Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle?"

Transkriptio

1 Laura Airas NÄIN HOIDAN Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle? Aivojen magneettikuvauksen yleistyminen lisää sattumalöydöksenä todettujen aivomuutosten määrää. Tämä koskee myös aivojen valkean aineen demyelinaatioon sopivia muutoksia. Demyelinaatiomuutoksilla tarkoitetaan useimmiten aivokammioiden ympäristössä tai takakuopassa esiintyviä tulehduksellisia T2-sekvenssillä signaalinvoimistumina näkyviä pesäkemuutoksia, joihin liittyy hermosolujen demyelinaatio ja jotka yleisimmin liittyvät MS-tautiin. Plakkilöydös pitää suhteuttaa potilaan ikään, muihin sairauksiin, aiempaan oire historiaan ja kliinisen neurologisen tutkimuksen tuloksiin. Pelkän magneettikuvauslöydöksen perusteella ei MStautia voi diagnosoida. Löydöksen merkitystä arvioitaessa plakkien koko, määrä ja jakauma tulee ottaa huomioon. Jos MS-taudille tyypillisiä plakkeja on merkittävä määrä, on kliininen jatkoseuranta tarpeen. Uuden neurologisen oireen mahdollinen ilmaantuminen on todennäköinen merkki MS-taudin puhkeamisesta. Aivojen magneettikuvaus (MK) on erinomainen menetelmä perehtyä aivojen saloihin, olipa kyse sitten aivosairauksien diagnostiikasta tai tieteellisestä tutkimuksesta. Siihen ei liity säderasitusta eikä se ole kivulias tai muuten vaarallinen tutkimus. Aivojen MK onkin yleistynyt: v TYKS:n kuvantamiskeskuksessa tehtiin kuvausta ja vuonna 2007 määrä oli jo (A. Alanen, suullinen tiedonanto). Kuvausten lisääntyessä ja tekniikoiden parantuessa mm. tehokkaampiin 3 teslan koneisiin siirtymisen myötä myös sattumalöydöksiä havaitaan useammin. Useimmiten sattumalöydös pään magneettikuvassa on hyvänlaatuinen. Kaikkein yleisin on poskiontelon tulehdus (Vernooij ym. 2007). Iäkkäillä aivo verenkierron häiriöstä johtuva aivomuutos on tavallinen sattumalöydös. Vernooij ym. (2007) totesivat 2 000:n yli 45-vuotiaan (keskimääräinen ikä 63,3 v) henkilön väestöpohjaisessa otoksessa 7,2 %:lla verenkiertohäiriöiden merkkejä aivoissa. Nuoremmilla sattumalta todettujen aivomuutosten esiintyvyys on huomattavasti vähäisempi (Katzman ym. 1999). T2-kuvissa signaalinvoimistumina näkyvien aivojen valkean aineen muutosten taustalla voi olla lukuisa määrä erilaisia syitä (taulukko 1). Kliinikon tehtäväksi jää selvitellä löydöksen merkitys suhteuttamalla se potilaan ikään, muihin sairauksiin, aiempaan oireiluun sekä kliinisen neurologisen tutkimuksen ja laboratoriotutkimusten tuloksiin. Aivojen magneettikuvauslöydöksen merkitystä arvioitaessa myös muutosten koko, määrä ja jakauma tulee ottaa huomioon. Aivojen demyelinaatioon sopivat muutokset MK-termistössä demyelinaatiomuutoksilla tarkoitetaan yleensä tulehduksellisia T2- sekvenssillä signaalinvoimistumina näkyviä pesäkemuutoksia, joihin liittyy hermosolujen demyelinaatio. Ne voivat liittyä erilaisiin tulehdussairauksiin, kuten neuroborrelioosiin tai neurosarkoidoosiin, mutta useimmiten 1201 Duodecim 2009;125:1201 7

2 NÄIN HOIDAN Taulukko 1. T2-magneettikuvauksessa havaittavien val kean aineen signaalinvoimistumien erotusdiagnostiikka. Löydöksen luonne Hypoksinen/ iskeeminen Tulehdus Infektio Toksinen/ metabolinen Traumaattinen Perinnöllinen Normaali 1202 Tautitila Ateroskleroosi, amyloidiangiopatia, diabeettinen mikroangiopatia, hypertensio, migreeni Multippeliskleroosi Neuromyelitis optica (Devicin tauti) Akuutti disseminoitunut enkefalomyelopatia (ADEM) Vaskuliitti: SLE, Behçetin tauti, Sjögrenin syndrooma Sarkoidoosi Tulehduksellinen suolistosairaus (Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia) HIV, syfilis, borrelioosi, parasiitti-infektio Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) Häkämyrkytys, B 12 -vitamiinin puutos Alkoholienkefalopatia Aivosillan sentraalinen myelinolyysi Marchiafava Bignamin oireyhtymä Traumaattinen aksonivaurio Sädehoito Metaboliset häiriöt Virchow Robinin perivaskulaaritilat Epäspesifiset pistemäiset muutokset taustalta löytyy multippeliskleroosi, jolloin muutoksista voidaan käyttää myös nimitystä MS-plakki. Tyypilliset MS-plakit sijaitsevat aivojen valkeassa aineessa aivokammioiden ympäristössä aivokuoren vieressä tai takakuopan alueella. Ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita ja tehostuvat aktiivivaiheessa varjoaineella. Katzmann ym. (1999) totesivat valkean aineen plakkeja terveiden, keskimäärin 30-vuotiaiden aineistossa kolmella tuhannesta. Ruumiinavauksessa sattumalta todettujen demyelinaatiomuutosten esiintymistaajuudeksi on arvioitu noin 1/500 (Gilbert ja Sadler 1983). Ei siis ole tavatonta, että esimerkiksi päänsäryn takia aivojen magneettikuvauksessa käyneen potilaan aivojen valkeassa aineessa havaitaan demyelinaatiomuutoksia ilman, että potilaalla esiintyisi tähän liittyviä oireita. MS-tauti on ylivoimaisesti yleisin tulehduksellinen aivosairaus kaikissa ikäluokissa, ja demyelinaatiolöydös aivojen magneettikuvassa vie ajatukset MS-tautiin. Mikä on sattumalöydöksenä havaitun demyelinaatiolöydöksen merkitys? Mitä kerron potilaalle joka mahdollisesti on jo saanut käteensä MK-lausunnon (ja kuvat sisältävän CD:n), googlannut sanalla demyelinaatio ja saanut alle sekunnissa satoja osumia, jotka sisältävät sanan MS-tauti? MS-taudin luonne Käypä hoito suositus määrittelee multippeliskleroosin hajapesäkkeiseksi keskushermoston sairaudeksi, jonka oireet aiheutuvat suoranaisesta hermokudoksen vauriosta (demyeli naatio ja aksonivaurio) tai kemiallisten tuleh duksen välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin (MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus: Käypä hoito suositus 2006). Multippeliskleroosi luokitellaan autoimmuunitauteihin. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä immuunijärjestelmän solut hyökkäävät keskushermoston myeliinin rakenneproteiineja vastaan ja aikaansaavat tulehduspesäkkeiden synnyn. MS-tauti on dynaaminen prosessi, jossa tulehduspesäkkeitä muodostuu ja korjaantuu keskushermostossa jatkuvasti. Se diagnosoidaan tautiin sopivien kliinisten oireiden ja löydösten perusteella keskimäärin 30 vuoden iässä. Taudin puhkeamisajankohta on yleensä mahdotonta määrittää tarkasti, koska osa (ensimmäisistäkin) pesäkkeistä sijaitsee sellaisilla alueilla, että ne eivät välttämättä aiheuta kliinisiä oireita vaikka ovat havaittavissa MK:ssa. Siten on mahdollista, että keskushermostossa on MS-taudille tyypillisiä tulehdusmuutoksia vuosienkin ajan ennen kuin plakki osuu oireita aiheuttavalle alueelle, jolloin tauti nousee pintaan ja diagnoosi voidaan tehdä (KUVA 1). Oireita edeltävää ajanjaksoa kutsutaan subkliiniseksi MS-taudiksi. Se voidaan todeta varmasti vasta jälkikäteen, kun MS-diagnoosi on varmistunut kliinisten oireiden puhkeamisen jälkeen. Alkavan MS-taudin yleisin muoto (80 85 %) on aaltomainen (relapsoiva remittoiva tauti), jossa oirejaksot (pahenemisvaihe, relapsi) vuorottelevat oireettomien tai vähäoireisten L. Airas

3 Subkliininen MS KEO RRMS SPMS Kliininen relapsi Aivoatrofia Aivomuutosten kokonaisvolyymi McDonaldin kriteerien mukainen MS Poserin kriteerien mukainen kliinisesti varma MS Magneettikuvauksessa havaittujen plakkien määrä Kuva 1. Multippeliskleroosin kehittyminen. Nuolet osoittavat tulehdusaktiivisuuden määrää. Punaisen katkoviivan yläpuolelle ulottuvat nuolet kuvaavat kliinisesti havaittavia oireita (relapsit). KEO = kliinisesti eriytynyt oireyhtymä, RRMS = relapsoiva remittoiva MS, SPMS = sekundaarisesti progredioiva MS, jossa toimintakyky heikkenee tasaisesti mutta lisäksi saattaa esiintyä relapseja. kanssa. Tyypillisimmillään pahenemisvaihe neurologisine oireineen (alussa usein näköhermon tulehdus, tunto-oireet tai kaksoiskuvat) kestää muutamia viikkoja ja ohittuu sitten itsestään (tai kortiko steroidihoidon nopeuttamana). Pahenemisvaiheiden esiintymistaajuus vaihtelee taudin aktiivisuuden mukaan. Tavanomainen määrä on yhdestä (rauhallinen tauti) neljään (aktiivinen tauti) relapsia vuodessa. Pieni osa (noin 15 %) MS-tautitapauksista alkaa tasaisesti etenevin oirein (primaaristi etenevä MS). MS-taudin diagnostiikka ja magneettikuvauslöydökset Vanhat ja uudet diagnostiset kriteerit. Totunnaisesti MS-diagnoosi on edellyttänyt vähintään kahta kliinistä pahenemisvaihetta (Poser ym. 1983). Diagnostiikan tukena on käytetty laboratoriotutkimuksia (intratekaalisen immuno aktivaation osoitus aivo-selkäydinnesteessä ja muiden tautien pois sulkeminen verikokein) ja MK:ta. Vuonna 2001 esitettiin uudet diagnostiset kriteerit (McDonaldin kriteerit), jotka nojaavat aiempaa tukevammin keskushermoston MK:hon, sillä aivojen MK on herkempi menetelmä tulehduksen aktiivisuuden seurantaan kuin pelkkä kliininen seuranta (McDonald ym. 2001). Tämän seurauksena MS-tauti on nykyään mahdollista diagnosoida jo yksittäisen pahenemisvaiheen jälkeen, jos seuraava tulehdustapahtuma voidaan osoittaa MK:lla (= uuden tulehduspesäkkeen ilmaantuminen kuvaan, ajallinen disseminaatio). Uusien kriteerien tarkoituksena on auttaa varhaisempaan diagnoosiin ja lääkityksen varhaisempaan aloitukseen. Aikaisin aloitettu hoito mahdollisesti hyödyttää potilasta eniten (Ruutiainen ym. 2006). Toisaalta MS-diagnostiikan spesifisyys paranee, kun aivojen MK:ssa todetaan riittävä määrä plakkeja ja niiden jakauma on tyypillinen (Barkhof ym. 1997) (taulukko 2). Kliinisesti eriytynyt oireyhtymä. McDonaldin kriteerejä ja MK:ta hyödynnetään varmaa kliinistä MS-tautia edeltävässä tai ennakoivassa tilanteessa eli kliinisesti eriytyneen oire 1203 Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä

4 NÄIN HOIDAN Taulukko 2. Barkhofin ym. (1997) kriteerit. Paikallinen disseminaatio edellyttää, että kolme neljästä kriteeristä täyttyy. Vähintään yhdeksän T2-signaalin voimistumaa tai gadoliniumtehosteinen muutos tai muutoksia Vähintään kolme periventrikulaarista muutosta Vähintään yksi lähellä aivokuorta sijaitseva muutos. Vähintään yksi infratentoriaalinen muutos (selkäydin mukaan luettuna). Taulukko 3. Kliinisesti eriytyneet oireyhtymät MS-taudin erotusdiagnostiikassa Millerin ym. (2008) mukaan. Tyyppi 1204 Kriteerit 1 Kliinisesti monofokaalinen, ainakin yksi asymptomaattinen magneettikuvamuutos 2 Kliinisesti multifokaalinen, ainakin yksi asymptomaattinen magneettikuvamuutos 3 Kliinisesti monofokaalinen, magneettikuva saattaa olla normaalin näköinen, ei oireettomia MK-löydöksiä 4 Kliinisesti multifokaalinen, magneettikuva saattaa olla normaalin näköinen, ei oireettomia MK-löydöksiä 5 Ei kliinisiä oireita mutta magneettikuvauslöydös sopii MS-tautiin yhtymän (KEO) tilanteessa, kun tutkittavalla on ollut vain yksi neurologinen oire-episodi. Millerin ym. (2008) tuore katsausartikkeli on tuonut KEO:n määritykseen lisätarkkuutta erottelemalla viisi erilaista versiota (taulukko 3). Erottelu tehdään mono- tai multifokaalisen oirekuvan ja toisaalta MK-löydösten esiintymisen perusteella. Useampi MK-muutos merkitsee suurempaa todennäköisyyttä sairastua myöhemmin MS-tautiin (Brex ym. 2002). Uutena KEO-versiona Miller ym. (2008) esittelivät tämän kirjoituksen aiheena olevan tilanteen eli aivojen positiivisen MK-löydöksen ilman kliinisiä oireita. He korostavat, ettei MS-diagnoosia voi tehdä pelkän MK:n perusteella, vaan vasta seuranta ratkaisee diagnoosin. Tapahtumasarjaa oireettomat plakit KEO kliinisesti varma MS-tauti voidaan kuitenkin useissa tapauksissa pitää saman patologisen prosessin jatkumona, jossa tauti etenee ja aivotuho lisääntyy, joskin taudin etenemisen ajallinen vaihtelu voi olla suurta eri potilaiden välillä. Haasteena on löytää subkliinisen MS-taudin tai KEO-taudinkuvan omaavat potilaat, joiden riski sairastua MS-tautiin on suuri, ja toisaalta ne, joilla kyseessä on yksivaiheinen tauti tai tilanne pysyy stabiilina pitkään, jotta oikea hoito voidaan kohdistaa oikeaan aikaan oikeille potilaille. Erotusdiagnostiikka. MS-diagnoosi edellyttää aina, että muut mahdolliset oireiden ja löydösten taustalla olevat taudit on suljettu pois, koska monet neurologiset sairaudet voivat muistuttaa MS-tautia sekä kliiniseltä kuvaltaan että radiologisilta löydöksiltään. Taulukkoon 1 on listattu sairauksia, jotka voivat aiheuttaa valkean aineen muutoksia ja jotka siten tulee ottaa huomioon erotusdiagnostiikassa. Selkeitä suosituksia muiden sairauksien pois sulkemisesta ei ole ollut. Tämän vuoksi kansainvälinen asiantuntijapaneeli pohti hiljattain tätä ongelmaa ja listasi erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat taudit sekä MS-taudille epätyypilliset hälyttävät merkit (red flags) MK:ssa ja kliinisessä taudinkuvassa (Miller ym. 2008). Lista on erittäin laaja, joten kokeneen kliinikon arvio mahdollisesti tarvittavista lisätutkimuksista on edelleen tärkeä. Minulla on tapana tehdä lisätutkimuksia ainakin borrelioosin, sarkoidoosin sekä mahdollisesti vaskuliittien ja HIV-infektion suhteen MS:n alkuselvittelyjen yhteydessä, koska näiden sairauksien aivo- MK-löydökset saattavat hyvin erehdyttävästi muistuttaa MS-taudin tulehdusmuutoksia. Muut mahdolliset valkean aineen sairaudet pyrin huomioimaan tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Diagnostiikan kannalta oleellisia ovat potilaan ikä, muut sairaudet ja esitiedot esimerkiksi traumoista, migreenistä ja myrkytyksistä. Rajanvetoa tehdään usein esimerkiksi iskeemisten ja tulehduksellisten aivomuutosten välillä. Selkäydinnestenäytetutkimus ja selkäytimen MK auttavat erottelemaan tulehdukselliset muutokset iskeemisistä. Tulehduksellisessa sairaudessa on selkäydinnesteessä usein havaittavissa tulehdussoluja ja lisääntynyt immunoglobuliinituotanto (suurentunut IgGindeksi ja proteiinielektroforeesissa oligoklonaalisia alajaokkeita gamma-alueella). Valkean aineen muutokset selkäytimessä puhuvat iskeemistä etiologiaa vastaan. L. Airas

5 MK-seurantatutkimukset ovat tärkeä osa MS-diagnostiikkaa. Niiden avulla voidaan osoittaa tulehdusmuutoksissa sekä paikallinen että ajallinen hajapesäkkeisyys (McDonald ym. 2001). Jos KEO-tilanteessa haluan osoittaa tulehdusmuutosten ajallisen disseminaation MK:lla, pyydän uuden kuvauksen noin kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. Mikäli uudessa kuvassa ei näy uusia muutoksia, pitäydyn tämän jälkeen kliinisessä seurannassa MK-kierrettä välttääkseni. Satunnaisen demyelinaatiolöydöksen merkitys Sattumalöydöksenä todettujen valkean aineen muutosten perusteella ei pidä tehdä MS-diagnoosia oireettomalle potilaalle. Löydöksen merkitystä arvioitaessa plakkien koko, määrä, luonne ja jakautuminen tulee ottaa huomioon. Sopivatko muutokset MS-tautiin? Täyttyvätkö Barkhofin kriteerit (onko muutoksia merkittävä määrä)? Onko kuvassa eri-ikäisiksi sopivia muutoksia? Onko likvorinäytteessä todettavissa immunopatologiaa? Merkittävä plakkilöydös, patologinen likvori eikä neurologisia oireita. Ranskalaiset tutkijat seurasivat ryhmää potilaita, joilla aivojen MK:ssa todetun plakkilöydöksen perusteella epäiltiin subkliinistä MS-tautia (Lebrun ym. 2008). Suurin osa aineiston 30 potilaasta päätyi kuvaukseen päänsäryn vuoksi. Kliinisen neurologisen tutkimuksen tulos oli kaikilla normaali, mutta jokaiselta löytyi Barkhofin kriteerit täyttävä määrä valkean aineen muutoksia. Kaikilla oli todettavissa myös lisääntynyt intratekaalinen IgG-tuotanto. Ryhmää seurattiin viiden vuoden ajan kliinisesti ja MK:lla. Seuranta-aikana kolmasosalle ilmaantui neurologinen MS-tautiin sopiva oire, keskimäärin kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen. Oma potilas Potilas on 43-vuotias nainen, joka joutui liikenneonnettomuuteen lokakuussa. Hänen liikennevaloissa seisovaan autoonsa törmäsi sivusta toinen auto. Potilas löi päänsä sivuikkunaan mutta ei menettänyt tajuntaansa eikä saanut ruhjeita kasvoihinsa tai muitakaan vammoja. Tapahtuman jälkeen hän kärsi kuitenkin päänsärystä ja hakeutui kolme viikkoa myöhemmin kirurgian ensiapuun. Aivojen TT-tutkimuksessa todettiin harventumia valkeassa aineessa, ja tutkimusta jatkettiin aivojen MK:lla. Siinä havaittiin valkeassa aineessa aivokammioiden ympäristössä runsaasti erikokoisia pyöreitä ja soikeita demyelinaatioon sopivia muutoksia (KUVA 2). Muutoksia oli kaikkien aivolohkojen A B Kuva 2. A) T2-sekvenssillä otettu aksiaalinen magneettikuva. B) Flair-sekvenssillä otettu sagittaalinen magneettikuva. Demyelinoituneet muutokset näkyvät valkoisina pyöreinä ja soikeina täplinä aivokammioiden ympäristössä. Myös aivokuoren läheisiä muutoksia on havaittavissa Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä

6 NÄIN HOIDAN 1206 YDINASIAT 88Aivojen magneettikuvaukset ja niiden mukana sattumalöydökset niissä ovat lisääntyneet. 88Satunnaisten demyelinaatiolöydösten esiintyvyys on vähintään 3 / MS-tautia ei voi diagnosoida pelkän magneettikuvauslöydöksen perusteella. 88Jos havaitaan merkittävä plakkilöydös ilman potilaalla esiintyviä oireita, suositellaan muiden tulehduksellisten tai iskeemisten aivosairauksien pois sulkemista ja kliinistä jatkoseurantaa. 88MS-diagnostiikkaa tekevän neurologin tulee pitää Barkhofin kriteerit kirkkaina mielessä. alueella, aivorungossa ja pikkuaivoissa sekä periventrikulaari- ja jukstakortikaalialueilla. Ainakin kuusi plakkia tehostui varjoaineella. Ensimmäisessä kliinisessä neurologin tutkimuksessa kaksi kuukautta kolarin jälkeen ei havaittu merkittävää poikkeavuutta. Ainoa vähäinen löydös oli patellaheijasteiden epäsymmetria: oikea patellaheijaste oli vahvempi. Lisäksi viivakävelyssä havaittiin vähäinen tasapainoepävarmuus. Fysioterapeutin tarkemmassa lihastestauksessa seuraavan vuoden tammikuussa havaittiin nostovoiman vähäinen heikkous vasemmassa nilkassa, ja tutkittava muisteli, että pidempien kävelylenkkien loppupuolella nilkka oli alkanut tuntua holtittomalta. Selkäydinneste näytetutkimuksessa todettiin intratekaalista vasta-ainetuotantoa (IgG-indeksi 0,77 ja proteiinielektroforeesissa kolme alajaoketta gamma-alueella). Tämä sopi MS-tautiin. Samana keväänä potilaalle ilmaantui kaksi neurologisten oireiden episodia: helmikuussa epäiltiin molemminpuolista lievää optikusneuriittia (väri näön häiriö molemmissa silmissä ja sokean täplän suurentuminen oikeassa). Maaliskuussa oireena oli vasemman käden puutuminen. Seuranta-MK:ssa huhtikuussa todettiin plakkien lisääntyneen, ja tässä vaiheessa todettiin, että kyseessä on varma, aktiivinen, relapsoiva-remittoiva MS-tauti. Ellei potilas olisi kolarin takia joutunut aivojen magneettikuvaukseen, olisi MS-diagnoosi ja hoidon aloitus saattanut viivästyä keväällä ilmaantuneiden oireiden lievyyden takia. Plakkien vuoksi potilasta kuitenkin seurattiin erityisen tarkasti ja pienimmätkin oireet selvitettiin ja huomioitiin perin pohjin, mikä johti nopeaan diagnoosiin. Lopuksi Nykyisin ihmiset osaavat vaatia valistuneesti terveyspalveluja, ja erityisesti yksityisvastaanotolla monet päänsärky-, huimaus- ja muut kohtauspotilaat toivovat aivojen MK:ta edes varmuuden vuoksi. Aivosairauksien tutkimisessa MK onkin erinomainen väline, ja edellä mainituista syistä se on huomattavasti yleistynyt. On arvioitu, että subkliinistä MStautia esiintyisi jopa yhtä paljon kuin kliinistä (Herndon ja Rudick 1983), joten MK:n yleistyessä ja laitteiden erottelukyvyn parantuessa myös sattumalöydöksenä todetut valkean aineen plakkimuutokset lisääntynevät. Miten siis suhtautua sattumalta todettuihin plakkimuutoksiin? Tällaisen tilanteen jatkotoimenpiteistä ei ole suomalaisia tai ulkomaisia suosituksia, joten seuraavassa esitetyt linjat edustavat omia, kirjallisuuteen ja omaan kokemukseen pohjaavia käsityksiäni. Mitä kerron potilaalle? Jos MS-tautiin sopivia demyelinaatiomuutoksia on aivoissa merkittävä (suunnilleen Barkhofin kriteetit täyttävä) määrä, suosittelen aivo-selkäydinnesteen tutkimista. Mikäli myös likvorilöydös viittaa MS-tautiin mutta kliinisiä neurologisia oireita tai löydöksiä ei ole, kerron, että kyseessä on mahdollisesti piilevä (subkliininen) MS-tauti. Kerron, että tutkimustulosten mukaan todennäköisyys MS-taudin puhkeamiseen seuraavien viiden vuoden aikana on noin 30 % (Lebrun ym. 2008). Potilasasiakirjoissa käytän ICD-10-diagnoosia G36.9 (määrittämätön akuutti hajapesäkkeinen demyelinaatio). Jos selkäydinnestenäyte on normaali tai tulehduksellisiksi sopivia aivomuutoksia on vain vähäinen määrä, kerron, että tutkittavalla on keskushermostossa tulehdukseen sopivia muutoksia ja seuranta osoittaa, mihin tilanne tulevaisuudessa johtaa. Kaikissa tapauksissa suosittelen muiden tulehduksellisten aivo sairauksien kuten neuro borrelioosin, neurosarkoidoosin ja vaskuliittien pois sulkemista laboratoriokokein. Kliininen seuranta on tarpeen. Uuden neurologisen oireen ilmaantuminen on todennäköinen merkki subkliinisen MS-taudin aktivoitumisesta. Kliinisen seurannan toteutan L. Airas

7 potilaskohtaisesti. Jotkut potilaat haluavat unohtaa koko löydöksen ja elää normaalielämää. Heille sopii parhaiten ottaa itse uudestaan yhteyttä, jos uusia kliinisiä oireita ilmenee. Toiset potilaat taas toivovat tarkkaa seurantaa, jolloin heille voidaan varata esimerkiksi vuosittainen tarkastuskäynti ja kliininen tutkimus sen yhteydessä. Mikäli oireet tai löydökset kielivät taudin aktiivisuudesta, on uusi MK paikallaan. Tällöin jatkotutkimusten tulosten mukaan saatetaan päätyä joko aaltomaisen tai tasaisesti etenevän MS-taudin diagnoosiin, ja potilas saa tarvitsemansa tiedon, tuen ja lääkityksen. Hajapesäkkeistä demyelinaatiolöydöstä ei pidetä lääkehoidon aiheena, elleivät MStaudin kliiniset diagnostiset kriteerit täyty. Lääkehoidon ja diagnostiikan kehittyminen ja MS-taudin mekanismien selviäminen voi kuitenkin tulevaisuudessa tuoda tähänkin muutoksen. * * * Kiitän ylilääkäri Anu Alasta ja dosentti Matias Röyttää informatiivisista keskusteluista sekä professori Reijo Marttilaa, dosentti Timo Kurkea ja LT Hannele Koillista avusta käsikirjoituksen muokkaamisessa. LAURA AIRAS, dosentti, erikoislääkäri TYKS:n neurologian klinikka Kiinamyllynkatu 4 8 PL 52, Turku Sidonnaisuudet LAURA AIRAS: Osallistunut lääketehtaan maksamana ulkomaiseen kongressiin (Biogen Idec ja Baxter) Summary Demyelinating lesions as an incidental finding in magnetic resonance imaging of the brain what shall I tell to the patient? Incidentally found brain lesions will increase as magnetic resonance imaging of the brain becomes more common. What should be told to a patient, who has undergone brain imaging e.g. for headaches, and the image reveals lesions compatible with multiple sclerosis? A demyelinating lesion should be related with the patient s age, other diseases, earlier symptom history and results of a clinical neurological examination. Multiple sclerosis cannot be diagnosed merely based on magnetic resonance imaging. Clinical monitoring is required if a significant number of plaques typical of multiple sclerosis is present. Kirjallisuutta Barkhof F, Filippi M, Miller DH, ym. Comparison of mri criteria at first presentation to predict conversion to clinically definite multiple sclerosis. Brain 1997;120: Brex PA, Ciccarelli O, O Riordan JI, Sailer M, Thompson AJ, Miller DH. A longitudinal study of abnormalities on mri and disability from multiple sclerosis. N Engl J Med 2002;346: Gilbert JJ, Sadler M. Unsuspected multiple sclerosis. Arch Neurol 1983;40: Herndon RM, Rudick RA. Multiple sclerosis. The spectrum of severity. Arch Neurol 1983;40: Katzman GL, Dagher AP, Patronas NJ. Incidental findings on brain magnetic resonance imaging from 1000 asymptomatic volunteers. JAMA 1999;282:36 9. Lebrun C, Bensa C, Debouverie M, ym. Unexpected multiple sclerosis: Follow-up of 30 patients with magnetic resonance imaging and clinical conversion profile. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79: McDonald WI, Compston A, Edan G, ym. Recommended diagnostic criteria for multiple sclerosis: Guidelines from the international panel on the diagnosis of multiple sclerosis. Ann Neurol 2001;50: Miller D, Weinshenker B, Filippi M, ym. Differential diagnosis of suspected multiple sclerosis: a consensus approach. Mult Scler 2008;14: MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [päivitetty ]. Poser CM, Paty DW, Scheinberg L, McDonald WI, ym. New diagnostic criteria for multiple sclerosis: Guidelines for research protocols. Ann Neurol 1983;13: Ruutiainen J, Elovaara I, Pirttila T, ym. Multippeliskleroosin hoito kannattaa aloittaa varhain. Duodecim 2006;122: Vernooij MW, Ikram MA, Tanghe HL, ym. Incidental findings on brain mri in the general population. N Engl J Med 2007;357:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä ja Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Uusien kriteerien avulla MS-tauti voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin minimointia varten

EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin minimointia varten 25/04/2016 EMA/266665/2016 EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin Tiheämmin tehtäviä magneettikuvauksia on harkittava, jos potilaalla on suuri riski EMA sai 25.

Lisätiedot

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Ida Westerberg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 19.2.2015 1 Tampereen Yliopisto

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN ARVIOINNISSA Minna Pentti Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista

Lisätiedot

MS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt

MS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt MS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt Merja Soilu-Hänninen Hallinnollinen osastonylilääkäri Tyks Neurotoimialue Neurologian dosentti TY Turku Aivoviikko, yleisneurologian päivä 15.3.2017 MS-taudin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

ALKUVAIHEEN KUVANTAMISLÖYDÖKSET JA ENNUSTE OPTIKUSNEURIITISSA

ALKUVAIHEEN KUVANTAMISLÖYDÖKSET JA ENNUSTE OPTIKUSNEURIITISSA ALKUVAIHEEN KUVANTAMISLÖYDÖKSET JA ENNUSTE OPTIKUSNEURIITISSA Roope Tähtelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Elokuu 2017 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP 2.11.2017 Taustaa ja määritelmiä Tavallisimpia sattumalöydöksiä Sattumalöydöksien merkityksestä Voidaanko

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä

Lisätiedot

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä Merja Soilu-Hänninen Neurologian dosentti Tyks neurotoimialue Merck Satelliittisymposium: MS-taudin kehittyvät hoidot 2.11.2017 Sidonnaisuudet Työnantaja VSSHP Asiantuntija/luennoitsija

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa

Lisätiedot

MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo?

MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? Medical News Today julkaisi 3.7.2017 Honor Whitemanin raportin tutkimuksesta, jonka mukaan lipoiinihappo (lipoic acid / LA) helpottaa MS-taudin oireita tehokkaammin,

Lisätiedot

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Irina Elovaara, Merja Soilu-Hänninen, Hanna Kuusisto, Juha Martola, Pentti Tienari, Markus Färkkilä ja Anne M. Remes KATSAUS Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Aivojen magneettikuvaus

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Multippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito

Multippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito Käypä hoito -suositus Multippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry Suosituksen keskeinen sanoma Kliinisesti varman aaltomaisen multippeliskleroosin hoitoon suositellaan

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että

Lisätiedot

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen

MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen. Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi mekanismia, joiden avulla lymfosyytit eli valkoiset verisolut läpäisevät

Lisätiedot

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.

Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä. Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9. Kuinka hyödynnän arviointeja käytännön työssä Hoitoteknologioiden arviointi (HTA) osa 2 Ayl (hall.) Tarja Haapaniemi Neurologian toimialue 19.9.2018 Arvioitavia terveydenhuollon menetelmiä neurologiassa

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Lataa Gastroenterologia ja hepatologia. Lataa

Lataa Gastroenterologia ja hepatologia. Lataa Lataa Gastroenterologia ja hepatologia Lataa ISBN: 9789516563902 Sivumäärä: 972 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.02 Mb Lääketieteellinen kehitys maha-suolikanavan sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot