Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen"

Transkriptio

1 Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet saattavat aiheuttaa heikentymistä. Myös ympäristötekijät vaikuttavat kognitioon. Toisaalta niin sanotussa onnistuneessa ikääntymisessä kognitiivinen suoriutuminen ei juuri heikkene, mikä näyttäisi olevan yhteydessä ennen kaikkea terveellisiin elämäntapoihin. Kognitiivisen ikääntymisen monimuotoisuuden ymmärtämiseksi on tarpeen yhdistää tutkimustietoa normaalista ikääntymisestä, alkavan dementian kognitiivisista muutoksista ja onnistunutta ikääntymistä ylläpitävistä tekijöistä. Ikääntymiseen liittyy aivojen rakenteellisia muutoksia, mm. aivojen kutistumista eli atrofiaa, aivokammioiden laajenemista ja hermosolukatoa vaihtelevasti eri aivoalueilla (Kemper 1994). Ensimmäiset iän vaikutukset näyttäisivät yleensä tapahtuvan lajikehityksessä viimeksi muodostuneissa rakenteissa eli etuotsalohkossa, ja normaali ikääntyminen näyttäisi vaikuttavan vähemmän hippokampukseen ja sen lähialueisiin (Raz 2000). Silti hippokampuksessakin on todettu muutoksia (kutistumista ja neurofibrillikimppuja) myös terveillä ikääntyneillä (esim. Price ja Morris 1999). Vanhenemiseen liittyy myös subkortikaalisia aivojen valkean aineen muutoksia, jotka voivat selittää ainakin osittain kognitiivisten prosessien hidastumista (Almkvist ym. 1992, Ylikoski ym. 1993) ja liittyä ns. frontaalisten toimintojen heikkenemiseen (Breteler ym. 1994). Näyttää siltä, että valkean aineen muutosten määrän tulee ylittää tietty kynnys, ennen kuin niihin liittyvät kognitiiviset muutokset ovat havaittavia (Boone ym. 1992, Raz 2000). Ei ole yksitulkintaista, missä määrin juuri nämä tutkimuksissa havaitut neuroanatomiset muutokset selittävät kognition muutoksia, mutta erityisesti toiminnallisella kuvantamisella on viime aikoina alettu saada selville, miten ikääntymiseen liittyvät rakenteelliset muutokset vaikuttavat aivojen hermoverkoston toimintaan kokonaisuutena (Raz 2000). Terveillä ikääntyneillä ja Alzheimerin taudista (AT) kärsivillä on todettu laadullisesti samankaltaisia patologisia muutoksia eli neurofibrillikimppuja ja amyloidiplakkeja (esim. Arriagada ym. 1992). Useimpien tutkimusten mukaan ikääntymiseen liitetyt muutokset eroavat kuitenkin jo lievästäkin AT:stä, jolle on ominaista huomattava hermosolukato hippokampuksessa ja entorinaalikorteksissa (esim. West ym. 1994). Mm. Kemper (1994) ja Raz (2000) esittävät, että normaalin ja patologisen ikääntymisen taustalla voi olla ero prefrontaalisen ja limbisen rappeutumisen välillä. Normaaliin ikääntymiseen saattaa liittyä rappeutumista etuotsalohkossa, kun taas varhaisen AT:n keskeinen ominaispiirre on atrofian painottuminen hippokampusalueelle. Duodecim 2000; 116:

2 Ikääntymiseen liittyvä kognitiivinen heikentyminen Kognitiivisen ikääntymisen tutkimuksissa on usein erotettu toisistaan kaksi osa-aluetta: joustavuutta edellyttävät toiminnot, joihin sisältyvät mm. uuden oppiminen, induktiivinen päättely, työmuisti ja prosessoinnin nopeus, ja kiteytyneet toiminnot, joihin sisältyvät mm. yleistietous ja deduktiivinen päättely (Horn 1982). Joustavien toimintojen on todettu heikkenevän iän mukana, kun taas kiteytyneet toiminnot säilyvät. Baltesin (1993) esittämän jaottelun mukaan joustavia toimintoja vastaava kognitiivinen mekaniikka on perustaltaan biologista ja kiteytyneitä toimintoja vastaava kognitiivinen pragmatiikka pääasiassa kulttuurin luomaa. Neurobiologisten muutosten ohella mekaniikka heikkenee iän myötä, kun taas pragmatiikka säilyy tai jopa tehostuu. Muistin osalta ikääntymiseen liittyvää heikkenemistä on todettu erityisesti tehtävissä, jotka vaativat oma-aloitteisuutta. Enemmän ulkoisiin vihjeisiin perustuva muistaminen säilyy paremmin (Craik 1990). Heikkenemistä on havaittu myös oppimisessa ja mieleen painamisessa sekä välittömässä muistista palauttamisessa (esim. Petersen ym. 1992, Small ym. 1999). Sen sijaan hyvin opetellun asian muistissa säilyttäminen onnistuu toisin kuin Alzheimerin taudissa, jonka ensimmäisiä oireita on viivästetyn muistin heikkeneminen. Ikään liittyviä muistin muutoksia voidaan selittää mm. muististrategioiden tehottomalla käytöllä (metamuistin, semanttisen mieleen painamisen tai tarkoituksellisen mieleen palauttamisen vaikeus) tai kognitiivisen prosessoinnin vähentyneillä resursseilla, joskaan mikään näistä teorioista ei yksin näytä riittävän selittämään havaittuja ikääntymiseen liittyviä ongelmia (Light 1991). Dempster (1992) on esittänyt ajatuksen, että kognition heikkeneminen olisi seurausta ns. inhibitiokyvyn huononemisesta iän myötä. Kyky ehkäistä ulkopuolisia, irrelevantteja ärsykkeitä liittyy ns. eksekutiivisiin toimintoihin, jotka laajasti käsitettynä kattavat toiminnanohjauksen, mm. tavoitteisuuden, suunnitelmallisuuden ja kontrollin säätelyn. Myös Rapp ja Heindel (1994) ovat yhdistäneet ikään liittyvän kognitiivisen heikkenemisen toiminnanohjauksen tehottomuuteen. Raz (2000) ja Bäckman ym. (1999) selittävät ikääntyneiden kognitiivisen suoriutumisen profiilia ns. kompensaatioteorian avulla. Sen mukaan iän myötä tapahtuva hidastuminen heijastaa aivojen tarvetta ottaa käyttöön lisäresursseja selvitäkseen suoriutumisen eksekutiivisista vaatimuksista. Dementiaa lievempää kognitiivista heikkenemistä on pyritty luokittelemaan monin eri tavoin (Hänninen ja Soininen 1999). Viime aikoina diagnoosia lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on käytetty kuvaamaan niitä henkilöitä, joilla on lisääntynyt vaara sairastua Alzheimerin tautiin. Petersenin ym. (1999) mukaan noin % MCIpotilaista sairastuu vuosittain AT:hen. MCI:tä luonnehtii erityisesti muistin heikkous, kun taas muu kognitio ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen ovat vielä hyvin säilyneitä. Jackin ym. (1999) tutkimuksessa hippokampuksen atrofia alkumittauksessa ennakoi, kenelle MCIpotilaista kehittyi AT noin 2.5 vuoden seurannan aikana. Kognitiivisen heikentymisen riskitekijät Kognitioon iän myötä vaikuttavia riskitekijöitä on kartoitettu useita, ja kyse on usein riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Apolipoproteiini E (ApoE)-geenin ε4-alleeli on AT:n riskitekijä. Tämän alleelin kantajilla dementia kehittyy nuorempana kuin muilla (Breitner ym. 1999). ApoE ε4 -alleeli vaikuttaa myös yhdessä mm. tupakoinnin ja alkoholinkäytön (Carmelli ym. 1999) ja kardiovaskulaaristen riskitekijöiden (Haan ym. 1999) kanssa kognitioon ja dementiaan. Syysuhde riskitekijöiden välillä on epäselvää, mutta ApoE ε4 -alleeli on mahdollinen riskitekijä myös kardiovaskulaaristen sairauksien kannalta (McCarron ym. 1999), ja myös insuliiniresistenssi voi olla kardiovaskulaaristen sairauksien ja dementian yhteinen riskitekijä (Stewart 1998). Vaskulaarisilla riskitekijöillä on myös suoranaista vaikutusta kognitiiviseen heikkenemiseen ja dementiaan. Kardiovaskulaariset riskitekijät 1294 S. Tuomainen ja T. Hänninen

3 Taulukko 1. Kognitiivinen ikääntyminen ja siihen vaikuttavia tekijöitä.»onnistunut» Normaali Lievä kognitiivinen ikääntyminen ikääntyminen heikentyminen (MCI) Kuvaus Ikääntyminen ilman pitkä- Normaaleja ikääntymiseen Normaalit ikääntymiseen liittyvät sairauaikaisia vakavia sairauksia; liittyviä sairauksia, jotka det mahdollisia, mutta eivät selitä terveelliset, aktiiviset elä- voivat jossain määrin vai- ilmeistä muistihäiriötä mäntavat kuttaa kognitioon Neuroanatomiset Ei juuri muutoksia Lieviä muutoksia lähinnä Normaaliin ikääntymiseen liittyviä muumuutokset etuotsalohkon alueella toksia sekä hermosolukatoa erityisesti ja valkeassa aineessa hippokampuksen ja entorinaalikorteksin alueella Neuropsykologiset Suoriutuminen testeissä yli Suoriutuminen ikäryhmän Normaaliin ikääntymiseen liittyviä piirpiirteet ikäryhmän keskitason keskitasoa teitä, mutta tunnusomaisinta muisti- Lievää heikentymistä jousta- häiriö, erityisesti heikkeneminen epivuutta ja oma-aloitteisuutta sodisessa muistissa (määrittelyt vaihvaativissa tehtävissä aiem- televat eri tutkimuksissa) paan verrattuna Toiminnallinen taso Ei heikkenemistä sosiaalisissa tai ammatillisissa toiminnoissa Kognitiiviseen ikään- + Koulutus ja kognitiivinen aktiivisuus Apo E ε4 -alleeli ja muut Alzheimerin tymiseen + Aivojen tehokas käyttö taudin riskitekijät (ks. esim. Soininen vaikuttavia +/ Elämäntavat ja ruokailutottumukset ja Hänninen 1999) tekijöitä ja Vaskulaariset tekijät/sairaudet MCI:n Insuliiniresistenssi riskitekijöitä Muut sairaudet (esim. depressio) (mm. hyperglykemia ja hypertensio) voivat olla syynä valkean aineen muutoksiin ja tätä kautta myöhempään kognitiiviseen heikkenemiseen (Swann ym. 1998). Myös dementian ilmenemistä saattaa edeltää aiempi verenpaineen kohoaminen (Skoog ym. 1996). Samoin suuri kolesterolipitoisuus itsessään on AT:n riskitekijä (Notkola ym. 1998). Jatkuvaan heikentyneeseen glukoosinsietoon liittyy myös kognitiivisten toimintojen lievä heikentyminen (Vanhanen ym. 1998). Riskitekijöiden moninaisuuden ja interaktion vuoksi rajanveto AT:n ja vaskulaaridementian ja toisaalta normaalin ikääntymisen ja dementian välillä on hankalaa. Onnistunut ikääntyminen Ikääntymisen poikkileikkaustutkimuksissa korostuu usein ikään liittyvä kognitiivinen heikkeneminen mm. kohorttierojen vuoksi. Pitkittäistutkimuksissa erot eivät välttämättä tule todellisina esille mm. kadon ja oppimisvaikutuksen takia. Toisaalta normaalia ikääntymistä arvioivien Kognitiivinen ikääntyminen tutkimusten koehenkilöissä on todennäköisesti mukana usein myös dementian prekliinisessä vaiheessa tai muiden sairauksien vielä piilevässä vaiheessa olevia henkilöitä, ja tämän vuoksi sekä iän vaikutus kognitioon ja aivoihin että ikääntyneiden yksilöiden väliset erot voidaan arvioida liian suuriksi (Sliwinski ym. 1996, Raz 2000). Todennäköisesti monet ikääntyneiden sairaudet selittävätkin pitkälti toiminnalliset heikentymät, joiden on ajateltu liittyvän ikääntymiseen sinänsä (Howieson ym. 1993). Myös monet lääkkeet vaikuttavat haitallisesti kognitiivisiin suorituksiin. Suutaman ja Ruoppilan (1999) kahdeksanvuotisessa seurannassa iäkkäillä todettiin suuria yksilöiden välisiä kognitiivisia eroja, jotka lisääntyivät vanhetessa. Enemmistön suoritustaso kuitenkin säilyi ennallaan. Noin kolmasosalla suorituskyky heikkeni selvästi, mikä voisi selittyä alkavan dementian vaikutuksella. Ikääntymiseen liittyvät muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Rowe ja Kahn (1987) esittävät, että ikääntymiseen sinänsä liitetty kognitiivinen 1295

4 heikkeneminen voisikin johtua negatiivisesti vaikuttavista ympäristötekijöistä. Onnistuneessa ikääntymisessä ulkoisten tekijöiden (esim. psykososiaaliset tekijät, elämäntavat ja ruokavalio) rooli olisi puolestaan positiivinen. Rediessin ja Cainen (1996) mukaan ikään liittyvän heterogeenisuuden taustalla voivat olla varhaisten kokemusten ja jatkuvan kognitiivisen aktiivisuuden seurauksena muodostuneet yksilölliset erot aivojen hermoverkkojen yhteyksien tehokkuudessa. Vaikka dementiaa ilmeneekin enemmän vähän koulutusta saaneilla henkilöillä kuin hyvin koulutetuilla ja jälkimmäiset menestyvät yleensä paremmin kognitiivisissa suorituksissa, ei koulutus sinänsä kuitenkaan suojanne aivojen rakenteelliselta ikääntymiseltä. Ns. reservihypoteesin mukaan koulutuksen avulla syntyy lisäkapasiteettia kompensoimaan ikääntymisen tai dementoivan sairauden aiheuttamia vahinkoja aivojen toiminnassa. Sen vuoksi kognitiivisesti samantasoisten henkilöiden joukossa enemmän kouluja käyneillä esiintyy enemmän muutoksia aivojen rakenteissa. Siten dementian ja erityisesti AT:n kliiniset oireet ilmenevät pitkälle koulutetuilla myöhemmin (Coffey ym. 1999, Stern ym. 1999). Koulutuksen lisäksi aivojen tehokas käyttö ja aktiivisuus saattavat suojata ikään liittyvältä kognitiiviselta heikentymiseltä (esim. Hultsch ym. 1999), ja aivojen rappeutumissairauksia voidaan ehkäistä myös terveillä elintavoilla ja ruokailutottumuksilla (Virsu 1995). Estrogeenireseptoreita on aivoissa samoilla alueilla, joilla ilmenevät AT:n varhaisimmat neuropatologiset muutokset. Havainto on johtanut viime vuosina hypoteesiin estrogeenivajauksesta ikään liittyvän kognitiivisen heikkenemisen ja dementian taustasyynä menopaussi-iän ohittaneilla naisilla. Useiden tutkimusten mukaan estrogeenihoito voi vähentää näillä naisilla AT:n riskiä (esim. Waring ym. 1999) sekä myös toimia suojaavana tekijänä ikään liittyvää kognitiivista heikkenemistä vastaan (esim. Costa ym. 1999). Muita AT:ltä todennäköisesti suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi antioksidantit, antiinflammatoriset lääkeaineet ja ApoE ε2-alleeli (Soininen ja Hänninen 1999). Baltes (1993) tarkastelee ikääntymistä kokonaisvaltaisesti kulttuuriin ja persoonallisuuteen pohjautuvan kasvun ja biologiaan pohjautuvan heikkenemisen välisenä vuorovaikutuksena. Hänen»selektiivisen optimoinnin ja kompensaation«teoriansa kuvaa niitä psykologisia prosesseja, jotka ovat onnistuneen ikääntymisen taustalla. Biologisten resurssien menetyksen seurauksena tai ennakointina ihminen voi valinnoillaan rajoittaa elämänsä harvempiin toiminta-alueisiin ja tehostaa toimintaansa näillä alueilla (optimointi) ja näin kompensoida menetyksiään. Pohdinta Ikääntymiseen liittyvän kognitiivisen heikentymisen ja etenevän muistihäiriön erottamisen lisäksi olisi tärkeää selvittää entistä tarkemmin ne tekijät, jotka tukevat onnistunutta ikääntymistä. Anatomisesti otsalohkoon painottuvilla normaaliin ikääntymiseen liittyvillä muutoksilla näyttää olevan yhteys kognitiivisen toiminnanohjauksen ja ns. joustavien toimintojen heikentymiseen. Normaaliin ikääntymiseen ja jo lieväänkin Alzheimerin tautiin liittyvät neuropatologiset muutokset näyttävät olevan laadullisesti erilaisia. Siten dementiaksi etenevä lievä kognitiivinen heikentyminen ja Alzheimerin tauti muodostavat normaalista ikääntymisestä erotettavan jatkumon, jota kuvaa ohimolohkon sisäosien rappeutumisesta aiheutuva etenevä muistihäiriö. Normaaliin ikääntymiseen liittyvä kognitiivinen heikentyminen ei ole yhtenäistä, vaan arviointia hankaloittaa jo varhain ikääntymiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuus. Siksi tutkimustulosten tulkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten tutkittavat henkilöt on valittu ja sekoittavat tekijät huomioitu. Neuropsykologisessa tutkimuksessa muistihäiriö voi ennakoida Alzheimerin tautia jo useitakin vuosia ennen dementian tasoisten vaikeuk S. Tuomainen ja T. Hänninen

5 sien esiintymistä (Pulliainen ja Kuikka 1998). AT:n hoitojen kehittyessä taudin diagnostiikkaa tuleekin pyrkiä aikaistamaan, ja tähän voitaisiin päästä jo lievistä kognitiivisista vaikeuksista kärsivien tarkemmalla seurannalla. Myös subjektiivinen tunne muistihäiriöstä ja omaisen huomiot potilaan muistin heikkenemisestä on syytä ottaa vakavasti, sillä pitkälle koulutetuilla henkilöillä muistihäiriö ei välttämättä haittaa selviytymistä, ennen kuin neuropatologiset muutokset ovat jo edenneet pitkälle (Stern ym. 1999). Elintapoihin liittyvät ja geneettiset riskitekijät ovat yhteydessä ikääntymisen aiheuttaman kog- nitiivisen heikkenemisen korostumiseen ja dementiaan. Tällaisia riskitekijöitä tunnetaan useita, mm. ApoE ε4 -alleeli ja sydän- ja verisuonisairaudet. Sen sijaan tekijöitä, jotka yleisesti terveiden elintapojen ohella tukevat onnistunutta ikääntymistä, ei toistaiseksi tunneta tarkkaan. Ikääntymiseen liittyvän kognitiivisen heikentymisen ja etenevän muistihäiriön erottamisen lisäksi olisi tärkeää selvittää entistä tarkemmin ne tekijät, jotka tukevat onnistunutta ikääntymistä, jotta ikääntyneiden määrän kasvaessa mahdollisimman moni voisi säilyttää kognitiivisen toimintakykynsä hyvänä mahdollisimman pitkään. Kirjallisuutta Almkvist O, Wahlund L-O, Andersson-Lundman G, ym. White-matter hyperintensity and neuropsychological functions in dementia and healthy aging. Arch Neurol 1992;49: Arriagada PV, Marzloff K, Hyman BT. Distribution of Alzheimer-type pathologic changes in nondemented elderly individuals matches the pattern in Alzheimer s disease. Neurology 1992; 42: Baltes PB. The aging mind: potential and limits. Gerontologist 1993; 33: Boone KB, Miller BL, Lesser IM, ym. Neuropsychological correlates of white-matter lesions in healthy elderly subjects. A threshold effect. Arch Neurol 1992;49: Breitner JCS, Wyse BW, Anthony JC, ym. APO- 4 count predicts age when prevalence of AD increases, then declines. The Cache County Study. Neurology 1999;53: Breteler MMB, van Amerongen NM, van Swieten JC, ym. Cognitive correlates of ventricular enlargement and cerebral white matter lesions on magnetic resonance imaging. The Rotterdam Study. Stroke 1994;25: Bäckman L, Andersson JLR, Nyberg L, ym. Brain regions associated with episodic retrieval in normal aging and Alzheimer s disease. Neurology 1999;52: Carmelli D, Swan GE, Reed T, ym. The effect of apolipoprotein E 4 in the relationships of smoking and drinking to cognitive function. Neuroepidemiology 1999;18: Coffey CE, Saxton JA, Ratcliff G, ym. Relation of education to brain size in normal aging: implications for the reserve hypothesis. Neurology 1999;53: Costa MM, Reus VI, Wolkowitz OM, ym. Estrogen replacement therapy and cognitive decline in memory-impaired post-menopausal women. Biol Psychiatry 1999;46: Craik FIM. Changes in memory with normal aging: a functional view. Kirjassa: Wurtman R J, ym. toim. Advances in neurology, vol. 51: Alzheimer s disease. New York: Raven Press, Dempster FN. The rise and fall of the inhibitory mechanism: toward a unified theory of cognitive development and aging. Devel Rev 1992;12: Haan MN, Shemanski L, Jagust WJ, ym. The role of APOE 4 in modulating effects of other risk factors for cognitive decline in elderly persons. JAMA 1999;282:40 6. Horn JL. The theory of fluid and crystallized intelligence in relation to concepts of cognitive psychology and aging in adulthood. Kirjassa: Craik FIM, Therub S, toim. Aging and cognitive processes. New York: Plenum Press, 1982, s Howieson DB, Holm LA, Kaye JA, ym. Neurologic function in the optimally healthy oldest old: neuropsychological evaluation. Neurology 1993;43: Hultsch DF, Hertzog C, Small BJ, ym. Use it or lose it: engaged lifestyle as a buffer of cognitive decline in aging? Psychol Aging 1999; 14: Hänninen T, Soininen H. Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Duodecim 1999;115: Jack CR, Petersen RC, Xu YC, ym. Prediction of AD with MRI-based hippocampal volume in mild cognitive impairment. Neurology 1999;52: Kemper TL. Neuroanatomical and neuropathological changes during aging and dementia. Kirjassa: Albert ML, Knoefel JE, toim. Clinical neurology of aging, 2. painos. New York: Oxford University Press, 1994, s Light LL. Memory and aging: four hypotheses in search of data. Ann Rev Psychol 1991;42: McCarron MO, Delong D, Alberts MJ. APOE genotype as a risk factor for ischemic cerebrovascular disease: a meta-analysis. Neurology 1999;53: Notkola I-L, Sulkava R, Pekkanen J, ym. Serum total cholesterol, apolipoprotein Eε4 allele, and Alzheimer s disease. Neuroepidemiology 1998;17: Petersen RC, Smith G, Kokmen E, ym. Memory function in normal aging. Neurology 1992;42: Petersen RC, Smith GE, Waring SC, ym. Mild cognitive impairment. Clinical characterization and outcome. Arch Neurol 1999;56: Price JL, Morris JC. Tangles and plaques in nondemented aging and»preclinical» Alzheimer s disease. Ann Neurol 1999;45: Pulliainen V, Kuikka P. Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä. Duodecim 1998;114: Rapp PR, Heindel WC. Memory systems in normal and pathological aging. Curr Opin Neurol 1994;7: Raz N. Aging of the brain and its impact on cognitive performance: integration of structural and functional findings. Kirjassa: Craik FIM, Salthouse TA, toim. The handbook of aging and cognition-ii. Mahwah, NJ: Erlbaum, 2000, s Rediess S, Caine ED. Aging, cognition, and DSM-IV. Aging Neuropsychol Cogn 1996;3: Rowe JW, Kahn RL. Human aging: usual and successful. Science 1987;237: Skoog I, Lernfelt B, Landahl S, ym. 15-year longitudinal study of blood pressure and dementia. Lancet 1996;347: Sliwinski M, Lipton RB, Buschke H, ym. The effects of preclinical dementia on estimates of normal cognitive functioning in aging. J Gerontol: Psychol Sci 1996;51B: Small SA, Stern Y, Tang M, ym. Selective decline in memory function among healthy elderly. Neurology 1999;52: Soininen H, Hänninen T. Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin. Suom Lääkäril 1999;54: Stern Y, Albert S, Tang M-X, Tsai W-Y. Rate of memory decline in AD is related to education and occupation. Cognitive reserve? Neurology 1999;53: Stewart R. Cardiovascular factors in Alzheimer s disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65: Suutama T, Ruoppila I. Iäkkäiden ihmisten tiedonkäsittelytoimintojen muutokset kahdeksan vuoden aikana testitulosten ja itsearviointien perusteella. Julkaisussa: Suutama T, Ruoppila J, Laukkanen P, toim. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn muutokset. Havaintoja Ikivihreät-projektin 8-vuotisesta seuruututkimuksesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 42, 1999, s Swan GE, DeCarli C, Miller BL, ym. Association of midlife blood pressure to late-life cognitive decline and brain morphology. Neurology 1998;51: Kognitiivinen ikääntyminen 1297

6 Vanhanen M, Koivisto K, Kuusisto J, ym. Cognitive function in an elderly population with persistent impaired glucose tolerance. Diab Care 1998;21: Waring SC, Rocca WA, Petersen RC, ym. Postmenopausal estrogen replacement therapy and risk of AD: a population-based study. Neurology 1999;52: West MJ, Coleman PD, Flood DG, ym. Differences in the pattern of hippocampal neuronal loss in normal ageing and Alzheimer s disease. Lancet 1994;344: Virsu V. Muisti ja älykkyys aivojen hermoverkoissa. Psykologia 1995;30: Ylikoski R, Ylikoski A, Erkinjuntti T, ym. White matter changes in healthy elderly persons correlate with attention and speed of mental processing. Arch Neurol 1993;50: SUSANNA TUOMAINEN, PsM, psykologi Kuopion yliopiston neurotieteiden ja neurologian laitos PL 1627, Kuopio Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi TUOMO HÄNNINEN, FT, psykologi KYS:n neurologian klinikka PL 1777, Kuopio Mitä opin 1. Miten ikääntyminen vaikuttaa yleensä kognitioon? A) Kielellinen päättelykyky heikkenee B) Kognitiivinen suoritus vaatii enemmän aikaa ja ponnistelua C) Mieleen palautus muistista on työläämpää D) Oppimiskyky katoaa 2. Mikä seuraavista on yleensä alkavan Alzheimerin taudin ensimmäisiä oireita? A) Äkillinen yleinen kognitiivinen heikkeneminen B) Ahdistuneisuus C) Muistin heikkeneminen D) Käytännön asioiden hoito ei enää onnistu 3. Miten koulutus vaikuttaa dementian ilmenemiseen? A) Koulutus ei mitenkään vaikuta dementian ilmenemiseen B) Korkeasti koulutetuilla ei dementiaa juuri esiinny C) Vähän koulutusta saaneet sairastuvat aina jossain vaiheessa dementiaan D) Korkeasti koulutetuilla dementian oireet ovat aluksi vaikeampia havaita Oikeat vastaukset sivulla

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka minna.rusanen@pkssk.fi Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn

Lisätiedot

Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen

Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen Katsaus Lievä kognitiivinen dementian varhaisena merkkinä Tuomo Hänninen ja Hilkka Soininen Normaaliinkin ikääntymiseen liittyy kognitiivisten toimintojen heikentymistä, mutta osalla ikääntyneistä muutokset

Lisätiedot

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Noora Kuosmanen Pro gradu Kansanterveystiede Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäkuu

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu,

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AINEISTO JA MENETELMÄT

AINEISTO JA MENETELMÄT 11.7.2008 12.2.2009 Sairaudet ja koulutus heikon kognitiivisen toimintakyvyn määrittäjinä 55 vuotta täyttäneillä naisilla ja miehillä JOHDANTO

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

KATSAUS. Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä. Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka

KATSAUS. Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä. Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka KATSAUS Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka Kliinisesti diagnosoitavaa Alzheimerin dementiaa edeltää pitkähkö vaihe, jossa potilaan eräät muistin osa-alueet

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Noora Scheinin, Nina Kemppainen ja Juha O. Rinne KATSAUS Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Alzheimerin taudin etiologia on edelleen tuntematon, mutta aivomuutoksia ajatellaan syntyvän jopa vuosikymmenien

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka

Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka Toni Seppälä, Sanna-Kaisa Herukka ja Anne M. Remes KATSAUS Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka Alzheimerin tauti (AT) on havaittavissa neuropatologisena etenevänä prosessina jo yli 20 vuotta ennen

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

1. TOM-PERUSVALMENNUS

1. TOM-PERUSVALMENNUS 1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli

Lisätiedot

Hajuaisti on jäänyt vähäiselle huomiolle

Hajuaisti on jäänyt vähäiselle huomiolle Katsaus Hajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen Kyky haistaa ja kyky tunnistaa hajuja heikentyvät jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa jopa ennen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä

Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä Neuropsykologin tutkimus päihdehäiriöiden yhteydessä Neuropsykologin tutkimuksen merkitys ja ajoittaminen päihdeongelmien kontekstissa Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Riskitekijöiden karsiminen ja suojatekijöistä huolehtiminen Mitä useampi riskitekijä omalle kohdalle osuu ja mitä pienempi osa suojatekijöistä

Lisätiedot

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät 2.11.2017 Hilkka Soininen Fokuksessa muistisairaudet Suomessa vuosikymmenien tutkimusperinne Muistisairauksien diagnostiikan

Lisätiedot

Muistisairaudet aiheuttavat kärsimystä. Kognitiivisten toimintojen muutokset mikä on ikääntymistä, mikä sairautta?

Muistisairaudet aiheuttavat kärsimystä. Kognitiivisten toimintojen muutokset mikä on ikääntymistä, mikä sairautta? VANHUUDEN VALLANKUMOUS KATSAUS TEEMA Eero Vuoksimaa Kognitiivisten toimintojen muutokset mikä on ikääntymistä, mikä sairautta? Kognitiivinen ikääntyminen kuuluu läpi elämän tapahtuviin muutoksiin muistissa

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian

Lisätiedot

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muistisairauksien ehkäisy elintapaintervention avulla: FINGER tutkimus Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti Kansaneläkelaitoksen tutkimusrahoitus

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Ikääntyvien kieli ja kommunikaatio. Normaalit ja patologiset ikääntymiseen liittyvät muutokset Terhi Hautala Maanantaiseminaari 7.4.

Ikääntyvien kieli ja kommunikaatio. Normaalit ja patologiset ikääntymiseen liittyvät muutokset Terhi Hautala Maanantaiseminaari 7.4. Ikääntyvien kieli ja kommunikaatio Normaalit ja patologiset ikääntymiseen liittyvät muutokset Terhi Hautala Maanantaiseminaari 7.4.2014 Tavallisimmat stereotypiat Yli 65-vuotiaat ovat vanhuksia Älykkyys

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli

Lisätiedot

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet

Lisätiedot

AGING, COGNITIVE ABILITY AND THE RISK OF DEMENTIA IN THE HELSINKI BIRTH COHORT STUDY

AGING, COGNITIVE ABILITY AND THE RISK OF DEMENTIA IN THE HELSINKI BIRTH COHORT STUDY AGING, COGNITIVE ABILITY AND THE RISK OF DEMENTIA IN THE HELSINKI BIRTH COHORT STUDY Ville Rantalainen Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication, Department of Psychology and Logopedics,

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) , 2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot