Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot"

Transkriptio

1 Katsaus Michaela K. Bode, Ari Karttunen, Vesa Karttunen ja Pekka Jartti Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti vaikea tunnistaa, jolloin diagnostiikan tukena joudutaan käyttämään aivojen kuvantamistutkimuksia. Alkoholi aiheuttaa aivomuutoksia suoraan toksisen metabolisen mekanismin kautta ja myös välillisesti, esimerkkinä vaikkapa kaatuessa syntynyt pään trauma. Tässä katsauksessa käsitellään tyypillisimpiä aivomuutoksia, jotka ovat tunnistettavissa radiologisin perusmenetelmin. Alkoholisteilla tavattavat keskushermostovauriot voivat johtua paitsi alkoholin suorista toksisista vaikutuksista myös sekundaarisista syistä, kuten aivotraumoista, infektioista, vitamiininpuutostiloista, maksakirroosista tai elektrolyyttihäiriöistä, joihin kaikkiin saattaa liittyä aivojen magneettikuvauksessa tai joskus myös tietokonetomografiassa näkyviä muutoksia (Hillbom 1993 ja 2001, Hillbom ja Pyhtinen 2000, Valk ym. 2002). Löydökset ovat harvoin spesifisiä, mutta yhdessä kliinisten esitietojen kanssa ne voivat nopeuttaa diagnoosin selviämistä ja siten myös asianmukaisen hoidon aloittamista, mikä joskus jopa pelastaa potilaan hengen. Aivoatrofia Yleisin joskaan ei spesifinen krooniseen alkoholismiin liittyvä aivolöydös on pikkuaivojen vermikseen painottuva atrofia (Taveras 1996). Se on havaittavissa joka kolmannella alkoholistilla. Löydös ei ole vain alkoholin suurkulutukseen liittyvä, vaan sitä esiintyy myös kohtuukäyttäjillä. Pitkälle edettyään pikkuaivovika ilmenee»leveäraiteisena» kävelynä ja alaraajojen vapinana (Hillbom 2001, Jokelainen ja Majuri 2001). Takakuoppa atrofia voidaan diagnosoida pään tietokonetomografiassa pikkuaivoja ympäröivien likvoritilojen laajentumisen perusteella (kuva 1). Pidemmälle edenneessä alkoholismissa nähdään myös otsalohkoihin painottuvaa kortikaalista atrofiaa (Valk ym. 2002). Primaariseen alkoholidementiaan liittyy lisäksi valkoiseen aivoaineeseen painottuva hitaasti etenevä atrofia (Hillbom 2001). Atrofiset muutokset saattavat alkuvaiheessa korjaantua, jos potilas raitistuu (Hillbom 2001, Valk ym. 2002). Aivotraumat Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö, erityisesti humalaan juominen, altistavat aivovammoille. Alkoholiin liittyvät aivovammat ovat yleensä kaatumisesta aiheutuvia eriasteisia ruhjeita ja kovakalvonalaisia verenvuotoja. Viimeksi mainitut jaetaan akuutteihin, subakuutteihin (vähintään kolmen vuorokauden ikäisiin) ja kroonisiin (yli kolmen viikon ikäisiin) vuotoihin (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito -suositus 2003). Alkoholisteilla erityisen tyypilliset subakuutit ja krooniset kovakalvonalaiset vuodot voivat olla seurausta varsin vähäisestä vammasta, mikä osaltaan selittyy alkoholisteilla usein esiintyvien hyytymishäiriöiden aiheuttamalla vuotoherkkyydellä. Tietokonetomografiassa tuore veri näkyy Duodecim 2006;122:

2 junta heikkenee, aivopaine nousee tai potilaalle ilmaantuu uusia neurologisia oireita, eikä aivojen tietokonetomografiassa todeta poikkeavia löydöksiä (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito -suositus 2003). Myöhäisemmässä vaiheessa magneettikuvaus voi olla käyttökelpoinen esimerkiksi diffuusin aksonivaurion osoittamisessa. Magneettikuvaus on tietokonetomografiaa herkempi osoittamaan diffuusia aksonivauriota, kortikaalisia ja subkortikaalisia harmaan aineen vaurioita ilman verenvuotoa sekä aivorungon vammoja, joiden toteaminen voi olla tarpeellista ennusteen arviointia ja vakuutusoikeudellisia seikkoja varten (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito -suositus 2003). Infektiot Alkoholin tiedetään huonontavan elimistön puolustuskykyä erilaisia infektioita vastaan (Spies ym. 2004). Huonontunut vastustuskyky, puutteellinen hygienia ja esimerkiksi ahtaista asumisolosuhteista johtuva taudinaiheuttajien helpompi leviäminen altistavat yhdessä alkoholisteja selvästi normaalia enemmän erilaisille infektioille. Erityisesti pneumokokin ja listerian aiheuttamia aivokalvontulehduksia ja aivojen märkäkertymiä tavataan usein juuri alkoholisteilla (Hillbom 2001). Oman erikoisen lisänsä aivoinfektioiden tautikirjoon ja kuvantamislöydöksiin tuo nykyään HI virus (Pfefferbaum ym. 2002). Keskushermoston infektioiden tarkempi käsittely ei kuulu tämän katsauksen piiriin. Kuva 1. Alkoholistin pitkälle edennyt pikkuaivoatrofia A) tietokonetomografiakuvassa ja B) sagittaalisuunnan T1 painotteisessa magneettikuvassa. Kuvat ovat eri potilaista. tihentymänä, kun taas krooninen vuoto nähdään tiheydeltään lähes likvoria vastaavaana (kuva 2). Aivotrauman primaaridiagnostiikassa tietokonetomografia on yleensä riittävä ja varsin usein myös ainoa vaihtoehto (Aikuisiän aivovammat: Käypä hoito -suositus 2003). Se on myös ylivertainen aivotraumoihin usein liittyvien murtumien osoittamisessa. Magneettikuvausta tulee harkita akuuttivaiheessa silloin, kun potilaan ta Wernicken tauti ja pellagra Wernicken tauti on B 1 vitamiinin puutteesta aiheutuva vakava neurologinen sairaus. Se liittyy useimmiten alkoholismiin mutta joskus myös muihin tiloihin, kuten raskauspahoinvointiin, anoreksiaan, syöpätauteihin, maha suolikanavan tulehdussairauksiin, ja lääkkeisiin (Hillbom ja Pyhtinen 2000). Sairastuneilla aivoalueilla todetaan histologisesti aluksi turvotusta, verenvuotoa ja nekroosia, jota seuraavat hermokudostuho ja glioosi (Valk ym. 2002). Wernicken taudin klassiseen oiretriadiin kuuluvat silmänliikehäiriö, 316 M. K. Bode ym.

3 Kuva 2. Aivojen tietokonetomografia osoittaa molemmin puolin frontaalialueella tiheydeltään vaihtelevia ja siten eri ikäisiä subduraalihematoomia. Kuva 3. Aivojen T1 painotteisessa gadoliniumtehosteisessa transaksiaalisuunnan magneettikuvassa talamusten mediaaliosat tehostuvat voimakkaasti (nuolet) Wernicken tautia sairastavalla (Bode ym. 2005, kuva on julkaistu Suomen Lääkärilehden luvalla). Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset ataksia ja sekavuus. Myöhemmin saattaa kehittyä Korsakovin amnestinen oireyhtymä (Hillbom 2001). Diagnosoinnin tukena voidaan anamneesin ja oirekuvan lisäksi käyttää magneettikuvausta. Tietokonetomografiassa joskus nähtävät periventrikulaariset läiskäiset harventumat ovat hyvin epäspesifinen löydös, eikä tietokonetomografiasta ole hyötyä Wernicken taudin diagnostiikassa (Antunez ym. 1998). Magneettikuvissa todetaan tyypillisesti T2 signaalinvoimistumaa, joka painottuu kolmannen ja neljännen aivokammion sekä aivonesteviemärin (aqueductus mesencephali) ympäristöön. Etenkin mediaaliset talamusalueet ja nisälisäkkeet (corpora mamillaria) ovat vaurioituneet (Taveras 1996, Hillbom ja Pyhtinen 2000, Valk ym. 2002, Halavaara ym. 2003, Weidauer ym. 2003) (kuva 3). Aivokuoren muutokset ovat selvästi harvinaisempia (Doss ym. 2003). Joskus akuutin vaiheen ainoa magneettikuvauslöydös on nisälisäkkeiden tehostuminen varjoaineella, mutta myös muut Wernicken taudin aivovauriot voivat tehostua (Taveras 1996, Mascalchi ym. 1999, Weidauer ym. 2003) (kuva 3). Jos tiamiinisubstituutio aloitetaan ajoissa, oireet ja aivomuutokset saattavat hävitä. Kroonisemmassa vaiheessa todetaan usein nisälisäkkeiden kutistumista, ja periventrikulaarisen aivoaineen atrofian yhteydessä kolmas aivokammio voi suurentua (Taveras 1996). Diffuusiokuvaus on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi ja herkäksi patologian osoittajaksi myös Wernicken taudissa (Doherty ym. 2002, Chung ym. 2003, Halavaara ym. 2003). Magneettikuvauslöydösten erotusdiagnostiikassa on syytä muistaa infarktit, demyelinisoivat sairaudet, Leighin tauti ja erilaiset infektiot kuten Creutzfeldt Jakobin tauti. Wernicken taudin magneettikuvauslöydöksistä on vastikään julkaistu suomenkielinen katsausartikkeli (Bode ym. 2005). Wernicken taudin hoitoon ja ehkäisyyn suositellaan tiamiinin antoa ja ravitsemuksen korjaamista. Pellagra on tryptofaanin ja siitä metaboloituvan nikotiinihapon puutteesta aiheutuva, länsimaissa erittäin harvinainen sairaus, joka voi liittyä krooniseen alkoholismiin. Pellagran oireita ja löydöksiä ovat esimerkiksi kuiva iho, ripuli, dementia ja spastisuutta aiheuttava myelopatia (Hillbom 2001). Raportteja pellagraan liittyvistä aivojen magneettikuvauslöydöksistä ei ole tiettävästi julkaistu. 317

4 Osmoottinen myelinolyysi Hermoston osmoottisen myeliinivaurion ajatellaan aiheutuvan pääasiassa hyponatremian liian nopeasta korjaamisesta (Hillbom 2001, Valk ym. 2002, Karttunen ja Hillbom 2005), joskin natriumpitoisuus saattaa näillä potilailla olla myös normaali (Uchino ym. 2003). Potilaat ovat yleensä alkoholisteja, vaikka periaatteessa mikä tahansa hyponatremiaan ja sen korjaamiseen johtava tilanne, kuten Addisonin tauti tai veden liiallinen juominen psykiatristen sairauksien yhteydessä, voi aiheuttaa samanlaisen taudinkuvan. Yleisin tautimuoto on sentraalinen myelinolyysi, jossa T2 kuvissa signaalinvoimistumana näkyvä demyelinaatioprosessi sijaitsee keskellä aivorunkoa säästäen sen reunat (Valk ym. 2002, Uchino ym. 2003, Karttunen ja Hillbom 2005) (kuva 4). Muutokset onteloituvat joskus (Uchino ym. 2003). T2 signaalinvoimistumaa voi esiintyä myös pikkuaivovarsissa, näiden muutosten on arveltu olevan luonteeltaan sekundaarisia ja liittyvän Wallerin degeneraatioon (Uchino ym. 2003). Osmoottisen myelinolyysin toinen muoto on aivorunkoa vähemmän tai ei ollenkaan vaurioittava aivorungon ulkopuolinen myelinolyysi, jossa todetaan symmetrisiä T2 signaalinvoimistumaläiskiä eritoten tyvitumakkeissa, capsula externan ja internan alueella, neostriatumissa, aivokuoren alla ja myös pikkuaivojen valkeassa aineessa (Valk ym. 2002). Diffuusiokuvauksessa muutokset voivat ilmentyä iskemian tavoin. Myelinolyysin oirekuvaan kuuluvat para tai tetrapareesi, dysartria, dysfagia ja kykenemättömyys työntää kieltä ulos, tajunnan heikkeneminen, sekavuus ja velttous (Hillbom 2001). Tila voi johtaa hoitamattomana kuolemaan. Myelinolyysin käypä hoito on vakiintumatonta. Keinoina on käytetty mm. steroideja, gammaglobuliinia ja hyponatremian uudelleen indusoimista (Martin 2004). Aivomuutosten väheneminen korreloi potilaan voinnin paranemiseen ja päinvastoin (Valk ym. 2002), joten kliinisen tilan muuttuessa mahdollisia aivolöydöksiä voidaan tarvittaessa seurata magneettikuvauksella. Maksavaurioon liittyvä enkefalopatia Maksavaurioon liittyvän enkefalopatian oireita ovat dementia, tajunnan heikkeneminen, epilepsia, kiihtyneet heijasteet, yläraajojen epäsäännöllinen hidas vapina eli asterixis, tahattomat lihasnykäykset, dysartria ja ataksia. Mistä tahansa syystä johtuvaan maksakirroosiin on kuvattu liittyvän jopa kolmella potilaalla neljästä globus pallidusten symmetristä signaalinvoimistumaa T1 painotteisissa magneettikuvissa (Skehan ym. 1997, Hillbom 2001) (kuva 5). Myös mm. hypotalamuksen ja aivolisäkkeen T1 signaalinvoimistumia on todettu (Genovese ym. 2000). Muutoksia voidaan nähdä jo ennen tyypillisten enkafalopatiaoireiden tai kirroosiasteisen maksavaurion kehittymistä (Skehan ym. 1997, Genovese ym. 2000, Hillbom 2001). T2 painotteisissa kuvissa globus pallidusten ja muiden tyvitumakkeiden löydös on tyypillisesti normaali (Skehan ym. 1997, Genovese ym. 2000). Maksakirroosin yhteydessä tavattujen tyvitumakemuutosten on arveltu aiheutuvan mangaanin kertymisestä (Krieger ym. 1995). Samankaltaisia mangaanikertymien aiheuttamia tyvitumakkeiden signaalinmuutoksia esiintyy myös parenteraalisen ravitsemuksen yhteydessä (Iinuma ym. 2003). Marchiafava Bignamin tauti Marchiafava Bignamin tauti on erittäin harvinainen, enimmäkseen krooniseen alkoholismiin liittyvä aivokurkiaisen demyelinaatio, joka voi edetä jopa nekroosin ja hemorragian asteelle. Taudinkulku on yleensä varsin nopea ja dramaattinen. Sen oirekuvaan kuuluvat mm. epilepsia, tajunnan häiriöt, dysartria, kävelyvaikeudet, pareesit, käytösongelmat ja etenevä dementia (Hillbom 2001, Heinrich ym. 2004). Taudin etiologiaa ei tiedetä varmasti, mutta vitamiinien erityisesti B ryhmän vitamiinien puutetta ja halvan punaviinin toksisia yhdisteitä on arveltu myötävaikuttajiksi (Hillbom ym ja 2001, Hillbom ja Pyhtinen 2000, Gambini ym. 2003). Marchiafava Bignamin tauti voidaan diagnosoida aivojen magneettikuvauksen avulla. Akuutin vaiheen aikana nähdään aivokurkiaisen ja joskus myös centrum semiovalen alueella 318 M. K. Bode ym.

5 Kuva 4. Signaalinvoimistuma keskellä aivorunkoa T2 painotteisessa transaksiaalisuunnan magneettikuvassa. Löydös on tyypillinen sentraaliselle myelinolyysille. Kuva 5. Symmetriset signaalinvoimistumaläiskät (nuolet) molemmin puolin frontobasaalialueella alkoholimaksakirroosipotilaan T1 painotteisessa koronaalisuunnan magneettikuvassa. Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset T2 painotteisissa kuvissa ja protonitiheyskuvissa diffuusia signaalinvoimistumaa, vastaava patologia näkyy signaalinheikentymänä T1 painotteisissa kuvissa (Tatlisumak ym. 1994, Hillbom ym. 1999, Hillbom ja Pyhtinen 2000, Gambini ym. 2003, Heinrich ym. 2004). Subakuutissa vaiheessa T2 signaalinvoimistuma on vähäisempää ja aivokurkiaisessa voidaan todeta kystisiä muutoksia ja pieniä pistemäisiä T2 signaalinheikentymiä, joista jälkimmäiset edustanevat pienten verenvuotojen jälkitiloja (Chang ym. 1992, Heinrich ym. 2004). Kroonisessa tautimuodossa signaalinmuutokset ovat selvästi vähäisempiä ja aivokurkiaisen atrofioituminen ja joskus myös kortikaalinen atrofia ovat hallitsevia piirteitä (Gambini ym. 2003, Heinrich ym. 2004). Harvemmin muutoksia esiintyy myös periventrikulaarisessa valkeassa aineessa (Heinrich ym. 2004) ja isoaivokuoressa (Johkura ym. 2005). Tietokonetomografiassa aivokurkiaisessa on nähtävissä harventumaa ja joskus myös pistemäistä verenvuotoa. Löydös tulee kuitenkin varmistaa magneettikuvauksella (Heinrich ym. 2004). Magneettispektroskopiassa voidaan todeta demyelinaation ja neuronikadon kehittymiseen korreloivia muutoksia, ja tämä tutkimus saattaisikin olla käyttökelpoinen potilaiden seurannassa ja hoitovasteen arvioinnissa (Gambini ym. 2003). Tauti reagoi joskus hyvinkin suotuisasti vitamiinisubstituutioon ja alkoholinkäytön lopettamiseen, ja täydellisiä paranemisiakin on kuvattu (Hillbom ym. 1999, Gambini ym. 2003, Heinrich ym. 2004). OYS:n kokoisessa sairaalassa on tiettävästi dokumentoitu radiologisesti vain yksi Marchiafava Bignamin taudin tapaus, ja se ei liittynyt krooniseen alkoholismiin (Hillbom ym. 1999). Metanolimyrkytyksiin liittyvät aivolöydökset Metanoli saattaa pieninäkin annoksina johtaa sokeutumiseen, tajunnan häiriöihin ja kuolemaan. Metanolimyrkytyksen hoitona käytetään asidoosin korjaamista, etanolin antamista suun kautta tai infuusiona, hemodialyysiä ja fomepitsolia eli 4 metyylipyratsolia (Peltonen ja Luurila 2005). Tietokonetomografiassa metanolimyrkytykseen liittyvä tyyppilöydös ovat tyvitumakkeiden erityisesti putamenien symmetriset harventumat. Joskus alueella näkyy myös verenvuodosta aiheutuvia tihentymiä (kuva 6). Magneettikuvissa vastaavilla alueilla todetaan T2 ja 319

6 Alkoholi ja sikiön aivot Kuva 6. Tajuttoman potilaan aivojen tietokonetomografiakuvassa näkyy molemmin puolin tyvitumakkeiden alueella ja niiden ympärillä huomattavaa ödeemaan sopivaa harventumaa. Lisäksi on todettavissa vasemmalla nucleus lentiformiksen mediaalipuolella pieni tihentymänä näkyvä verenvuotopesäke (nuoli) sekä myös yleistynyttä aivoödeemaa ja harmaan ja valkean aineen rajan hämärtymistä. Diagnoosiksi paljastui metanolimyrkytys. FLAIR kuvissa signaalinvoimistumaa, jota voidaan nähdä läiskäisenä myös muualla valkeassa aineessa (Server ym. 2003). Myös muut alkoholiryhmään kuuluvat aineet, kuten pakkasnesteissä ja tuulilasinpesuaineissa käytetyt etyleeniglykoli ja isopropanoli, saattavat aiheuttaa samankaltaisia aivomuutoksia. Paras verenvuodon osoittamiseen on T2 kenttäkaikusekvenssi (T2* sekvenssi), jossa putamenien hemorraginen nekroosi näkyy huomattavana signaalinheikentymänä. Hemorragia rajoittuu joskus pelkästään globus pallidusten alueelle (Halavaara ym. 2002). Vastaavilla alueilla diffuusiokuvissa voidaan nähdä iskemiaan liittyvät vähentyneeseen diffuusioon sopivat muutokset (Server ym. 2003). Magneettikuvauslöydökset eivät ole spesifisiä, vaan tyvitumakkeiden vaurioita aiheuttavat metanolin lisäksi mistä tahansa syystä johtuva hapenpuute, hiilimonoksidi ja useat myrkyt, metaboliset ja neurodegeneratiiviset sairaudet, kuten mitokondriotaudit ja Wilsonin tauti, sekä enkefaliitit, kuten Creutzfeldt Jakobin tauti (Taveras 1996, Kinnunen ym. 2004). Sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta aiheutuvaan fetaalialkoholisyndroomaan (FAS) kuuluvat mm. pienipäisyys, kehitysvammaisuus, kasvuhäiriö ja tyypilliset kasvonpiirteet keskikasvojen litteys, lyhyet luomiraot, kapea ylähuuli, nenän ja ylähuulen pitkä väli, matala nenänselkä ja pieni leuka. Lievempi ja ulkoisilta merkeiltään epätäydellinen muoto on nimetty kirjainyhdistelmällä FAE (fetal alcohol effects). Kyseisen oireyhtymäryhmän kriteeristö ja sitä kautta diagnoosinimikkeet ovat vielä muotoutumassa tarkemmiksi (Halmesmäki ja Autti Rämö 2005). Aivojen kehityshäiriöistä pienipäisyyden eli mikrokefalian lisäksi potilailla on kuvattu pikkuaivo ja aivorunkoanomalioita, joista yleisin on pikkuaivojen pienuus, aivokuoren kehityshäiriöitä, kuten heterotopiaa, tyvitumakkeiden pienentynyttä tilavuutta, aivokurkiaisen vajaakasvuisuutta, muoto ja paikkavariaatioita sekä täydellistä puuttumista ja valkeaan aineeseen painottuvaa kutistumista Sylviuksen uurteen ympäristössä ja vasenvoittoisesti otsalohkojen etuosissa (Sowell ym ja 2002, Riley ym. 2004). FAS ja FAE diagnoosia voidaan pitää todennäköisenä, jos lapsella on kasvuhäiriö, keskushermoston toimintahäiriö ja tyypilliset kasvonpiirteet ja pystytään varmistamaan äidin raskaudenaikainen runsas alkoholinkäyttö (Halmesmäki ja Autti Rämö 2005). Aivojen poikkeava magneettikuvauslöydös ei siis yksinään riitä diagnoosiin, mutta se antaa sille lisävahvistusta. Aivojen magneettikuvauslöydös voi olla myös normaali. Pohdinta Alkoholinkäyttöön liittyvät terveysongelmat työllistävät terveydenhuoltoa päivittäin. Esimerkiksi pään alueen vammoista kaksi kolmasosaa syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena, ja lähes 80 %:lla tällaisista potilaista on osoitettavissa päihdehistoria (Savola 2004). Kunnollisen anamneesin saaminen ja kliinisen tutkimuksen tekeminen on joskus mahdotonta, kun potilaana on humaltunut ja levoton alkoholisti. Yhdistyneenä varsin kirjavaan oirekuvaan tämä voi 320 M. K. Bode ym.

7 vaikeuttaa vakavan mutta hoidettavissa olevan aivosairauden tunnistamista ajoissa. Kuvantamistutkimukset, etenkin magneettikuvaus, ovat siten joskus ratkaisevia oikeaan diagnoosiin päätymisessä. Alkoholismiin liittyvien aivosairauksien magneettikuvauslöydökset ovat heterogeenisia ja epäspesifisiä lukuun ottamatta Wernicken taudissa klassisesti esiintyviä tehostuvia nisälisäkkeitä ja Marchiafava Bignamin tautiin liittyviä aivokurkiaisen diffuuseja signaalinmuutoksia. Niinpä erotusdiagnoosilistat ovat pitkiä. Jonkinlaisena muistisääntönä sopii pitää mielessä, että alkoholin ja muidenkin toksisten aineiden sekä metabolisten häiriöiden aiheuttamat muutokset ovat varsin usein tyvitumakealueiden, talamusten ja aivorungon symmetrisiä läiskiä, jotka Wernicken tautia lukuun ottamatta tehostuvat harvoin tai hyvin vähän ja vaurioittavat pääasiassa valkeaa ainetta. Enkefaliittien ja kasvainten yhteydessä taas todetaan yksittäisiä tai epäsymmetrisiä multippeleita ja yleensä selvästi varjoaineella tehostuvia muutoksia, jotka sijaitsevat usein sekä harmaan että valkean aineen alueilla. Diagnostiikka on haasteellista, mutta epäspesifistenkin kuvauslöydöksen yhdistäminen tarkkoihin kliinisiin esitietoihin vie usein oikean diagnoosin jäljille. Levoton alkoholisti on monesti ongelmallinen kuvattava etenkin magneettikuvauksessa, jossa kuvausajat saattavat venyä jopa puolen tunnin mittaisiksi. Siksi kuvausohjelma kannattaa suunnitella etukäteen mahdollisimman tarkkaan, ja anestesian mahdollinen tarve on osattava ennakoida diagnostiikkaa vaikeuttavien liike epätarkkuuksien minimoimiseksi. Alkoholiongelmaisen aivojen magneettikuvausohjelmaan tulisi kuulua ainakin transaksiaalisuunnan T1, T2, T2 FLAIR ja T2* painotteiset kuvat, sagittaalisuunnan T1 painotteiset kuvat ja diffuusiokuvat mahdollisuuksien mukaan. Wernicken tautia epäiltäessä kannattaa käyttää laskimoon annettavaa varjoainetta nisälisäkkeiden ja talamusten tehostumisen osoittamiseksi, vaikka aivoissa ei primaaristi näkyisikään läiskämuutoksia. Tavanomaisen aivojen rakenteita tutkivan magneettikuvauksen rinnalle on saatu kehittyneempiä toiminnallisia tekniikoita, kuten perfuusiokuvaus ja neuronien aktivaation aiheuttamaan happipitoisuuden muutokseen perustuva ns. BOLD tekniikka. Myös aivojen metabolian tutkimiseen kehitetty magneettispektroskopia ja aivojen hermosolutoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä mittaava magnetoenkefalografia ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena (Tatlisumak ym. 2000, Forss 2003, Heikman ym. 2004). Näiden menetelmien käyttöönotto parantaa magneettikuvauksen herkkyyttä, ja ne voivat olla suureksi hyödyksi esimerkiksi aivovaurioista y d i n a s i a t Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti vaikea tunnistaa, jolloin diagnostiikan tukena joudutaan käyttämään aivojen kuvantamistutkimuksia. Magneettikuvaus on näistä merkityksellisin. Vaikka alkoholismiin liittyvät magneettikuvauslöydökset ovat harvoin spesifisiä, voivat ne yhdessä kliinisten esitietojen kanssa nopeuttaa diagnoosin selviämistä. Alkoholin ja muidenkin toksisten aineiden sekä metabolisten häiriöiden aiheuttamat muutokset näkyvät usein tyvitumakealueiden, talamusten ja aivorungon symmetrisinä läiskinä, jotka Wernicken tautia lukuun ottamatta tehostuvat harvoin tai hyvin vähän ja paikantuvat pääasiassa valkeaan aineeseen. Alkoholiongelmaisen aivojen magneettikuvausohjelmaan tulisi kuulua ainakin transaksiaalisuunnan T1, T2, T2 FLAIR ja T2* painotteiset kuvat, sagittaalisuunnan T1 painotteiset kuvat ja diffuusiokuvat mahdollisuuksien mukaan. Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset 321

8 toipumisen seurannassa. Alkoholisteilla aivojen metaboliittien kuten N asetyyliaspartaatin (hermosolumarkkeri), koliinin (membraanimarkkeri) ja kreatiniinin (energia aineenvaihdunnan markkeri) määrissä on osoitettu useita muutoksia, joihin vaikuttavat monimutkaisella mekanismilla alkoholimäärän lisäksi myös vanhempien ja sisarusten alkoholismi sekä useat demografiset tekijät (Jagannathan ym. 1996, Meyerhoff ym. 2004). Yksi uusimmista magneettikuvausmenetelmistä on diffuusiotensorikuvaus, jonka avulla voidaan kuvantaa valkean aineen hermoratoja. Se on osoittanut alkoholisteilla valkean aineen patologiaa, joka ei ole todettavissa tavanomaisilla magneettikuvaustekniikoilla (Rosenbloom ym. 2003). Alkoholisteilla normaali anisotropia (vesimolekyylien suurempi liike hermoratojen suunnassa kuin niitä vastaan kohtisuorassa) on vähentynyt tietyillä alueilla, kuten aivokurkiaisessa ja centrum semiovalen alueella (Rosenbloom ym. 2003). Isotooppilääketieteen menetelmiin kuuluvat positroniemissiotomografia (PET) ja yksifotoniemissiotomografia (SPECT) ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi välineiksi tutkittaessa aivojen välittäjäaine reseptori kuljetusproteiiniyksikön toimintaa psykiatristen sairauksien kuten päihderiippuvuuden yhteydessä. Alkoholismin välittäjäaine ja reseptoritutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä GABA, dopamiini ja serotoniinitransmissioon, joista ainakin GABA reseptoritiheyden on todettu pienentyneen alkoholisteilla (Heikman ym. 2004). Lopuksi Alkoholismiin liittyviä keskushermoston sairauksia on toisinaan kliinisesti vaikea tunnistaa, jolloin diagnostiikan tukena joudutaan käyttämään aivojen kuvantamistutkimuksia. Magneettikuvaus on näistä merkityksellisin. Vaikka radiologiset löydökset saattavat olla epäspesifisiä, voi oikeaan potilasryhmään suunnattu kuvantaminen osoittautua ensiarvoisen tärkeäksi jopa hengen pelastavaksi nopeaa diagnoosia ja hoitoa vaativissa tilanteissa. Kirjallisuutta Aikuisiän aivovammat. Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Neurokirurginen Yhdistys, Suomen Fysiatriyhdistys, Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys. Käypä hoito suositus. Duodecim 2003;119: Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavissa: Antunez E, Estruch R, Cardenal C, ym. Usefulness of CT and MR imaging in the diagnosis of acute Wernicke s encephalopathy. Am J Roentgenol 1998;171: Bode MK, Karttunen A, Jartti P, Littow H, Karttunen V. Wernicken tauti: kliininen oirekuva ja neuroradiologiset löydökset. Suom Lääkäril 2005;60: Chang KH, Cha SH, Han MH, Park SH, Nah DL, Hong JH. Marchiafava- Bignami disease: serial changes in corpus callosum on MRI. Neuroradiology 1992;34: Chung T-I, Kim J-S, Park S-K, ym. Diffusion weighted MR imaging of acute Wernicke s encephalopathy. Eur J Rad 2003;45: Doherty MJ, Watson NF, Uchino K, Hallam DK, Cramer SC. Diffusion abnormalities in patients with Wernicke encephalopathy. Neurology 2002;58: Doss A, Mahad D, Romanovski CAJ. Wernicke encephalopathy: unusual findings in non-alcoholic patients. J Comput Assist Tomogr 2003; 27: Forss N. Magnetoenkefalografia kliinikon apuna. Duodecim 2003; 119: Gambini A, Falini A, Moiola L, Giancarlo C, Scotti G. Marchiafava-Bignami disease: longitudinal MR imaging and MR spectroscopy study. Am J Neuroradiol 2003;24: Genovese E, Maghnie M, Maggiore G, ym. MR imaging of CNS Involvement in children affected by chronic liver disease. Am J Neuroradiol 2000;21: Halavaara J, Brander A, Lyytinen J, Setälä K, Kallela M. Wernicke s encephalopathy: is diffusion-weighted MRI useful? Neuroradiology 2003;45: Halavaara J, Valanne L, Setälä K. Neuroimaging supports the clinical diagnosis of methanol poisoning. Neuroradiology 2002;44: Halmesmäki E, Autti-Rämö I. Fetaalialkoholisyndrooma: voidaanko lapsen ennustetta parantaa? Duodecim 2005;121: Heikman P, Ahonen A, Kauppinen T, Koskela A, Lundbom N, Tuunainen A. Moderni kuvantaminen psykiatriassa. Suom Lääkäril 2004;41: Heinrich A, Runge U, Khaw AV. Clinicoradiologic subtypes of Marchiafava-Bignami disease. J Neurol 2004;251: Hillbom M, Pyhtinen J. Tiamiinivajeen diagnostiikka ja hoito. Duodecim 2000;116: Hillbom M, Pyhtinen J, Pylvänen V, Sotaniemi K. Case report. Pregnant, vomitting, and coma. Lancet 1999;353:1584. Hillbom M. Aivot, alkoholi ja huumeet. Suom Lääkäril 1993;48: Hillbom M. Alkoholin ja huumeiden aiheuttamat neurologiset ongelmat. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Launes J, Somer H, toim. Neurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Iinuma Y, Kubota M, Uchiyama M, ym. Whole-blood manganese levels and brain manganese accumulation in children receiving long-term home parenteral nutrition. Pediatr Surg Int 2003;19: Jagannathan NR, Desai NG, Raghunathan P. Brain metabolite changes in alcoholism: an in vivo proton magnetic resonance spectroscopy (MRS) study. Magn Res Imaging 1996;14: Johkura K, Naito M, Naka T. Cortical involvement in Marchiafava Bignami disease. Am J Neuroradiol 2005;26: Jokelainen M, Majuri J. Pistokävely. Duodecim 2001;117: Karttunen V, Hillbom M. Oluen juomisen kohtalokas seuraus. Duodecim 2005;1221: Kinnunen E, Brander A, Paetau A. Creutzfeldt-Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi. Duodecim 2004;120: Krieger D, Krieger S, Jansen O, Gass P, Theilmann L, Lichtnecker H. Manganese and chronic hepatic encephalopathy. Lancet 1995;346: Martin RJ. Central pontine and extrapontine myelinolysis: the osmotic demyelination syndromes. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75(Suppl III):iii22 iii28. Mascalchi M, Simonelli P, Tessa C, ym. Do acute lesions of Wernicke s encephalopathy show contrast enhancement? Report of three cases and review of the literature. Neuroradiology 1999;41: Meyerhoff DJ, Blumenfeld R, Lindgren TJ, ym. Effects of heavy drinking, binge drinking, and family history of alcoholism on regional brain metabolites. Alcohol Clin Exp Res 2004;28: M. K. Bode ym.

9 Peltonen S, Luurila H. Metanolimyrkytys. Kirjassa: Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki L-M, Vuoristo M, toim. Akuuttihoito-opas. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2005, s Pfefferbaum A, Rosenbloom M, Sullivan EV. Alcoholism and AIDS: Magnetic resonance imaging approaches for detecting interactive neuropathology. Alcohol Clin Exp Res 2002;26: Riley EP, McGee CL, Sowell ER. Teratogenic effects of alcohol: a decade of brain imaging. Am J Med Genet C Semin Med Genet 2004;127(1): Rosenbloom M, Sullivan EV, Pfefferbaum A. Using magnetic resonance imaging and diffusion tensor imaging to assess brain damage in alcoholics. Alcohol Res Health 2003;27: Savola O. Brain injury and hazardous alcohol drinking in trauma patients. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Univ Oul 2004;D789. Server A, Hovda KE, Nakstad P, Jacobsen D, Dullerud R, Haakonsen M. Conventional and diffusion-weighted MRI in the evaluation of methanol poisoning. A case report. Acta Radiol 2003;44: Skehan S, Norris S, Hegarty J, Owens A, MacErlaine D. Brain MRI changes in chronic liver disease. Eur Radiol 1997;7: Sowell ER, Mattson SN, Thompson PM, Jernigan TL, Riley EP, Toga AW. Mapping callosal morphology and cognitive correlates. Effects of alcohol exposure. Neurology 2001;57: Sowell ER, Thompson PM, Mattson SN, ym. Regional brain shape abnormalities persist into adolescence after heavy prenatal alcohol exposure. Cerebral Cortex 2002;12: Spies C, von Gossow V, Eggers V, ym. Altered cell-mediated immunity and increased postoperative infection rate in long-term alcoholic patients. Anesthesiology 2004;100: Tatlisumak T, Soinne L, Huttunen J, ym. Aivoverenkierron häiriöiden toiminnallinen kuvantaminen. Duodecim 2000;116: Tatlisumak T, Valanne L, Sulkava R. Marchiafava Bignamin tauti alidiagnosoitu oireyhtymä? Duodecim 1994;110: Taveras JM. Kirjassa: Mitchell C, toim. Neuroradiology. 3. painos. Baltimore: Williams & Wilkins, 1996, s Uchino A, Yuzuriha T, Murakami M, ym. Magnetic resosnance imaging of sequelae of central pontine myelinolysis in chronic alcohol abusers. Neuroradiology 2003;45: Valk J, Barkhof F, Scheltens P. Alcohol abuse and dementia. Kirjassa: Magnetic resonance in dementia. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag, 2002, s Weidauer S, Nichtweiss M, Lanfermann H, Zanella FE. Wernicke encephalopathy: MR findings and clinical presentation. Eur Radiol 2003;13: Michaela K. Bode, LT, erikoislääkäri Ari Karttunen, LKT, neuroradiologi, osastonylilääkäri Pekka Jartti, LL, neuroradiologi OYS:n radiologian klinikka PL 50, OYS Vesa Karttunen, LT, erikoislääkäri OYS:n neurologian klinikka PL 25, OYS Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Tapausselostus Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi Esko Kinnunen, Antti Brander ja Anders Paetau Sporadinen Creutzfeldt Jakobin tauti (CJD) on nykyään yleisin ihmisen prionitaudeista,

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Aivojen osmoottinen myelinolyysi

Aivojen osmoottinen myelinolyysi Tapausselostus Pasi Jolma, Janne Leinonen, Veikko Kähärä, Hannu Haapasalo, Tapani Keränen ja Jari Honkaniemi on suhteellisen harvinainen komplikaatio, joka liittyy krooniseen hyponatremiaan ja sen hoitoon.

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 , KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin Alkoholin vaikutus muistiin Alkoholin riskikäyttö Mitä alkoholi tekee aivoille? Psyykkiset ongelmat Fyysiset ongelmat Alkoholin käytön suositukset

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI

ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Päihdelääketieteen Yhdistyksen Torstailuennot 5.11.2009 ALKOHOLI- ONGELMAISEN TYÖKYVYN ARVIOINTI Juhani Juntunen Ylilääkäri, professori, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera TYÖELÄMÄ JA TYÖELÄMÄ JA ALKOHOLI

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Dementia on ikääntyvän väestön määrän

Dementia on ikääntyvän väestön määrän Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset

Lisätiedot

Hoitoyksikkö on 17 paikkainen ja vastaa tehostetun palveluasumisen tarpeista.

Hoitoyksikkö on 17 paikkainen ja vastaa tehostetun palveluasumisen tarpeista. Hoivakoti Herukka Hoivakoti Herukka on aloittanut toimintansa 1.11.2008. Hoitoyksikkö on 17 paikkainen ja vastaa tehostetun palveluasumisen tarpeista. Asiakkaat ovat pääasiassa alkoholidementiaa sairastavia

Lisätiedot

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta

Aivot ja alkoholi. Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Aivot ja alkoholi Keijo Koivisto, ylilääkäri, ta-johtaja Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty, kta Kyllä sitä viinaa menee! Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuosina 1960 2006 (stakes) VIINANJUONTI KASVUSSA

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa

Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Katsaus Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa Riitta Mäntylä, Timo Erkinjuntti, Raili Raininko, Raija Ylikoski, Oili Salonen, Hannu Suoranta, Hannu J. Aronen ja Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam

Lisätiedot

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten?

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Katsaus tieteessä Johanna Pekkola LT, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen johanna.pekkola@hus.fi Riste Saat LL, erikoislääkäri HUS-kuvantaminen Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset milloin ja miten? Kuvantamistutkimuksia

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus

Alkoholi_Raskaus_FIN.fh11 4.8.2005 13:22 Page 1 Alkoholi ja raskaus Alkoholi ja raskaus Sisällysluettelo Johdanto 3 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja kuukautiskierto 4 Kohtuullinen alkoholinkäyttö ja raskaus 5 Alkoholin suurkulutus 5 Oman alkoholinkäytön arviointi 6 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU NEUROLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä mikäli kaksi 0-vastausta, kuulustelu hylätään, vaikka kokonaispistemäärä

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot