Dementia on ikääntyvän väestön määrän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dementia on ikääntyvän väestön määrän"

Transkriptio

1 Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset hoidettavat dementian syyt, kuten krooniset subduraalihematoomat. Magneettikuvauksella voidaan lisäksi todeta Alzheimerin taudille ominaiset kutistumismuutokset ohimolohkojen mediaalisissa rakenteissa, hippokampuksessa ja entorinaalisessa kuorikerroksessa. Tällä on merkitystä paitsi Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikassa myös eri dementioiden erotusdiagnostiikassa. Lewyn kappale -dementiassa kyseiset kutistumismuutokset puuttuvat ja frontotemporaalidementioissa atrofia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen muihin poimuihin. Vaskulaaridementioissa on keskeistä, että kuvantamisella pystytään osoittamaan valkean aineen degeneraatio, lakuunat ja kuorikerroksen infarktit. Dementia on ikääntyvän väestön määrän kasvaessa suuri haaste terveydenhuollolle. Suomessa siitä kärsii jo lähes ihmistä, ja lievempiä muistihäiröitä potevien luku on tätäkin suurempi. Muistihäiriö- ja dementiapotilaiden taudinmäärityksessä selvitetään, minkä tyyppinen ja asteinen mahdollinen kognitiivinen häiriö on. Toisella tasolla pyritään selvittämään oireen tarkka syy. Alzheimerin tauti (AT) on tavallisin dementoivista aivosairauksista. AT:n varhaisdiagnostiikkaa mutkistaa se, että oireet ovat monimuotoisia eivätkä suinkaan taudille spesifejä. Todennäköinen kliininen diagnoosi perustuukin useimmiten vähintään puoli vuotta kestävään seurantaan, jossa osoitetaan taudin etenevä luonne. Varhaisdiagnostiikka olisi kuitenkin entistäkin tärkeämpää, sillä AT:n etenemistä hidastavia lääkkeitä on markkinoilla ja uusien kehittely on pitkällä. Dementioihin liittyy myös muita kuin kognitiivisia oireita, pääasiassa neuropsykiatrisia tai motorisia. Monia näistä oireista pystytään pitämään hallinnassa asianmukaisella lääkehoidolla, jolloin potilaan mahdollisuudet viettää normaalia elämää ja välttää kallis laitoshoito paranevat. Täsmällinen diagnoosi voi myös lievittää sitä inhimillistä hätää, jota potilas ja hänen läheisensä kokevat sairauden aikana. Aivojen kuvantaminen on osa muistihäiriöja dementiapotilaan perustutkimusta. Sillä pyritään ensin sulkemaan pois hoidettavat kallonsisäiset dementian aiheuttajat, kuten normaalipaineinen hydrokefalia, kasvaimet, krooniset subduraalihematoomat ja valtimo-laskimoepämuodostumat. Tämän jälkeen etsitään yksittäisille dementiaan johtaville tiloille tunnusomaisia piirteitä, ja siinä magneettikuvauksen (MK) suurempi herkkyys ja tarkkuus tietokonetomografiaan (TT) verrattuna ovat parantaneet oleellisesti kuvausdiagnostiikan osuvuutta. Rakenteellisten kuvausmenetelmien (MK ja TT) lisäksi käytettävissä on toiminnallisia kuvantamismenetelmiä; yksifotoniemissiotomografia (SPECT), positroniemissiotomografia (PET) ja toiminnalliset magneettikuvaustekniikat (TMK) ja magneettispektroskopia (MS). Tässä katsauksessa paneudutaan kuvantamisen asemaan dementian varhaisessa taudinmäärityksessä. Duodecim 2000; 116:

