Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka Leena Valanne dosentti, ylilääkäri, neuroradiologi HUS-kuvantaminen Marja Hietanen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Timo Erkinjuntti neurologian professori, ylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Vertaisarvioitu VV Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Aivoverenkiertosairauteen liittyvä tiedonkäsittelyn heikentymä (vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä) on osittain palautuva tila, ja sen etenemistä on pyrittävä estämään vaaratekijöiden hallinnalla. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän yleisin syy on pienten aivoverisuonten tauti. Sen kliinisiä ja radiologisia ilmentymiä tulee tarkastella erillisten ilmiöiden sijasta kokonaisuutena, jotta taudin vaikeusasteesta saa oikean käsityksen. Uudet kuvantamis- ja arviointimenetelmät tuovat uutta tietoa pienten suonten taudin syistä, tunnistamisesta, ehkäisystä ja hoidosta. Muistin ja tiedonkäsittelyn säilyminen iän karttuessa on yksilön toimintakyvyn ja itsenäisen arjen kulmakivi. Mieliala vaikuttaa tiedonkäsittelyyn, ja jo lievä tiedonkäsittelyn heikentymä altistaa uupumukselle ja masennukselle. Samoin tiedonkäsittelyn heikentymä hidastaa toipumista kehon ja aivojen sairauksista sekä altistaa sekavuustiloille. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska tilan vaikeutumista voidaan nykyisillä keinoilla pyrkiä estämään. Olennaista on aivoverenkiertosairauden vaaratekijöiden tehokas hallinta elintapamuutoksilla ja lääkkeellisillä hoidoilla. Aivoverenkiertosairauden muistisairaus ei ole toistaiseksi minkään tutkitun lääke aineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) eikä Yhdysvalloissa (FDA). Uusilla tutkimusmenetelmillä aivoverenkiertosairauteen liittyvän muistisairauden syistä ja synnystä saadaan tietoa, joka voi asteittain tuoda tarjolle myös kohdennettuja hoitovaihtoehtoja. Käynnissä on ollut kansainvälinen yhteistyö vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosikriteerien yhtenäistämiseksi (www.vicccs. info). Tämä katsaus käsittelee aivoverenkiertosairauteen liittyvän tiedonkäsittelyn vaikeuden ilmenemismuotoja, sen uusia kriteeriehdotuksia sekä sen keskeisen taustapatologian pienten suonten taudin kuvantamis- ja arviointimenetelmiä. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Oireyhtymän lajit Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy (15 20 % kaikista). Siitä % johtuu pienten aivo verisuonten taudista, jota lisäksi esiintyy myös esim. Alzheimerin taudin yhteydessä (1). Muita syitä ovat suurten ja keskisuurten valtimoiden infarktit, erityisesti kriittisten aivoalueiden infarktit sekä aivoverenvuodot. Myös aivoverisuonten tulehduksellisten tilojen ja eräiden verisairauksien yhteydessä esiintyy vaskulaarista kognitiivista heikentymää (2). Pienten suonten taudin keskeinen mekanismi on syvien pienten läpäisevien suonten ahtautuminen. Se liittyy joko neurovaskulaarisen yksikön toimintahäiriöön (endoteelin toimintahäiriö, veri-aivoesteen muutos, tulehdus) tai aivojen verenvirtauksen säätömekanismien häiriöön (3,4). Pienten suonten iskeemisiä muutoksia ovat valkean aineen muutokset, lakuunainfarktit eli pienet subkortikaaliset (aivokuoren alaiset) infarktit, kortikaaliset mikroinfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat ja harmaan aineen kudoskato (5). Hemorragisia muutoksia pienten suonten taudissa ovat aivojen sisäiset, usein kookkaat, verenvuodot ja pienet ns. mikrovuodot. Kliinisesti taudinkuva etenee hitaasti, tiedonkäsittelyn heikentymän ohella tyypillistä on kävelyn epävarmuus, virtsainkontinenssi ja masennus (6). Tauti voi ilmentyä myös äkillisenä ja selkeästi rajattuna puutosoireena eli erilaisina klii 41

2 Katsaus kuva 1. Otsalohkon säätelytoimintoihin vaikuttavan ratayhteyden keskeisiä rakenteita. Etuotsalohkon kuorikerros, nucleus caudatus, globus pallidum, talamus ja talamokortikaalinen projektio. A Otsalohkon kuorikerros Nucleus caudatus Globus pallidum Talamus B ta riippuvainen. Oirekuvaan saattaa vaikuttaa myös samanaikainen pienten suonten tauti. Paikalliset, kognitiivisesti kriittisiä aivoalueita vaurioittavat infarktit saattavat jo pienikokoisina aiheuttaa tiedonkäsittelyn muutoksen ja jopa laaja-alaisemman, ns. dementiatasoisen oirekuvan. Nämä infarktit voivat olla joko kortikaalisia tai subkortikaalisia. Kortikaalisia kriittisiä aivoalueita ovat mm. hippokampus, gyrus angularis ja gyrus cinguli (kuva 2). Subkortikaalisista alueista erityisesti talamuksen, tyvitumakkeiden ja syvän valkean aineen infarkteihin liittyy kognitiivista heikentymää (kuva 3). Vanhemmissa ikäryhmissä esiintyy merkittävästi Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmää, ja se saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alalaji (9). Vaskulaariset vaaratekijät nopeuttavat lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä kuva 2. Esimerkkejä tiedonkäsittelyn kannalta kriittisistä kortikaalisista aivoalueista. Kirjallisuutta 1 O Brien JT, Erkinjuntti T, Reisberg B ym. Vascular cognitive impairment. Lancet Neurol 2003;2: Erkinjuntti T. Vascular cognitive deterioration and stroke. Cerebrovasc Dis 2007;24(Suppl 1): Pantoni L. Cerebral small vessel disease: from pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Hauw JJ, De Girolami U, Zekry D. The neuropathology of vascular and mixed dementia and vascular cognitive impairment. Handb Clin Neurol 2008;89: Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging (STRIVE v1). Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12: LADIS Study Group : a decade of the LADIS (Leukoaraiosis And DISability) Study: what have we learned about white matter changes and small-vessel disease? Cerebrovasc Dis 2011;32: Oksala NK, Salonen T, Strandberg T ym. Cerebral small vessel disease and kidney function predict longterm survival in patients with acute stroke. Stroke 2010;41: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS Study. Cerebrovasc Dis 2009;27: nisinä ns. lakunaarisina oireyhtyminä. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muissa pääte-elimissä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Tällöin kyseessä on systeeminen pienten suonten tauti (7). Pienten suonten taudissa valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja syvien osien välisiä yhteyksiä, ns. otsalohkopiirejä ( kuva 1). Tautiin liittyy ensisijaisesti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia sekä tiedonkäsittelyn hidastumista, ja nämä puolestaan heikentävät myös muita tiedonkäsittelyn osa-alueita (8). Muistivaikeudet ilmenevät tässä pääasiassa työmuistin, mieleen painamisen ja muistista haun tehottomuutena, mutta sen sijaan nopea unohtaminen ei ole tyypillistä kuten Alzheimerin taudissa. Suurten tai keskisuurten aivovaltimoiden infarkteihin liittyvä muistisairaus liittyy pääsääntöisesti aterotromboottisiin ja sydänperäisiin tukoksiin. Sitä on kutsuttu aiemmin moni-infarktidementiaksi. Infarktit vaurioittavat siinä tyypillisesti aivokuorta, ja tiedonkäsittelyn heikentymän oirekuva on moni-ilmeinen ja infarktin sijainnis A B Gyrus cinguli Hippokampus Gyrus angularis 42

3 tieteessä 9 Erkinjuntti T, Rockwood K. Vascular dementia. Semin Clin Neuropsychiatry 2003;8: Deschaintre Y, Richard F, Leys D, Pasquier F. Treatment of vascular risk factors is associated with slower decline in Alzheimer disease. Neurology 2009;73: Forette F, Seux M, Staessen JA ym. Prevention of dementia in randomised double-blind placebocontrolled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352: Dufouil C, Chalmers J, Coskun O ym. Effects of blood pressure lowering on cerebral white matter hyperintensities in patients with stroke: the PROGRESS (Perindopril Protection Against Recurrent Stroke Study) magnetic resonance imaging substudy. Circulation 2005;112: Gorelick PB. Scuteri A. Black SE ym. Vascular contributions to cognitive impairment and dementia: a statement for healthcare professionals from the American heart association/american stroke association. Stroke 2011;42: Kivipelto M, Solomon A, Ahtiluoto S ym. The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): study design and progress. Alzheimers Dement 2013;9: Fielding RA, Rejeski WJ, Blair S ym. The lifestyle interventions and independence for elders study: design and methods. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66: Sofi F, Valecchi D, Bacci D ym. Physical activity and risk of cognitive decline: a meta-analysis of prospective studies. J Intern Med 2011;269: Pohjasvaara T, Mantyla R, Ylikoski R, Kaste M, Erkinjuntti T. Comparison of different clinical criteria (DSM-III, ADDTC, ICD-10, NINDS-AIREN, DSM- IV) for the diagnosis of vascular dementia. Stroke 2000;31: Jokinen H, Gouw AA, Madureira S ym. Incident lacunes influence cognitive decline: the LADIS study. Neurology 2011;76: Makin SD, Turpin S, Dennis MS, Wardlaw JM. Cognitive impairment after lacunar stroke: systematic review and metaanalysis of incidence, prevalence and comparison with other stroke subtypes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84: Douiri A, Rudd AG, Wolfe CD. Prevalence of poststroke cognitive impairment: South London Stroke Register Stroke 2013;44: Oksala NK, Jokinen H, Melkas S ym. Cognitive impairment predicts poststroke death in long-term follow-up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Melkas S, Oksala NK, Jokinen H, ym. Poststroke dementia predicts poor survival in long-term follow-up: influence of prestroke cognitive decline and previous stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80: Alzheimerin taudiksi, mutta vaaratekijöiden aktiivisella hoidolla pystytään estämään tätä kehitystä (10). Toisaalta esimerkiksi aivoinfarkti toimii vaskulaarisena mekanismina, joka voi nopeasti muuttaa subkliinisen Alzheimerin taudin dementiatasoiseksi. Vakuuttavin näyttö verenpaineen alentamisen merkityksestä dementian ehkäisemisessä on saatu eurooppalaisesta tutkimuksesta (Syst-Eur), jossa dementian esiintyvyys aktiivisesti hoidetussa ryhmässä oli vain puolet verrokkiryhmässä esiintyneestä dementiasta (11). PROGRESS MRI -tutkimuksessa todettiin, että verenpaineen lasku ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmällä vähensi valkean aineen muutosten etenemistä (12). Verensokeritason ja lipiditason alentamisen merkitystä tiedonkäsittelyn näkökulmasta on toistaiseksi tutkittu lähinnä epäkokeellisissa, havainnoivissa tutkimusasetelmissa (13). Liikunnan merkityksestä aivojen toiminnalliselle ja rakenteelliselle integriteetille tulee myös lisääntyvästi näyttöä, ja parhaillaan on tekeillä interventiotutkimuksia aiheesta sekä suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa (14) että yhdysvaltalaisessa LIFE-tutkimuksessa (15). Fyysisen aktiivisuuden on osoitettu hidastavan kognitiikuva 3. Tiedonkäsittelyn kannalta kriittisiä subkortikaalisia aivoalueita. Nucleus caudatus Capsula interna Pallidum Talamus vista heikentymää ja vähentävän 45 % riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Mekanismeiksi on ehdotettu aivoperäisen neurotrofisen tekijän BDNF:n stimulaation rinnalla pienten suonten toiminnan paranemista (16). Esiintyvyys ja ennuste Helsinkiläisessä aineistossa on tutkittu kognitiivisen heikentymän ja dementian esiintyvyyttä vuotiailla aivoinfarktipotilailla kolme kuukautta sairastetun aivoinfarktin jälkeen. Vähintään yhden kognition osa-alueen heikkenemistä ilmeni jopa 83 %:lla potilaista, ja 50 %:lla potilaista oli vähintään kolmen osa-alueen heikkenemistä. Vain 29 %:lla potilaista MMSEtestin tulos jäi alle tavanomaisen katkaisupistemäärän (< 25), mikä kertoo seulontamenetelmän heikosta herkkyydestä vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tunnistamisessa. Useimmin kognitiivisia häiriöitä ilmeni seuraavilla osa-alueilla: muistitoiminnot, visuokonstruktiiviset ja -spatiaaliset toiminnot, toiminnanohjaus ja tarkkaavuus sekä kielelliset toiminnot. Aiemmin samassa aineistossa on todettu dementian esiintyvyyden vaihtelevan 6 25 % välillä, kun arvioinnissa vertailtiin viittä eri määritysmenetelmää (DSM-III, DSM-III-R, DSM-IV, ICD-10, NINDS-AIREN) (17). Lakuunainfarktin jälkeistä kognitiivisen heikentymän vaaraa voisi arvioida pieneksi infarktin pienen koon perusteella. Tarkemmin tarkasteltuna aivoista löytyy kuitenkin usein muitakin pienten suonten taudin merkkejä. Sekä lakuunainfarkteilla että valkean aineen muutoksilla on itsenäinen merkitys kognitiivisten toimintojen heikentymisessä (18). Tuoreessa katsauksessa todettiin etenevää kognitiivisten toimintojen heikentymistä noin 30 %:lla aivoinfarktin sairastaneista potilaista neljän vuoden seurannassa riippumatta siitä, oliko sairastettu infarkti lakunaarinen vai ei-lakunaarinen (19). Toisessa tutkimuksessa aivoinfarktipotilaiden 14 vuoden seurannassa kognitiivisen heikentymän osuus pysyi koko ryhmää tarkasteltaessa vakiona, mutta pienten suonten taudin aiheuttaman infarktin sairastaneiden ryhmässä osuus kasvoi 10 %:lla ensimmäisen viiden vuoden aikana (20). Tiedonkäsittelyn heikentymä, erityisesti toiminnanohjauksen sekä visuokonstruktiivisten ja -spatiaalisten toimintojen häiriöt lisäsivät kuolleisuutta omassa aineistossamme 12 vuoden seurannassa (21,22). Pienten suonten tau 43

4 Katsaus 23 Melkas S, Putaala J, Oksala NK ym. Small-vessel disease relates to poor poststroke survival in a 12-year follow-up. Neurology 2011;76: Putaala J, Haapaniemi E, Kurkinen M, Salonen O, Kaste M, Tatlisumak T. Silent brain infarcts, leukoaraiosis, and long-term prognosis in young ischemic stroke patients. Neurology 2011;76: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59: Tietoruutu. Häiriön vaskulaarisen etiologian tunnusmerkit. 1A. Ajallinen yhteys AVH tapahtuman ja kognitiivisten oireen välillä. Äkillinen alku, portaittainen tai fluktuoiva eteneminen, kesto > 3 kk, neurologiset status löydökset, dokumentoitu aivoverenkiertohäiriöhistoria, neuro psykologiset oirekuvat heterogeenisiä, tai 1B. Ei ajallista yhteyttä AVH tapahtumaan. Tyypillinen tiedonkäsittelyoireisto: prosessoinnin hidastuminen sekä tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet. Muistivaikeudet ilmenevät lähinnä työmuistin, mieleenpainamisen ja muistista haun tehottomuutena, eivät nopeana unohtamisena kuten alzheimerin taudissa. 2. Lisäksi Kuvantamislöydöksiä joko TT:llä tai MK:lla kuvattuna: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Mukaillen VASCOG ehdotusta (26). din aiheuttama aivoinfarkti oli myös itsenäisenä tekijänä yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen pitkäaikaisseurannassa (23). Laaja kansainvälinen LADIS-tutkimus on tuonut tietoa eriasteisten valkean aineen muutosten kliinisestä merkityksestä. Laajat valkean aineen muutokset aiheuttavat yli kaksinkertaisen vaaran itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen kolmen vuoden aikana (6). Tiedonkäsittelyn vaikutusten lisäksi ne liittyvät myös kävelykyvyn ja tasapainon heikentymiseen, virtsainkontinenssiin ja masennukseen (3). Myös nuorten, alle 50-vuotiaiden aivoinfarktipotilaiden aineistossa valkean aineen muutokset ja sivu löydöksenä löytyneet ns. hiljaiset aivoinfarktit, jotka eivät olleet aiheuttaneet halvausoireita, yhdistyivät huonoon ennusteeseen pitkäaikaisseurannassa (24). Uudet kriteeriehdotukset Myöhäisvaiheen sairauden eli vaskulaarisen dementian kriteerejä on ollut käytössä useita (DSM-IV, ICD-10, ADDTC ja NINDS-AIREN), mutta vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän kriteeristö on vasta muotoutumassa. Perinteinen pienten suonten taudin määritelmä on sisältänyt toisaalta Binswangerin taudin ja toisaalta lakunaarisen tilan, jotka kuvattiin ensimmäisen kerran jo lukujen vaihteessa patologisanatomisten löydösten ja kliinisen kuvan perusteella. Näiden pohjalta on myöhemmin luotu määritelmä pienten suonten subkortikaalinen tauti (SIVD), diagnostiikan yhtenäistämiseksi lähinnä lääketutkimuksia ajatellen (25). Toukokuussa 2013 ilmestyneessä DSM-V-luokituksessa on otettu käyttöön käsite neurokognitiivinen häiriö ja jaettu se lievään ja vaikeaan muotoon, joista vaikea muoto vastaa dementiaa. Yksi DSM-V:n neurokognitiivisista häiriöistä on vaskulaarinen neurokognitiivinen häiriö, muita alalajeja ovat mm. Alzheimerin tauti ja frontotemporaalinen häiriö. Kansainvälinen yhdistys VASCOG esitti äskettäin oman ehdotuksensa DSM-V-kriteereihin pohjautuvasta vaskulaarisen kognitiivisen häiriön määritelmästä (26). VASCOG:n ehdotuksen mukaan vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnoosi edellyttää joko ajallista yhteyttä aivoverenkiertohäiriötapahtuman ja kognitiivisten oireiden alkamisen välillä, tai vaihtoehtoisesti tyypillistä neuropsykologista oirekuvaa vähintään yhden ei-kognitiivisen oireen rinnalla. Ei-kognitiivisina oireina on mainittu kävelyhäiriö, virtsa inkontinenssi ja persoonallisuuden tai mielialan muutokset. Lisäksi edellytetään joko TT-tutkimuksessa tai magneettikuvassa saatuja löydöksiä: infarkteja, laajoja valkean aineen muutoksia, aivojensisäisiä verenvuotoja tai näiden yhdistelmiä. Neuropsykologinen tutkimus on usein hyödyllinen vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän diagnostiikassa (27). Lyhyitä seulontamenetelmiä, kuten MMSE:tä, CERAD:ia tai MoCA:a käytettäessä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä jää helposti tunnistamatta, koska nämä menetelmät on suunniteltu vaikeampiasteisten oireiden tunnistamiseen, eikä niillä havaita mm. vaskulaariselle kognitiiviselle heikentymälle tunnusomaista toiminnanoh jauksen muutosta. Toisinaan aivoverenkiertosairauden muistisairauden diagnoosi voi näyttää ilmeiseltä ilman neuropsykologista tutkimusta, esimerkiksi silloin, kun aivokuvassa on laajoja iskeemisiä muutoksia ja potilaalla on huomattava kognitiivisen toimintakyvyn heikentymä sekä aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä. Jos potilaalla on Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden yhdistelmä, on selkäydinnesteen Alzheimerin tautiin viittaavasta merkkiaineen muutoksesta diagnostista apua (vähentynyt beeta-amyloidipeptidi 42). Pienten suonten tauti Radiologiset standardit Pienten suonten taudin kuvantamisstandardeista on aiemmin tehty ehdotuksia, kuten NINDS-AIREN-kriteerit (28), SIVD-kriteerit (25), ns. Harmonization standards (29) ja Yhdysvaltojen sydänjärjestön (AHA) ohjeisto (13). Löydöksiin liittyvät termit ja määritelmät vaihtelevat edelleen, mikä on vaikeuttanut tutkimustulosten tulkintaa ja pienten suonten taudin kokonaiskuorman hahmottamista. Tämän vuoksi on nähty tarpeelliseksi yhtenäisten radiologisten standardien kehittäminen. Kansainvälinen työryhmä julkaisi elokuussa 2013 suosituksen, jonka mukaan pienten suonten tautiin liittyviä aivomuutoksia ovat tuoreet pienet subkortikaaliset infarktit, lakuunat (vanhat infarktit), valkean aineen muutokset, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot ja aivoatrofia (5). Tämä STRIVE-suositus sisältää myös yhteenvedon magneettikuvantamisessa käytettävistä sekvensseistä (taulukko 1). 44

5 tieteessä 26 Sachdev P, Kalaria R, O Brien J ym. Diagnostic criteria for vascular cognitive disorders. A VASCOG statement. Alzheimer Dis Assoc Disord 2014;28: de Haan EH, Nys GM, Van Zandvoort MJ. Cognitive function following stroke and vascular cognitive impairment. Curr Opin Neurol 2006;19: Roman GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies: report of the NINDS-AIREN international workshop. Neurology 1993;43: Hachinski V, Iadecola C, Petersen RC ym. National institute of neurological disorders and stroke - Canadian stroke network vascular cognitive impairment harmonization standards. Stroke 2006;37: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Taulukko 1. Pienten aivoverisuonten taudin magneettikuvantamisen STRIVE 1 -työryhmän standardit. Minimivaatimuksen mukaiset sekvenssit T1-painotteinen Diffuusiopainotteinen (DWI) T2-painotteinen FLAIR T2*-painotteinen GRE ( gradient recalled echo) Muut rutiinisekvenssit Tarkoitus Lakuunainfarktin erottaminen perivaskulaaritilasta. Harmaan ja valkean aineen erottaminen. Atrofian arviointi. Herkin sekvenssi tuoreen iskeemisen leesion osoittamiseen (kahteen viikkoon asti iskeemisen tapahtuman jälkeen). Aivokudoksen rakenteen karakterisointi. lakuunainfarktin erottaminen valkean aineen hyperintensiteeteistä ja perivaskulaaritiloista. Vanhojen infarktien osoittaminen. Valkean aineen hyperintensiteettien osoittaminen ja niiden erottaminen perivaskulaaritiloista ja lakuunainfarkteista. Kortikaalisten ja laajojen subkortikaalisten infarktien osoittaminen. Verenvuotojen, myös mikrovuotojen osoittaminen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tarkoitus Protonipainotteinen taajuus (PD) Nykyisin yleensä korvattu FLAIR:lla. Magneettiangiografia Valikoidummin käytetyt sekvenssit Diffuusio-tensorikuvaus (DTI) Suskeptibiliteettikuvaus (SWI) Suurten suonten kuvantaminen. Tarkoitus 1 STandards for ReportIng Vascular changes on neuroimaging. Valkean aineen ratojen rakenteen arviointi ( kokonais diffuusio ja fraktionaalinen anisotropia). Herkin sekvenssi hemosideriinin osoittamiseen. Kallonsisäisen tilavuuden mittaaminen. Tuoreen infarktin kohdalla on suosituksena puhua pienestä subkortikaalisesta infarktista lakuunainfarktin sijaan sillä perusteella, että subkortikaalinen infarkti ei aina muutu lakuunainfarktiksi. Tuore pieni subkortikaalinen infarkti tarkoittaa tarkemmin ilmaistuna yhden lävistävän arteriolin suonitusalueen tuoretta infarktia. Diffuusiokuvantamisessa tällainen infarkti näkyy noin kahden viikon ajan. Lakuunanimitys viittaa suosituksissa vanhempaan muutokseen. Se näkyy 3 15 mm:n läpimittaisena aivokudoksen reikänä, jonka tiheys on sama kuin nesteen. Vaskulaariselta pohjalta syntynyt lakuuna on joko aiemman subkortikaalisen infarktin tai pienen verenvuodon jälkitila yhden lävistävän arteriolin suonitus alueella (kuva 4B). Valkean aineen muutokset näkyvät magneettikuvassa pidentyneen signaalin alueina (hyperintensiivisenä signaalina) T2-painotteisissa kuvissa sekä FLAIR-kuvissa. Muutokset näkyvät joko aivokammioiden etu- ja takasarvien myötäisinä laajoina juosteina tai aivokammioiden runko-osan myötäisinä epäsäännöllisinä paksuina juosteina. Muualla valkeassa aineessa ne näkyvät enimmillään yhteensulautuvina tai laaja-alaisina signaalivoimistumina. Pienten suonten taudille tyypillinen muutos ovat laajaalaiset yhteensulautuvat muutokset ns. cent Kuvaan 4 liittyvä potilastapaus. Potilas on 46-vuotias aiemmin terve mies, joka työskentelee yrittäjänä IT-alalla. Hän ei tupakoi, verenpainetta ei ole seurattu. Tietokoneella työskennellessä vasen käsi oli äkillisesti mennyt puutuneeksi ja kylmän tuntuiseksi, lisäksi päässä oli outoa tuntemusta. Vaimo havaitsi vasemman suupielen roikkuvan ja puheen epäselväksi. Päivystykseen tullessa liuotusaikaikkuna oli ylittynyt, NIHSS -pisteet olivat tasolla 4, joka viittasi verrattain lievään neurologiseen oireistoon. Potilas ei saanut liuotus hoitoa. Päivystyksessä mitattuna veren paine oli korkea, 220/150 mmhg. Sydän sähkökäyrässä havaittiin sinusrytmi, ja kaula- sekä aivosuonten TT-angiografiassa ei todettu poikkeavaa. Osastolta käsin tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ejektiofraktio oli 40 % ja löydöksenä oli pitkällisen verenpainetaudin rasittama sydän. Verenpaine vaihteli seurannassa tasolla / mmhg. Kokonaiskolesteroli oli 5,7 mmol/l, LDL 4,1 mmol/l, triglyseridit 1,14 mmol/l, paasto glukoosi 7,6 mmol/l ja HbA 1C 5,9 %. Tukos alttiutta lisääviä poikkeavuuksia ei löytynyt verikokeissa. Potilaalle aloitettiin lääkityksiksi statiini, diureetti, beetasalpaaja, angiotensiinireseptorin salpaaja sekä aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä valmiste. Myös valproaatti aloitettiin, koska osastojakson aikana ilmeni kahdesti fokaaliepileptinen kohtaus. Pään magneettikuvassa nähtiin laaja alaisesti pienten suonten tautiin liittyviä muutoksia, mukana yksi tuore subkortikaalinen infarkti oikealla corona radiatassa. Akuuttivaiheen neuropsykologisessa tutkimuksessa tuli esiin tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksia (suunnittelun vaikeutta ja juuttuvuutta) sekä työmuistin, oppimisen ja muistista haun tehottomuutta. Potilas palasi moniammatillisen laitos- ja avokuntoutuksen (neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, fysioterapia) jälkeen osa-aikaiseen yrittäjyyteen 10 kuukauden kuluttua sairastumisesta. 45

6 Katsaus kuva 4. Potilaan aivojen TT- ja FLAIR-magneettikuvista näkyvä subkortikaalinen infarkti. TT-kuvassa ja FLAIR-magneettikuvassa nähdään yksi vanha lakuunainfarkti (kuvat A ja B). Edellisessä kuvassa epäiltävä tuore, oireisiin sopiva subkortikaalinen infarkti corona radiatassa näkyy kirkkaana diffuusiopainotteisessa magneettikuvassa (trace-kartta) (kuva C). Infarkti selittää potilaan ajankohtaiset oireet. FLAIR-magneettikuvassa paljastuvat vaikea-asteiset valkean aineen muutokset periventrikulaarisesti ja subkortikaalisesti (kuva D), pikkuaivoissa (kuva E) ja aivorungossa (kuva F). A B C D E F 31 MacLullich AMJ, Wardlaw JM, Ferguson KJ, Starr JM, Seckl JR, Deary IJ. Enlarged perivascular spaces are associated with cognitive function in healthy elderly men. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75: Jokinen H, Lipsanen J, Schmidt R ym. Brain atrophy accelerates cognitive decline in cerebral small vessel disease: the LADIS study. Neurology 2012;78: Jokinen H, Schmidt R, Ropele S ym. Diffusion changes predict cognitive and functional outcome: the LADIS study. Ann Neurol 2013;73: rum semiovalen alueella syvässä valkeassa aineessa. Muutokset luokitellaan Fazekas-luokituksen mukaan lieviin, kohtalaisiin ja laaja-alaisiin (Fazekas luokat 1 3) (30) (kuva 5). Perivaskulaaritilat kuuluvat myös osana pienten suonten taudin radiologisiin standardeihin, vaikka niiden kliininen merkitys on ollut osin epäselvä. Yleisesti laajentuneita perivaskulaaritiloja nähdään usein yhdessä muiden pienten suonten taudin muutosten kanssa, ja tutkimusten mukaan ne ovat myös itsenäisesti yhteydessä tiedonkäsittelyn heikentymään (31). Mikrovuodot ovat yhteydessä sekä pienten suonten tautiin että Alzheimerin tautiin. Lobaariset mikrovuodot liittyvät amyloidiseen angiopatiaan pienten suonten taudin hemorragiseen muotoon mutta mikrovuotoja esiintyy myös muuten pienten suonten taudin yhteydessä. Mikrovuodon koon arvio riippuu käytetystä kenttävoimakkuudesta ja sekvenssistä, joten absoluuttista kokorajaa ei ole suosituksessa asetettu. Atrofia, kudoskato, on myös tärkeä arvioitaessa aivoverenkiertosairauden kuormitusta, ja se 46

7 tieteessä kuva 5. Valkean aineen muutosten kolme astetta Fazekas-luokituksen mukaan. Magneettikuvissa näkyvät muutokset: lievä (Fazekas 1), kohtalainen (Fazekas 2) ja laaja-alainen (Fazekas 3) Kuva on julkaistu artikkelissa: Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24: Kuva julkaistaan S. Karger AG:n luvalla. 34 Doubal FN, de Haan R, MacGillivray TJ ym. Retinal arteriolar geometry is associated with cerebral white matter hyperintensities on magnetic resonance imaging. Int J Stroke 2010;5: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Susanna Melkas, Leena Valanne, Timo Erkinjuntti: ei sidonnaisuuksia. Hanna Jokinen: luentopalkkiot ( Aivoliitto, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys). Jukka Putaala: apuraha (Valtion tutkimusrahoitus), luentopalkkio (BMS-Pfizer, Bayer, Boehringer- Ingelheim, Orion Pharma) Marja Hietanen: luentopalkkio (Professio). voimistaa iskeemisten muutosten vaikutusta tiedonkäsittelyyn (32). Niin atrofia kuin muutkin tässä standardistossa mainitut aivomuutokset ovat tutkimuksissa tiedonkäsittelyn heikentymän itsenäisiä syytekijöitä (5,18). Uudet kuvantamismenetelmät Tavanomaisella magneettikuvauksella ei pystytä kuvaamaan yksittäisiä lävistäviä arterioleja. Uusilla magneettitutkimusmenetelmillä, kuten diffuusiotensorikuvauksella (DTI), SWI-kuvauksella ja toiminnallisella magneettikuvauksella pienten suonten muutoksia ja valkean aineen verkostojen toimivuutta voidaan kartoittaa ja seurata aiempaa tarkemmin. Diffuusiokuvantamisella nähdyt mikrorakenteen muutokset aivokudoksessa, joka tavanomaisessa magneettikuvassa näyttää normaalilta, ovat jo sinällään yhteydessä tiedonkäsittelyn nopeuden, toiminnanohjauksen ja työmuistin heikentymiseen sekä käytännön toimintakyvyn heikentymiseen (33). Kehitteillä ja testattavana on menetelmiä mm. veri-aivoesteen läpäisevyyden ja verisuonten reaktiivisuuden kuvantamiseksi (5). Silmän verkkokalvon suonisto on melko helposti kuvattavissa ja se tarjoaa ikään kuin ikkunan aivojen pienten suonten tarkasteluun (34). Lopuksi Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä. Alkavatkin pienten aivoverisuonten taudin kuvantamislöydökset ovat merkityksellisiä, ja mm. tähän tietoon vedoten tulee potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan. Pienten suonten taudin kokonaiskuormaa tulee pyrkiä arvioimaan ottaen huomioon kaikki erilaiset aivo muutokset, muiden elinten sairaudet (mm. munuainen, sydän) sekä oireet, kuten kävelyvaikeus ja masennus. Uudet aivokuvantamisen menetelmät helpottavat esimerkiksi valkean aineen muutosten etenemisen seuraamista ja pohjustavat näin kohdennettuja hoitotutkimuksia. Vähitellen saadaan toivottavasti lisää tietoa siitä, miten voidaan estää tiedonkäsittelyn heikentymän etenemistä vaikeaksi arkea ankeuttavaksi tilaksi. Laajempi tavoite on systeemisen pienten suonten taudin etenemisen estäminen. n English summary > in english Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase 47

8 english summary Susanna Melkas M.D., Ph.D., Head of Neurology Deparment The Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Lohja Hospital University of Helsinki, Institute of Clinical Medicine Hanna Jokinen Jukka Putaala Leena Valanne Marja Hietanen Timo Erkinjuntti Cerebrovascular disease and cognitive impairment: focus on early phase Vascular cognitive impairment (VCI) is a partly reversible condition. Efforts to prevent its progression to dementia should be made by controlling the risk factors. The most common cause of VCI is cerebral small-vessel disease. Its clinical and radiological manifestations should be considered as composite instead of separate, in order to get the full picture of its burden. The new radiological methods and other tools of evaluation bring new insights to the etiology, prevention and treatment of cerebral small-vessel disease. 47a

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten tauti Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Dementia on ikääntyvän väestön määrän

Dementia on ikääntyvän väestön määrän Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010)

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) 13.1.2014 Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) Raportti tutkimushankkeesta: AIVOINFARKTIPOTILAIDEN SAIRAUDEN ALKUVAIHEEN NEUROPSYKOLOGISEN OIREISTON

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka minna.rusanen@pkssk.fi Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa

Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio Tarja Pohjasvaara, Risto Vataja, Antero Leppävuori ja Timo Erkinjuntti Masennus on yleisin aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen mielenterveyden

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15)

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot