Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle?
|
|
- Ada Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laura Airas NÄIN HOIDAN Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle? Aivojen magneettikuvauksen yleistyminen lisää sattumalöydöksenä todettujen aivomuutosten määrää. Tämä koskee myös aivojen valkean aineen demyelinaatioon sopivia muutoksia. Demyelinaatiomuutoksilla tarkoitetaan useimmiten aivokammioiden ympäristössä tai takakuopassa esiintyviä tulehduksellisia T2-sekvenssillä signaalinvoimistumina näkyviä pesäkemuutoksia, joihin liittyy hermosolujen demyelinaatio ja jotka yleisimmin liittyvät MS-tautiin. Plakkilöydös pitää suhteuttaa potilaan ikään, muihin sairauksiin, aiempaan oire historiaan ja kliinisen neurologisen tutkimuksen tuloksiin. Pelkän magneettikuvauslöydöksen perusteella ei MStautia voi diagnosoida. Löydöksen merkitystä arvioitaessa plakkien koko, määrä ja jakauma tulee ottaa huomioon. Jos MS-taudille tyypillisiä plakkeja on merkittävä määrä, on kliininen jatkoseuranta tarpeen. Uuden neurologisen oireen mahdollinen ilmaantuminen on todennäköinen merkki MS-taudin puhkeamisesta. Aivojen magneettikuvaus (MK) on erinomainen menetelmä perehtyä aivojen saloihin, olipa kyse sitten aivosairauksien diagnostiikasta tai tieteellisestä tutkimuksesta. Siihen ei liity säderasitusta eikä se ole kivulias tai muuten vaarallinen tutkimus. Aivojen MK onkin yleistynyt: v TYKS:n kuvantamiskeskuksessa tehtiin kuvausta ja vuonna 2007 määrä oli jo (A. Alanen, suullinen tiedonanto). Kuvausten lisääntyessä ja tekniikoiden parantuessa mm. tehokkaampiin 3 teslan koneisiin siirtymisen myötä myös sattumalöydöksiä havaitaan useammin. Useimmiten sattumalöydös pään magneettikuvassa on hyvänlaatuinen. Kaikkein yleisin on poskiontelon tulehdus (Vernooij ym. 2007). Iäkkäillä aivo verenkierron häiriöstä johtuva aivomuutos on tavallinen sattumalöydös. Vernooij ym. (2007) totesivat 2 000:n yli 45-vuotiaan (keskimääräinen ikä 63,3 v) henkilön väestöpohjaisessa otoksessa 7,2 %:lla verenkiertohäiriöiden merkkejä aivoissa. Nuoremmilla sattumalta todettujen aivomuutosten esiintyvyys on huomattavasti vähäisempi (Katzman ym. 1999). T2-kuvissa signaalinvoimistumina näkyvien aivojen valkean aineen muutosten taustalla voi olla lukuisa määrä erilaisia syitä (taulukko 1). Kliinikon tehtäväksi jää selvitellä löydöksen merkitys suhteuttamalla se potilaan ikään, muihin sairauksiin, aiempaan oireiluun sekä kliinisen neurologisen tutkimuksen ja laboratoriotutkimusten tuloksiin. Aivojen magneettikuvauslöydöksen merkitystä arvioitaessa myös muutosten koko, määrä ja jakauma tulee ottaa huomioon. Aivojen demyelinaatioon sopivat muutokset MK-termistössä demyelinaatiomuutoksilla tarkoitetaan yleensä tulehduksellisia T2- sekvenssillä signaalinvoimistumina näkyviä pesäkemuutoksia, joihin liittyy hermosolujen demyelinaatio. Ne voivat liittyä erilaisiin tulehdussairauksiin, kuten neuroborrelioosiin tai neurosarkoidoosiin, mutta useimmiten 1201 Duodecim 2009;125:1201 7
2 NÄIN HOIDAN Taulukko 1. T2-magneettikuvauksessa havaittavien val kean aineen signaalinvoimistumien erotusdiagnostiikka. Löydöksen luonne Hypoksinen/ iskeeminen Tulehdus Infektio Toksinen/ metabolinen Traumaattinen Perinnöllinen Normaali 1202 Tautitila Ateroskleroosi, amyloidiangiopatia, diabeettinen mikroangiopatia, hypertensio, migreeni Multippeliskleroosi Neuromyelitis optica (Devicin tauti) Akuutti disseminoitunut enkefalomyelopatia (ADEM) Vaskuliitti: SLE, Behçetin tauti, Sjögrenin syndrooma Sarkoidoosi Tulehduksellinen suolistosairaus (Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia) HIV, syfilis, borrelioosi, parasiitti-infektio Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) Häkämyrkytys, B 12 -vitamiinin puutos Alkoholienkefalopatia Aivosillan sentraalinen myelinolyysi Marchiafava Bignamin oireyhtymä Traumaattinen aksonivaurio Sädehoito Metaboliset häiriöt Virchow Robinin perivaskulaaritilat Epäspesifiset pistemäiset muutokset taustalta löytyy multippeliskleroosi, jolloin muutoksista voidaan käyttää myös nimitystä MS-plakki. Tyypilliset MS-plakit sijaitsevat aivojen valkeassa aineessa aivokammioiden ympäristössä aivokuoren vieressä tai takakuopan alueella. Ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita ja tehostuvat aktiivivaiheessa varjoaineella. Katzmann ym. (1999) totesivat valkean aineen plakkeja terveiden, keskimäärin 30-vuotiaiden aineistossa kolmella tuhannesta. Ruumiinavauksessa sattumalta todettujen demyelinaatiomuutosten esiintymistaajuudeksi on arvioitu noin 1/500 (Gilbert ja Sadler 1983). Ei siis ole tavatonta, että esimerkiksi päänsäryn takia aivojen magneettikuvauksessa käyneen potilaan aivojen valkeassa aineessa havaitaan demyelinaatiomuutoksia ilman, että potilaalla esiintyisi tähän liittyviä oireita. MS-tauti on ylivoimaisesti yleisin tulehduksellinen aivosairaus kaikissa ikäluokissa, ja demyelinaatiolöydös aivojen magneettikuvassa vie ajatukset MS-tautiin. Mikä on sattumalöydöksenä havaitun demyelinaatiolöydöksen merkitys? Mitä kerron potilaalle joka mahdollisesti on jo saanut käteensä MK-lausunnon (ja kuvat sisältävän CD:n), googlannut sanalla demyelinaatio ja saanut alle sekunnissa satoja osumia, jotka sisältävät sanan MS-tauti? MS-taudin luonne Käypä hoito suositus määrittelee multippeliskleroosin hajapesäkkeiseksi keskushermoston sairaudeksi, jonka oireet aiheutuvat suoranaisesta hermokudoksen vauriosta (demyeli naatio ja aksonivaurio) tai kemiallisten tuleh duksen välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin (MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus: Käypä hoito suositus 2006). Multippeliskleroosi luokitellaan autoimmuunitauteihin. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä immuunijärjestelmän solut hyökkäävät keskushermoston myeliinin rakenneproteiineja vastaan ja aikaansaavat tulehduspesäkkeiden synnyn. MS-tauti on dynaaminen prosessi, jossa tulehduspesäkkeitä muodostuu ja korjaantuu keskushermostossa jatkuvasti. Se diagnosoidaan tautiin sopivien kliinisten oireiden ja löydösten perusteella keskimäärin 30 vuoden iässä. Taudin puhkeamisajankohta on yleensä mahdotonta määrittää tarkasti, koska osa (ensimmäisistäkin) pesäkkeistä sijaitsee sellaisilla alueilla, että ne eivät välttämättä aiheuta kliinisiä oireita vaikka ovat havaittavissa MK:ssa. Siten on mahdollista, että keskushermostossa on MS-taudille tyypillisiä tulehdusmuutoksia vuosienkin ajan ennen kuin plakki osuu oireita aiheuttavalle alueelle, jolloin tauti nousee pintaan ja diagnoosi voidaan tehdä (KUVA 1). Oireita edeltävää ajanjaksoa kutsutaan subkliiniseksi MS-taudiksi. Se voidaan todeta varmasti vasta jälkikäteen, kun MS-diagnoosi on varmistunut kliinisten oireiden puhkeamisen jälkeen. Alkavan MS-taudin yleisin muoto (80 85 %) on aaltomainen (relapsoiva remittoiva tauti), jossa oirejaksot (pahenemisvaihe, relapsi) vuorottelevat oireettomien tai vähäoireisten L. Airas
3 Subkliininen MS KEO RRMS SPMS Kliininen relapsi Aivoatrofia Aivomuutosten kokonaisvolyymi McDonaldin kriteerien mukainen MS Poserin kriteerien mukainen kliinisesti varma MS Magneettikuvauksessa havaittujen plakkien määrä Kuva 1. Multippeliskleroosin kehittyminen. Nuolet osoittavat tulehdusaktiivisuuden määrää. Punaisen katkoviivan yläpuolelle ulottuvat nuolet kuvaavat kliinisesti havaittavia oireita (relapsit). KEO = kliinisesti eriytynyt oireyhtymä, RRMS = relapsoiva remittoiva MS, SPMS = sekundaarisesti progredioiva MS, jossa toimintakyky heikkenee tasaisesti mutta lisäksi saattaa esiintyä relapseja. kanssa. Tyypillisimmillään pahenemisvaihe neurologisine oireineen (alussa usein näköhermon tulehdus, tunto-oireet tai kaksoiskuvat) kestää muutamia viikkoja ja ohittuu sitten itsestään (tai kortiko steroidihoidon nopeuttamana). Pahenemisvaiheiden esiintymistaajuus vaihtelee taudin aktiivisuuden mukaan. Tavanomainen määrä on yhdestä (rauhallinen tauti) neljään (aktiivinen tauti) relapsia vuodessa. Pieni osa (noin 15 %) MS-tautitapauksista alkaa tasaisesti etenevin oirein (primaaristi etenevä MS). MS-taudin diagnostiikka ja magneettikuvauslöydökset Vanhat ja uudet diagnostiset kriteerit. Totunnaisesti MS-diagnoosi on edellyttänyt vähintään kahta kliinistä pahenemisvaihetta (Poser ym. 1983). Diagnostiikan tukena on käytetty laboratoriotutkimuksia (intratekaalisen immuno aktivaation osoitus aivo-selkäydinnesteessä ja muiden tautien pois sulkeminen verikokein) ja MK:ta. Vuonna 2001 esitettiin uudet diagnostiset kriteerit (McDonaldin kriteerit), jotka nojaavat aiempaa tukevammin keskushermoston MK:hon, sillä aivojen MK on herkempi menetelmä tulehduksen aktiivisuuden seurantaan kuin pelkkä kliininen seuranta (McDonald ym. 2001). Tämän seurauksena MS-tauti on nykyään mahdollista diagnosoida jo yksittäisen pahenemisvaiheen jälkeen, jos seuraava tulehdustapahtuma voidaan osoittaa MK:lla (= uuden tulehduspesäkkeen ilmaantuminen kuvaan, ajallinen disseminaatio). Uusien kriteerien tarkoituksena on auttaa varhaisempaan diagnoosiin ja lääkityksen varhaisempaan aloitukseen. Aikaisin aloitettu hoito mahdollisesti hyödyttää potilasta eniten (Ruutiainen ym. 2006). Toisaalta MS-diagnostiikan spesifisyys paranee, kun aivojen MK:ssa todetaan riittävä määrä plakkeja ja niiden jakauma on tyypillinen (Barkhof ym. 1997) (taulukko 2). Kliinisesti eriytynyt oireyhtymä. McDonaldin kriteerejä ja MK:ta hyödynnetään varmaa kliinistä MS-tautia edeltävässä tai ennakoivassa tilanteessa eli kliinisesti eriytyneen oire 1203 Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä
4 NÄIN HOIDAN Taulukko 2. Barkhofin ym. (1997) kriteerit. Paikallinen disseminaatio edellyttää, että kolme neljästä kriteeristä täyttyy. Vähintään yhdeksän T2-signaalin voimistumaa tai gadoliniumtehosteinen muutos tai muutoksia Vähintään kolme periventrikulaarista muutosta Vähintään yksi lähellä aivokuorta sijaitseva muutos. Vähintään yksi infratentoriaalinen muutos (selkäydin mukaan luettuna). Taulukko 3. Kliinisesti eriytyneet oireyhtymät MS-taudin erotusdiagnostiikassa Millerin ym. (2008) mukaan. Tyyppi 1204 Kriteerit 1 Kliinisesti monofokaalinen, ainakin yksi asymptomaattinen magneettikuvamuutos 2 Kliinisesti multifokaalinen, ainakin yksi asymptomaattinen magneettikuvamuutos 3 Kliinisesti monofokaalinen, magneettikuva saattaa olla normaalin näköinen, ei oireettomia MK-löydöksiä 4 Kliinisesti multifokaalinen, magneettikuva saattaa olla normaalin näköinen, ei oireettomia MK-löydöksiä 5 Ei kliinisiä oireita mutta magneettikuvauslöydös sopii MS-tautiin yhtymän (KEO) tilanteessa, kun tutkittavalla on ollut vain yksi neurologinen oire-episodi. Millerin ym. (2008) tuore katsausartikkeli on tuonut KEO:n määritykseen lisätarkkuutta erottelemalla viisi erilaista versiota (taulukko 3). Erottelu tehdään mono- tai multifokaalisen oirekuvan ja toisaalta MK-löydösten esiintymisen perusteella. Useampi MK-muutos merkitsee suurempaa todennäköisyyttä sairastua myöhemmin MS-tautiin (Brex ym. 2002). Uutena KEO-versiona Miller ym. (2008) esittelivät tämän kirjoituksen aiheena olevan tilanteen eli aivojen positiivisen MK-löydöksen ilman kliinisiä oireita. He korostavat, ettei MS-diagnoosia voi tehdä pelkän MK:n perusteella, vaan vasta seuranta ratkaisee diagnoosin. Tapahtumasarjaa oireettomat plakit KEO kliinisesti varma MS-tauti voidaan kuitenkin useissa tapauksissa pitää saman patologisen prosessin jatkumona, jossa tauti etenee ja aivotuho lisääntyy, joskin taudin etenemisen ajallinen vaihtelu voi olla suurta eri potilaiden välillä. Haasteena on löytää subkliinisen MS-taudin tai KEO-taudinkuvan omaavat potilaat, joiden riski sairastua MS-tautiin on suuri, ja toisaalta ne, joilla kyseessä on yksivaiheinen tauti tai tilanne pysyy stabiilina pitkään, jotta oikea hoito voidaan kohdistaa oikeaan aikaan oikeille potilaille. Erotusdiagnostiikka. MS-diagnoosi edellyttää aina, että muut mahdolliset oireiden ja löydösten taustalla olevat taudit on suljettu pois, koska monet neurologiset sairaudet voivat muistuttaa MS-tautia sekä kliiniseltä kuvaltaan että radiologisilta löydöksiltään. Taulukkoon 1 on listattu sairauksia, jotka voivat aiheuttaa valkean aineen muutoksia ja jotka siten tulee ottaa huomioon erotusdiagnostiikassa. Selkeitä suosituksia muiden sairauksien pois sulkemisesta ei ole ollut. Tämän vuoksi kansainvälinen asiantuntijapaneeli pohti hiljattain tätä ongelmaa ja listasi erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat taudit sekä MS-taudille epätyypilliset hälyttävät merkit (red flags) MK:ssa ja kliinisessä taudinkuvassa (Miller ym. 2008). Lista on erittäin laaja, joten kokeneen kliinikon arvio mahdollisesti tarvittavista lisätutkimuksista on edelleen tärkeä. Minulla on tapana tehdä lisätutkimuksia ainakin borrelioosin, sarkoidoosin sekä mahdollisesti vaskuliittien ja HIV-infektion suhteen MS:n alkuselvittelyjen yhteydessä, koska näiden sairauksien aivo- MK-löydökset saattavat hyvin erehdyttävästi muistuttaa MS-taudin tulehdusmuutoksia. Muut mahdolliset valkean aineen sairaudet pyrin huomioimaan tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Diagnostiikan kannalta oleellisia ovat potilaan ikä, muut sairaudet ja esitiedot esimerkiksi traumoista, migreenistä ja myrkytyksistä. Rajanvetoa tehdään usein esimerkiksi iskeemisten ja tulehduksellisten aivomuutosten välillä. Selkäydinnestenäytetutkimus ja selkäytimen MK auttavat erottelemaan tulehdukselliset muutokset iskeemisistä. Tulehduksellisessa sairaudessa on selkäydinnesteessä usein havaittavissa tulehdussoluja ja lisääntynyt immunoglobuliinituotanto (suurentunut IgGindeksi ja proteiinielektroforeesissa oligoklonaalisia alajaokkeita gamma-alueella). Valkean aineen muutokset selkäytimessä puhuvat iskeemistä etiologiaa vastaan. L. Airas
5 MK-seurantatutkimukset ovat tärkeä osa MS-diagnostiikkaa. Niiden avulla voidaan osoittaa tulehdusmuutoksissa sekä paikallinen että ajallinen hajapesäkkeisyys (McDonald ym. 2001). Jos KEO-tilanteessa haluan osoittaa tulehdusmuutosten ajallisen disseminaation MK:lla, pyydän uuden kuvauksen noin kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Mikäli uudessa kuvassa ei näy uusia muutoksia, pitäydyn tämän jälkeen kliinisessä seurannassa MK-kierrettä välttääkseni. Satunnaisen demyelinaatiolöydöksen merkitys Sattumalöydöksenä todettujen valkean aineen muutosten perusteella ei pidä tehdä MS-diagnoosia oireettomalle potilaalle. Löydöksen merkitystä arvioitaessa plakkien koko, määrä, luonne ja jakautuminen tulee ottaa huomioon. Sopivatko muutokset MS-tautiin? Täyttyvätkö Barkhofin kriteerit (onko muutoksia merkittävä määrä)? Onko kuvassa eri-ikäisiksi sopivia muutoksia? Onko likvorinäytteessä todettavissa immunopatologiaa? Merkittävä plakkilöydös, patologinen likvori eikä neurologisia oireita. Ranskalaiset tutkijat seurasivat ryhmää potilaita, joilla aivojen MK:ssa todetun plakkilöydöksen perusteella epäiltiin subkliinistä MS-tautia (Lebrun ym. 2008). Suurin osa aineiston 30 potilaasta päätyi kuvaukseen päänsäryn vuoksi. Kliinisen neurologisen tutkimuksen tulos oli kaikilla normaali, mutta jokaiselta löytyi Barkhofin kriteerit täyttävä määrä valkean aineen muutoksia. Kaikilla oli todettavissa myös lisääntynyt intratekaalinen IgG-tuotanto. Ryhmää seurattiin viiden vuoden ajan kliinisesti ja MK:lla. Seuranta-aikana kolmasosalle ilmaantui neurologinen MS-tautiin sopiva oire, keskimäärin kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen. Oma potilas Potilas on 43-vuotias nainen, joka joutui liikenneonnettomuuteen lokakuussa. Hänen liikennevaloissa seisovaan autoonsa törmäsi sivusta toinen auto. Potilas löi päänsä sivuikkunaan mutta ei menettänyt tajuntaansa eikä saanut ruhjeita kasvoihinsa tai muitakaan vammoja. Tapahtuman jälkeen hän kärsi kuitenkin päänsärystä ja hakeutui kolme viikkoa myöhemmin kirurgian ensiapuun. Aivojen TT-tutkimuksessa todettiin harventumia valkeassa aineessa, ja tutkimusta jatkettiin aivojen MK:lla. Siinä havaittiin valkeassa aineessa aivokammioiden ympäristössä runsaasti erikokoisia pyöreitä ja soikeita demyelinaatioon sopivia muutoksia (KUVA 2). Muutoksia oli kaikkien aivolohkojen A B Kuva 2. A) T2-sekvenssillä otettu aksiaalinen magneettikuva. B) Flair-sekvenssillä otettu sagittaalinen magneettikuva. Demyelinoituneet muutokset näkyvät valkoisina pyöreinä ja soikeina täplinä aivokammioiden ympäristössä. Myös aivokuoren läheisiä muutoksia on havaittavissa Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä
6 NÄIN HOIDAN 1206 YDINASIAT 88Aivojen magneettikuvaukset ja niiden mukana sattumalöydökset niissä ovat lisääntyneet. 88Satunnaisten demyelinaatiolöydösten esiintyvyys on vähintään 3 / MS-tautia ei voi diagnosoida pelkän magneettikuvauslöydöksen perusteella. 88Jos havaitaan merkittävä plakkilöydös ilman potilaalla esiintyviä oireita, suositellaan muiden tulehduksellisten tai iskeemisten aivosairauksien pois sulkemista ja kliinistä jatkoseurantaa. 88MS-diagnostiikkaa tekevän neurologin tulee pitää Barkhofin kriteerit kirkkaina mielessä. alueella, aivorungossa ja pikkuaivoissa sekä periventrikulaari- ja jukstakortikaalialueilla. Ainakin kuusi plakkia tehostui varjoaineella. Ensimmäisessä kliinisessä neurologin tutkimuksessa kaksi kuukautta kolarin jälkeen ei havaittu merkittävää poikkeavuutta. Ainoa vähäinen löydös oli patellaheijasteiden epäsymmetria: oikea patellaheijaste oli vahvempi. Lisäksi viivakävelyssä havaittiin vähäinen tasapainoepävarmuus. Fysioterapeutin tarkemmassa lihastestauksessa seuraavan vuoden tammikuussa havaittiin nostovoiman vähäinen heikkous vasemmassa nilkassa, ja tutkittava muisteli, että pidempien kävelylenkkien loppupuolella nilkka oli alkanut tuntua holtittomalta. Selkäydinneste näytetutkimuksessa todettiin intratekaalista vasta-ainetuotantoa (IgG-indeksi 0,77 ja proteiinielektroforeesissa kolme alajaoketta gamma-alueella). Tämä sopi MS-tautiin. Samana keväänä potilaalle ilmaantui kaksi neurologisten oireiden episodia: helmikuussa epäiltiin molemminpuolista lievää optikusneuriittia (väri näön häiriö molemmissa silmissä ja sokean täplän suurentuminen oikeassa). Maaliskuussa oireena oli vasemman käden puutuminen. Seuranta-MK:ssa huhtikuussa todettiin plakkien lisääntyneen, ja tässä vaiheessa todettiin, että kyseessä on varma, aktiivinen, relapsoiva-remittoiva MS-tauti. Ellei potilas olisi kolarin takia joutunut aivojen magneettikuvaukseen, olisi MS-diagnoosi ja hoidon aloitus saattanut viivästyä keväällä ilmaantuneiden oireiden lievyyden takia. Plakkien vuoksi potilasta kuitenkin seurattiin erityisen tarkasti ja pienimmätkin oireet selvitettiin ja huomioitiin perin pohjin, mikä johti nopeaan diagnoosiin. Lopuksi Nykyisin ihmiset osaavat vaatia valistuneesti terveyspalveluja, ja erityisesti yksityisvastaanotolla monet päänsärky-, huimaus- ja muut kohtauspotilaat toivovat aivojen MK:ta edes varmuuden vuoksi. Aivosairauksien tutkimisessa MK onkin erinomainen väline, ja edellä mainituista syistä se on huomattavasti yleistynyt. On arvioitu, että subkliinistä MStautia esiintyisi jopa yhtä paljon kuin kliinistä (Herndon ja Rudick 1983), joten MK:n yleistyessä ja laitteiden erottelukyvyn parantuessa myös sattumalöydöksenä todetut valkean aineen plakkimuutokset lisääntynevät. Miten siis suhtautua sattumalta todettuihin plakkimuutoksiin? Tällaisen tilanteen jatkotoimenpiteistä ei ole suomalaisia tai ulkomaisia suosituksia, joten seuraavassa esitetyt linjat edustavat omia, kirjallisuuteen ja omaan kokemukseen pohjaavia käsityksiäni. Mitä kerron potilaalle? Jos MS-tautiin sopivia demyelinaatiomuutoksia on aivoissa merkittävä (suunnilleen Barkhofin kriteetit täyttävä) määrä, suosittelen aivo-selkäydinnesteen tutkimista. Mikäli myös likvorilöydös viittaa MS-tautiin mutta kliinisiä neurologisia oireita tai löydöksiä ei ole, kerron, että kyseessä on mahdollisesti piilevä (subkliininen) MS-tauti. Kerron, että tutkimustulosten mukaan todennäköisyys MS-taudin puhkeamiseen seuraavien viiden vuoden aikana on noin 30 % (Lebrun ym. 2008). Potilasasiakirjoissa käytän ICD-10-diagnoosia G36.9 (määrittämätön akuutti hajapesäkkeinen demyelinaatio). Jos selkäydinnestenäyte on normaali tai tulehduksellisiksi sopivia aivomuutoksia on vain vähäinen määrä, kerron, että tutkittavalla on keskushermostossa tulehdukseen sopivia muutoksia ja seuranta osoittaa, mihin tilanne tulevaisuudessa johtaa. Kaikissa tapauksissa suosittelen muiden tulehduksellisten aivo sairauksien kuten neuro borrelioosin, neurosarkoidoosin ja vaskuliittien pois sulkemista laboratoriokokein. Kliininen seuranta on tarpeen. Uuden neurologisen oireen ilmaantuminen on todennäköinen merkki subkliinisen MS-taudin aktivoitumisesta. Kliinisen seurannan toteutan L. Airas
7 potilaskohtaisesti. Jotkut potilaat haluavat unohtaa koko löydöksen ja elää normaalielämää. Heille sopii parhaiten ottaa itse uudestaan yhteyttä, jos uusia kliinisiä oireita ilmenee. Toiset potilaat taas toivovat tarkkaa seurantaa, jolloin heille voidaan varata esimerkiksi vuosittainen tarkastuskäynti ja kliininen tutkimus sen yhteydessä. Mikäli oireet tai löydökset kielivät taudin aktiivisuudesta, on uusi MK paikallaan. Tällöin jatkotutkimusten tulosten mukaan saatetaan päätyä joko aaltomaisen tai tasaisesti etenevän MS-taudin diagnoosiin, ja potilas saa tarvitsemansa tiedon, tuen ja lääkityksen. Hajapesäkkeistä demyelinaatiolöydöstä ei pidetä lääkehoidon aiheena, elleivät MStaudin kliiniset diagnostiset kriteerit täyty. Lääkehoidon ja diagnostiikan kehittyminen ja MS-taudin mekanismien selviäminen voi kuitenkin tulevaisuudessa tuoda tähänkin muutoksen. * * * Kiitän ylilääkäri Anu Alasta ja dosentti Matias Röyttää informatiivisista keskusteluista sekä professori Reijo Marttilaa, dosentti Timo Kurkea ja LT Hannele Koillista avusta käsikirjoituksen muokkaamisessa. LAURA AIRAS, dosentti, erikoislääkäri TYKS:n neurologian klinikka Kiinamyllynkatu 4 8 PL 52, Turku Sidonnaisuudet LAURA AIRAS: Osallistunut lääketehtaan maksamana ulkomaiseen kongressiin (Biogen Idec ja Baxter) Summary Demyelinating lesions as an incidental finding in magnetic resonance imaging of the brain what shall I tell to the patient? Incidentally found brain lesions will increase as magnetic resonance imaging of the brain becomes more common. What should be told to a patient, who has undergone brain imaging e.g. for headaches, and the image reveals lesions compatible with multiple sclerosis? A demyelinating lesion should be related with the patient s age, other diseases, earlier symptom history and results of a clinical neurological examination. Multiple sclerosis cannot be diagnosed merely based on magnetic resonance imaging. Clinical monitoring is required if a significant number of plaques typical of multiple sclerosis is present. Kirjallisuutta Barkhof F, Filippi M, Miller DH, ym. Comparison of mri criteria at first presentation to predict conversion to clinically definite multiple sclerosis. Brain 1997;120: Brex PA, Ciccarelli O, O Riordan JI, Sailer M, Thompson AJ, Miller DH. A longitudinal study of abnormalities on mri and disability from multiple sclerosis. N Engl J Med 2002;346: Gilbert JJ, Sadler M. Unsuspected multiple sclerosis. Arch Neurol 1983;40: Herndon RM, Rudick RA. Multiple sclerosis. The spectrum of severity. Arch Neurol 1983;40: Katzman GL, Dagher AP, Patronas NJ. Incidental findings on brain magnetic resonance imaging from 1000 asymptomatic volunteers. JAMA 1999;282:36 9. Lebrun C, Bensa C, Debouverie M, ym. Unexpected multiple sclerosis: Follow-up of 30 patients with magnetic resonance imaging and clinical conversion profile. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79: McDonald WI, Compston A, Edan G, ym. Recommended diagnostic criteria for multiple sclerosis: Guidelines from the international panel on the diagnosis of multiple sclerosis. Ann Neurol 2001;50: Miller D, Weinshenker B, Filippi M, ym. Differential diagnosis of suspected multiple sclerosis: a consensus approach. Mult Scler 2008;14: MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [päivitetty ]. Poser CM, Paty DW, Scheinberg L, McDonald WI, ym. New diagnostic criteria for multiple sclerosis: Guidelines for research protocols. Ann Neurol 1983;13: Ruutiainen J, Elovaara I, Pirttila T, ym. Multippeliskleroosin hoito kannattaa aloittaa varhain. Duodecim 2006;122: Vernooij MW, Ikram MA, Tanghe HL, ym. Incidental findings on brain mri in the general population. N Engl J Med 2007;357:
Jaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotKoska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.
MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotImmunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa
Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä ja Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Uusien kriteerien avulla MS-tauti voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin,
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotEMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin minimointia varten
25/04/2016 EMA/266665/2016 EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin Tiheämmin tehtäviä magneettikuvauksia on harkittava, jos potilaalla on suuri riski EMA sai 25.
LisätiedotMS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Ida Westerberg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 19.2.2015 1 Tampereen Yliopisto
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN
MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN ARVIOINNISSA Minna Pentti Syventävien opintojen kirjallinen
LisätiedotDiagnoosi ja mitä siitä seuraa
2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista
LisätiedotMS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt
MS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt Merja Soilu-Hänninen Hallinnollinen osastonylilääkäri Tyks Neurotoimialue Neurologian dosentti TY Turku Aivoviikko, yleisneurologian päivä 15.3.2017 MS-taudin
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKäypä hoito -suositus. MS-tauti
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotKäypä hoito -suositus. MS-tauti
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotALKUVAIHEEN KUVANTAMISLÖYDÖKSET JA ENNUSTE OPTIKUSNEURIITISSA
ALKUVAIHEEN KUVANTAMISLÖYDÖKSET JA ENNUSTE OPTIKUSNEURIITISSA Roope Tähtelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Elokuu 2017 Tampereen yliopisto
LisätiedotSattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP
Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP 2.11.2017 Taustaa ja määritelmiä Tavallisimpia sattumalöydöksiä Sattumalöydöksien merkityksestä Voidaanko
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotMS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotMS-rekisteri kliinikon apuvälineenä
MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä Merja Soilu-Hänninen Neurologian dosentti Tyks neurotoimialue Merck Satelliittisymposium: MS-taudin kehittyvät hoidot 2.11.2017 Sidonnaisuudet Työnantaja VSSHP Asiantuntija/luennoitsija
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotMS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to
1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa
LisätiedotMS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo?
MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? Medical News Today julkaisi 3.7.2017 Honor Whitemanin raportin tutkimuksesta, jonka mukaan lipoiinihappo (lipoic acid / LA) helpottaa MS-taudin oireita tehokkaammin,
LisätiedotAivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa
Irina Elovaara, Merja Soilu-Hänninen, Hanna Kuusisto, Juha Martola, Pentti Tienari, Markus Färkkilä ja Anne M. Remes KATSAUS Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Aivojen magneettikuvaus
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotLataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotMS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof
MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMIKÄ ON SYRINGOMYELIA
MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMultippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito
Käypä hoito -suositus Multippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry Suosituksen keskeinen sanoma Kliinisesti varman aaltomaisen multippeliskleroosin hoitoon suositellaan
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotDiagnostisten testien arviointi
Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotKrooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)
MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotMS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen
MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen. Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi mekanismia, joiden avulla lymfosyytit eli valkoiset verisolut läpäisevät
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotKuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.
Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.2018 Arvioitavia terveydenhuollon menetelmiä neurologiassa
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotTämänvuotinen Barcelonassa järjestetty
Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotLataa Gastroenterologia ja hepatologia. Lataa
Lataa Gastroenterologia ja hepatologia Lataa ISBN: 9789516563902 Sivumäärä: 972 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.02 Mb Lääketieteellinen kehitys maha-suolikanavan sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
Lisätiedot