Aivovammojen kuvantaminen. Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi

Transkriptio

1 Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi Aivovammojen kuvantaminen Vammamuutokset: -verenvuodot -ruhjeet (kontuusiot) -traumaattinen aksonivaurio (TAI, DAI) Akuuttipotilaat kirurginen ja muu akuuttihoito -verenvuodot ja kudosturvotus, likvorkierron häiriö Jälkitilat hoito, kuntoutus, työkyky, vakuutusoikeudelliset kysymykset

2 LEIKEKUVAUSMENETELMÄT TIETOKONETOMOGRAGIA MAGNEETTIKUVAUS DIGITAALISET KUVAT, MUODOSTUVAT KUVA-ALKIOISTA ALKIOISTA (PIXELEISTÄ 0,5-2mm) ESITETÄÄ ÄÄN N ERI SUUNTIEN LEIKESARJOINA AIVOJEN KUVANTAMINEN - TIETOKONETOMOGRAFIA LEIKEKUVAUSMENETELMÄ PERUSTUU RTG-SÄTEILYYN TEILYYN LYHENTEET: TT TAI CT (computed tomography)

3 TIETOKONETOMOGRAFIA -TUTKITTAVA MAKAA LIIKKUVALLA PÖYDP YDÄLLÄ -KUOREN SISÄLL LLÄ PYÖRIV RIVÄ RTG-PUTKI -VASTAKKAISELLA PUOLELLA MITATAAN KUVAUSALUEEN LÄPÄISSYTTL ISSYTTÄ SÄTEILYÄ TIETOKONETOMOGRAFIA - NOPEA TUTKIMUS - EI AHTAAN PAIKAN KAMMOA

4 Aivovammat - CT Perustutkimus akuuttipotilailla Näyttää verenvuodot ym. neurokirurgisen hoidon kannalta olennaiset asiat Näyttää pääosan aivoruhjeista (kontuusioista) Traumaattinen aksonivaurio ei näy CT kallonsisäiset iset vuodot EPIDURAALINEN SUBDURAALINEN SUBARAKNOIDAALINEN (lukinkalvonalainen) INTRA- KEREBRAALINEN (aivojen sisäinen)

5 CT likvorkierron häirih iriö ja herniaatiot Aivokammioiden tyhjenemisen estyminen tai vahva aivokudoksen siirtyminen turvotukseen tai verenvuotoon liittyen voivat vaatia kirurgista hoitoa Yleinen aivoödeema (turvotus) Veri-aivo aivo-esteen vaurio Aivojen turvotus pienet likvortilat Wm/gm kontrasti voi hävith vitä

6 KONTUUSIO =aivoruhje Tuoreet kontuusiot: kuorikerroksen ja alla olevan valkean aineen turvotus ja verenvuodot Verenvuodot näkyvät 1-2 viikkoa KONTUUSIO - CT Useimmin frontaali- ja temporaalilohkoissa, pienet muutokset lähelll hellä kallonpohjaa voivaa jäädä toteamatta

7 Kontuusiot Näkyvä kyvät parhaiten muutaman pv:n 1 viiikon kuluttua vammasta turvotuksen ja verenvuotojen lisää ntyminen lisääntyminen 1. vrk 5. vrk TAI - CT Traumaattinen aksonivaurio näkyy hyvin harvoin CT:lla Toisinaan voi näkyä pieniä valkean aineen verenvuotoja

8 MAGNEETTIKUVAUS LAITTEEN SISÄLL LLÄ VOIMAKAS MAGNEETTIKENTTÄ TUTKITTAVA SIIRRETÄÄ ÄÄN LIIKKUVALLA PÖYDP YDÄLLÄ LAITTEEN SISÄÄ ÄÄN KUVAUS KESTÄÄ MIN MAGNEETTIKUVAUS PÄÄ KUVAUKSEN AIKANA NS. KELAN SISÄLL LLÄ, KERÄTÄÄ ÄÄN N KUVANMUODOSTUKSEEN TARVITTAVA SIGNAALI

9 MAGNEETTIKUVAUS KENTTÄVOIMAKKUUS 0,1 3,0 TESLAA, nykyää ään laitteet pääp ääosin 1,5 tai 3 T VAHVEMPI MAGNEETTIKENTTÄ PAREMMAT KUVAT, KUITENKIN HERKKYYS HÄIRIH IRIÖILLE ILLE LISÄÄ ÄÄNTYY MAGNEETTIKUVAUS ELIMISTÖSS SSÄ OLEVAT METALLIVIERASESINEET AIHEUTTAVAT HÄIRIH IRIÖITÄ Metallilenkit voivat kuumentua tutkimuksen aikana ESTEET MAGNEETTIKUVAUKSELLE: sydämen tahdistin hermostimulaattori insuliinipumppu sisäkorvaendoproteesi

10 MAGNEETTIKUVAUS TUTKIMUKSEN AIKANA OLTAVA LIIKKUMATTA AHTAAN PAIKAN KAMMO (KLAUSTROFOBIA) JOSKUS ESTÄÄ TUTKIMUKSEN TAVALLISESTI EI TARVITA TEHOSTEAINEITA LAITE ÄÄNEK NEKÄS, KUULOSUOJAIMET MAGNEETTIKUVAUS - MRI TUTKITAAN KEHOSSA OLEVAA VETTÄ TAI RASVAA (vedyn( protonit) ulkoisessa magneettikentäss ssä KÄYTETÄÄN N RADIOAALTOJA ei ulkoista magneeettikenttää ulkoinen magneettikenttä

11 AIVOVAMMAT - MRI Useita eri kuvasarjoja: -anatomia ja kudoskato (atrofia) -valkean aineen ja kuorikerroksen vauriot -verenvuodot -kudosturvotus AIVOVAMMAT - MRI Näyttää muutokset luotettavammin kuin CT Akuuttivaiheessa näyttn yttää luotettavammin kontuusiot ja varsinkin aksonivaurion Jälkitilat: kontuusiot, vuodon jäljet, j atrofia

12 MRI - peruskuvasarjat T2-painotteinen FLAIR T1-painotteinen MRI VERENVUODOT T2* GE SUSKEPTIBILITEETTIKUVAUS (SWI) -herkempi vuodon jäljille, j näyttn yttää enemmän mikrohemorragioita T2* 3T: korostunut suskeptibiliteetti-ilmi ilmiö parempi vuotojen osoitus Akuutti deoxy-hb ad vrk Krooninen hemosideriini SWI

13 Magneettikuva (T2*/SWI) nä näyttää yttää erityyppisten vuotojen jä jäljet pienet vuodon jä jäljet voivat hä hävitä vitä näkyvistä kyvistä vuosien myö myötä SUBD IC SAV SAV INTRAVENTR IC DAI KONTUUSIO (AIVORUHJE) Suora isku - vastaisku -Kortikaalinen vaurio, ulottuu valkeaan aineeseen Tavallisimmat alueet: - FrontobasaaliFrontobasaali- ja etufrontaalialue - Temporaalilohko kä kärki, alalateraaliosat

14 Tuore kontuusio - MRI Ödeema pääosin ääosin extrasellulaarinen Verenvuodot MRI näyttää luotettavammin tuoreet kontuusiot

15 Vanhat kontuusiot näkyvät aivotuhoalueina TRAUMAATTINEN AKSONIVAURIO AKUUTTI axonin venyttyminen permeabiliteetti- ja kuljetushäiriö axonin turpoaminen, ödeema, lobuloituminen KROONINEN axonin (Wallerin), neuronin degeneraatio transneuronaalinen degeneraatio

16 TAI - MRI multippelit pienet fokaaliset valkean aineen leesiot osa hemorragisia (vain vaikeissa vammoissa useimmilla MRI:ssä näkyvää hemorragiaa; Beauchamp 2013: 35%:lla kaikista, Colbert 2010: 29%:lla kaikista vammapotilaista) osassa alentunut diffuusio ens. päivien aikana hemorragiat ja alentunut diffuusio viittaavat huonompaan ennusteeseen MRI voi näyttää muutoksia CT:n ollessa normaali TAI näkyy vain MRI:llä

17 Akuutti MRI: TAI voi näkyä hemorragiaan perustuen Tuore TAI voi näkyä diffuusion alenemana

18 TRAUMAATTINEN AKSONIVAURIO - MRI Corpus callosumin ja kapsula internan TAImuutokset akuuttivaiheessa MRI kuvaus 1 viikko vammasta, laaja DAI, näkyy FLAIR, T2- ja diffuusiokuvissa. Pienten T2- tai FLAIR-muutosten luonne voi jäädä avoimeksi ilman diffuusiokuvausta.

19 Krooninen DAI/TAI pienet valkean aineen leesiot, epäspesifi löydös DAI/TAI verenvuodon jäljet tyyppipaikoilla, spesifimpi löydös

20 ATROFIA DAI:n jälkeinen neurodegeneraatio johtaa atrofiaan Kuvavertailu 2 VIIKKOA 1 VUOSI Atrofia paikallista tai laajempaa: Corpus callosum

21 DAI MRI KONVENTIONAALISET TEKNIIKAT Hemorragian jäljet j tyyppipaikoilla varma dg Ei-hemorr. leesiot dg jääj epävarmaksi Pelkkää ään n atrofiaan perustuva dg epävarma ilman kuvaseurantaa KR. AIVOVAMMAT Usein pitkäaikaisoireita ilman selviä muutoksia tavanomaisessa MRI:ssä Tarvitaan muita MRI-menetelmi menetelmiä,, jotka eivät rutiinikäyt ytössä -diffuusiotensorikuvaus - tilavuusmittaus

22 Automaattiset tilavuusanalyysit Esim. NeuroQuant, ei rutiinikäyt ytössä Silmämää ääräistä arviota vähemmän n subjektiivinen Luotettavuus ei kattavasti tutkittu Yksittäist istä tutkimusta arvioitaessa suuri normaalivaihtelu vähentv hentää käytännön n merkitystä Automaattiset tilavuusanalyysit

23 DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS Voi osoittaa tavanomaisessa kuvauksessa näkymn kymättömiä valkean aineen muutoksia Epäspesifi etiologian suhteen Saadaan ratojen kuntoa kuvaava mittaustulos DTI kvantit. käyttk yttö Samalla laitteella määm ääritetyt normaaliarvot, ikäriippuvuus Kookkaat radat, joissa ei suurta normaalivaihtelua Seurannassa vain vahvat muutokset osoitettavissa Analysointi aikaa vievää ää, traktografia

24 DTI JA TILAVUUSMITTAUKSET KÄYTÄNNÖN N ARVIOINTI Poikkeaako normaalivaihtelusta Muutoksen syy: vamma vai muu sairaus vai kehityspoikkeavuus Sopiiko oireeseen ja neuropsykol tutkimuksen tulokseen Aivovammatutkimukset Akuutti CT, osalle MRI Jälkitila MRI Ongelmatapaukset, vakuutuskiistat - DTI ja tilavuusmittaukset