taudin määritelmä on sisältänyt toisaalta Binswangerin taudin ja toisaalta lakunaarisen tilan, jotka kuvattiin ensimmäisen kerran jo lukujen vaihteessa patologisanatomisten löydösten ja kliinisen kuvan perusteella. Näiden pohjalta on myöhemmin luotu määritelmä pienten suonten subkortikaalinen tauti (SIVD), diagnostiikan yhtenäistämiseksi lähinnä lääketutkimuksia ajatellen (25). Toukokuussa 2013 ilmestyneessä DSM-V-luokituksessa on otettu käyttöön käsite neurokognitiivinen häiriö ja jaettu se lievään ja vaikeaan muotoon, joista vaikea muoto vastaa dementiaa. Yksi DSM-V:n neurokognitiivisista häiriöistä on vaskulaarinen neurokognitiivinen häiriö, muita alalajeja ovat mm. Alzheimerin tauti ja frontotemporaalinen häiriö. Kansainvälinen yhdistys VASCOG esitti äskettäin oman ehdotuksensa DSM-V-kriteereihin pohjautuvasta vaskulaarisen kognitiivisen häiriön määritelmästä (26). VASCOG:n ehdotuksen mukaan vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosi edellyttää joko ajallista yhteyttä aivoverenkiertohäiriötapahtuman ja kognitiivisten oireiden alkamisen välillä, tai vaihtoehtoisesti tyypillistä neuropsykologista oirekuvaa vähintään yhden ei-kognitiivisen oireen rinnalla. Ei-kognitiivisina oireina on mainittu kävelyhäiriö, virtsa inkontinenssi ja persoonallisuuden tai mielialan muutokset. Lisäksi edellytetään joko TT-tutkimuksessa tai magneettikuvassa saatuja löydöksiä: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Neuropsykologinen tutkimus on usein hyödyllinen vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnostiikassa (27). Lyhyitä seulontamenetelmiä, kuten MMSE:tä, CERAD:ia tai MoCA:a käytettäessä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä jää helposti tunnistamatta, koska nämä menetelmät on suunniteltu vaikeampiasteisten oireiden tunnistamiseen, eikä niillä havaita mm. vaskulaariselle kognitiiviselle heikentymälle tunnusomaista toiminnanoh jauksen muutosta. Toisinaan aivoverenkiertosairauden muistisairauden diagnoosi voi näyttää ilmeiseltä ilman neuropsykologista tutkimusta, esimerkiksi silloin, kun aivokuvassa on laajoja iskeemisiä muutoksia ja potilaalla on huomattava kognitiivisen toimintakyvyn heikentymä sekä aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä. Jos potilaalla on Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä, on selkäydinnesteen Alzheimerin tautiin viittaavasta merkkiaineen muutoksesta diagnostista apua (vähentynyt beeta-amyloidipeptidi 42). Pienten suonten tauti Radiologiset standardit Pienten suonten taudin kuvantamisstandardeista on aiemmin tehty ehdotuksia, kuten NINDS-AIREN-kriteerit (28), SIVD-kriteerit (25), ns. Harmonization standards (29) ja Yhdysvaltojen sydänjärjestön (AHA) ohjeisto (13). Löydöksiin liittyvät termit ja määritelmät vaihtelevat edelleen, mikä on vaikeuttanut tutkimustulosten tulkintaa ja pienten suonten taudin kokonaiskuorman hahmottamista. Tämän vuoksi on nähty tarpeelliseksi yhtenäisten radiologisten standardien kehittäminen. Kansainvälinen työryhmä julkaisi elokuussa 2013 suosituksen, jonka mukaan pienten suonten tautiin liittyviä aivomuutoksia ovat tuoreet pienet subkortikaaliset infarktit, lakuunat (vanhat infarktit), valkean aineen muutokset, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot ja aivoatrofia (5). Tämä STRIVE-suositus sisältää myös yhteenvedon magneettikuvantamisessa käytettävistä sekvensseistä (taulukko 1). 44
5 tieteessä 26 Sachdev P, Kalaria R, O Brien J ym. Diagnostic criteria for vascular cognitive disorders. A VASCOG statement. Alzheimer Dis Assoc Disord 2014;28: de Haan EH, Nys GM, Van Zandvoort MJ. Cognitive function following stroke and vascular cognitive impairment. Curr Opin Neurol 2006;19: Roman GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies: report of the NINDS-AIREN international workshop. Neurology 1993;43: Hachinski V, Iadecola C, Petersen RC ym. National institute of neurological disorders and stroke - Canadian stroke network vascular cognitive impairment harmonization standards. Stroke 2006;37: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Taulukko 1. Pienten aivoverisuonten taudin magneettikuvantamisen STRIVE 1 -työryhmän standardit. Minimivaatimuksen mukaiset sekvenssit T1-painotteinen Diffuusiopainotteinen (DWI) T2-painotteinen FLAIR T2*-painotteinen GRE ( gradient recalled echo) Muut rutiinisekvenssit Tarkoitus Lakuunainfarktin erottaminen perivaskulaaritilasta. Harmaan ja valkean aineen erottaminen. Atrofian arviointi. Herkin sekvenssi tuoreen iskeemisen leesion osoittamiseen (kahteen viikkoon asti iskeemisen tapahtuman jälkeen). Aivokudoksen rakenteen karakterisointi. lakuunainfarktin erottaminen valkean aineen hyperintensiteeteistä ja perivaskulaaritiloista. Vanhojen infarktien osoittaminen. Valkean aineen hyperintensiteettien osoittaminen ja niiden erottaminen perivaskulaaritiloista ja lakuunainfarkteista. Kortikaalisten ja laajojen subkortikaalisten infarktien osoittaminen. Verenvuotojen, myös mikrovuotojen osoittaminen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tarkoitus Protonipainotteinen taajuus (PD) Nykyisin yleensä korvattu FLAIR:lla. Magneettiangiografia Valikoidummin käytetyt sekvenssit Diffuusio-tensorikuvaus (DTI) Suskeptibiliteettikuvaus (SWI) Suurten suonten kuvantaminen. Tarkoitus 1 STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging. Valkean aineen ratojen rakenteen arviointi ( kokonais diffuusio ja fraktionaalinen anisotropia). Herkin sekvenssi hemosideriinin osoittamiseen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tuoreen infarktin kohdalla on suosituksena puhua pienestä subkortikaalisesta infarktista lakuunainfarktin sijaan sillä perusteella, että subkortikaalinen infarkti ei aina muutu lakuunainfarktiksi. Tuore pieni subkortikaalinen infarkti tarkoittaa tarkemmin ilmaistuna yhden lävistävän arteriolin suonitusalueen tuoretta infarktia. Diffuusiokuvantamisessa tällainen infarkti näkyy noin kahden viikon ajan. Lakuunanimitys viittaa suosituksissa vanhempaan muutokseen. Se näkyy 3 15 mm:n läpimittaisena aivokudoksen reikänä, jonka tiheys on sama kuin nesteen. Vaskulaariselta pohjalta syntynyt lakuuna on joko aiemman subkortikaalisen infarktin tai pienen verenvuodon jälkitila yhden lävistävän arteriolin suonitus alueella (kuva 4B). Valkean aineen muutokset näkyvät magneettikuvassa pidentyneen signaalin alueina (hyperintensiivisenä signaalina) T2-painotteisissa kuvissa sekä FLAIR-kuvissa. Muutokset näkyvät joko aivokammioiden etu- ja takasarvien myötäisinä laajoina juosteina tai aivokammioiden runko-osan myötäisinä epäsäännöllisinä paksuina juosteina. Muualla valkeassa aineessa ne näkyvät enimmillään yhteensulautuvina tai laaja-alaisina signaalivoimistumina. Pienten suonten taudille tyypillinen muutos ovat laajaalaiset yhteensulautuvat muutokset ns. cent Kuvaan 4 liittyvä potilastapaus. Potilas on 46-vuotias aiemmin terve mies, joka työskentelee yrittäjänä IT-alalla. Hän ei tupakoi, verenpainetta ei ole seurattu. Tietokoneella työskennellessä vasen käsi oli äkillisesti mennyt puutuneeksi ja kylmän tuntuiseksi, lisäksi päässä oli outoa tuntemusta. Vaimo havaitsi vasemman suupielen roikkuvan ja puheen epäselväksi. Päivystykseen tullessa liuotusaikaikkuna oli ylittynyt, NIHSS -pisteet olivat tasolla 4, joka viittasi verrattain lievään neurologiseen oireistoon. Potilas ei saanut liuotus hoitoa. Päivystyksessä mitattuna veren paine oli korkea, 220/150 mmhg. Sydän sähkökäyrässä havaittiin sinusrytmi, ja kaula- sekä aivosuonten TT-angiografiassa ei todettu poikkeavaa. Osastolta käsin tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ejektiofraktio oli 40 % ja löydöksenä oli pitkällisen verenpainetaudin rasittama sydän. Verenpaine vaihteli seurannassa tasolla / mmhg. Kokonaiskolesteroli oli 5,7 mmol/l, LDL 4,1 mmol/l, triglyseridit 1,14 mmol/l, paasto glukoosi 7,6 mmol/l ja HbA 1C 5,9 %. Tukos alttiutta lisääviä poikkeavuuksia ei löytynyt verikokeissa. Potilaalle aloitettiin lääkityksiksi statiini, diureetti, beetasalpaaja, angiotensiinireseptorin salpaaja sekä aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä valmiste. Myös valproaatti aloitettiin, koska osastojakson aikana ilmeni kahdesti fokaaliepileptinen kohtaus. Pään magneettikuvassa nähtiin laaja alaisesti pienten suonten tautiin liittyviä muutoksia, mukana yksi tuore subkortikaalinen infarkti oikealla corona radiatassa. Akuuttivaiheen neuropsykologisessa tutkimuksessa tuli esiin tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksia (suunnittelun vaikeutta ja juuttuvuutta) sekä työmuistin, oppimisen ja muistista haun tehottomuutta. Potilas palasi moniammatillisen laitos- ja avokuntoutuksen (neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, fysioterapia) jälkeen osa-aikaiseen yrittäjyyteen 10 kuukauden kuluttua sairastumisesta. 45
6 Katsaus kuva 4. Potilaan aivojen TT- ja FLAIR-magneettikuvista näkyvä subkortikaalinen infarkti. TT-kuvassa ja FLAIR-magneettikuvassa nähdään yksi vanha lakuunainfarkti (kuvat A ja B). Edellisessä kuvassa epäiltävä tuore, oireisiin sopiva subkortikaalinen infarkti corona radiatassa näkyy kirkkaana diffuusiopainotteisessa magneettikuvassa (trace-kartta) (kuva C). Infarkti selittää potilaan ajankohtaiset oireet. FLAIR-magneettikuvassa paljastuvat vaikea-asteiset valkean aineen muutokset periventrikulaarisesti ja subkortikaalisesti (kuva D), pikkuaivoissa (kuva E) ja aivorungossa (kuva F). A B C D E F 31 MacLullich AMJ, Wardlaw JM, Ferguson KJ, Starr JM, Seckl JR, Deary IJ. Enlarged perivascular spaces are associated with cognitive function in healthy elderly men. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75: Jokinen H, Lipsanen J, Schmidt R ym. Brain atrophy accelerates cognitive decline in cerebral small vessel disease: the LADIS study. Neurology 2012;78: Jokinen H, Schmidt R, Ropele S ym. Diffusion changes predict cognitive and functional outcome: the LADIS study. Ann Neurol 2013;73: rum semiovalen alueella syvässä valkeassa aineessa. Muutokset luokitellaan Fazekas-luokituksen mukaan lieviin, kohtalaisiin ja laaja-alaisiin (Fazekas luokat 1 3) (30) (kuva 5). Perivaskulaaritilat kuuluvat myös osana pienten suonten taudin radiologisiin standardeihin, vaikka niiden kliininen merkitys on ollut osin epäselvä. Yleisesti laajentuneita perivaskulaaritiloja nähdään usein yhdessä muiden pienten suonten taudin muutosten kanssa, ja tutkimusten mukaan ne ovat myös itsenäisesti yhteydessä tiedonkäsittelyn heikentymään (31). Mikrovuodot ovat yhteydessä sekä pienten suonten tautiin että Alzheimerin tautiin. Lobaariset mikrovuodot liittyvät amyloidiseen angiopatiaan pienten suonten taudin hemorragiseen muotoon mutta mikrovuotoja esiintyy myös muuten pienten suonten taudin yhteydessä. Mikrovuodon koon arvio riippuu käytetystä kenttävoimakkuudesta ja sekvenssistä, joten absoluuttista kokorajaa ei ole suosituksessa asetettu. Atrofia, kudoskato, on myös tärkeä arvioitaessa aivoverenkiertosairauden kuormitusta, ja se 46
7 tieteessä kuva 5. Valkean aineen muutosten kolme astetta Fazekas-luokituksen mukaan. Magneettikuvissa näkyvät muutokset: lievä (Fazekas 1), kohtalainen (Fazekas 2) ja laaja-alainen (Fazekas 3) Kuva on julkaistu artikkelissa: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Kuva julkaistaan S. Karger AG:n luvalla. 34 Doubal FN, de Haan R, MacGillivray TJ ym. Retinal arteriolar geometry is associated with cerebral white matter hyperintensities on magnetic resonance imaging. Int J Stroke 2010;5: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Susanna Melkas, Leena Valanne, Timo Erkinjuntti: ei sidonnaisuuksia. Hanna Jokinen: luentopalkkiot ( Aivoliitto, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys). Jukka Putaala: apuraha (Valtion tutkimusrahoitus), luentopalkkio (BMS-Pfizer, Bayer, Boehringer- Ingelheim, Orion Pharma) Marja Hietanen: luentopalkkio (Professio). voimistaa iskeemisten muutosten vaikutusta tiedonkäsittelyyn (32). Niin atrofia kuin muutkin tässä standardistossa mainitut aivomuutokset ovat tutkimuksissa tiedonkäsittelyn heikentymän itsenäisiä syytekijöitä (5,18). Uudet kuvantamismenetelmät Tavanomaisella magneettikuvauksella ei pystytä kuvaamaan yksittäisiä lävistäviä arterioleja. Uusilla magneettitutkimusmenetelmillä, kuten diffuusiotensorikuvauksella (DTI), SWI-kuvauksella ja toiminnallisella magneettikuvauksella pienten suonten muutoksia ja valkean aineen verkostojen toimivuutta voidaan kartoittaa ja seurata aiempaa tarkemmin. Diffuusiokuvantamisella nähdyt mikrorakenteen muutokset aivokudoksessa, joka tavanomaisessa magneettikuvassa näyttää normaalilta, ovat jo sinällään yhteydessä tiedonkäsittelyn nopeuden, toiminnanohjauksen ja työmuistin heikentymiseen sekä käytännön toimintakyvyn heikentymiseen (33). Kehitteillä ja testattavana on menetelmiä mm. veri-aivoesteen läpäisevyyden ja verisuonten reaktiivisuuden kuvantamiseksi (5). Silmän verkkokalvon suonisto on melko helposti kuvattavissa ja se tarjoaa ikään kuin ikkunan aivojen pienten suonten tarkasteluun (34). Lopuksi Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä. Alkavatkin pienten aivoverisuonten taudin kuvantamislöydökset ovat merkityksellisiä, ja mm. tähän tietoon vedoten tulee potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan. Pienten suonten taudin kokonaiskuormaa tulee pyrkiä arvioimaan ottaen huomioon kaikki erilaiset aivo muutokset, muiden elinten sairaudet (mm. munuainen, sydän) sekä oireet, kuten kävelyvaikeus ja masennus. Uudet aivokuvantamisen menetelmät helpottavat esimerkiksi valkean aineen muutosten etenemisen seuraamista ja pohjustavat näin kohdennettuja hoitotutkimuksia. Vähitellen saadaan toivottavasti lisää tietoa siitä, miten voidaan estää tiedonkäsittelyn heikentymän etenemistä vaikeaksi arkea ankeuttavaksi tilaksi. Laajempi tavoite on systeemisen pienten suonten taudin etenemisen estäminen. n English summary > in english Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase 47
8 english summary Susanna Melkas M.D., Ph.D., Head of Neurology Deparment The Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Lohja Hospital University of Helsinki, Institute of Clinical Medicine Hanna Jokinen Jukka Putaala Leena Valanne Marja Hietanen Timo Erkinjuntti Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase Vascular cognitive impairment (VCI) is a partly reversible condition. Efforts to prevent its progression to dementia should be made by controlling the risk factors. The most common cause of VCI is cerebral small-vessel disease. Its clinical and radiological manifestations should be considered as composite instead of separate, in order to get the full picture of its burden. The new radiological methods and other tools of evaluation bring new insights to the etiology, prevention and treatment of cerebral small-vessel disease. 47a
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta
LisätiedotAivojen pienten suonten tauti
Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
Lisätiedot1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY
1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotAlzheimerin taudin ehkäisy
Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan
LisätiedotAivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti
Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotEtenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma
Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON
MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotVastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Muistisairauksien ehkäisy elintapaintervention avulla: FINGER tutkimus Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti Kansaneläkelaitoksen tutkimusrahoitus
LisätiedotMuistipotilaan aivojen kuvantaminen
Ritva Vanninen, Riitta Mäntylä, Oili Salonen, Leena Valanne, Juha Rinne ja Timo Erkinjuntti KATSAUS Muistipotilaan aivojen kuvantaminen Muistiongelmien ilmaantuessa jokaisella tulisi olla oikeus varhaiseen
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotJos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland
Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotDementia on ikääntyvän väestön määrän
Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset
LisätiedotTYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Muistisairaudet
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMuistisairauksien uusia tuulia
Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotTimo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS MILLOIN KONSULTOIN
MILLOIN KONSULTOIN ERIKOISLÄÄKÄRIN KONSULTAATIOTA TAVALLISESTI EDELLYTTÄVÄT TILANTEET Lievä oireisto, erityisesti korkeammin koulutetuilla Epätyypilliset piirteet taudinkuvassa Muistihäiriön syy jäädessä
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotIkääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa
Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotNormaali ikääntyminen ja muistisairaudet
14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ
Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN
KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN SITRA 1989 Sulkava R, Erkinjuntti T, Palo J. Dementia: tutkimus ja hoito. SITRA ja STM. 1st edition. Helsinki 1989. DEMENTIA: TUTKIMUS JA HOITO 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotViite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010)
13.1.2014 Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) Raportti tutkimushankkeesta: AIVOINFARKTIPOTILAIDEN SAIRAUDEN ALKUVAIHEEN NEUROPSYKOLOGISEN OIREISTON
LisätiedotNEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki
NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
Lisätiedot