Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma"

Transkriptio

1 Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Tuomo Hänninen dosentti, psykologi KYS, neurokeskus Raija Ylikoski PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Mira Karrasch FT, neuropsykologian erikoispsykologi Åbo Akademi, psykologian ja logopedian laitos Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi varhaisen muistisairauden tunnistamisessa ja erotusdiagnostiikassa. Tutkimuksessa arvioidaan psykometrisin ja laadullisin menetelmin muistia, toiminnanohjausta, muita tiedonkäsittelyn osa-alueita sekä käyttäytymisen muutoksia ja mielialaa. Vanheneminen heikentää jo sinänsä työmuistin toimintaa ja hidastaa tiedonkäsittelyä. Lisäksi moninaiset tekijät, kuten masennus ja yleissairaudet, vaikuttavat tiedonkäsittelyyn. Etenevät muistisairaudet eroavat toisistaan kognitiivisten suoritusprofiilien ja käyttäytymispiirteiden perusteella. Alzheimerin taudissa ensioireet painottuvat muistitoimintoihin, vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä tiedonkäsittelyn ohjaukseen ja otsa-ohimolohkorappeumassa käyttäytymiseen tai kielellisiin toimintoihin. Veijo Pulliainen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, neurologian poliklinikka Laura Hokkanen dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Erja Poutiainen dosentti, tutkimusjohtaja Kuntoutussäätiö Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Timo Erkinjuntti neurologian professori HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Marja Hietanen dosentti, johtava neuropsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Vertaisarvioitu VV Etenevien muistisairauksien tutkimuksessa ja diagnostiikassa korostetaan oireiden mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Perusterveydenhuollossa käytetään muistipotilaiden ensivaiheen tutkimuksina potilaalle ja läheiselle suunnattuja muistikyselyitä sekä CERAD:n kognitiivista tehtäväsarjaa arvioitaessa tarkempiin tutkimuksiin lähettämisen tarpeellisuutta. Sen lisäksi Käypä hoito -suosituksissa perusterveydenhuollon lääkärin ja muistihoitajan tekemään alkukartoitukseen kuuluvat mielialan ja omatoimisen päivittäisen selviytymisen arviointi (1). Laaja neuropsykologinen tutkimus kuuluu Käypä hoito -suosituksissa muistipoliklinikan järjestämiin usein tarvittaviin lisätutkimuksiin. Tietoa muistisairauksien tyypillisistä kognitiivisista eli tiedonkäsittelyyn liittyvistä muutoksista tarvitaan kuitenkin jo perusterveydenhuollon alkuarviossa pyrittäessä ymmärtämään muistipotilaan ja hänen läheisensä haastattelussa esille tuomia oireita. Yleisin muistisairauden yksittäinen syy on Alzheimerin tauti, joka alkaa tyypillisesti lievällä mutta vähitellen etenevällä tapahtumamuistin heikentymisellä. Muissa etenevissä muistisairauksissa muut kognitiiviset oireet ovat tavallisesti muistivaikeutta keskeisempiä. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän, Lewyn kappale -taudin, otsa-ohimolohkorappeuman ja Parkinsonin taudin muistisairauden oireet ovat alkuvaiheissa hyvinkin erilaisia (kuvio 1). Psyykkisistä häiriöistä erityisesti masentuneisuutta voi olla vaikea erottaa etenevästä muistisairaudesta. Tässä artikkelissa kuvataan muistipotilaan kognitiivisen suoritusprofiilin tulkintaa etenevien muistisairauksien mahdollisimman varhaisen tunnistamisen välineenä. Kognitiivisten toimintojen arviointi Neuropsykologista tutkimusta tulee harkita erityisesti työikäisten, lieväoireisten ja korkeasti koulutettujen potilaiden tilan selvittelyssä, erotusdiagnostisissa kysymyksissä, työkyvyn arvioinnissa, epätyypillisissä taudinkuvissa sekä ongelmallisissa oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinneissa (1). Neuropsykologinen tutkimus on laaja kognitiivisen toimintakyvyn kartoitus, jossa käytetään haastattelua, tutkimustilannehavainnointia sekä psykometrisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Suoriutumista verrataan väestön keskimääräiseen suoriutumiseen tai suomalaisiin viitearvoihin sekä arvioituun henkilön alkuperäiseen suoritustasoon koulutus- ja ammattitausta huomioiden. Neuropsykologisen tutkimuksen sisältöä ja periaatteita on aiemmin esitelty laajasti (2,3). Muistia tutkitaan aina osana laajempaa kognitiivisen suorituskyvyn kartoitusta, jolloin voidaan arvioida, onko kysymys ensisijaisesti muistin vaikeudesta, mihin muistin osa-alueeseen vaikeus liittyy ja tuleeko esiin viitteitä heikentymisestä aiempaan suoritustasoon verrat- 1816

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 2 Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57: Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38: Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;62: Kuikka P, Pulliainen V, Salo J. Toiminnanohjauksen kliinisen arvioinnin haasteet. Psykologia 2008;43: Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M ym. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim 2010;126: Schretlen D, Pearlson GD, Anthony JC ym. Elucidating the contributions of processing speed, executive ability, and frontal lobe volume to normal age-related differences in fluid intelligence. J Int Neuropsychol Soc 2000;6: Ystad M, Hodneland E, Adolfsdottir S ym. Cortico-striatal connectivity and cognition in normal aging: A combined DTI and resting state fmri study. Neuroimage 2011;55: Head D, Rodrigue KM, Kennedy KM, Raz N. Neuroanatomical and cognitive mediators of age-related differences in episodic memory. Neuropsychology 2008;22: Ronnlund M, Nyberg L, Backman L, Nilsson LG. Stability, growth, and decline in adult life span development of declarative memory: Cross-sectional and longitudinal data from a population-based study. Psychol Aging 2005;20: Wecker NS, Kramer JH, Hallam BJ, Delis DC. Mental flexibility: Age effects on switching. Neuropsychology 2005;19: Baudouin A, Clarys D, Vanneste S, Isingrini M. Executive functioning and processing speed in age-related differences in memory: Contribution of a coding task. Brain Cogn 2009;71: Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer s disease: Revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6: Hallikainen M, Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T. Alzheimerin taudin kliinisen tutkimuksen uudistetut kriteerit. Suom Lääkäril 2011;66: kuvio 1. Yksinkertaistettu esitys etenevien muistisairauksien erotusdiagnostisista piirteistä alkuvaiheen oireiden mukaan (2). Kognitiivisten toimintojen muuttuminen Luonteen muuttuminen Motoriset oireet kuvio 2. Painotus varhaisissa muistioireissa Painotus alkuoireissa muilla kognition alueilla Muisti ja tiedonkäsittely voivat heikentyä monista syistä. Stressi Aistipuutokset Univaikeudet Väsymys Uupumus Motivaatio Masennus Ahdistus Kongnitiivisten toimintojen heikentyminen Jännitys Kiputilat Lääkitys Päihteet Heikko yleistila tuna (3). Näin ollen tutkimuksessa arvioidaan myös toimintakykyyn laaja-alaisesti vaikuttavia toiminnanohjauksen osa-alueita, tarkkaavaisuuden säätelyä, tiedonkäsittelyn nopeutta sekä kielellisiä, visuaalisia ja motorisia perustoimin- Visuaalinen hahmotus Nimeäminen Puheentuotto Toiminnanohjaus Alzheimerin tauti Lewyn kappale -tauti Otsa-ohimolohkorappeuma: kielellinen variantti Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Otsa-ohimolohkorappeuma: käyttäytymisvariantti Parkinsonin taudin muistisairaus toja. Lisäksi keskeistä on käyttäytymisen ja tunne-elämän arviointi. Monet tekijät, kuten mieliala, kiputilat, väsymys ja lääkitys, voivat heikentää kognitiivista suoriutumista, ja ne huomioidaan neuropsykologisessa tutkimuksessa (kuvio 2). Muistisairauksien erotusdiagnostiikka edellyttää muistin lisäksi etenkin toiminnanohjauksen perusteellista arviointia (3). Toiminnanohjauksella tarkoitetaan prosesseja, jotka yhdistävät yksittäiset tiedonkäsittelytapahtumat päämäärään suuntautuneeksi toiminnaksi. Toiminnanohjaus on perinteisesti jaoteltu toiminnan alkuun saattamiseen, suunnitteluun, toteutukseen ja tuloksellisuuden arviointiin (2). Toiminnanohjauksen kokonaisuus voidaan myös toiminnallisesti erikoistuneiden otsalohkopiirien pohjalta jakaa kolmeen perustoimintoon: oma-aloitteisuuden säätelyyn, käytöskontrolliin ja tiedonkäsittelyn ohjaukseen (kuvio 3) (4,5). Anatomisesti etuotsalohko on keskeinen, mutta toiminnanohjauksen häiriöitä esiintyy myös otsalohkojen ja muiden aivoalueiden välisten yhteyksien vaurioissa. Perusterveydenhuollossa tapahtuvaan kognitiivisten oireiden seulontaan on suositeltu 1817

3 katsaus KUVIO 3 Otsalohkopiirit, niihin liittyvät aivoalueet ja toiminnanohjauksen osa-alueet (4,5). Otsalohkopiiri Aivoalueet lateraalisesti Aivoalueet mediaalisesti Osa-alueita Perusongelmat Tyypilliset sairaudet Toiminnan aloitteellisuus ja motivaatio Cingulumin etuosan piiri Toiminnan energisointi ja ponnistelu, toiminnan päämääräsuunnan valvonta ja korjaaminen Aloitekyvyn puutteellisuus, ryhtymisen ja motivaation vähäisyys Otsa-ohimolohkorappeuma, aivovammat, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti Käyttäytymisen kontrolli Orbitofrontaalinen piiri Sosiaalinen ja emotionaalinen kontrolli, harkintakyky ja päätöksenteko Itsen kannalta vahingollisten päätösten ja sosiaalisten ratkaisujen tekeminen Otsa-ohimolohkorappeumat, aivovammat Tiedonkäsittelyn ohjaus Dorsolateraalinen piiri Työmuistin hallinta, toimintatavan joustava vaihtelu tilanteen mukaisesti Työmuistin hallinnan vaikeutuminen, joustamattomuus, juuttuminen Parkinsonin tauti, Lewyn kappale -tauti, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Etenevien aivosairauksien ensivaiheen kognitiivisissa oireissa on eroja. CERAD-tehtäväsarjaa, jonka etuja ovat testin nopeus, lyhyt kouluttautuminen, joka sopii terveydenhuollon eri ammattiryhmille, sekä tarkoituksenmukaiset normit vuotiaille (6). Mikäli seulontatestissä todetaan katkaisuarvon alittava suoritus, on neuropsykologinen tutkimus usein tarpeen. Seulontatestit ovat rajallisia herkkyydeltään, joten katkaisurajan ylittävä suoriutuminen ei välttämättä tarkoita normaalia suoriutumista. Erityisesti korkea kognitiivinen peruskapasiteetti tai esimerkiksi muihin kuin muistioireisiin painottuva oirekuva voi edellyttää seulontatehtäviä vaativampia menetelmiä. Seulontatestejä ei myöskään ole rakennettu diagnostiseen käyttöön, eikä niiden perusteella tulisi tehdä päätelmiä etiologiasta. Seulontatestit ovat kuitenkin hyödyllisiä tilanteissa, joissa neuropsykologinen tutkimus ei ole mahdollinen esimerkiksi aikarajoitteiden tai potilaan kognitiivisen heikentymän vaikeusasteen vuoksi. Seulontatestin ohella potilaan ja läheisen haastattelulla on tärkeä merkitys. Oiretunnistuksen apuna onkin hyvä aina käyttää henkilölle itselleen ja hänen läheiselleen suunnattua muistikyselyä. Vanhenemiseen liittyvät kognitiiviset muutokset Vanhenemiseen liittyvien muutosten neuropsykologisessa arvioinnissa hyödynnetään tietoa tiedonkäsittelytaitojen muuttumisesta ikävuosien myötä. Terveillä aikuisilla toimintakyky säilyy perustaidoissa hyvänä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Osassa toimintoja tieto ja taidot edelleen karttuvat, mutta tietyt tiedonkäsittelyprosessit ovat aivomuutoksiin liittyen haavoittuvaisempia. Terveillä henkilöillä otsalohkojen kudoskato on yhteydessä tiedonkäsittelyn nopeuden ja ohjauksen heikentymiseen (7). Otsalohkojen kuorikerroksen ja aivojen syvien osien välisten yhteyksien rakenteelliset ja verenkierron muutokset ovat yhteydessä joustavan proses- 1818

4 tieteessä 15 Carter SF, Caine D, Burns A, Herholz K, Lambon Ralph MA. Staging of the cognitive decline in Alzheimer s disease: Insights from a detailed neuropsychological investigation of mild cognitive impairment and mild Alzheimer s disease. Int J Geriatr Psychiatry 2012;27: doi: /gps SantaCruz KS, Sonnen JA, Pezhouh MK, Desrosiers MF, Nelson PT, Tyas SL. Alzheimer disease pathology in subjects without dementia in 2 studies of aging: The Nun study and the Adult changes in thought study. J Neuropathol Exp Neurol 2011;70: Erkinjuntti T. Vascular cognitive deterioration and stroke. Cerebrovasc Dis 2007;24 suppl 1: Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm suppl 2000;59: Pantoni L. Cerebral small vessel disease: From pathogenesis and clinical characteristics to therapeutic challenges. Lancet Neurol 2010;9: Bonelli RM, Cummings JL. Frontal-subcortical circuitry and behavior. Dialogues Clin Neurosci 2007;9: Kramer JH, Mungas D, Reed BR ym. Forgetting in dementia with and without subcortical lacunes. Clin Neuropsychol 2004;18: Jokinen H, Kalska H, Ylikoski R ym. Longitudinal cognitive decline in subcortical ischemic vascular disease--the LADIS study. Cerebrovasc Dis 2009;27: Rodriguez-Ferreiro J, Cuetos F, Herrera E, Menendez M, Ribacoba R. Cognitive impairment in Parkinson s disease without dementia. Mov Disord 2010;25: Kehagia AA, Barker RA, Robbins TW. Neuropsychological and clinical heterogeneity of cognitive impairment and dementia in patients with Parkinson s disease. Lancet Neurol 2010;9: Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson s disease. Mov Disord 2007;22: ; quiz McKeith IG. Consensus guidelines for the clinical and pathologic diagnosis of dementia with Lewy bodies (DLB): Report of the consortium on DLB international workshop. J Alzheimers Dis 2006;9: Oda H, Yamamoto Y, Maeda K. Neuropsychological profile of dementia with Lewy bodies. Psychogeriatrics 2009;9: Gorno-Tempini ML, Hillis AE, Weintraub S ym. Classification of primary progressive aphasia and its variants. Neurology 2011;76: Leyton CE, Hodges JR. Frontotemporal dementias: Recent advances and current controversies. Ann Indian Acad Neurol 2010;13:S soinnin vaikeutumiseen (8). Muistitoiminnoissa tapahtuu toissijaista heikentymistä tiedonkäsittelyn ohjauksen vaikeutumisen ja hidastumisen vuoksi. Lisäksi selektiiviset aivomuutokset kuten otsa- ja ohimolohkojen alueen kudoskato sekä dopaminergisten välittäjäaineiden muutokset vaikuttavat muistitoimintoihin (9). Muistisairauksien erotusdiagnostiikan kannalta keskeistä on tunnistaa vanhenemisen vaikutukset muistitoimintoihin. Osa-alueet, jotka liittyvät muistissa säilyttämiseen, tunnistamiseen ja tietomäärän kartuttamiseen, eivät juuri heikkene. Vakiintuneiden tietojen ja sanojen muistaminen säilyy pidempään ja karttuu noin ikävuoteen asti (10). Ikäherkkiä muistialueita ovat hakuprosessien ja uuden oppimisen tehokkuus sekä työmuisti. Pitkittäistutkimuksen mukaan tapahtumamuisti säilyy melko vakaana aina 60 ikävuoteen (10). Vanhenemiseen liittyvät muistimuutokset ovat kuitenkin lieviä, eivätkä ne aiheuta haittaa normaaleissa päivittäistoiminnoissa. Joustavan ja tehokkaan tiedonkäsittelyn heikkeneminen ja hidastuminen ovat keskeisiä vanhenemiseen liittyviä piirteitä. Tarkkaavaisuuden jakamista ja reaktionopeutta edellyttävä toiminta hidastuu vähitellen läpi vuosikymmenien (11). Tiedonkäsittelyn hidastuminen ja tehottomuus heikentävät edelleen muistin hakuprosesseja (12). Vanhenemiseen liittyvät joustavuuden ja nopeuden muutokset tulevat esiin herkillä tutkimusmenetelmillä, mutta niiden kliininen merkitys on vähäinen. Aivoverisuonisairauksiin ja muistisairauksiin liittyvät hitaus sekä keskittymisvaikeudet ovat ikämuutoksiin verrattuna selvästi vaikea-asteisempia. Varhaiset neuropsykologiset muutokset etenevissä muistisairauksissa Lievä kognitiivinen heikentyminen ja Alzheimerin tauti Käsitettä lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on käytetty dementia-asteista muistisairautta lievempien, mutta normaalista vanhenemisesta poikkeavien kognitiivisten muutosten luokittelemisessa tilanteessa, jossa ei päästä varsinaiseen muistisairauden diagnoosiin. Lievälle kognitiiviselle heikentymiselle voidaan määritellä alaluokkia oirekuvan ja oletetun etiologian perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty muistipainotteiseen eli amnestiseen muotoon, sillä sitä on pidetty Alzheimerin taudin riskitilana tai varhaisvaiheena. Vuonna 2007 julkaistujen Alzheimerin taudin uudistettujen tutkimuskriteerien tarkoituksena on ollut mahdollistaa varhainen diagnoosi jo lievän kognitiivisen heikentymisen tasoisena (13,14). Varhaisen Alzheimerin taudin ydinoireena on vähitellen kehittynyt, etenevä tapahtumamuistin heikentyminen. Se voi olla ainoa todettavissa oleva kognitiivinen muutos tai sen lisäksi voi esiintyä muita vaikeuksia jo alkuvaiheessa tai tilan edetessä. Muistioireen lisäksi diagnoosin tueksi vaaditaan yhden tai useamman löydöksen esiintyminen seuraavista neljästä: ohimolohkon sisäosan kudoskato, Alzheimer-tyyppiset muutokset aivo-selkäydinnesteen beetaamyloidin tai tauproteiinin pitoisuuksissa, Alzheimerin taudille tyypillinen profiili toiminnallisessa PET-kuvauksessa tai autosominen vallitseva Alzheimer-mutaatio lähisukulaisella. Uudet kriteerit ovat tarkoitettu ensisijaisesti tutkimuskäyttöön, mutta niitä käytetään apuna myös kaikenikäisten muistipotilaiden kliinisessä diagnostiikassa (14). Alzheimerin taudin taustalla olevat aivomuutokset alkavat jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen taudin kliinisesti todettavia oireita. Vanhenemiseen liittyvien normaalien muutoksien lisäksi jo varhaisessa Alzheimerin taudissa esiintyy viivästetyn tapahtumamuistin, semanttisen muistin ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Taudin edetessä kognitiivinen heikentyminen on yhteydessä neuropatologisiin muutoksiin (15,16). Varhaisessa Alzheimerin taudissa mieleenpainamista edellyttävä materiaalin vahvistuminen (konsolidaatio) pitkäkestoiseen muistiin tapahtuu puutteellisesti. Tämän seurauksena esiintyy nopeaa unohtamista ja muistin virhealttiutta eivätkä palautusvihjeet auta mieleen palautuksessa normaalisti. Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikassa on tärkeää seurata kognitiivisten muutoksien etenemistä. Normaalissa vanhenemisessa muutokset ovat varsin hitaita ja toistetussa neuropsykologisessa tutkimuksessa on usein nähtävissä lievää tulosten paranemistakin oppimisvaikutuksen ansiosta. On myös huomattava, että Alzheimerin taudin epätyypillisissä muodoissa visuospatiaalisen suoriutumisen, kielellisten toimintojen tai toiminnanohjauksen vaikeudet voivat alkuvaiheissa korostua. 1819

5 katsaus Tiedonkäsittelyyn voivat vaikuttaa aivosairauksien lisäksi muutkin seikat, kuten vanheneminen sinänsä tai masennus. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (vascular cognitive impairment, VCI) on viime vuosikymmenenä vakiintunut yläkäsite aivoverenkiertosairauksiin liittyvälle muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiselle (17). Siihen sisältyvät rajatummat kognitiiviset oireet yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella ja laaja-alaiset dementia-asteiseen oirekuvaan johtavat etenevät häiriöt. Käsite kattaa myös aivo verenkiertosairaudesta ja samanaikaisesta muusta etenevästä aivosairaudesta (tavallisimmin Alzheimerin taudista) johtuvat kognitiiviset häiriöt. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä on siis laaja ja heterogeeninen ryhmä oire yhtymiä, joiden kliiniset ilmenemismuodot ovat vaihtelevia ja joiden taustalla on useantyyppisiä verenkiertoperäisiä tekijöitä ja aivomuutoksia. Pienten suonten tauti on yleisin vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän alatyyppi, joka johtuu aivojen ohuiden, läpäisevien aivoverisuonten ahtautumisesta ja siihen liittyvästä aivo verenkierron ja aineenvaihdunnan muutoksista (18,19). Aivojen magneettikuvassa havaitaan tyypillisesti valkean aivoaineen yhteen sulautuvia kirkassignaalimuutoksia ja syvien osien lakuunainfarkteja. Nämä muutokset vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja syvien osien välillä kulkevia yhteyksiä, joiden tiedetään olevan keskeisiä kognitiivisten toimintojen ja käyttäytymisen säätelyssä (20). Valkean aineen muutokset ja lakuunainfarktit aiheuttavat ensisijaisesti tarkkaavuuden ja tiedonkäsittelyn ohjauksen vaikeuksia sekä hidastumista, jotka osaltaan heikentävät myös muita kognitiivisia osa-alueita. Pienten suonten taudissa muistivaikeudet ilmenevät pääasiassa työmuistin, mieleenpainamisen ja muistista haun tehottomuutena, mutta sen sijaan nopea unohtaminen ei ole tyypillistä kuten Alzheimerin taudissa (21). Seurannassa pienten suonten taudissa on havaittu tiedonkäsittelyn nopeuden, sanasujuvuuden ja yleisen kognitiivisen toimintakyvyn heikentyvän nopeammin kuin verrokeilla (22). Suurten suonten tauti eli moni-infarktitauti liittyy aterotromboottiisiin ja sydänperäisiin aivoinfarkteihin. Infarktit sijaitsevat suurten verisuonten suonitusalueilla ja vaurioittavat tyypillisesti aivokuorta. Kognitiivinen oirekuva on moni-ilmeinen ja infarktin sijainnista riippuvainen. Karkean luokittelun mukaan vasemman aivopuoliskon vauriot aiheuttavat mm. afasiaa, kielellisen muistin häiriöitä, apraksiaa sekä lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia, ja oikean aivopuoliskon vaurioihin taas voi liittyä erityyppisiä ei-kielellisiä hahmotusvaikeuksia ja toispuoleinen huomioimishäiriö (neglect). Lisäksi vaurioituneesta aivopuoliskosta riippumatta tavallisia ovat erilaiset yleisluonteiset oireet, kuten vireystilan, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt. Parkinsonin taudin muistisairaus Parkinsonin tautiin liittyy motoristen oireiden lisäksi laaja kirjo neuropsykiatrisia ja kognitiivisia oireita. Vastadiagnosoiduista Parkinson-potilaista noin puolella on lievää kognitiivista heikentymistä samanikäisiin terveisiin henkilöihin verrattuna. Otsalohkoista aivojen syviin osiin kulkevien otsalohkopiirien toimintahäiriöt aiheuttavat tiedonkäsittelyn ohjauksen vaikeuksia ja hidastumista (23). Heikentymistä nähdään tyypillisesti tarkkaavuuden ylläpitämisessä, toimintaidean vuorottelussa, häiritsevien tekijöiden poissulkemisessa, työmuistissa sekä toiminnan suunnitelmallisuudessa ja joustavuudessa (24). Sairauden edetessä Parkinsonin tautiin liittyy usein huomattavaa kognitiivisen toimintakyvyn laskua ja jopa noin 70 % potilaista täyttää kymmenen vuoden saatossa dementian kriteerit (25). Korkea ikä, vaikeat motoriset oireet, akineettisyyteen ja rigiditeettiin painottuva motorinen oirekuva, näköharhat ja varhain ilmenneet kognitiiviset häiriöt muodostavat riskitekijöitä dementoitumiselle. Parkinsonin tautiin liittyvän dementian kriteerit edellyttävät päivittäisten toimintojen merkittävän heikkenemisen lisäksi häiriöitä vähintään kahdessa kognitiivisessa toiminnossa (tarkkaavuus, toiminnanohjaus, visuospatiaaliset toiminnot, muistista haku) (25). Varhainen Lewyn kappale -tauti Lewyn kappale -taudin tyypilliset oireet voidaan jakaa varhaisessa vaiheessa ilmeneviin kognitiivisiin ja neuropsykiatrisiin oireisiin sekä hieman myöhemmin ilmaantuviin ekstrapyramidaalioireisiin. Tarkkaavaisuuden ja vireyden vaihtelu sekä tähän liittyen kognitiivisten häiriöiden aaltoileva ilmeneminen ovat Lewyn kappale -taudin tyypillisimpiä piirteitä (26). Alzhei- 1820

6 tieteessä 30 Seelaar H, Rohrer JD, Pijnenburg YA, Fox NC, van Swieten JC. Clinical, genetic and pathological heterogeneity of frontotemporal dementia: A review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82: Neary D, Snowden J, Mann D. Frontotemporal dementia. Lancet Neurol 2005;4: Geda YE. Blowing hot and cold over depression and cognitive impairment. Neurology 2010;75: McClintock SM, Husain MM, Greer TL, Cullum CM. Association between depression severity and neurocognitive function in major depressive disorder: A review and synthesis. Neuropsychology 2010;24: Butters MA, Whyte EM, Nebes RD ym. The nature and determinants of neuropsychological functioning in late-life depression. Arch Gen Psychiatry 2004;61: Marazziti D, Consoli G, Picchetti M, Carlini M, Faravelli L. Cognitive impairment in major depression. Eur J Pharmacol 2010;626: Rose EJ, Ebmeier KP. Pattern of impaired working memory during major depression. J Affect Disord 2006;90: Elderkin-Thompson V, Mintz J, Haroon E, Lavretsky H, Kumar A. Executive dysfunction and memory in older patients with major and minor depression. Arch Clin Neuropsychol 2007;22: Benitez A, Horner MD, Bachman D. Intact cognition in depressed elderly veterans providing adequate effort. Arch Clin Neuropsychol 2011;26: Koenigs M, Grafman J. The functional neuroanatomy of depression: Distinct roles for ventromedial and dorsolateral prefrontal cortex. Behav Brain Res 2009;201: Douglas KM, Porter RJ. Longitudinal assessment of neuropsychological function in major depression. Aust N Z J Psychiatry 2009;43: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Hanna Jokinen, Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen: Ei sidonnaisuuksia. Erja Poutiainen: Luentopalkkio (Abbott). merin tautiin verrattuna vaikeuksia ilmenee enemmän visuaalisen suoriutumisen tehtävissä, kun taas muistitehtävät sujuvat paremmin (27). Alzheimerin taudille tyypillistä nopeaa unohtamista ei myöskään yleensä ilmene. Lisäksi Lewyn kappale -tautiin liittyy erilaisia toiminnanohjauksen häiriöitä. Neuropsykiatrisista oireista tyypillisimpiä ovat näköharhat ja REMunen aikaiset käytösoireet. Lewyn kappale -taudin ja Parkinsonin taudin muistisairauden kognitiiviset profiilit ovat lähes identtiset. Keskeistä näiden kahden tyypin erottelussa onkin motoristen ja kognitiivisten oireiden ilmenemisjärjestys; Lewyn kappale -taudissa kognitiiviset oireet alkavat samanaikaisesti tai ennen motorisia oireita, kun taas Parkinsonin taudissa motoriset oireet kehittyvät selvästi (vähintään 1 vuosi) ennen dementia-asteista muistisairauden kognitiivista oireistoa. Varhainen otsa-ohimolohkorappeuma Otsa-ohimolohkorappeuma on yleisnimitys sairausryhmälle, jossa aivopatologia keskittyy nimensä mukaisesti aivojen etuosiin. Kliininen kuva on heterogeeninen, mutta kaksi erityyppistä oirerypästä voidaan erottaa: frontotemporaalinen dementia (käyttäytymisvariantti) ja primaariprogressiivinen afasia (kielellinen variantti) (28,29,30). Otsa-ohimolohkorappeumat ovat verraten harvinaisia, mutta työikäisillä havaituista muistisairauksista niiden osuus on noin %. Frontotemporaalisen dementian varhaisvaiheessa ilmenee etenkin neuropsykiatrisia oireita, sekä persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutoksia (29,31). Positiivisiin oireisiin luetaan estottomuus, impulsiivisuus, ritualistiset pakkotoiminnot ja sosiaalisen kognition ongelmat. Tämä oirekuva liittyy erityisesti orbitofrontaalisen piirin ja ohimolohkojen etuosien patologiaan. Negatiivisiin oireisiin lukeutuvat apatia, aloitekyvyttömyys, puheen vähäisyys, ja näiden oireiden on todettu korreloivan etenkin otsalohkojen cingulumin etuosan ja dorsolateraalisen piirin patologiaan (kuvio 3). Kognitiiviset oireet ovat luonteeltaan otsalohkojen toimintahäiriöille tyypillisiä ja liittyvät toiminnanohjaukseen. Muutoksia ilmenee kognitiivisessa joustavuudessa, abstrahointikyvyssä ja toiminnan suunnittelussa. Tavallista on myös tiedonkäsittelyn hitaus, juuttuminen sekä ajatuksenjuoksun syrjähtely ja rönsyily. Puheentuotto voi vaikeutua juuttuvuuden tai patologisen toistamisen takia. Sairaudentunto on usein puutteellinen. Primaariprogressiiviset afasiat ovat harvinaisempia ja niitä esiintyy kolmea eri tyyppiä. Keskeistä kaikissa alatyypeissä on kielellisten toimintojen korostunut, afaattistasoinen heikentyminen. Ongelmat voivat ilmetä puheentuotossa, sanojen löytämisessä, esineiden ja ihmisten tunnistamisessa, nimeämisessä, sanojen toistamisessa ja puheen ymmärtämisessä (28). Depressioon liittyvät kognitiiviset muutokset Epidemiologisissa seurantatutkimuksissa myöhäisikää edeltävien runsaiden masennusoireiden ja -jaksojen on todettu lisäävän muistisairauden ja erityisesti Alzheimerin taudin riskiä (32). Myöhäisiän vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä depressio on yleinen riskitekijä, liitännäissairaus ja esioire. Depressioon liitetyt kognitiiviset löydökset ovat olleet ristiriitaisia, minkä taustalla on masennuksen heterogeeninen etiologia ja oirekuva. Kognitiivinen oirekuva voi vaihdella masennuksen alkamisiän, vaikeusasteen, lääkityksen tai erilaisten liitännäissairauksien mukaan (33). Depression ensisijaisiksi kognitiivisiksi ongelmiksi on esitetty tiedonkäsittelyn hidastumista (34), tarkkaavuuden häiriöitä (35), työmuistin (36), tiedonkäsittelyn ohjauksen ja kontrollin heikentymistä (37) sekä ponnistelun ja yrityksen vähäisyyttä (38). Muistin ja päättelyn ongelmien on katsottu johtuvan näistä ensisijaisista kognitiivisista ongelmista. Häiriöt tiedonkäsittelyn säätelyssä ja kontrollissa tai motivaatiossa ovat tyypillisiä dorsolateraaliselta alueelta ja cingulumin etuosista alkunsa saavien otsalohkopiirien toimintahäiriöiden yhteydessä (kuvio 3). Depressiopotilailla onkin todettu otsalohkopiirien toimintaa muuttavia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia (39). Erityisesti myöhäisiän masennukseen liittyvät kiinteästi aivojen syvien osien valkean aineen muutokset. Myöhäisiällä alkavassa masennuksessa on toistuvasti havaittu tiedonkäsittelyn säätelyn ja kontrollin ongelmia sekä hidastumista, jotka ovat suoraan verrannollisia depression vaikeusasteeseen ja valkean aivoaineen muutosten määrään aivojen etuosissa. Muistin ongelmat ilmenevät mieleen painamisen tehottomuutena ja muistista haun vaikeutumisena sopien tiedonkäsittelyn ohjauksen ja kontrollin vaikeuk- 1821

7 katsaus sien seurauksiksi. Toisin kuin Alzheimerin taudissa, johdonmukaisia mielessä säilyttämisen ongelmia ei ole kuvattu. Myöhäisiän depression kognitiivinen oirekuva muistuttaakin läheisesti subkortikaalisen vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän tiedonkäsittelyn muutoksia. Myöhäisiän depression helpottaessa tiedonkäsittelyn nopeus useimmiten kohentuu, kun taas kielellisen muistin, tarkkaavuuden sekä tiedonkäsittelyn ohjauksen ja kontrollin ongelmat säilyvät ennallaan (40). Lopuksi Varhaisen muistisairauden tunnistamisvaiheessa neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi diagnostiikan apuna kognitiivisten ja käyttäytymisoireiden kuvaamisessa sekä toimintakykymuutosten aiheuttamien haittojen arvioinnissa. Useat eri tekijät voivat vaikuttaa tiedonkäsittelyyn. Vanheneminen jo sinänsä heikentää etenkin työmuistin toimintaa ja hidastaa tiedonkäsittelyn nopeutta. Lisäksi moninaiset terveystekijät, kuten masennus, päihdeongelmat, yleissairaudet tai vaikkapa kipuongelmat, vaikuttavat ikäihmisen toimintakykyyn. Näiden tekijöiden vaikutukset poikkeavat monessa suhteessa etenevälle aivosairaudelle tyypillisistä muutoksista, jolloin ne voidaan tunnistaa neuropsykologisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa arvioidaan psykometrisin ja laadullisin menetelmin laajasti muistia ja toiminnanohjausta, prosessoinnin tehokkuutta ja muita tiedonkäsittelyn osa-alueita sekä käyttäytymisen muutoksia ja mielialaa. Lisäksi selvitetään nykyisen toimintakyvyn kannalta keskeisiä taustatekijöitä. Alzheimerin taudin tyypilliset kognitiiviset alkuoireet painottuvat tapahtumamuistiin, kun taas etenkin otsa-ohimolohkorappeumassa ja jossain määrin myös Lewyn kappale -taudissa ensioireet liittyvät käyttäytymisen ja tunnereagoinnin alueelle. Lewyn kappale -taudissa ja Parkinsonin taudin muistisairaudessa korostuvat yleensä myös toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja visuaalisen suoriutumisen ongelmat. Tietyissä Alzheimerin taudin, samoin kuin otsa-ohimolohkosairauden alatyypeissä, oireet taas painottuvat kielen tuottamisen ja sananmerkityksen jäsentämisen ongelmiin. Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän aiheuttama oireisto vaihtelee verenkiertosairauden tyypin mukaisesti. Tavallisin oireisto liittyy pienten suonten tautiin ja ilmenee tiedonkäsittelyn ohjauksen vaikeuksina ja hidastumisena. n English summary > in english Early detection of progressive cognitive impairment a neuropsychological approach Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite

8 tieteessä ENGLISH SUMMARY Hanna Jokinen HUCH, Department of Neurology Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Erja Poutiainen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen Early detection of progressive cognitive impairment a neuropsychological approach A comprehensive clinical neuropsychological assessment is a sensitive tool for the early detection and differential diagnosis of progressive cognitive decline in the elderly. The assessment covers multiple cognitive domains including memory, executive functions, attention, processing speed as well as verbal and visual functions. Mood and behavioural changes are also evaluated. Several factors can influence cognitive abilities. Healthy ageing is accompanied by subtle changes in processing speed and working memory. Numerous health-related factors such as depression, insomnia, substance abuse, general medical condition, and chronic pain can affect functional and cognitive abilities. These changes differ qualitatively and quantitatively from the typical cognitive symptoms in various progressive brain diseases. The core feature in Alzheimer s disease is memory impairment, specifically difficulties in delayed recall and recognition, whereas frontotemporal degeneration and Lewy body disease are characterised by behavioural changes. Vascular cognitive impairment is a heterogeneous group of syndromes, and thus the clinical features are variable. The most common subtype is small-vessel disease in which psychomotor slowing and executive deficits are the most prominent cognitive characteristics. 1822a

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairauksien diagnosointi Muistisairauksien diagnosointi Geriatri Pirkko Jäntti Lääkärimeeting 2.2.2016 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Käsittelee muistisairauksien ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen

Aivoverenkiertosairaus ja kognitiivinen heikentymä: huomio varhaisvaiheeseen Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS, Lohjan sairaala susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka Jukka Putaala

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA 1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 16 03 2015 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MUISTIASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hoitokartta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle muistisairauden varhaiseen tunnistamiseen Elina Korpi Erja Lindell Jasmin Wladimirov Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Hoitotyön

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti

Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa tieteessä Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Liedon terveyskeskus, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut minna.lopponen@lieto.fi Muistipotilaan ajoterveyden

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys MUISTISAIRAUDET ULLA ELONIEMI-SULKAVA dosentti, vanhempi tutkija TaY, terveystieteen laitos Vanhustyön keskusliitto ry ulla.eloniemi-sulkava@vtkl.fi TERHI RAHKONEN LT, geriatrian ylilääkäri Jämsän kaupunki

Lisätiedot

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin?

Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Kati Juva NÄIN TUTKIN Alkava muistisairaus milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Muistisairauden varhainen tunnistaminen edellyttää valppautta kaikilta keski-ikäisten ja vanhojen ihmisten kanssa

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot