Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet
|
|
- Armas Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastenneurologia Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti Tarja Linnankivi, Leena Valanne, Tuula Lönnqvist ja Helena Pihko Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti eli akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti on keskushermoston tulehduksellinen, demyelinoiva sairaus, joka syntynee immunologisella mekanismilla. Laaja-alaiset keskushermosto-oireet alkavat äkillisesti muutamia päiviä tai viikkoja infektion jälkeen. T2-painotteinen magneettikuvaus paljastaa usein lukuisia vahvasignaalisia, pääosin valkean aineen muutoksia aivoissa ja selkäytimessä. Hoitona käytetään tavallisimmin suuria kortikosteroidiannoksia. Rajuista alkuoireista huolimatta % potilaista toipuu täysin. Akuutit enkefaliitti- ja enkefalomyeliittioireet voivat syntyä usealla erilaisella mekanismilla. Akuutti virusenkefaliitti on harmaan aineen tauti, jossa esiintyy viruksia itse aivokudoksessa, kun taas infektion jälkeinen enkefalomyeliitti on pääasiassa valkeata ainetta vaurioittava, demyelinoiva tauti, joka syntyy ilmeisesti immuunivälitteisellä mekanismilla. Osalla potilaista löydöksiä esiintyy vain aivojen alueella, osalla myös selkäytimessä. Tavallisesti kaikista tautimuodoista käytetään kuitenkin nimitystä akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti (ADEM). Ensimmäiset kuvaukset ADEM:stä julkaistiin ja 1930-luvulla. Tuolloin sairaus seurasi tavallisimmin tuhkarokkoa tai isorokkorokotusta ja yleisimpiä oireita olivat kuume, päänsärky, kouristukset, tajunnan heikkeneminen, halvaukset ja ataksia. Tauti johti noina aikoina kuolemaan jopa %:ssa tapauksista, mutta hengissä selvinneet toipuivat yleensä nopeasti ja täydellisesti. Patologinen tutkimus osoitti aivoissa ja selkäytimessä laajoilla alueilla verisuonia ympäröiviä demyelinaatioalueita ja tulehdussolujen kertymiä. Sittemmin tautia havaittiin esiintyvän harvinaisena myös muiden rokkojen tai hengitystieinfektioiden jälkeisenä ja joskus ilman tietoa edeltäneestä infektiosta (McAlpine 1931). Nykyisin ADEM diagnosoidaan yleensä kliinisen taudinkuvan ja aivojen magneettikuvauksessa todettujen löydösten perusteella. Oma potilas Potilaamme oli sairastuessaan 5 v:n 7 kk:n ikäinen. Aiemmin poika oli ollut terve. Hän sai desmopressiinilääkitystä yökastelun vuoksi. Viikkoa ennen sairastumistaan hän poti gastroenteriitin hän alkoi valittaa päänsärkyä ja seuraavana päivänä kaksoiskuvia sekä kipua vasemmassa alaraajassa. Sairaalaan tullessaan poika oli väsynyt ja hänellä todettiin selvä niskajäykkyys ja lievä ataksia. Pään tietokonetomografialöydös oli normaali. CRP-pitoisuus oli 8 mg/l ja verenkuva normaali. Likvorissa oli valkosoluja 7 x 10 6 /l; proteiinimäärä oli normaali. Enkefaliittiepäilyn vuoksi aloitettiin asikloviirilääkitys. Seuraavana päivänä potilas oli valitteleva ja kontakti häneen oli huonontunut. Hän maiskutteli ja huitoi käsillään. Oireiden epäiltiin olevan epileptisiä kohtauksia, ja potilaalle aloitettiin fenytoiinilääkitys. Seuraavana aamuna rekisteröitiin EEG, joka osoittautui normaaliksi. Potilaan tajunta heikentyi edelleen seuraavina päivinä, eikä hän reagoinut enää puheeseen. Myös ventilaatio heikentyi, ja potilas jouduttiin intuboimaan. Jäykistelyoireita ja ajoittaista aivopaineen nousua (ad 30 mmhg) hoidettiin tiopentaaliboluksilla, mannitolilla ja lidokaiinilla. Potilas sai myös keuhkokuumeen, jota hoidettiin kefuroksiimilla. Kolmantena hoitopäivänä tehdyssä aivojen magneettikuvauksessa (kuva 1) todettiin laajat kortikaaliset ja subkortikaaliset ödeema-alueet molemmissa isoaivopuoliskoissa sekä signaalimuutoksia vasemmalla talamuksen alueella ja kauttaaltaan aivorungon alueella. Löydös sopi Duodecim 2000; 116:
2 Kuva 1. Potilaamme ensimmäinen magneettikuvaus Aksiaalisuuntainen FLAIR-kuva ventrikkelitasosta. Kummassakin isoaivopuoliskossa nähdään laajat, pääosin korteksin alaisessa valkeassa aineessa sijaitsevat mutta myös korteksiin ulottuvat signaalinvoimistumat. Kammiot ovat erittäin kapeat muutosten aiheuttaman massavaikutuksen vuoksi. Kuva 2. Toinen magneettikuvaus 2.5 kuukauden kuluttua. Muutokset ovat pääosin hävinneet, vain vasemmalla aivosaaressa näkyy vielä vähäistä signaalilisää. Kammiokoko on nyt normaali. Aivorunkomuutoksia ei enää tässä vaiheessa näkynyt. ADEM:ään, ja potilaalle aloitettiin kolmen vuorokauden jättiannoksinen metyyliprednisolonihoito (30 mg/kg suoneen). Herpesviruksen geenimonistustestin tulos oli negatiivinen, ja asikloviirin anto lopetettiin. Likvorin virusviljelyn tulos oli negatiivinen, eivätkä virusvasta-ainearvotkaan olleet suurentuneet. Viidentenä päivänä potilaan vointi parani. Hän reagoi puhutteluun liikuttelemalla raajojaan. Alaraajaheijasteet olivat vilkastuneet ja vasemmanpuoleisissa raajoissa esiintyi jäykkyyttä. Tajunta alkoi korjautua vähitellen. Yhdeksäntenä hoitopäivänä aloitettiin plasmafereesi, jonka potilas sai kahdesti. Sillä ei kuitenkaan ollut selvää vaikutusta toipumisnopeuteen. Potilas ekstuboitiin 27.6., ja hän kotiutui kolmen viikon sairaalahoidon jälkeen. Tuolloin oli todettavissa vielä vasemmanpuoleinen hemipareesi sekä lievä sentraalinen kasvohermohalvaus. Poika toipui taudistaan täysin. Kolmen viikon kuluttua kotiutuksesta hän kykeni jo juoksemaan ja pyöräilemään. Puoli vuotta myöhemmin seurantakäynnillä neurologinen status oli normaali ja neuropsykologi totesi pojan olevan normaalitasoinen eikä erityisvaikeuksia ilmennyt. Lyhytkestoisessa muistissa oli lievä häiriö. Potilaalle tehtiin magneettikuvaus 2.5 kk:n (kuva 2) ja 8 kk:n (kuva 3) kuluttua oireiden alusta. Muutokset hävisivät seuranta-aikana eikä uusia ilmaantunut. Epidemiologia Aikaisemmin ADEM:ää edeltävä infektio oli useimmiten rokkotauti: tuhkarokko, vesirokko, lehmänrokko tai vihurirokko. Tuhkarokon jälkeen ADEM:iä esiintyi yleisimmin, taajuudella 1:1 000 (Miller ym. 1956). Rokotusten myötä näiden virusten osuus on länsimaissa vähentynyt, ja nykyisin yleisimpiä edeltäviä infektioita ovat epäspesifiset ylähengitystieinfektiot ja vesirokko (Johnson 1987). ADEM:iä on kuvattu esiintyneen myös mykoplasmainfektion, tulirokon, sikotaudin, B-hepatiitin sekä herpesvirus-, EBV- ja coxsackievirusinfektioiden jälkeen. ADEM:ää esiintyi aikaisemmin myös isorokko- ja vesikauhurokotusten komplikaationa. Vanhoissa vesikauhurokotteissa käytettiin eläimen keskushermostokudoksessa kasvatettuja viruksia, jotka saattoivat laukaista rokotetussa autoimmuunireaktion. Uudet ihmisen diploidisoluviljelmissä valmistetut vesikauhurokotteet ovat turvallisia, mutta vanhoja rokotteita käytetään vielä niiden halvan hinnan vuoksi kehitysmaissa (Fishbein ja Bernard 1995). ADEM:ää on kuvattu esiintyneen myös keltakuume-, influenssa- ja tuhkarokkorokotusten jälkeen, mutta rokotusten neurologiset komplikaatiot ovat nykyisin hyvin harvinaisia (Johnson ym. 1985, Aicardi 1992). Esimerkiksi tuhkarokkorokotuk T. Linnankivi ym.
3 Kuva 3. Kolmas magneettikuvaus kahdeksan kuukauden kuluttua. Muutokset ovat hävinneet, ja löydös on nyt täysin normaali. sen jälkeen neurologisten komplikaatioiden ilmaantuvuus oli Landriganin ja Witten (1973) tutkimuksessa 1.16/ rokotusta kohden ja vajaa neljännes näistä komplikaatioista oli enkefalomyeliittejä. ADEM:n nykyisestä esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Enkefaliittien epidemiologiaa käsittelevissä tutkimuksissa ei yleensä ole pystytty erottelemaan primaareja ja infektion jälkeisiä enkefaliitteja. Kennardin ja Swashin (1981) tutkimuksessa enkefaliittipotilaista kolmannes luokitettiin infektionjälkeiseen ryhmään kuuluviksi. Valtaosa raportoiduista potilaista on ollut lapsia tai nuoria aikuisia. Patologia ja patogeneesi ADEM:ssä patologinen löydös on hyvin tyypillinen. Isoaivopuoliskoissa, aivorungossa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä nähdään lukuisia pieniä perivaskulaarisia demyelinaatioalueita. Vaikka leesiot ovat selvästi painottuneet valkeaan aineeseen, niitä esiintyy myös aivokuoren syvissä kerroksissa, talamuksessa, hypotalamuksessa ja muussa harmaassa aineessa. Joskus leesiot ovat keskittyneet esimerkiksi yhteen aivolohkoon tai ne yhtyvät ja muodostavat laajoja alueita. Leesioissa pieniä laskimoita ympäröivät hihamaisena vyöhykkeenä demyelinaatioalue ja pääasiassa mononukleaaristen solujen kertymä. Rajuun taudinkulkuun voi liittyä myös pistemäisiä verenvuotoja aivoparenkyymissä. Rokotuksen jälkeisten tautien histologinen löydös ei eroa infektiota seuraavien tautien löydöksestä (Prineas ja McDonald 1997). Aluksi ADEM:n luultiin olevan virustauti, mutta perusteellisissa tutkimuksissa aivokudoksesta ei ole voitu osoittaa viruksen osia eikä antigeeneja. Neuropatologiset muutokset ovat myös aivan erilaisia kuin virusenkefaliiteissa, jotka ovat harmaan aivoaineen tauteja. Nykyisin ADEM:ää pidetään immuunivälitteisenä sairautena, jossa ulkoinen antigeeni (virus tai rokotus) laukaisee epätarkoituksenmukaisen autoimmuunireaktion isännän myeliinin rakenneosia kohtaan. Tätä hypoteesia tukee se, että patologiset muutokset ovat ADEM:ssä hyvin samantyyppisiä kuin ns. kokeellisessa allergisessa enkefalomyeliitissä (EAE), joka on koe-eläimen T-soluvälitteinen autoimmuunitauti (Johnson 1987). Kliininen kuva Keskushermosto-oireet ilmaantuvat tavallisesti 1 3 viikon kuluttua infektiosta tai rokotuksesta, joskus jo muutaman päivän päästä. Tuhkarokon jälkeisissä tapauksissa oireet ilmaantuvat valtaosalla viikon kuluessa ihottuman alkamisesta (Hart ja Earle 1975, Johnson ym. 1984). Oireet alkavat yleensä varsin äkillisesti ja lisääntyvät huippuunsa muutamassa päivässä. Joskus esioireina ilmenee muutaman päivän ajan kuumetta, pahoinvointia ja lihaskipuja. Tavallisimpia oireita ovat kuume, päänsärky, tajunnan heikkeneminen, kouristukset, hemipareesi tai parapareesi, ataksia, optikusneuriitti ja aivohermohalvaukset (Johnson ym. 1984, Apak ym. 1999a). Tyypillisesti oireet viittaavat samanaikaisesti usealle keskushermoston alueelle, mutta ADEM saattaa ilmetä myös yhdessä paikassa, esimerkiksi selkäytimessä ja aiheuttaa transversaalimyeliittiä. Joskus ADEM manifestoituu Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti 2021
4 pelkästään psyykkisinä oireina. Aikuisilla on raportoitu esiintyneen psykoottisia oireita, lapsilla enemmän agitaatiota, aggressiivisuutta, itkuisuutta ja hallusinaatioita (Nasr ym. 2000). Joillakin ADEM-potilailla on todettu demyelinaatiota myös perifeerisessä hermostossa (Kinoshita ym. 1996). Yleensä ADEM on yksivaiheinen tauti, mutta relapsejakin tapahtuu, useimmiten toipumisvaiheessa tai steroidihoidon loputtua. Lievissä taudeissa oireet alkavat vähentyä jo muutamien päivien kuluttua, mutta tavallisimmin toipuminen kestää useita viikkoja tai kuukausia. Löydökset Likvorilöydös voi olla täysin normaali. Useimmiten kuitenkin leukosyyttien määrä on hieman suurentunut, valtaosalla potilaista x 10 6 /l, ja suurin osa on lymfosyyttejä. Likvorin proteiinimäärä on lievästi suurentunut noin kolmasosalla potilaista. Merkkinä demyelinaatiosta on todettu myeliinin emäksisen proteiinin (MBP) suurentuneita pitoisuuksia noin 60 %:lla potilaista. Likvorin ns. IgG-indeksi (likvorin IgG / seerumin IgG x seerumin albumiini / likvorin albumiini) on suurentunut vajaalla 10 %:lla merkkinä keskushermostossa tapahtuvasta immunoglobuliinituotannosta (Johnson ym. 1984). Pienellä osalla potilaista on havaittu oligoklonaalinen IgG-jakauma, joka kuitenkin seurannassa häviää toisin kuin MS-potilailla (Kesserling ym. 1990). EEG-löydös on epäspesifinen. Tavallisesti todetaan lievä tai kohtalainen yleishäiriö, joskus myös paikallinen hidasaaltohäiriö tai epileptiformista toimintaa. Pään tietokonetomografiassa (TT) saattaa näkyä harventuma-alueita valkeassa aineessa, mutta useimmiten löydös on normaali. Magneettikuvaus (MK) on ADEM:ssä selvästi TT:tä herkempi menetelmä, ja se on oleellisesti parantanut ADEM:n diagnostiikkaa. T2-painotteiset kuvat paljastavat usein lukuisia voimakassignaalisia leesioita, joita voi näkyä subkortikaalisessa ja syvässä valkeassa aineessa, aivorungossa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä sekä myös tyvitumakkeissa, talamuksessa ja joskus aivokuoressa. Muutokset saattavat olla hyvinkin laajoja. Ne eivät yleensä juuri tehostu varjoaineella, mutta hento tehostuma ei sulje pois ADEM:ää. Joskus ADEM:ssä esiintyy myös samantyyppisiä periventrikulaarisia muutoksia kuin MS-taudissa. (Kesserling ym. 1990, Apak ym. 1999a). Magneettikuvauksessa todettujen muutosten häviämisvauhti on hyvin vaihteleva, mutta useilla kliinisesti täysin parantuneilla potilailla on ollut havaittavissa jäänteitä leesioista vielä 18 kuukauden kuluttua (Kesserling ym. 1990). Osalla potilaista muutokset ovat hävinneet hämmästyttävän nopeasti, jopa alle kahdessa viikossa, mikä sopii huonosti ajatukseen, että ne edustaisivat todellista demyelinaatiota. Kimura ym. (1996) arvelevat, että näissä tapauksissa verisuonten vaurio ja permeabiliteetin lisääntyminen on johtanut molekyylien vuotamiseen aivoverisuonista kudokseen ja aiheuttanut magneettikuvassa näkyviä ödeema-alueita ilman demyelinaatiota. Erotusdiagnostiikka Monilla potilailla oireet ovat samanlaisia kuin virusenkefaliitissa tai -myeliitissä ja ADEMdiagnoosi varmistuu vasta tyypillisen magneettikuvauslöydöksen ja akuutin virustaudin pois sulkemisen myötä. ADEM voi alkaa hemipareesioirein, mikä vie ajatukset aivoverenkierron häiriöön. Neuroborrelioosissa MK voi osoittaa samantyyppisiä valkean aineen leesioita kuin ADEM:ssä (Halperin 1998). Harvinaisia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat vaskuliitti tai muu vaskulopatia, neurosarkoidoosi, metabolinen enkefalopatia sekä keskushermoston etenevät, hitaat virusinfektiot progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) ja subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE). Joskus MK:n osoittama paikallinen ADEM-muutos esimerkiksi aivorungossa tai selkäytimessä voi muistuttaa tuumoria (Kepes 1993, Lee ym. 1998). Yleensä ADEM on yksivaiheinen tauti. On kuitenkin kuvattu myös potilaita, joilla tauti on uusiutunut myöhemmin (Miller ja Evans 1953, Khan ym. 1995, Tsai ja Hung 1996). Pelkästään kliinisin perustein tätä monivaiheista 2022 T. Linnankivi ym.
5 ADEM:ää on vaikea erottaa MS-taudista. Erotusdiagnostisia vihjeitä antavat ADEM:n rajummat alkuoireet tajunnan heikkenemisineen ja oireiden multifokaalisuus. MS-tauti alkaa yleensä yksittäisin oirein, esimerkiksi subakuuttina myelopatiana tai toispuolisena optikusneuriittina. ADEM:ssä optikusneuriitti on valtaosalla molemminpuolinen. Magneettikuvauksen osoittamat hyvin laajat valkean aineen leesiot ja muutokset tyvitumakkeissa ja talamuksissa puhuvat ADEM:n puolesta (Kesserling ym. 1990). Hoito Supportiivisen hoidon lisäksi ADEM:ssä on annettu monia erilaisia immuunijärjestelmään vaikuttavia hoitoja. Tavallisimmin käytetään suuria kortikosteroidiannoksia niiden anti-inflammatoristen ja immunosuppressiivisten ominaisuuksien vuoksi (esimerkiksi metyyliprednisolonia 30 mg/kg/vrk kolmen vuorokauden ajan suoneen). Kortikosteroidien hyvästä tehosta on julkaistu lukuisia tapausselostuksia, mutta kontrolloituja tutkimuksia asiasta ei ole tehty (Straub ym. 1997). Koska tauti usein alkaa lievittyä itsestäänkin muutaman päivän kuluttua, on lääkehoidon tehon arviointi vaikeaa. Steroideihin reagoimattomille potilaille on kokeiltu menestyksellisesti myös plasmafereesia (Kanter ym. 1995, Dodick ym. 1998, Weinshenker ym. 1999), jonka teho autoimmuunivälitteisissä sairauksissa perustunee kiertävien autovasta-aineiden poistamiseen verenkierrosta. Muutamia raportteja on julkaistu myös suonensisäisen immunoglobuliinin tehosta. Näissä tapauksissa paraneminen alkoi vrk hoidon aloituksen jälkeen. Immunoglobuliinia on suositeltu erityisesti tilanteissa, joissa ADEM:ää on vaikea erottaa akuutista virusenkefaliitista ja steroidin antoa pidetään arveluttavana (Apak ym. 1999b, Assa ym. 1999, Nishikawa ym. 1999). Ennuste ADEM:n aiheuttama kuolleisuus on vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 5 30 %, ja % potilaista on toipunut täysin. Huonoin ennuste on ollut tuhkarokon ja vihurirokon jälkeisissä taudeissa, ja jälkioireita on jäänyt eniten potilaille, joilla on ollut myeliitti- tai hemiplegiaoireisto (Miller ym. 1956, Pasternak ym. 1980). Viimeaikaisisten raporttien mukaan jälkioireet ovat olleet lieviä suurimmalla osalla potilaista ja ainoastaan %:lle on jäänyt huomattava neurologinen vamma. Akuuttioireiden vaikeuden, likvorin pleosytoosin tai suurentuneen proteiinipitoisuuden ja jälkiseuraamusten välillä ei ole havaittu korrelaatiota (Johnson ym. 1984). Lopuksi Kun akuutisti sairaalla lapsella esiintyy multifokaalisia neurologisia oireita, on syytä epäillä akuuttia disseminoitunutta enkefalomyeliittiä. Tyypillisimmillään se esiintyy muutamia päiviä tai viikkoja infektion jälkeen. Magneettikuvaus paljastaa ADEM:lle tyypilliset laaja-alaiset muutokset. Rajuoireisessa taudissa kannattaa aloittaa steroidihoito suurella annoksella. Mikäli vaste on huono, voi plasmafereesista tai suonensisäisestä immunoglobuliinista olla hyötyä. Rajuista alkuoireista huolimatta suurin osa sairastuneista toipuu hyvin. Kirjallisuutta Aicardi J. Para-infectious and other non-inflammatory disorders of immunological origin. Kirjassa: Diseases of the nervous system in childhood. Lontoo: Mac Keith Press 1992, s Apak RA, Köse G, Anlar B, Turanli G, Topaloglu H. Acute disseminated encephalomyelitis in childhood: report of 10 cases. J Child Neurol 1999(a);14: Apak RA, Anlar B, Saatci I. A case of relapsing acute disseminated encephalomyelitis with high dose corticosteroid treatment. Brain Dev 1999(b);21: Assa A, Watemberg N, Bujanover Y, Lerman-Sagie T. Demyelinative brainstem encephalitis responsive to intravenous immunoglobulin therapy. Pediatrics 1999;104: Dodick DW, Silber MH, Noseworthy JH, Wilbright WA, Rodriguez M. Acute disseminated encephalomyelitis after accidental injection of hog vaccine: Successful treatment with plasmapheresis. Mayo Cli Proc 1998;73: Fishbein DB, Bernard KW. Rabies virus. Kirjassa: Mandell GL, Bennett JE, Dolin R, toim. Mandell, Douglas and Bennett s principles and practice of infectious diseases. New York: Churchill Livingstone 1995, s Halperin JJ. Nervous system Lyme disease. J Neur Sci 1998;153: Hart MN, Earle KM. Haemorrhagic and perivenous encephalitis: a clinical-pathological review of 38 cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1975;38: Infektion jälkeinen enkefalomyeliitti 2023
6 Johnson RT, Griffin DE, Hirsch RL, ym. Measles encephalomyelitis clinical and immunological studies. N Engl J Med 1984;310: Johnson RT, Griffin DE, Gendelman HE. Postinfectious encephalomyelitis. Semin Neurol 1985;5: Johnson RT. The pathogenesis of acute viral encaphalitis and postinfectious encephalomyelitis. J Infect Dis 1987;155: Kanter DS, Horensky D, Sperling RA, Kaplan JD, Malachowski ME, Churchill WH. Plasmapheresis in fulminant acute disseminated encephalomyelitis. Neurology 1995;45: Kennard C, Swash M. Acute viral encephalitis: its diagnosis and outcome. Brain 1981;104: Kepes JJ. Large focal tumor-like demyelinating lesions of the brain: intermediate entity between multiple sclerosis and acute disseminated encephalomyelitis? A study of 31 patients. Ann Neurol 1993;33: Kesserling J, Miller DH, Robb SA ym. Acute disseminated encephalomyelitis. MRI findings and the distinction from multiple sclerosis. Brain 1990;113: Khan S, Yaqub BA, Poser CM, Al Deep SM, Bohlega S. Multiphasic disseminated encephalomyelitis presenting as alternating hemiplegia. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;58: Kimura S, Nezu A, Ohtsuki N, Kobayashi T, Osaka H, Uehara S. Serial magnetic imaging in children with postinfectious encephalitis. Brain Dev 1996;18: Kinoshita A, Hayashi M, Miyamoto K, Oda M, Tanabe H. Inflammatory demyelinating polyradiculitis in a patient with acute disseminated encephalomyelitis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60: Landrigan PJ, Witte JJ. Neurologic disorders following live measles-virus vaccination. JAMA 1973;223: Lee M, Epstein FJ, Rezai AR, Zagzag D. Nonneoplastic intramedullary spinal cord lesions mimicking tumors. Neurosurgery 1998;43: McAlpine D. Acute disseminated encephalomyelitis: its sequelae and its relationship to disseminated sclerosis. Lancet 1931;1: Miller HG, Evans MJ. Prognosis in acute disseminated encephalomyelitis; with a note on neuromyelitis optica. Q J Med 1953;22: Miller HG, Stanton JB, Gibbons JL. Para-infectious encephalomyelitis and related syndromes. Q J Med 1956;25: Nasr JT, Andriola MR, Coyle PK. ADEM: Literature review and case report of acute psychosis presentation. Pediatr Neurol 2000;22:8 18. Nishikawa M, Ichiyama T, Hayashi T, Ouchi K, Furukawa S. Intravenous immunoglobulin therapy in acute disseminated encephalomyelitis. Pediatr Neurol 1999;21: Pasternak JF, De Vivo DC, Prensky AL. Steroid-responsive encephalomyelitis in childhood. Neurology 1980;30: Prineas JW, McDonald WI. Demyelinating diseases. Kirjassa: Graham DI, Lantos PL, toim. Greenfields neuropathology. 6. painos. Lontoo: Arnold, 1997, s Straub J, Chofflon M, Delavelle J. Early high-dose intravenous methylprednisolone in acute disseminated encephalomyelitis: a successful recovery. Neurology 1997;49: Tsai M, Hung K. Multiphasic disseminated encephalomyelitis mimicking multiple sclerosis. Brain Dev 1996;18: Weinshenker BG, O Brien PC, Petterson TM, ym. A randomized trial of plasma exchange in acute central nervous system inflammatory demyelinating disease. Ann Neurol 1999;46: TARJA LINNANKIVI, LL, tutkijalääkäri TUULA LÖNNQVIST, LT, erikoislääkäri HELENA PIHKO, dosentti, apulaisylilääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 280, HUS LEENA VALANNE, LT, erikoislääkäri HYKS:n radiologian klinikka PL 340, HUS 2024
Jaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotKortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa. Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä
Katsaus Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä Multippeliskleroosin eli MS-taudin pahenemisvaiheita on jo 1960-luvulta lähtien hoidettu kortikosteroideilla.
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotMS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotKoska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?
tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)
EMA/642231/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) Tämä on Blincyto-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotDemyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle?
Laura Airas NÄIN HOIDAN Demyelinaatiomuutokset aivojen magneettikuvauksessa sattumalöydöksenä mitä kerron potilaalle? Aivojen magneettikuvauksen yleistyminen lisää sattumalöydöksenä todettujen aivomuutosten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotMS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Ida Westerberg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 19.2.2015 1 Tampereen Yliopisto
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotTiedote ja hoito-ohje lääkäreille* TYSABRI-valmistetta saavien multippeliskleroosipotilaiden hoitoon Versio 15: 25.
Tiedote ja hoito-ohje lääkäreille* TYSABRI-valmistetta saavien multippeliskleroosipotilaiden hoitoon Versio 15: 25. huhtikuuta 2016 *TYSABRI-hoito aloitetaan ja toteutetaan neurologisten sairauksien diagnosointiin
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotTOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ
(6) 1 Infektioyksikkö 13.9.2011 TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ Tuhkarokkoa on syytä epäillä henkilöllä, jolla on kuume ja ihottuma sekä vähintään yksi seuraavista oireista: yskä, nuha tai konjunktiviitti
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotImmunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa
Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä ja Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Uusien kriteerien avulla MS-tauti voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin,
LisätiedotAIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS
AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotMS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.
MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotMS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof
MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet
LisätiedotRokotukset ja neurologinen sairaus: Guillain Barrén oireyhtymä, MS-tauti ja ADEM
Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Rokotukset ja neurologinen sairaus: Guillain Barrén oireyhtymä, MS-tauti ja ADEM Rokotusten on epäilty voivan aiheuttaa tai pahentaa eräitä neurologisia sairauksia, esim. Guillain
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotMultippeliskleroosi eli MS-tauti on krooninen
Näin hoidan Esko Kinnunen Multippeliskleroosin lääkehoidon suurimmat edistysaskeleet on saavutettu taudin aaltomaisessa muodossa. Parhaiten dokumentoitu on beetainterferonin teho, mutta myös kopolymeeri
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotMS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN
MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN ARVIOINNISSA Minna Pentti Syventävien opintojen kirjallinen
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotEMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin minimointia varten
25/04/2016 EMA/266665/2016 EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin Tiheämmin tehtäviä magneettikuvauksia on harkittava, jos potilaalla on suuri riski EMA sai 25.
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)
EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMS-TAUDIN LÄÄKEHOITO
MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO Tiina Mustonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Neurologia ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotParaneoplastisilla neurologisilla oireyhtymillä
Katsaus Maarit Kyläniemi, Hannu Haapasalo, Aki Hietaharju ja Jukka Peltola Neurologiset paraneoplastiset oireyhtymät ovat syöpiin liittyviä harvinaisia ääreis- tai keskushermoston sairauksia. Niiden tunnistaminen
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
Lisätiedot