2 Tavallinen ikääntyminen TT- ja magneettikuvauksessa Muistihäiriö- ja dementiapotilaiden neurokuvantamislöydökset tulee suhteuttaa muutoksiin, joita todetaan terveillä ikääntyvillä. Näitä ovat aivokammioiden, basaalisten aivonestesammioiden ja pinnallisten aivouurteiden leveneminen ja eriasteiset valkean aineen muutokset. Näiden muutosten määrällinen arviointi on ollut useimmiten visuaalista, semikvantitatiivista ja perustunut erilaisiin vertailukuva-atlaksiin. Suuressa, henkilöä käsittäneessä poikkileikkaustutkimuksessa todettiin, että sekä aivouurteet että aivokammiot levenevät iän myötä yli 65-vuotiailla mutta sekä kortikaalisen että sentraalisen atrofian aste säilyy yleensä vähäisenä vanhimmissakin ikäryhmissä (Yue ym. 1997). Aivokammioiden ja -uurteiden koon arviointi onnistuu yhtä hyvin TT- kuin magneettikuvista. Valkean aineen muutoksista on tässä numerossa erillinen artikkeli (Mäntylä ym.). Nämä muutokset voidaan jakaa kammionmyötäisiin ja syvässä valkeassa aineessa esiintyviin muutoksiin. MK:ssa valkean aineen muutokset näkyvät kirkassignaalisina T2- ja protonipainotteisissa magneettikuvissa, jotka ovat myös herkempiä niiden osoittamiseen kuin TT. T1-painotteisissa kuvissa ne joko eivät näy ollenkaan tai ovat niukkasignaalisempia. Ns. FLAIR-sekvenssissä (fluid attenuated inversion recovery) valkean aineen muutosten kontrastiero ympäröivään normaaliin valkeaan aineeseen ja mustana näkyviin aivokammioihin nähden on erityisen suuri. Valkean aineen muutoksetkin liittyvät tavalliseen ikääntymiseen (Erkinjuntti ym. 1994, Yue ym. 1997). Ne sijaitsevat tavallisesti pääasiassa periventrikulaarialueella symmetrisesti ja niiden määrä korreloi aivokammioiden kokoon. Yuen ym. (1997) aineistossa noin 35 %:lla vuotiaista ei joko todettu ollenkaan valkean aineen muutoksia tai ne olivat minimaalisia ja aivorunko oli normaali 81 %:lla. Varsinaisista infarkteista voidaan puhua, jos T2- tai protonipainotteisissa kuvissa kirkassignaalisina nähtävät valkean aineen leesiot ovat T1-painotteisissa kuvissa niukkasignaalisia muutoksia, likimain samanlaisen signaalin antavia kuin aivo-selkäydinneste. Näitä löydöksiä esiintyy subkliinisinä noin 33 %:lla ikääntyneistä, tavallisimmin tyvitumakkeiden alueella, ja niidenkin määrä korreloi ikävuosiin (Bryan ym. 1997). Toistaiseksi ei ole annettu suositusta siitä, mikä monista valkean aineen muutosten luokitusmenetelmistä sopisi parhaiten kliiniseen käyttöön (Scheltens ym. 1998). Alzheimerin taudin kuvantaminen AT aiheuttaa laaja-alaisen valikoivan hermosolukadon sisemmässä ohimolohkossa (entorinaalisessa kuorikerroksessa ja hippokampuksessa) ja kolinergisissä ratayhteyksissä aivojen etuosista kuorikerrokseen. AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jossa tunnusomaisia neuropatologisia vaiheita (transentorinaalinen, limbinen ja neokortikaalinen) vastaavat tyypilliset kliiniset oireet (oireeton, varhainen AT, lievä AT:n dementia jne). Mediaalisen ohimolohkon atrofiaa seuraa ohimolohkon neokortikaalinen ja myös yleinen sentraalinen ja kortikaalinen aivoatrofia, joka on asteeltaan vaikeampaa kuin normaaleilla ikääntyvillä (kuva 1). Valkean aineen muutokset eivät ole AT:n ominaispiirre, ja niiden aste on tyypillisesti kohtalainen tai niitä ei esiinny juuri ollenkaan (Erkinjuntti ym. 1994) (kuva 1). Niitä tavataan kuitenkin lievinä vanhemmilla AT-potilailla. AT:ssä kuvantamisen painopiste on sisemmässä ohimolohkossa. Ohimolohkon kuvantamisessa TT on epätyydyttävä vaihtoehto MK:hon verrattuna. Aksiaalinen leikesuunta kallonpohjasta syntyvine artefakteineen ja harmaan ja valkean aineen riittämätön kontrastiero tekevät anatomisen tarkastelun mahdottomaksi varsinkin entorinaalisen kuorikerroksen osalta, ja hippokampuskin jää epätarkaksi. MK:ssa tarvitaan riittävän ohuet koronaalisuuntaiset leikkeet, joissa harmaan ja valkean aineen ero on mahdollisimman hyvä. Tätä tarkoitusta palvelevat parhaiten T1-painotteiset kolmiulotteiset (3D) gradienttikaikusekvenssit (Soininen ym. 1994, Jack ym ja 1997, Laakso ym. 1995b, Juottonen ym. 1999). Entorinaalisen kuorikerroksen histologiaa vastaava radiologinen anatomia on kuvattu yk K. Partanen ym.

3 A B Kuva vuotiaan Alzheimer-potilaan tyypillinen magneettikuvauslöydös. A) Aksiaalisuuntaisista T2-painotteisista kuvista ilmenee, ettei valkean aineen muutoksia esiinny. Aivokammiot ja -uurteet ovat leventyneet sentraalisen ja kortikaalisen atrofian merkkinä. B) Koronaalisuuntaisissa T1-painotteisissa gradienttikaikukuvissa näkyy hippokampusten ja entorinaalisten kuorikerrosten molemminpuolinen kutistuminen sekä myös muun ohimolohkon ja aivojen yleinen atrofioituminen. sityiskohtaisesti vasta hiljattain (Insausti ym. 1998). Se on gyrus hippocampalista mediaalipuolella peittävä kuorikerros, jonka lateraalinen raja on sulcus collateraliksen seinässä ja pituus noin 2 cm amygdalan tasosta taaksepäin (kuva 2). Käytännössä sen takaraja on suunnilleen hippokampuksen runko-osan puolivälissä. Entorinaalikorteksin anatomiassa esiintyy vaihtelua mm. sulcus collateraliksen muodon ja syvyyden mukaan. Normaali ja eriasteisesti kutistunut entorinaalinen kuorikerros hippokampuksen pään kohdalta otetussa leikkeessä on esitetty kuvassa 2. Visuaalinen arvio entorinaalikorteksin kutistumisesta soveltui hyvin AT:n varhaisdiagnostiikkaan, joskaan normaali löydös ei sulkenut pois AT:n mahdollisuutta (Erkinjuntti ym. 1993). Hippokampus on entorinaalista kuorikerrosta kaksi kertaa pitempi, aksiaalisuunnassa katkaravun muotoinen rakenne ohimolohkosarven mediaalipuolella (kuvat 2 ja 3). Sen koon ja yleispiirteiden silmämääräistä arviointia helpottaa ympäröivien aivo-selkäydinnestetilojen tarkastelu, koska ne kaikki laajenevat hippokampuksen kutistuessa (kuvat 1 3). Hippokampuksen visuaalisella arvioinnilla koronaalisuuntai- sista kuvista on myös saavutettu hyvä tarkkuus AT:n diagnostiikassa, ja sen antama tulos korreloi hyvin työläämmän tilavuusmittauksen kanssa (Wahlund ym. 1999) Kuva 2. Hippokampuksen (nuoli) ja entorinaalisen kuorikerroksen (viiva) asteittainen kutistuminen. 1 = normaali, 2 = lievä, 3 = kohtalainen, 4 = huomattava kutistuminen. Myös ohimolohkon etuosien kutistuminen on havaittavissa. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka 1051

4 Kuva 3. Vasemmalla koronaalisuuntainen leike hippokampuksen runko-osan kohdalta, missä näkyy laajentunut ohimolohkosarvi, fissura choroidea (katkoviivanuoli), fissura transversa (nuolenpää), sekä fimbria hippocampi (pieni nuoli), joka erottaa em. likvoritilat ohimolohkosarvesta. Oikealla viisto aksiaalinen kuva noin 20 asteen negatiivisella kallistuksella kutistuneen hippokampuksen kohdalta. Siinä näkyvät em. likvoritilat lammikkona hippokampuksen päällä (nuolet). Tämä vastaa tietokonetomografiassa nähtävää löydöstä. Mikäli on tyytyminen TT:hen, on suositeltavaa tehdä kuvaus korkeintaan 5 mm paksuin leikkein, jotka ovat ohimolohkon pituusakselin suuntaisia, eli käyttäen noin 20 asteen negatiivista kallistusta. Silloin hippokampus näkyy kuvassa pitkin pituuttaan ja leventynyt fissura choroidea ja fissura transversa näkyvät parhaiten aivorungon ja ohimolohkosarven välissä hippokampuksen paikalla (kuva 3). AT:n diagnostiikassa on yritetty löytää yksinkertaista kvantitatiivista lineaarisiin tai pinta-alamittauksiin perustuvaa mittausmenetelmää nimenomaan ohimolohkon sisäosien atrofian arvioimiseksi, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi (Erkinjuntti ym. 1993, Laakso ym. 1995a ja 1998). Sen sijaan koronaalisuuntaisista 3D-magneettikuvista tehdyt hippokampuksen tilavuusmittaukset ovat olleet erittäin sensitiivisiä varhaisen AT:n diagnosoimisessa ja pystyneet erottamaan AT-potilaat verrokeista %:n tarkkuudella (Laakso ym. 1995b ja 1998, Jack ym. 1997). Entorinaalisen kuorikerroksen tilavuusmittauksien diagnostinen osuvuus ei ole yltänyt aivan hippokampusmittausten sensitiivisyyden ja spesifisyyden tasolle dementian diagnostiikassa (Frisoni ym. 1999, Juottonen ym. 1999). Vaikka hippokampusten tilavuuden määrittäminen on anatomisesti helppoa, sen kliininen soveltaminen ei ole aivan suoraviivaista. Tilavuusmääritykset tehdään käsin rajaamalla tietokoneen konsolilta peräkkäisistä mm:n paksuisista kolmiulotteisista leikkeistä, jotka ovat kohtisuorassa hippokampuksen pituusakselia vastaan. Tätä tarkoitusta palvelevia valmiita ohjelmia ei yleensä tule vakiovarusteina kuvauslaitteiden mukana. Kirjallisuudessa esitetyt luvut hippokampuksen normaaleista tilavuuksista vaihtelevat suuresti, eikä ole yleistä konsensusta siitä, miten saadut tilavuudet suhteutetaan pään kokoon. Näin ollen kunkin laitoksen pitäisi laatia ja kalibroida oma viiteaineistonsa, jos menetelmää halutaan soveltaa diagnostiseen käyttöön (Jack ym. 1995). Hippokampus ja ei-dementiatasoiset muistihäiriöt Sen lisäksi, että hippokampus on atrofioitunut jo varhain AT:ssä ja on suhteellisen resistentti ikääntymisen vaikutuksille, se säilyy normaalina erotusdiagnostisesti tärkeissä hyvänlaatuisissa muistihäiriöissä (Soininen ym. 1994, Laakso ym. 1998). Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on AT:n riskitila, jossa dementia kehittyy vuosittain %:lle (Hänninen ja Soininen 1999). Kliinisenä oireena on episodisen muistin häiriö (oppiminen heikentynyt, unohtaminen korostunut) ilman muita neuropsykologisia erityishäiriöitä henkilöllä, jonka sosiaaliset kyvyt ovat vielä hyvin säilyneet. Hippokampusatrofia on merkittävä tekijä ennustettaessa dementian puhkeamista lähivuosina henkilöillä, joilla on MCI:n diagnoosi (Jack ym. 1999). Vaskulaaristen dementioiden kuvantaminen Dementioita, jotka ovat seurausta erityyppisten verenkierron häiriöiden aiheuttamista aivokudoksen vaurioista, kutsutaan vaskulaarisiksi (VD). Kyse on heterogeenisesta ryhmästä oireyhtymiä, jotka ovat Suomessa toiseksi yleisimpiä syitä (20 30 %) dementiaan. VD:tä liittyy erityyppisiin aivoverenkierron häiriöihin, kuten aterotromboottiseen tai sydänperäiseen emboliseen aivoinfarktiin, lakuunainfarkteihin, valkean aineen iskemisiin vaurioihin ja aivoverenvuotoi K. Partanen ym.

5 hin, joiden tavallisimpia riskitekijöitä ovat verenpainetauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja diabetes (Pantoni ja Garcia 1995, Erkinjuntti ym. 1999a). VD:n päätyyppejä ovat 1) kortikaalinen VD eli multi-infarktidementia, 2) kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin aiheuttama dementia (strategic infarct dementia) ja 3) subkortikaalinen VD eli pienten verisuonten vaurion aiheuttama dementia (Pantoni ja Garcia 1995, Rockwood ym. 1999). Subkortikaalinen tyyppi edustaa %:a kaikista VD-tapauksista. Kortikaalinen VD liittyy joko aivojen päävaltimohaarojen täydellisiin, koko suonitusalueen käsittäviin tai vain pienempien perifeeristen suonihaarojen alueen mukaisiin infarkteihin (kuva 4). Rajoittunutkin infarkti kognition kannalta kriittisessä rakenteessa, kuten talamuksessa, gyrus angulariksessa tai capsula internan etuosan alueella, voi aiheuttaa VD:n. Iskeemisten mekanismien ja vaurioiden sijainnin moninaisuuden vuoksi kortikaalisen VD:n kliininen kuva on hajanainen. Subkortikaalinen VD liittyy syvien pienten perforoivien arteriolien muutoksiin ja niihin liittyviin lakuunainfarkteihin sekä valkean aivoaineen iskeemisiin vaurioihin. Subkortikaalinen VD sisältää kaksi perinteistä pienten aivoverisuonten muutosten aiheuttamaa tilaa: lakunaaritilan ja Binswangerin taudin (Erkinjuntti ym. 1999b). Vauriot vaikuttavat erityisesti ns. prefrontaalisiin subkortikaalisiin hermoratoihin, mikä selittää tilan kliiniset ominaispiirteet, dysartrisen puhehäiriön, apraktis-ataktisen kävelyhäiriön ja kulultaan vaihtelevan kognitiivisen hidastumisen, jossa toiminnan ohjauksen heikentyminen on muistihäiriötä selvempi piirre (Erkinjuntti 1999b). Aivojen MK:ssa nähdään tyypillisesti laajat juosteet sivukammioiden etu- ja takasarvien ympärillä, epäsäännölliset paksut juosteet kammioiden runko-osien myötäisesti ja syvässä valkeassa aineessa yhteen sulautuvia ja laaja-alaisia signaalinvoimistumia, jotka säästävät subkortikaalisia U-säikeitä (kuva 5) (Mäntylä ym., tässä numerossa), sekä lakuunainfarkteja (Erkinjuntti ym. 1999a, b). Sentraalinen ja kortikaalinen atrofia ovat yhteisiä piirteitä AT:n kanssa. Sen sijaan VD:hen Kuva 4. Kortikaalista vaskulaarista dementiaa sairastavan 70- vuotiaan miehen aivojen magneettikuvauslöydös. Aksiaalisuuntaiset likvorisuppressiokuvat (FLAIR), joissa näkyy oikealla sekä taaemman (valkea nuolenpää) että keskimmäisen aivovaltimon suonitusalueella (ohut nuoli) vanhat infarktit, oikealla syvien perforoivien haarojen vanha infarkti nucleus caudatuksessa (katkoviivanuoli) ja siihen liittyvä kammion seinämän myötäinen yhtenäinen signaalinvoimistuma valkeassa aineessa sekä vasemmalla yksittäinen syvän valkean aineen signaalinvoimistumaläiskä. Kuva 5. Subkortikaalista vaskulaarista dementiaa sairastavan potilaan T2-painotteinen aksiaalikuva kammiotason yläpuolelta. Valkeassa aineessa näkyy laaja yhteen sulautuva signaalinvoimistuma. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka 1053

6 ei välttämättä liity hippokampusatrofiaa, mutta sitäkin tavataan osalla potilaista toispuolisena, osalla molemminpuolisena (Laakso ym. 1996). Perinnöllisen CADASIL-oireyhtymän (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy) kliiniseen kuvaan kuuluvat aivohalvaukset, migreenin kaltaiset päänsärkykohtaukset ja dementian kehittyminen varhaisemmalla iällä, usein 40 ja 60 vuoden välillä. Kuvantamistutkimuksissa todetaan runsaat valkean aineen muutokset lakuunoineen ilman spesifisiä piirteitä. Ihobiopsia on hyödyllinen epäiltäessä CADASILia, koska siinä havaitaan samankaltaiset histologiset verisuonimuutokset kuin aivoverisuonissa (Davous 1998). Parkinsonin tauti ja dementiat, joihin liittyy parkinsonismi Parkinsonin tautiin liittyy dementia jopa yli 40 %:lla potilaista, kun taas Lewyn kappale -dementia (LKD) on AT:n jälkeen toiseksi tavallisin kortikaalinen dementiasairaus, jonka kliiniseen kuvaan kuuluvat parkinsonismi, aaltoileva kulku kognitiivisten kykyjen, tarkkaavaisuuden ja vireystilan osalta sekä visuaaliset hallusinaatiot (Oinas ym. 1998). Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa on erotusdiagnostisena nyrkkisääntönä, että jos ekstrapyramidaalioireet ovat kestäneet yli 12 kuukautta ennen dementian kehittymistä, kyseessä on todennäköisesti Parkinsonin tauti eikä LKD. Jos taas dementia ilmenee jo 12 kuukauden kuluessa parkinsonismioireiden ilmenemisestä, diagnoosina pitäisi olla mahdollinen LKD. Parkinsonin taudilla ei ole tyypillisiä TT- tai MK-löydöksiä. Siihen liittyvässä dementiassa hippokampus kutistuu samanasteisesti kuin AT:ssä (Laakso ym. 1996). LKD:n tunnistaminen on tärkeää oikean oireenmukaisen lääkehoidon valitsemiseksi, mutta radiologisesti tähänkään tautiin ei liity spesifisiä piirteitä. Potilailla esiintyy yleistä kortikaalista atrofiaa, ei oleellista valkean aineen tautia, ja ohimolohkon mediaaliosien atrofian vaikeusaste on AT:n ja normaalin vanhuusväestön väliltä (Oinas ym. 1998, Barber ym. 1999). Mikäli kliininen kuva on sopiva ja radiologisissa tutkimuksissa ei todeta mitään merkkejä ohimolohkon mediaaliosien atrofiasta, tämä tukee LKD-diagnoosia (Barber ym. 1999). A B * * Kuva 6. Frontotemporaalidementiapotilaan magneettikuvauslöydös. A) Koronaalisuuntaisissa T1-painotteisissa leikkeissä näkyy otsa- ja ohimolohkojen molemminpuolinen kutistuminen. Sylviuksen uurteet ovat hyvin leveät, minkä lisäksi potilaalla on myös isot aivokammiot sentraalisen atrofian merkkeinä. B) Aksiaalisuuntaisissa T2-painotteisissa (*) leikkeissä näkyvät lisäksi sivukammioiden myötäiset ja syvän valkean aineen kirkkaat signaalinvoimistumat K. Partanen ym.

7 Frontotemporaaliset degeneraatiot Frontotemporaaliset degeneraatiot ovat kolmanneksi yleisin kortikaalisen dementoivan sairauden muoto AT:n ja LKD:n jälkeen. Käsite sisältää mm. aiemmin Pickin tautina tunnetun frontaalisen dementian muodon. Hiljattain esitellyn konsensusjaon mukaan frontotemporaaliset degeneraatiot voidaan jakaa frontotemporaaliseen dementiaan, etenevään afasiaan ja semanttiseen dementiaan, jotka alkavat yleensä varhaisemmassa iässä kuin AT (Neary ym. 1998). Frontotemporaalidementiassa persoonallisuusmuutokset, sosiaalisen käyttäytymisen häiriöt sekä puheen onttous ja sisällöllinen hajanaisuus ovat keskeisiä, kun taas muistitoiminnat ovat suhteellisesti paremmin säilyneet. Aivojen kuvantamislöydöksenä on vahva molemminpuolinen ja tavallisesti symmetrinen otsalohkojen ja ohimolohkojen etuosien atrofia (kuva 6), jota ei kuitenkaan välttämättä esiinny taudin varhaisvaiheissa (Neary ym. 1998). Hippokampus kutistuu vähemmän kuin AT:ssä, kun taas entorinaalisen kuorikerroksen atrofia on samanlaista sekä frontotemporaalisessa dementiassa että AT:ssä (Frisoni ym. 1999). Etenevässä afasiassa kieliopin hallinta, ääntäminen ja sanojen löytäminen ovat vaikeutuneet puheen tuotossa lisää, mutta muita kognitiivisia häiriöitä ei esiinny. Tässä atrofia on useimmiten selvästi epäsymmetristä, nimenomaan vasempaan frontotemporaalilohkoon painottunutta (kuva 7). Semanttisessa dementiassa puhe sujuu teknisesti, ongelma on nimeämisessä ja sanojen ymmärtämisessä. Ohimolohkojen etuosat, varsinkin neokorteksi ja siinä gyrus temporalis inferior ja medius ovat molemmin puolin atrofioituneet (kuva 8). On huomattava, että frontotemporaalisissa lohkodegeneraatiosairauksissa tyypillisten kuvantamislöydösten puuttuminen ei kuitenkaan sulje pois taudin mahdollisuutta (Neary ym. 1998). Kuva 7. Etenevää afasiaa sairastavan 60-vuotiaan naisen magneettikuvauslöydös. Koronaalisuuntaisessa T1-leikkeessä näkyy selvästi vasemmalle painottuva otsa- ja ohimolohkon atrofia Sylviuksen uurteen ympärillä. * A B Kuva 8. Semanttista dementiaa ja muistihäiriöitä sairastavan 60-vuotiaan naisen magneettikuvauslöydös. A) Aksiaalisuuntaiset T2-painotteiset kuvat. B) Koronaalisuuntaiset T1-painotteiset kuvat. Potilaalla on todettavissa vahva ohimolohkon etuosien atrofia, sisemmän ohimolohkon atrofia ja myös yleistä sentraalista ja kortikaalista atrofiaa. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka 1055

8 Muiden dementiaa aiheuttavien tilojen kuvantamisesta Creutzfeldt Jakobin tauti (CJT) on harvinainen neurodegeneratiivinen sairaus, jota luonnehtivat nopeasti kehittyvä etenevä dementia, myoklonus ja ataksia sekä piikkiaaltokompleksit EEG:ssä. Potilaat menehtyvät tautiin tavallisesti jo vuoden kuluessa oireiden alkamisesta. CJT kuuluu spongiformisten enkefalopatioiden ryhmään, ja sen aiheuttaa epänormaalin prioniproteiinimuodon kerääntyminen harmaaseen aivokudokseen. TT pystyy osoittamaan vain taudin loppuvaiheessa kehittyneen yleisen kortikaalisen atrofian. Tavallisin MK-löydös on T2-kuvissa nähtävä signaalinvoimistuma nucleus caudatuksessa, globus palliduksessa ja putamenissa (Bahn ym. 1997) ja varianttimuodossa oksipitaalialueella (Urbach ym. 1998). Diffuusiokuvissa tämä basaalitumakkeiden poikkeavuus näkyy jo ennen T2-kuvissa havaittavaa ilmiötä (Bahn ym. 1997). Vasta aivobiopsia antaa varman diagnoosin, mutta tämän toimenpiteen ja ruumiinavauksen varotoimenpiteet edellyttävät, että diagnoosia osataan epäillä. Normaalipaineinen hydrokefalia (NPH) on monessa mielessä erotusdiagnostinen ongelma. Klassiset kliiniset avainpiirteet ovat apraktisataktiset kävelyhäiriöt, virtsainkontinenssi ja muistihäiriöt eriasteisina yhdistelminä. Radiologisissa tutkimuksissa NPH-epäily herää usein pelkästään aivokammioiden koon perusteella, jolloin pulmana on erottaa sentraalinen atrofia hydrokefaluksesta. NPH:ssa ohimolohkosarvien pitäisi olla myös huomattavan laajat ja aivouurteiden lytyssä eli suhteettoman pienet. Toisaalta voidaan kuitenkin todeta paikallista kortikaalista atrofiaa. T2- ja protonipainoitteisissa magneettikuvissa näkyy epätavallisen voimakas selkäydinnestevirtauksen aiheuttama signaalikato neljännessä aivokammiossa, akveduktissa ja foramen interventricularen ympärillä (Bradley ym. 1996). Varmaan diagnoosiin päästään vasta kammiopaineen mittauksella, mutta kaikki potilaat eivät hyödy suntista, mikä voi liittyä samanaikaiseen AT:hen. NPH:ta epäiltässä normaali hippokampus viittaa vahvasti primaariseen NPH:hon ilman samanaikaista AT-patolo- giaa, ja sillä voi myös olla ennustearvoa hoidon kannalta (Savolainen ym. 2000). Neuropsykiatrisista erotusdiagnostisesti tärkeistä tiloista yksi keskeinen on depressiivinen pseudodementia, jota voidaan pitää myös hyvänlaatuisena muistihäiriönä ja johon ei liity hippokampusatrofiaa (O Brien ym. 1994). Aivojen toiminnalliset kuvaukset dementian varhaisdiagnostiikassa Aivojen toiminnallisista kuvausmenetelmistä aivoverenkiertoa mittaavan SPECTin mahdollisuuksia on tutkittu eniten dementiadiagnostiikassa. AT-potilailla vähentyneen perfuusion löydös painottuu temporoparietaalialueille useimmiten molemmin puolin, kun taas frontotemporaalisissa lohkodegeneraatioissa löydös painottuu aivojen etuosiin (Talbot ym. 1998). Vaskulaaridementiassa on tyypillistä läiskäinen hypoperfuusiolöydös (Talbot ym. 1998). SPECT voi auttaa AT:n erottamisessa frontotemporaali- ja vaskulaaridementiasta mutta ei muussa dementiatautien erotusdiagnostiikassa (Talbot ym. 1998). Lisäksi verrokkien ja AT-potilaiden SPECT-löydöksissä on päällekkäisyyttä (Müller ym. 1999). SPECT ei korvaa dementiadiagnostiikassa rakenteellista kuvantamista, mutta lisätestinä sillä on kliinistä käyttöä valikoiduissa erotusdiagnostisissa ongelmatapauksissa (Müller ym. 1998, Talbot ym. 1998). MK:n mahdollisuudet ulottuvat rakenteellista kuvantamista pitemmälle, mikäli vahvakenttälaite on varustettu»echo planar»-kuvausta ja protonispektroskopiaa varten. Perfuusiopainotteinen MK mittaa mikroskooppista suhteellista kudostason veritilavuutta (rcbv), ja sitä voidaan verrata sikäli anniltaan SPECTiin dementiadiagnostiikassa (Lev ja Rosen 1999). Diffuusiopainotteinen MK tarjoaa vielä uuden fysiologisen menetelmän, ja periaatteessa AT:n ja muiden dementioiden histopatologiset muutokset voisivat heijastua myös vesimolekyylien vapaaseen liikkuvuuteen. Alustavia tuloksia onkin esitetty AT:ssä ohimolohkon (Hanyu ym. 1998) ja VD:ssä laajemmin valkean aineen diffuusiokertoimien muutoksista (Hanyu ym. 1999). Diffuusiopainotteisen MK:n varsinainen kliininen 1056 K. Partanen ym.

9 käyttöalue on kuitenkin hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikassa. Magneettispektroskopia on MK:ta vanhempi menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden mitata aivojen biokemiaa in vivo, mutta sen käyttö on vakiintumatonta dementian diagnostiikassa. AT:ssä on raportoitu esiintyvän suuria myoinositolipitoisuuksia, millä saattaa olla erotusdiagnostista merkitystä (Rai ym. 1999). PET on osoittanut aivokuoren perusaineenvaihdunnan heikentyneen AT:ssä, minkä lisäksi alueelliset muutokset sokeriaineenvaihdunnassa painottuvat temporoparietaalielueelle (Mielke ym. 1998). Löydökset saattavat edeltää kliinisen dementian ilmaantumista. PET:tä on käytetty myös aktivaatio- ja reseptoritutkimuksiin dementiataudeissa (Mielke ym. 1998), mutta ymmärrettävästi kyseessä on vain tutkimustyöhön sovellettava menetelmä. Lopuksi Taulukko 1. Eri dementiamuotojen tyypillisimmät kuvantamislöydökset. Dementiamuoto Alzheimerin tauti Vaskulaaridementia Lewyn kappale -dementia Frontotemporaalidementia Etenevä afasia Semanttinen dementia Parkinson-dementia Creutzfeldt Jakobin tauti Löydökset Hippokampuksen ja entorinaalikorteksin kutistuminen ensin Yleinen sentraalinen ja kortikaalinen atrofia Valkea aine kuten tavallisessa ikääntymisessä Runsaat valkean aineen muutokset, lakuunat tai jäljet aivokuoren infarkteista; puuttuminen sulkee pois Yleinen aivoatrofia; sisemmän ohimolohkon atrofian puuttuminen tukee Otsa- ja ohimolohkon molemminpuolinen atrofia Atrofia Sylviuksen uurteen alueella vasemmalla Ohimolohkon etuosien atrofia Yleinen aivoatrofia Basaalitumakkeiden signaalinvoimistumat diffuusio- ja T2- kuvissa ensin, yleinen atrofia kehittyy myöhemmin Eri dementiamuodoille ominaiset kuvantamislöydökset on koottu taulukkoon 1. Kliinisiin tietoihin yhdistettynä löydöksistä saa suuntaa antavaa erotusdiagnostista apua. Päällekkäisyyttä esiintyy, ja moni dementian ensioireista kärsivä mahtuu aivojen kuvantamislöydösten osalta normaalivaihtelun rajoihin. Koska sisemmän ohimolohkon rakenteiden kuten hippokampuksen ja entorinaalikuoren hyvä anatominen kuvaaminen on keskeistä varhaisdementian kuvantamisdiagnostiikassa AT:n yleisyyden tähden, voidaan MK:ta pitää ensisijaisena menetelmänä TT:hen verrattuna. Saatavuus ei ole ongelma, koska magneettikuvauslaitteet ovat levinneet keskussairaalatasolle, minkä lisäksi yksityiset MK-yritykset lisäävät tarjontaa kattavaksi ympäri maata. T1-painotteinen koronaalisuuntainen 3D-kuvaus antaa parhaan tuloksen, ja se on tehtävissä kaikilla nykyaikaisilla laitteistoilla. Yleiskuvan saamiseksi sekä valkean aineen muutosten, lakuunoiden ja infarktien toteamiseksi tuttu aksiaalinen T2- ja protonipainotteinen sekvenssi ovat tarpeen. Samasta syystä FLAIR on suositeltava lisä. Näiden kolmen perussekvenssin kuvausaika rajoittuu noin minuuttiin. Osa dementiapotilaista ei jaksa eikä muista pysyä paikallaan näin kauan, jolloin voidaan turvautua ultranopeisiin T2- tai»echo planar» -sekvensseihin. Näillä saadaan T2-painotteinen kuvaus tehtyä nopeasti aksiaali- ja koronaalisuunnassa kuvan laadun kustannuksella. MK:ssa on luonnollisesti otettava huomioon tutkimuksen yleiset vasta-aiheet ja se, että kuvausympäristö on vaativa hämmentyneelle dementiapotilaalle. TT on nopea, hyvin siedetty ja halpa aivojen kuvausmenetelmä, jonka vakavimpana rajoituksena on dementiapotilaiden osalta ohimolohkon arvioinnin vaikeus. TT riittää pääasiassa neurokirurgisesti hoidettavien kallonsisäisten dementiaa aiheuttavien tautien toteamiseen. Uusien monidetektorilaitteiden myötä spiraalikuvauksen ja rekonstruktiokuvien käyttö aivojenkin TT-kuvauksessa tulee todennäköisesti lisääntymään. Aksiaalinen leikesuunta kallistuksineenkaan ei silloin ole samalla tavoin rajoittava, mutta harmaan ja valkean aineen ero tuskin paranee fysikaalisten syiden vuoksi niin paljon, että MK:n ylivoimaisuus olisi uhattuna. Toiminnallisten kuvantamismenetelmien sovellukset rajoittuvat dementiadiagnostiikassa nykyään tutkimustyöhön. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka 1057

10 Kirjallisuutta Bahn MM, Kido DK, Lin W, Pearlman AL. Brain magnetic resonance diffusion abnormalities in Creutzfeldt-Jakob disease. Arch Neurol 1997;54: Barber R, Gholkar A, Scheltens P, Ballard C, McKeith IG, O Brien JT. Medial temporal lobe atrophy on MRI in dementia with Lewy bodies. Neurology 1999;52: Bradley WG Jr, Scalzo D, Queralt J, Nitz WN, Atkinson DJ, Wong P. Normal-pressure hydrocephalus: evaluation with cerebrospinal fluid flow measurements at MR imaging. Radiology 1996;198: Bryan RN, Wells SW, Miller TJ, ym. Infarctlike lesions in the brain: prevalence and anatomic characteristics at MR imaging of the elderly data from the Cardiovascular Health Study. Radiology 1997;202: Davous P. CADASIL: a review with proposed diagnostic criteria. Eur J Neurol 1998;5: Erkinjuntti T, Lee DH, Gao F, ym. Temporal lobe atrophy on magnetic resonance imaging in the diagnosis of early Alzheimer s disease. Arch Neurol 1993;50: Erkinjuntti T, Fuqiang G, Lee DH, Eliasziw M, Merskey H, Hachinski VC. Lack of difference in brain hyperintensities between patients with early Alzheimer s disease and control subjects. Arch Neurol 1994;51: Erkinjuntti T, Bowler JV, DeCarli C K, ym. Imaging of static brain lesions in vascular dementia: implications for clinical trials. Alzheimer Dis Assoc Disord 1999(a);13 Suppl 3:S Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L HC, ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 1999(b), (painossa). Frisoni GB, Laakso MP, Beltramello A, ym. Hippocampal and entorhinal cortex atrophy in frontotemporal dementia and Alzheimer s disease. Neurology 1999;52: Hanyu H, Sakurai H, Iwamoto T, ym. Diffusion-weighted MR imaging of the hippocampus and temporal white matter in Alzheimer s disease. J Neurol Sci 1998;156: Hanyu H, Imon Y, Sakurai H, ym. Regional differences in diffusion abnormality in cerebral white matter lesions in patients with vascular dementia of the Binswanger type and Alzheimer s disease. Eur J Radiol 1999;6: Hänninen T, Soininen H. Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Duodecim 1999;115: Insausti R, Juottonen K, Soininen H, ym. MR imaging volumetric analysis of the human entorhinal, perirhinal, and temporopolar cortices. Am J Neuroradiol 1998;19: Jack CR Jr, Theodore WH, Cook M, McCarthy G. MRI-based hippocampal volumetrics: data acquisition, normal ranges, and optimal protocol. Magn Reson Imaging 1995;13: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Medial temporal atrophy on MRI in normal aging and very mild Alzheimer s disease. Neurology 1997; 49: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Prediction of AD with MRI-based hippocampal volume in mild cognitive impairment. Neurology 1999;52: Juottonen K, Laakso MP, Partanen K, Soininen H. Comparative MRI analysis of the entorhinal cortex and hippocampus in diagnosing Alzheimer s disease. Am J Neuroradiol 1999;20: Laakso M, Soininen H, Partanen K, ym. The interuncal distance in Alzheimer s disease and age-associated memory impairment. Am J Neuroradiol 1995(a);16: Laakso MP, Soininen H, Partanen K, ym. Volumes of hippocampus, amygdala and frontal lobes in the MRI-based diagnosis of early Alzheimer s disease: correlation with memory functions. J Neural Transm Park Dis Dement Sect 1995(b);9: Laakso MP, Riekkinen P Jr, Partanen K, ym. Hippocampal volumes in Alzheimer s disease, Parkinson s disease with and without dementia and in vascular dementia: an MRI study. Neurology 1996; 46: Laakso MP, Soininen H, Partanen K, ym. MRI of the hippocampus in Alzheimer s disease: sensitivity, specificity and analysis of the incorrectly classified subjects. Neurobiol Aging 1998;19: Lev MH, Rosen B. Clinical applications of intracranial perfusion MR imaging. Neuroimagin Clin of N Am 1999;9: Mielke R, Kessler J, Szelies B, Herholz K, Wienhard, Heiss W-D. Normal and pathological aging findings of positron-emission-tomography. J Neural Transm 1998;105: Müller H, Möller H-J, Stippel A, ym. SPECT patterns in probable Alzheimer s disease. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 1999;249: Neary D, Snowden JS, Gustafson, ym. Frontotemporal lobar degeneration. A consensus on clinical diagnostic criteria. Neurology 1998; 51: O Brien JT, Desmond P, Ames D, Schweitzer I, Tuckwell V, Tress B. The differentiation of depression from dementia by temporal lobe magnetic resonance imaging. Psychol Med 1994;24: Oinas M, Polvikoski T, Sulkava R, Paetau A, Haltia M. Lewyn-kappale dementia. Duodecim 1998;114: Pantoni L, Garcia JH. The significance of cerebral white matter abnormalities 100 years after Binswanger s report. Stroke 1995;26: Rai GS, McConnell JR, Waldman A, Grant D, Chandry M. Brain proton spectroscopy in dementia: an aid to clinical diagnosis. Lancet 1999;353: Rockwood K, Bowler J, Erkinjuntti T, Hachinski V, Wallin A. Subtypes of vascular dementia. Alzheimer Dis Assoc Disord 1999;13 Suppl 3:S Savolainen S, Laakso MP, Paljärvi L, ym. MR imaging of the hippocampus in normal pressure hydrocephalus: correlations with cortical Alzheimer pathology. Am J Neuroradiol 2000;21: Scheltens P, Erkinjuntti T, Leys D, ym. White matter changes on CT and MRI: an overview of visual rating scales. Eur Neurol 1998;39:80 9. Soininen HS, Partanen K, Pitkänen A, ym. Volumetric MRI analysis of the amygdala and the hippocampus in subjects with age-associated memory impairment: correlation to visual and verbal memory. Neurology 1994;44: Talbot PR, Lloyd JJ, Snowden JS, Neary D, Testa HJ. A clinical role for 99m Tc-HMPAO SPECT in the investigation of dementia? J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;64: Urbach H, Klisch J, Wolf HK, Brechtelsbauer D, Gass S, Solymosi L. MRI in sporadic Creutzfeldt-Jakob disease: correlation with clinical and neuropathological data. Neuroradiology 1998;40: Wahlund L-O, Julin P, Lindqvist J, Scheltens P. Visual assessment of medial temporal lobe atrophy in demented and healthy control subjects: correlation with volumetry. Psychiatry Res 1999;90: Yue NC, Arnold AM, Longstreth WT Jr, ym. Sulcal, ventricular, and white matter changes at MR imaging in the aging brain: data from the cardiovascular health study. Radiology 1997;202:33 9. *** Kiitokset tri Päivi Hartikaiselle frontotemporaalidementiapotilaiden ja tri Merja Hallikaiselle vaskulaaridementiapotilaan etsimisestä ja FL Pauli Vainiolle kuvien valmistamisesta. KAARINA PARTANEN, dosentti, osastonylilääkäri KYS:n kliinisen radiologian osasto PL 1777, Kuopio MIKKO LAAKSO, Suomen Akatemian tutkijatohtori HILKKA SOININEN, ma. professori KYS:n neurologian klinikka PL 1777, Kuopio TIMO ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n neuroklinikka PL 300, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta?

Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta? Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Biomedicum 19.5.2016 Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta? Ritva Vanninen Professori, kliininen radiologia Neuroradiologian dosentti Muistisairauksien

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Tapausselostus Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Esko Kinnunen, Antti Brander ja Anders Paetau Sporadinen Creutzfeldt Jakobin tauti (CJD) on nykyään yleisin ihmisen prionitaudeista,

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

MUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Dementia ja depressio

Dementia ja depressio Neuropsykiatria Kati Juva Dementia ja depressio Depressio ja dementia ovat molemmat yleisiä tiloja vanhuusiässä. Niiden oireet ovat usein samankaltaisia: haluttomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Noora Scheinin, Nina Kemppainen ja Juha O. Rinne KATSAUS Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Alzheimerin taudin etiologia on edelleen tuntematon, mutta aivomuutoksia ajatellaan syntyvän jopa vuosikymmenien

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 %

Epilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 % Aivojen kuvantaminen Juhani Partanen, Kaarina Partanen, Aarne Ylinen, Esa Mervaala, Eila Herrgård ja Matti Vapalahti Epilepsiapesäke paikannetaan nykyisin usean kliinisen erikoisalan yhteistyönä. Tavoitteena

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten tauti Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu,

Lisätiedot

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ 1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot

Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot