Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti"

Transkriptio

1 Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset eli aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmiin liittyvät häiriöt ovat yleisiä. Motoristen vaikeuksien lisäksi kognitiivisilla häiriöillä on vaikutusta aivoinfarktin jälkeiseen arkipäivän selviytymiseen. Dementiatasoista kognitiivista häiriötä esiintyy jopa %:lla ensimmäisen aivoverenkierron häiriön vakiintuneessa jälkivaiheessa ja %:lla kaikista aivoverenkierron häiriön sairastaneista. Korkeampi ikä, matala koulutustaso, diabetes, aiemmin sairastetut aivoverenkierron häiriöt, puheen tuoton häiriöt, infarkti vallitsevassa aivopuoliskossa, infarktoituneen alueen tilavuus, infarktien lukumäärä, lakuunainfarkti, infarktialueen sijainti, aivoatrofia ja valkean aivoaineen muutokset lisäävät dementoitumisen riskiä aivoverenkierron häiriön jälkeen. Aivohalvauspotilaan henkistä tilaa arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota epätarkasti määritellyn dementiakäsitteen ohella myös lieviin ja kapea-alaisiin kognitiohäiriöihin sekä varhempaan älyllisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Aivoinfarktin jälkeiset dementiat voivat aiheutua paitsi verenkierrollisista, myös degeneratiivisista syistä tai niiden yhdistelmästä. Tämä asettaa haasteen oireyhtymien varhaisdiagnostiikalle ja hoitojen kehittämiselle. Aivoverenkierron häiriöt (AVH) ja dementia ovat sekä yhdessä että erikseen kasvava taloudellinen ja inhimillinen ongelma. Yli 65-vuotiaiden joukossa dementian esiintyvyys on 5 9 % käytetyn tutkimusmenetelmän, väestön ikärakenteen ja dementian vaikeusasteen mukaan. Dementoivat sairaudet liittyvät korkeaan ikään. Esiintyvyys on yli 85-vuotiaiden ryhmässä 15-kertainen verrattuna 60-vuotiaisiin (Viramo ja Sulkava 2001). AVH yleistyy myös iän myötä: sen esiintyvyys on Euroopassa väestöpohjaisten tutkimusten mukaan ikäryhmässä vuotiailla miehillä 1,9 % ja naisilla 1,4 % ja vuotiailla miehillä 9,9 % ja naisilla 8,3 % (Di Carlo ym. 2000). AVH:n sairastaneilla on tutkimusten mukaan muuhun väestöön verrattuna 2,8-kertainen riski päätyä pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Dementiapotilailla avun tarve on kaikkein suurin (Schmidt ym. 2000). AVH on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja kehittyneissä maissa tärkein sairaalahoidon syy. Niihin sairastuu vuosittain Suomessa noin henkilöä. Kognitiiviset häiriöt ilman dementiaa ovat vuotiaiden AVHpotilaiden ryhmässä yleisin kognitiivisen häiriön muoto (Rockwood ym. 2000). Jos huomioidaan vain dementia-asteiset muutokset, aliarvioidaan AVH:hon liittyvien kognitiivisten häiriöiden esiintyvyyttä sekä myös kognitiivisiin häiriöihin liittyviä riskejä. Kognitiivisten toimintojen tutkiminen sekä tarkastelukohteen laajentuminen vaskulaarisesta dementiasta myös vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymiseen on tärkeätä, Duodecim 2002;118:

2 koska tällöin myös lievät muutokset tulevat huomioiduiksi. Ongelma kasvaa edelleen lähivuosina väestön ikääntyessä. Vaskulaarisen dementian esiintyvyys ja ilmaantuvuus Aivohalvauksen jälkeen dementian riski on huomattava. Yli 60-vuotiailla aivohalvauspotilailla se on 9,4-kertainen verrattuna muuhun väestöön. Omassa tutkimuksessamme todettiin DSM-III-kriteerien mukainen dementia kolme kuukautta iskeemisen aivohalvauksen jälkeen 19 %:lla vuotiaista, 24 %:lla vuotiaista ja 32 %:lla vuotiaista potilaista (Pohjasvaara ym. 1997). Eri potilaisaineistoissa aivoinfarktin jälkeistä dementiaa on esiintynyt 13,6 %:sta (Censori ym. 1996) 31,8 %:iin (Pohjasvaara ym. 1998a). Uusimpia ja keskeisimpiä tutkimuksia aivoinfarktin jälkeisestä dementiasta on esitetty tämän artikkelin Internetoheisaineiston taulukossa 1 www. duodecim.fi/ aikakauskirja. Dementian ilmaantuvuus AVH:n jälkeen. Uusien dementiatapausten ilmaantuvuudesta aivoinfarktin jälkeen on vain vähän tietoa. Stroke data bank -tutkimuksessa yhden vuoden aikana 5,4 % yli 60-vuotiaista potilaista ja 10,4 % 90-vuotiaista dementoitui. Uuden dementian ilmaantumisen suhteellinen riski neljän vuoden aikana oli 5.5-kertainen muuhun väestöön verrattuna (Tatemichi ym. 1994a). Kokmen ym. (1996) selvittivät ensimmäisessä väestöpohjaisessa 25 vuoden seurantatutkimuksessa uuden dementian ilmaantuvuutta aivoinfarktin jälkeen. Dementian kumulatiivinen ilmaantuvuus aivoinfarktikohortissa nousi ensimmäisen vuoden 7 %:sta 48 %:iin 25 vuoden aikana. Keskeiset kognitiiviset häiriöt Dementiaa lievemmät kognitiohäiriöt eivät useinkaan tule esiin dementian seulontaan tarkoitetuilla menetelmillä (esim. MMSE, CE- RAD), vaikka näiden menetelmien merkitys on työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen kannalta keskeinen. Neuropsykologisen tutkimuksen avulla voidaan diagnosoida tarkemmin erilaiset kognitiiviset häiriöt ja arvioida niiden vaikutusta työkykyyn tai selviytymiseen. AVH:n aiheuttamat muutokset kognitiivisissa toiminnoissa vaihtelevat vaurion sijainnin, koon ja aivotoimintojen muiden muutosten mukaan. Kognitiivisten toimintojen kannalta infarktin sijainti lienee keskeisempi seikka kuin infarktialueen tilavuus. Tavallisimmat AVH:hon liittyvät neuropsykologiset häiriöt on lueteltu taulukossa. Nämä oireet ilmenevät vain harvoin yksittäisinä, kapeaalaisina häiriöinä. Useimmiten ne tulevat esiin ryvästyminä eli neuropsykologisina oireyhtyminä. AVH:hon liittyvät kognitiiviset muutokset ovat siis vaihtelevia ja voivat ilmetä millä tahansa kognitiivisella toiminta-alueella. Vaskulaariseen dementiaan puolestaan liittyy usein jo alkuvaiheessa toiminnan ohjelmoinnin häiriöitä, ja oireiden edetessä vaikeudet eri kognitiivisilla toiminta-alueilla korostuvat. AVH:n jälkeen kliinisen neurologisen tutkimuksen yhteydessä tehdyissä suppeissa arvioissa kognitiivisten häiriöiden yleisyys vaihtelee muutamasta prosentista (harvinaisemmat häiriöt) aina %:iin (Wade ym. 1989). Omassa 451 potilaan aineistossamme (Pohjasvaara ym. 1997) ilmeni yhden tai useamman kognitiivisen osa-alueen häiriöitä 62 %:lla ja kolmen tai useamman osa-alueen häiriöitä 27 %:lla kolme kuukautta aivoinfarktin jälkeen tutkittuna. Tarkempien neuropsykologisisten tutkimusten mukaan selvästi yli puolet aivoinfarktipotilaista saa kognitiivisia häiriöitä. Tatemichi ym. (1994b) totesivat vähintään yhden kognitiivisen osa-alueen häiriöitä 78 %:lla ja neljän tai useamman alueen häiriöitä 39 %:lla. Eniten aivoinfarktiin liittyviä kognitiivisia häiriöitä ilmeni muistissa (25 %), orientaatiossa (26 %), kielellisissä toiminnoissa (15 33 %), ja tarkkaavaisuudessa (39 %). Hitaus ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tavallisia aivoinfarktin jälkeen (yli 70 %) (Hochstenbach ym. 1998). Muistissa, näönvaraisessa toiminnassa (spatiaalisessa ja konstruktiivisessa hahmottamisessa), kielellisissä toiminnoissa ja laskemisessa on todettu häiriöitä yli 40 %:lla aivoinfarktipotilaista (Hochstenbach ym. 1998). Motoristen vaikeuksien lisäksi kognitiivisilla häiriöillä on todettu olevan 594 T. Pohjasvaara ym.

3 Taulukko 1. Tavallisimmat aivoverenkierron häiriöön liittyvät neuropsykologiset häiriöt. (älyllisten toimintojen heikentymistä ja tyypillisimpiä oirekuvia ei ole kuvattu) Kognitiivinen alue Muistitoiminta Kielellinen toiminta Näönvarainen toiminta Psykomotoriikka Tarkkaavaisuuden säätely Toiminnan ohjelmointi Perustaidot Keskeisimmät häiriöt Orientaatiovaikeus Lähimuistihäiriö (episodinen muisti) Kielellisen muistin häiriö Visuaalisen muistin häiriö Amnesia (vaikea muistihäiriö) Kielen tuoton häiriö (afasia) Kielen ymmärtämisen häiriö (afasia) Lievempi kielellisen prosessoinnin työläys (esim. sanojen löytämisen vaikeus, anomia) Visuaalinen agnosia (kyvyttömyys tunnistaa näkemäänsä) Avaruudellisen hahmottamisen häiriö Konstruktionaalisen (osista koostuvien kokonaisuuksien) hahmottamisen häiriö Käsien tahdonalaisten liikkeiden häiriö (apraksia) Hidastuneisuus Tarkkaavaisuuden ylläpito ja kohdentaminen on vaikeutunut Usean asian samanaikainen käsittely vaikeutunut Neglect (huomiotta jättäminen) Toiminnan jäsentämisen vaikeus Toiminnan kontrolloinnin vaikeus Juuttuvuus Suunnittelun, ongelmanratkaisun ja loogisuuden vaikeudet Oman tilan arvioinnin vaikeus Lukemisen häiriö (aleksia) Laskemisen häiriö (akalkulia) Kirjoittamisen häiriö (agrafia) vaikutusta aivoinfarktin jälkeiseen selviytymiseen dementoitumattomilla potilailla (Wade ym. 1986, Tatemichi ym. 1994c, Nyrkkö 1999). Dementia ja vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Dementia on oireyhtymä, ei sairaus. Kyseessä on tavallisimmin älyllisten kykyjen hankinnainen laaja-alainen heikentyminen, jonka aiheuttaa jokin aivoja vaurioittava sairaus (American Psychiatric Association 1980 ja 1987, Roth ym. 1986, World Health Organization 1989). Dementian kriteerit on laadittu totunnaisesti Alzheimerin taudin (AT) perusteella, ja ne painottuvat varhaiseen episodiseen muistihäiriöön sekä esimerkiksi anomiaan eli kyvyttömyyteen nimetä asioita ja visuospatiaalisten toimintojen häiriöön. Dementian ja varhaisen muistihäiriön ja toisaalta aivoverenkiertoon liittyvien kognitiivisten vaikutusten erottamiseksi on ehdotettu AT:n taudinkuvaan perustuvan dementiakäsitteen hylkäämistä aivoinfarktin jälkeisen dementian yhteydessä ja sen korvaamista laajemmalla verenkierron häiriöiden aiheuttamien kognitiivisten häiriöiden asteikolla. Vaskulaarisen dementian sijasta on ehdotettu käytettäväksi termiä vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen (vascular cognitive impairment, VCI) (Bowler ym. 1999, Rockwood ym. 2000). Se ei rajoitu pelkästään muistitoimintoihin pohjautuvaan dementiakriteeristöön, vaan sisältää laajemman kirjon erilaisia kognitiivisia muutoksia. Vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymiseen viittaavan neuropsykologisen oirekuvan keskeisiä piirteitä ovat muistivaikeuksien lisäksi toiminnan ohjelmoinnin vaikeudet (Roman ja Royal 1999). Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt 595

4 Dementian esiintyvyys on määritelmästä riippuvainen. Omassa 451 potilaan tutkimusaineistossamme se vaihteli kolme kuukautta AVH:n jälkeen aivoinfarktista viidellä eri määritysmenetelmällä (DSM-III, DSM-III-R, DSM-IV, ICD- 10, NINDS-AIREN) arvioituna välillä 6 25 % (Pohjasvaara ym. 1997). Yleisemmin dementiaa diagnosoitaessa on huomioitava kaksi kriittistä asiaa: kognitiivisen häiriön diagnoosi ja syyn diagnoosi. AVH:n jälkeisen dementian ominaispiirteet AVH:n kliiniset ominaispiirteet. Dementian ilmaantuminen on eri tutkimusten mukaan todennäköisempää, jos potilaalla oli kielellisiä häiriöitä, infarkti hallitsevassa aivopuoliskossa, (»major dominant stroke» -syndrooma) tai lakuunainfarkti, verrattuna tilanteeseen, jossa on kyseessä nonlakunaarinen infarkti (Internetoheisaineiston taulukko 1, Lakuunainfarktit aiheutuvat pienten suonten taudista ja aiheuttavat runsaslukuisempina valkean aineen paikalliseen tai diffuusiin iskeemiseen vaurioon liittyvinä subkortikaalista vaskulaarista dementiaa. Radiologiset löydökset. Vaurioituneen alueen kokonaistilavuudella, toiminnallisesti menetetyn alueen tilavuudella, vaurioiden määrällä ja sijainnilla (esim. gyrus angularis, talamus, etuaivojen pohjaosa, etummaisen tai takimmaisen aivovaltimon suonitusalueelle sijoittuva infarkti) on eri tutkimusten mukaan merkitystä dementian synnyssä. On todettu viitteitä siitä, että kolmen fronto-subkortikaalisen ratajärjestelmän (aivojen otsalohkojen kuorikerroksia tyvitumakkeisiin ja talamukseen yhdistävät radat) vierekkäinen sijainti genu capsulae internaessa ja talamokortikaalisissa radoissa selittää näiden alueiden vaurioiden mahdollista yhteyttä aivoinfarktin jälkeiseen dementiaan (Pohjasvaara ym. 2001) (Internet-oheisaineiston taulukko 2). Vaikutus päivittäisiin toimintoihin. Monilla aivoinfarktipotilailla on vaikeuksia selviytyä päivittäisissä toiminnoissa. Kognitiivinen haitta korostaa edelleen avun tarvetta tai voi olla sen pääasiallisin syy. Kognitiivisilla häiriöillä on todettu olevan vaikutusta aivoinfarktin jälkeiseen selviytymiseen (Pohjasvaara ym. 1998b). Aivoverenkierron häiriöiden riskitekijät dementian riskitekijöinä. AVH:n jälkeen esiintyvän dementian todennäköisyys kasvaa iän myötä (Tatemichi ym. 1992, Pohjasvaara ym. 1997). Diabetes ja aiemmin sairastetut aivoinfarktit lisäävät dementian ilmaantumisen riskiä. Verenpaineen osalta ei ole havaittu yhtä selvää yhteyttä. Myös ensimmäisen aivoinfarktin jälkeinen dementia on yleistä, esiintyvyys on eri tutkimusten mukaan jopa % (Censori ym. 1996, Pohjasvaara ym. 1998). Ohimenevät AVH:t (TIA) edeltävät usein aivoinfarkteja, ja niiden esiintyvyys on myös degeneratiivisen dementian riskitekijä (Meyer ym. 2000). Sairastettu TIA ei tutkimusten mukaan kuitenkaan vaikuta aivohalvauspotilaan ennusteeseen kolmen vuoden seurannassa, eikä dementiaa esiinny näillä potilailla enempää kuin muilla AVH-potilailla (Brainin ym. 1995). Alzheimerin tauti ja aivoverenkierron häiriöt Lisääntynyt ikä, matala koulutustaso ja kortikaalinen atrofia on liitetty suurentuneeseen dementoitumisriskiin AVH:n jälkeen. Dementiaa esiintyy ennen aivohalvausta strukturoitujen kyselyjen perusteella noin 16,3 %:lla potilaista (Henon ym. 1997) ja kognitiivista heikentyneisyyttä aina 40 %:iin saakka (Pohjasvaara ym. 2001). Mediaalisen ohimolohkon atrofia, jota pidetään merkkinä lisääntyneestä riskistä sairastua Alzheimerin tautiin, on yleisempi näillä aivoinfarktipotilailla. Kyseisillä potilailla on oletettu olevan aivoinfarktin lisäksi AT. Myös valkean aineen muutokset voivat muuttaa tai korostaa kognitiivista häiriötä. Viimeaikaiset geneettiset ja epidemiologiset tutkimukset tukevat käsitystä, että AT on heterogeeninen häiriö, jossa aivojen verenkierron patologialla on osuutensa. AT:n keskeiset neuropsykologiset piirteet ovat vaativimpien kognitiivisten toimintojen kuten muistin asteittainen heikentyminen (erityisesti uuden oppimisen heikentyminen ja unohtamisen korostuminen) ja vaikeudet päättelytoimin- 596 T. Pohjasvaara ym.

5 noissa, näönvaraisessa toiminnassa, kuten konstruktiivisessa ja avaruudellisessa hahmottamisessa ja kielellisessä toiminnassa. Aivojen degeneratiivisen prosessin myötä kognitiiviset vaikeudet etenevät ja neuropsykologiset erityishäiriöt, kuten afasia (puheen tuoton tai ymmärtämisen tai molempien häiriö), apraksia (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiovaikeus) ja agnosia (kyvyttömyys tunnistaa tuttuja esineitä ja asioita huolimatta aistien normaalista toiminnasta), ilmenevät useimmiten oirekuvaan liittyneinä. Vaskulaarisen dementian ja AT:n keskeisimmät erot ilmenevät tuoreimpien tutkimusten mukaan muistin ja toiminnan ohjelmoinnin alueella (Looi ja Sachdev 1999). Kognitiivinen heikentyminen ja depressio Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa on todettu yhteys aivoinfarktin jälkeisen depression ja kognitiivisen heikentymisen välillä, selvimmin muistitoimintojen, ei-sanallisen ongelmanratkaisun, tarkkaavaisuuden, huomiokyvyn ja psykomotorisen nopeuden suhteen (Kauhanen ym. 1999). Omassa tutkimuksessamme depressiota ilmeni 40,1 %:lla ja vakava masennustila diagnosoitiin 26,0 %:lla mutta dementia-asteisen kognitiivisen häiriön ja depression välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä (Pohjasvaara ym. 1998c). Osa aivoinfarktin jälkeisestä depressiosta selittynee elimellisillä syillä. Vatajan ym. (2001) tuoreessa tutkimuksessa aivoinfarktin jälkeisen depression todettiin liittyvän myös iskeemisiin muutoksiin aivojen otsalohkojen kuorikerroksia tyvitumakkeisiin ja talamukseen yhdistävissä frontosubkortikaalisissa ratajärjestelmissä, erityisesti capsula internan ja tyvitumakkeiden (nucleus caudatuksen ja pallidumin) alueilla. Ennuste Kuolleisuuden on raportoitu lisääntyneen merkitsevästi niillä aivoinfarktipotilailla, jotka sairastavat myös dementiaa (Tatemichi ym. 1994). Kumulatiivinen elossaolo-osuus oli dementoituneilla aivoinfarktipotilailla viiden vuoden kuluttua 39 % ja dementoitumattomilla 75 %. Dementiadiagnoosi kolme kuukautta aivoinfarktin jälkeen on liitetty aivoinfarktin suurentuneeseen uusiutumisriskiin (Moroney ym. 1997, Pohjasvaara ym. 1998). Yksi selitys tähän on se, että dementiaan liittyy useampia verenkierrollisia riskitekijöitä ja näin ollen aivoinfarktin suurentunut uusiutumisriski (Moroney ym. 1997). On osoitettu, että lievä dementia tai vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin saada aivo- Vaskulaarisen dementian ja AT:n keskeisimmät erot ilmenevät muistin ja toiminnan ohjelmoinnin alueella. infarkti (Zhu ym. 2000). Myös vaskulaarisesta kognitiivisesta heikentyneisyydestä kärsivien vähemmän aktiivinen hoito voi vaikuttaa asiaan (Moroney ym. 1997). Omassa tutkimuksessamme sekä dementia että varhaisempi kognitiivinen heikentyminen korreloituivat itsenäisesti avun tarpeeseen yhdessä aivoinfarktin vaikeusasteen ja fyysisen vammautumisen kanssa kolme kuukautta aivoinfarktin jälkeen (Pohjasvaara ym. 1998b). Hoito ja kuntoutus Aivoinfarktin primaaripreventiossa puututaan tilan syihin ja riskitekijöihin, esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, sydänsairauksiin, rasvaaineenvaihdunnan sairauksiin ja diabetekseen. Sekundaaripreventio tähtää todetun sairauden etenemisen estoon esimerkiksi akuutin aivoinfarktin aiheuttaman aivovaurion koon rajoittamiseen ja aivoinfarktin uusiutumisen ehkäisemiseen vaurion etiologian ja tyypin mukaan. Kognitiivisen häiriön ehkäisyyn tai oireenmukaiseen hoitoon ei ole käytettävissä lääkkeitä. Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt 597

6 Kuntoutuksessa pyritään vähentämään vajaatoimintaa ja tuetaan sopeutumista sairastumisen jälkeiseen tilanteeseen. Fysioterapian lisäksi tarvitaan toimintaterapiaa, jonka avulla pyritään siirtämään fysioterapiassa opitut taidot jokapäiväisiin toimintoihin. Puheterapiaa tarvitaan, jos puheen tuoton tai ymmärtämisen alueella ilmenee ongelmia. Neuropsykologinen kuntoutus tähtää kognitiivisten häiriöiden lievittämiseen ja kompensointiin sekä psykososiaaliseen sopeutumiseen. Erilaisten neuropsykologisten puutosten kuntoutusstrategioista on saatu runsaasti tietoa viime vuosina (Johnstone ja Stonnington 2001). Keskeisenä juonteena kuntoutuksessa on uusien toimintamallien omaksuminen ja tapahtuneisiin muutoksiin sopeutuminen (Stuss ym. 1999). Tässä omaisten informointi ja tukeminen ovat tärkeällä sijalla. Kuntoutuksen painopiste vaihtelee sen mukaan, ovatko kognitiiviset puutokset laajoja ja dementian kriteerit täyttäviä vai rajoittuvatko ne tietyille kognition alueille ja ovat lieviä tai keskivaikeita. Viimeksi mainituissa tapauksissa erilaisilla itsesäätelyyn ja uusien strategioiden omaksumiseen tähtäävillä harjoituksilla on osoitettu olevan toimintakykyä parantavaa vaikutusta (Cicerone ym. 2000). Tällöinkin on tähdennettävä kuntoutuksen psykososiaalista monitasoisuutta. Silloin kun aivohalvauksen jälkitilaan liittyy vaikeita ja laaja-alaisia kognitiivisten toimintojen muutoksia, ulkoiset muistituet, kuten ympäristön ja päiväohjelman strukturointi, ovat tärkeimpiä potilaan toimintakykyä ylläpitäviä välineitä. Kognitiivisten häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää sekä ehkäisyn että potilaiden ja omaisten informoinnin kannalta. Aivoinfarktin jälkeisessä vakiintuneessa vaiheessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota potilaan ohjaukseen ja neuvontaan, jossa annetaan tietoa tapahtuneista kognitiivisista muutoksista ja opastetaan niihin suhtautumisessa. Moni samastaa lievänkin muistin heikentymisen dementiaan. Rajallinen muistin heikkous tai muu kognitiivinen puutos etenee kuitenkin vain harvoissa tapauksissa dementiasairaudeksi. Lievistäkin kognitiivisista häiriöistä voi silti aiheutua monenlaista käytännön harmia ja toimintakyvyn heikentymistä, ellei potilas saa asianmukaista neuvontaa tai kuntoutusta, jotka ohjaavat häntä hyödyntämään säilynyttä henkistä kapasiteettia ja ehkäisevät samalla depressiota. Lopuksi Aivohalvauksella on potilaan itsenäistä elämää merkittävästi heikentävä vaikutus, joka kasvaa iän myötä. Kognitiivisten toimintojen muutokset ovat yleisiä ja voivat korostaa avun tarvetta tai olla sen pääasiallisin syy. Neuropsykologinen oirekuva voi olla rajoittunut vain tiettyihin erityishäiriöihin tai viitata laajempaan vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymiseen aina dementia-asteiseksi. Uusien aivoinfarktien ehkäisy eli riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää. Potilaat omaiset on syytä huomioida kuntoutumis- ja sopeutumisprosessissa kaikkien elämän laadun parantamiseksi. Aivoinfartin jälkeiset dementiatasoiset häiriöt voivat olla paitsi verenkierrollisia myös degeneratiivisia, tai esiintyä päällekkäisinä. Tämä asettaa haasteen tulevaisuudessa varhaisdiagnostiikalle ja hoitojen kehittämiselle. Kirjallisuutta American Psychiatric Association Committee on Nomenclature and Statistics: Diagnostic and Statistical Manual of mental Disorders (DSM-III). 3. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association, American Psychiatric Association Committee on Nomenclature and Statistics: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-III-R). 3. uudistettu painos. Washington, D.C.: American Psychiatric Association, Bowler J, Steenhuis R, Hachinski V. Conceptual background to vascular cognitive impairment. Alzheimer Dis & Assoc Disord 1999, 13 Suppl 3:S30 7. Brainin M, McShane LM, Steiner M, Dachenhausen A, Seiser A. Silent brain infarcts and transient ischemic attacks: a three-year study of first-ever ischemic stroke patients: the Klosterneuburg Stroke Data Bank. Stroke 1990;26: Censori B, Manara O, Agostonis C, ym. Dementia after first stroke. Stroke 1996;27: Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K, ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81: DiCarlo A, Launer LJ, Breleter MMB, J, ym. Frequency of stroke in Europe. A collaborative study of population-based cohorts. Neurology 2000;54:S Henon H, Pasquir F, Durieu I, ym. Preexisting dementia in stroke patients. Baseline frequency, associated factors, and outcome. Stroke 1997;28: Hochstenbach J, Mulder T, van Limbeek J, Donders R, Schoonde H. Cognitive decline following stroke: a comprehensive study cognitive decline following stroke. J Clin Exp Neuropsychol 1998;4: T. Pohjasvaara ym.

7 Johnstone B, Stonnington HH. Rehabilitation of neuropsychological disorders. A practical guide for rehabilitation professionals. UK: Psychology Press, Kauhanen M, Korpelainen JT, Hiltunen P, ym. Poststroke depression correlates with cognitive impairment and neurological deficits. Stroke 1999;30: Kokmen E, Whisnant JP, O Fallon WN, ym. Dementia after ischemic stroke: a population-based study in Rochester, Minnesota ( ). Neurology 1996;46: Looi JCL, Sachdev PS. Differentiation of vascular dementia from AD on neuropsychological tests. Neurology 1999;53: Meyer JS, Rauch GM, Rauch RA, Haque A, Crawford K. Cardiovascular and other risk factors for Alzheimer s disease and vascular dementia. Ann N Y Acad Sci 2000;903: Moroney JT, Bagiella E, Tatemichi TK, ym. Dementia after stroke increases the risk of long-term stroke recurrence. Neurology 1997; 48: Nyrkkö H. Cognitive Deficits in Postacute Stroke. Kela, the social insurance institution, Finland. Studies in social security and health 40. Kansaneläkelaitos, Pohjasvaara T, Erkinjuntti T, Vataja R, Kaste M. Dementia three months after stroke. Baseline frequency and effect of different definitions of dementia in the Helsinki Stroke Aging Memory Study (SAM) cohort. Stroke 1997;28: Pohjasvaara T, Erkinjuntti T, Ylikoski R, Hietanen M, Vataja R, Kaste M. Clinical determinants of poststroke dementia. Stroke 1998(a);29: Pohjasvaara T, Erkinjuntti T, Vataja R, Kaste M. Correlates of dependent living 3 months after ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 1998(b);8: Pohjasvaara T, Leppävuori A, Siira I, Vataja R, Kaste M, Erkinjuntti T. Frequency and clinical determinants of post-stroke depression. Stroke 1998(c);29: Pohjasvaara T, Vataja R, Leppävuori A, Erkinjuntti T. Dementia Poststroke. Psychogeriatrics 2001;1: Rockwood K, Wenztel C, Hachinski V, Hogan DB, Macknight C, McDowell I. Prevalence and outcomes of vascular cognitive impairment. Vascular cognitive impairment investigators of the Canadian Study of Health and Aging. Neurology 2000;54: Roman GC, Royall DR. Executive control function: a rational basis for the diagnosis of vascular dementia. Alz Dis Assoc Disord 1999,13 Suppl 3:S Roth M, Tym E, Mountjoy CQ, ym, toim. CAMDEX: a standardised instrument for diagnosis of mental disorder in the elderly with special reference for the early detection of dementia. Br J Psychiatry 1986;149: Schmidt R, Breteler MMB, Inzitari D, Fratiglioni L, Hofman A, Launer LJ, for the Neurologic Diseases in the Elderly Research Group. Prognosis with stroke in Europe: A collaborative study of populationbased cohorts. Neurology 2000;54 Suppl:S34 7. Stuss D, Winocur G, Robertson I. Cognitive neurorehabilitation. Cambridge: Cambridge University Press, Suomen muistitutkijayksiköiden asiantuntijaryhmä. Dementiapotilaiden käytösoireet. Suom Lääkäril 2001;2: Tatemichi TK, Desmond DW, Mayeux R, ym. Dementia after stroke: baseline frequency, risks, and clinical features in a hospitalized cohort. Neurology 1992;42: Tatemichi TK, Paik M, Bagiella E, ym. Risk of dementia after stroke in a hospitalized cohort: results of a longitudinal study. Neurology 1994(a);44: Tatemichi TK, Desmond DW, Stern Y, Paik M, Sano M, Bagiella E. Cognitive impairment after stroke: frequency, patterns, and relationship to functional abilities. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1994(b); 57: Tatemichi TK, Paik M, Bagiella E, Desmond DW, Pirro M, Hanzawa LK. Dementia after stroke is a predictor of long-term survival. Stroke 1994(c);25: Vataja R, Pohjasvaara T, Leppävuori A, ym. Magnetic resonance imaging correlates of depression after ischemic stroke Arch Gen Psychiatry 2001;58: Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa: Muistihäiriöt ja dementia. Kustannus Oy Duodecim 2001; s Wade DT, Skilbeck C, Hewer RL. Selected cognitive losses after stroke. Int Disabil Stud 1989;11:34 9. World Health Organization. The International Classification of Diseases, 10th Revision (ICD-10). Geneva: World Health Organization, 1989: Zhu L, Fratiglioni L, Guo Z, Winblad B, Viitanen M. Incidence of stroke in relation to cognitive function and dementia in the Kungsholmen project. Neurology 2000;54: TARJA POHJASVAARA, LT, erikoislääkäri, tutkija, ylilääkäri HUS, HYKS Neuroklinikka HUS ja Lohjan aluesairaala Lohja RAIJA YLIKOSKI, PsT, neuropsykologi MARJA HIETANEN, PsT, johtava neuropsykologi TIMO ERKINJUNTTI, dosentti, erikoislääkäri HUS, HYKS Neuroklinikka Helsinki HELY KALSKA, FT, neuropsykologi Helsingin yliopiston psykologian laitos PL 13, Helsingin yliopisto Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt 599

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa

Aivoverenkierron häiriöt ovat Suomessa Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen depressio Tarja Pohjasvaara, Risto Vataja, Antero Leppävuori ja Timo Erkinjuntti Masennus on yleisin aivoverenkierron häiriöiden jälkeinen mielenterveyden

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen AVH-päivät 2012 AVH ja arki 23.10.12 Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Jutta Gröhn Aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvat

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä

AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä AVH, neuropsykologiset oireet ja työelämä Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Neuropsykologi, PsT Fysioterapeutti Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus Lähtökohdat: 1. AVH ei juuri koskaan

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Dementia ja depressio

Dementia ja depressio Neuropsykiatria Kati Juva Dementia ja depressio Depressio ja dementia ovat molemmat yleisiä tiloja vanhuusiässä. Niiden oireet ovat usein samankaltaisia: haluttomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Noora Kuosmanen Pro gradu Kansanterveystiede Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäkuu

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15)

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2011 2014 (15) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010)

Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) 13.1.2014 Viite: Kelan ja HYKS-Instituutin välinen tutkimussopimus (KELA 37/26/2007, päivitetty 24.3.2010) Raportti tutkimushankkeesta: AIVOINFARKTIPOTILAIDEN SAIRAUDEN ALKUVAIHEEN NEUROPSYKOLOGISEN OIREISTON

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot