Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö Miia Kivipelto LT, professori, geriatrian erikoislääkäri Karoliininen Instituutti, Tukholma Itä-Suomen yliopisto Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Väestön ikääntyessä arvioidaan, että muistisairauksien esiintyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä. Moni sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti liitetty vaaratekijä (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus sekä diabetes) sekä moni elintapatekijä (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino) voivat lisätä muistisairauksien riskiä. Yleisistä sydänsairauksista sepelvaltimotauti, eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta sekä keuhkosairauksista keuhkoahtaumatauti ja astma voivat altistaa muistisairauksille. On todennäköistä, että geneettisten tekijöiden ja elintapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet voivat vaikuttaa muistisairauksien kehittymiseen. Terveelliset elintavat sekä muiden sairauksien hyvä hoito voivat auttaa muistisairauksien ehkäisyssä. Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 2 Matthews FE ym. A two-decade comparison of prevalence of dementia in individuals aged 65 years and older from three geographical areas of England: results of the cognitive function and ageing study I and II. Lancet 2013;382: Kivipelto M ym. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Arch Neurol 2005;62: Whitmer RA ym. Obesity in middle age and future risk of dementia: A 27 year longitudinal population based study. BMJ 2005;330: Laitinen MH ym. Fat intake at midlife and risk of dementia and Alzheimer s disease: a populationbased study. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;22: Anttila T ym. Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population based study. BMJ 2004;329: Lee PN. Smoking and Alzheimer s disease: a review of the epidemiological evidence. Neuroepidemiology 1994;13: Vertaisarvioitu VV Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muistisairaudet ovat yleisiä ikääntyvillä; lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on diagnosoitu lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementian kriteerit täyttävä muistisairaus (1). On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa määrä saattaa kasvaa jopa nelinkertaiseksi, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä. Tähän mennessä on löydetty joitakin muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä. Monet näistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja diabetes) tai liittyvät elintapoihin (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino). Muiden sairauksien vaikutus muistisairauksien kehittymiseen on herättänyt lisääntyvää kiinnostusta viime vuosina. Ikääntyessä monien sairauksien ilmaantuvuus kasvaa. Näin ollen muistisairauksista kärsivillä on usein myös muita sairauksia, jotka vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja mahdollisesti myös tiedonkäsittelyn toimintoihin. Muut sairaudet saattavat myös altistaa muistisairauksille tai vaikuttaa sairauden kulkuun. Ajankohtainen ja tärkeä kysymys onkin, voiko elintapoihin vaikuttamalla ja muiden sairauksien hyvällä hoidolla mahdollisesti hidastaa muistisairauksien kehittymistä tai jopa estää niiden puhkeamista. Epäsuorasti tähän viittaa muun muassa tuore tutkimus, jonka mukaan muistisairauksien ikävakioitu esiintyvyys on hieman pienentynyt 20 viime vuoden kuluessa (2). Tämän taustalla arvellaan olevan nimenomaan muutokset taustalla olevissa ympäristöja elintapatekijöissä. Tupakointi ja muut elintapatekijät altistavat muistisairauksille Epäedulliset elintavat voivat vaikuttaa myöhempään muistisairauksien riskiin ainakin jo keskiiästä lähtien. Muun muassa ylipaino (3,4), runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruoka valio (5) ja runsas alkoholin käyttö (6) voivat altistaa dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin kehittymiselle. Tupakoinnin yhteydestä muistisairauksien riskiin on aiemmin ollut ristiriitaista tietoa. Joidenkin aikaisempien tutkimustulosten mukaan tupakointi voisi suojata Alzheimerin taudin kehittymiseltä (7,8). Nämä havainnot kuitenkin perustuivat pääosin poikkileikkaustutkimuksiin ja todennäköisesti kuvastavat tupakointiin liittyvää lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa; ikääntynyttä väestöä tutkittaessa suuri osa tupakoivista henkilöistä on jo ehtinyt kuolla, ja tupakoitsijat ovat siis aliedustettuina iäkkäässä väestössä. Lisäksi ne henkilöt, jotka ovat selviytyneet 2707

2 Katsaus 8 Van Duijn CM ym. Interaction between genetic and environmental risk factors for Alzheimer s disease: a reanalysis of case-control studies. EURODEM risk factors research group. Genet Epidemiol 1994;11: Anstey KJ ym. Smoking as a risk factor for dementia and cognitive decline: A meta-analysis of prospective studies. Am J Epidemiol 2007;166: Tyas SL ym. Mid-life smoking and late-life dementia: the Honolulu- Asia aging study. Neurobiol Aging 2003;24: Rusanen M ym. Midlife smoking, apolipoprotein E and risk of dementia and Alzheimer s disease: a population-based cardiovascular risk factors, aging and dementia study. Dement Geriatr Cogn Disord 2010;30: Ronnemaa E ym. Vascular risk factors and dementia: 40-year follow-up of a population-based cohort. Dement Geriatr Cogn Disord 2011;31: Kimm H ym. Mid-life and late-life vascular risk factors and dementia in korean men and women. Arch Gerontol Geriatr 2011;52:e Rusanen M ym. Heavy smoking in midlife and long-term risk of Alzheimer s disease and vascular dementia. Arch Intern Med 2011;171: Farrer LA ym. Effects of age, sex, and ethnicity on the association between apolipoprotein E genotype and Alzheimer disease. A metaanalysis. APOE and Alzheimer disease meta analysis consortium. JAMA 1997;278: Kivipelto M ym. Apolipoprotein E epsilon4 magnifies lifestyle risks for dementia: a population based study. J Cell Mol Med 2008;12: Aggarwal NT ym. The relation of cigarette smoking to incident Alzheimer s disease in a biracial urban community population. Neuroepidemiology 2006;26: Reitz C ym. Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease: the Rotterdam study. Neurology 2007;69: Solfrizzi V ym. Diet and Alzheimer s disease risk factors or prevention: the current evidence. Expert Rev Neurother 2011;11: Loef M, Walach H. Fruit, vegetables and prevention of cognitive decline or dementia: A systematic review of cohort studies. J Nutr Health Aging 2012;16: Fotuhi M ym. Fish consumption, long-chain omega-3 fatty acids and risk of cognitive decline or Alzheimer disease: a complex association. Nat Clin Pract Neurol 2009;5: Lourida I ym. Mediterranean diet, cognitive function, and dementia: a systematic review. Epidemiology 2013;24: Cardoso BR ym. Importance and management of micronutrient deficiencies in patients with Alzheimer s disease. Clin Interv Aging 2013;8: korkeaan ikään tupakoinnista huolimatta, omaavat todennäköisesti sellaisia suojatekijöitä (esimerkiksi tehokkaita DNA:n korjausmekanismeja), jotka suojaavat myös aivoja neurodegeneraatiolta ja edelleen Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Viime vuosina onkin julkaistu useita väestöpohjaisia seurantatutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tupakoinnin altistavan muistisairauksille. Yhteensä 19 seurantatutkimusta sisältävä meta-analyysi osoittaa, että tupakointi lähes kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin sekä aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskin verrattuna tupakoimattomiin henkilöihin (9). Useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet tupakoinnin aiheuttaman pitkäaikaisen riskin lisäyksen. Tupakointi keski-iässä altistaa dementiaoireyhtymän, Alzheimerin taudin ja aivo verenkiertosairauden muistisairauden kehittymiselle jopa vuosikymmeniä myöhemmin (10,11,12,13,14). Laajan yhdysvaltalaisen aineiston mukaan kaikkein suurin riski on runsaasti (2 askia tai enemmän) keski-iässä tupakoivilla (14). Lisäksi omassa suomalaisessa CAIDE (Cardiovascular risk factors, aging and dementia) -tutkimuksessa osoitimme, että riski sairastua dementiaoireyhtymään ja Alzheimerin tautiin on erityisen suuri niillä keskiiässä tupakoivilla henkilöillä, jotka kantavat perimässään väestötasolla yleisintä Alzheimerin taudin alt tiusgeeniä apolipoproteiini E (APOE) e4 -alleelia (11). Tämä geenimuoto löytyy noin kolmasosalta suomalaisista. APOE e4 -alleelin on todettu väestötasolla kaksin-kolminkertaistavan Alzheimerin taudin riskin verrattuna niihin, jotka eivät ole APOE e4 -alleelin kantajia (15). Myös muiden elintapatekijöiden (esim. vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholin käyttö ja runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti) on todettu lisäävän dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä erityisesti geneettisesti alttiilla henkilöillä (16). Voikin olla, että Alzheimerin taudille geneettisesti alttiit henkilöt hyötyisivät elintapainterventioista jopa enemmän kuin APOE e4 -negatiiviset henkilöt. Geneettisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Eräissä seurantatutkimuksissa tupakointi ei lisännyt sairastumisriskiä APOE e4 -kantajien keskuudessa, mutta tupakoivilla APOE e4 -negatiivisilla henkilöillä oli lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin (12,17,18). Nämä erilaiset tutkimustulokset selittyvät todennäköisesti tutkimusasetelmien eroilla; CAIDE-tutkimus on ainoa, jossa on selvitetty APOE:n ja tupakoinnin yhteisvaikutusta nimenomaan keskiiässä, eli ennen kuin muistisairauteen liittyvä neurodegeneratiivinen prosessi on todennäköisesti ehtinyt käynnistyä aivoissa. Sekä muistisairaudet että APOE e4 -alleeli lisäävät kuolleisuutta, ja iäkästä väestöä tutkittaessa tämän seikan aiheuttama väestön valikoituvuus voi vaikuttaa tutkimustuloksiin. Joka tapauksessa geneettisten tekijöiden lisäksi elintavoilla näyttää olevan merkittävä vaikutus muistisairauksien kehittymiseen. Tämä antaakin toivoa niille henkilöille, joiden suvussa Alzheimerin tautia esiintyy paljon; terveitä elintapoja noudattamalla voi mahdollisesti vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä. Ravitsemuksen vaikutus muistisairauksien kehittymiseen on paljon mielenkiintoa herättävä aihe, jota on myös tutkittu kiivaasti (19). Useissa seurantatutkimuksissa on osoitettu, että runsas kasviksien ja hedelmien syönti saattaa hidastaa tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemistä ikääntyessä sekä suojata dementiaoireyhtymältä (20). Runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja sisältävän kalan syöminen saattaa myös vaikuttaa edullisesti tiedonkäsittelyn toimintoihin (21). Useissa seurantatutkimuksissa on havaittu ns. Välimeren ruokavaliota noudattavien henkilöiden olevan vähemmän alttiita tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemiselle sekä Alzheimerin taudille kuin verrokkien (22). Nämä tutkimustulokset tukevat oletusta, että terveellisistä ravitsemustottumuksista voi olla hyötyä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Vaikutuksen on arveltu osittain välittyvän terveellisen ravinnon sisältämien vitamiinien, esim. antioksidantteina toimivien C- ja E-vitamiinin, D-vitamiinin sekä B-ryhmän vitamiinien, kautta. Kuitenkaan vankkaa näyttöä synteettisten vitamiinivalmisteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole saatu (23). Terveellisen ruokavalion kokonaishyödyt siis todennäköisesti ulottuvat yli yksittäisten ravitsemuksellisten tekijöiden vaikutuksen, ja kokonaisvaltaisesti terveellisten elintapojen vaikutukset ovat todennäköisesti enemmän kuin osiensa summa (24). 2708

3 tieteessä 24 Norton MC ym. Lifestyle behavior pattern is associated with different levels of risk for incident dementia and Alzheimer s disease: the Cache County study. J Am Geriatr Soc 2012;60: Launer LJ ym. Midlife blood pressure and dementia: the Honolulu-Asia aging study. Neurobiol Aging 2000;21: Kivipelto M ym. Midlife vascular risk factors and Alzheimer s disease in later life: longitudinal, population based study. BMJ 2001;322: Whitmer RA ym. Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2005;64: Skoog I ym. 15-year longitudinal study of blood pressure and dementia. Lancet 1996;347: Qiu C ym. Decline in blood pressure over time and risk of dementia: a longitudinal study from the Kungsholmen project. Stroke 2004;35: Notkola IL ym. Serum total cholesterol, apolipoprotein E epsilon 4 allele, and Alzheimer s disease. Neuroepidemiology 1998;17: Solomon A ym. Serum cholesterol changes after midlife and late-life cognition: twenty-one-year followup study. Neurology 2007;68: Ott A ym. Diabetes mellitus and the risk of dementia: the Rotterdam study. Neurology 1999;53: Peila R ym. Honolulu-Asia aging study group. Type 2 diabetes, APOE gene, and the risk for dementia and related pathologies: the Honolulu-Asia aging study. Diabetes 2002;51: Xu WL ym. Diabetes mellitus and risk of dementia in the Kungsholmen project: A 6-year follow-up study. Neurology 2004;63: Vagelatos NT, Eslick GD. Type 2 diabetes as a risk factor for Alzheimer s disease: the confounders, interactions, and neuropathology associated with this relationship. Epidemiol Rev 2013;35: Crane PK ym. Glucose levels and risk of dementia. N Engl J Med 2013;369: Luchsinger JA ym. Improved diabetes control in the elderly delays global cognitive decline. J Nutr Health Aging 2011;15: Peters R ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the hypertension in the very elderly trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008;7: Strandberg T, Strandberg A. Statiinihoito ja kognitio. Duodecim 2013;129: Luchsinger JA ym. Aggregation of vascular risk factors and risk of incident Alzheimer disease. Neurology 2005;65: Sparks DL ym. Cortical senile plaques in coronary artery disease, aging and Alzheimer s disease. Neurobiol Aging 1990;11: Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät ja muistisairaudet Monen sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti yhdistetyn vaaratekijän on todettu altistavan myös muistisairauksille. Korkea verenpaine lisää riskiä sairastua mm. sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin, ja lisäksi useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet erityisesti keski-iän kohonneen verenpaineen altistavan myös dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille myöhemmällä iällä (25,26,27). Mielenkiintoinen havainto on, että verenpainetason saatetaan nähdä laskevan dementiaoireyhtymän puhkeamista edeltävien vuosien aikana (28,29). Samanlainen yhteys on nähty myös kolesterolitason sekä muistisairauksien välillä. Suuri kolesterolipitoisuus keski-iässä altistaa dementia oireyhtymälle ja Alzheimerin taudille (26,27,30), kun taas laskeva kolesterolitaso vanhemmalla iällä saattaa edeltää sairauden puhkeamista (30,31). Molemmat ilmiöt todennäköisesti heijastavat aivojen neurodegeneratiivista prosessia, ja osittain mukana voi myös olla muistisairauteen liittyvien elintapamuutosten (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, tupakointi jne.) vaikutusta. Myös diabeteksen on osoitettu lisäävän paitsi sydänsairauksien myös dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä (32,33,34,35). Aivan viime aikoina on esitetty myös, että korkeampi, vielä normaaliksi luokiteltava, sekä lievästi suurentunut, veren glukoosipitoisuus lisäisi dementiaoireyhtymän riskiä verrattuna matalampiin arvoihin (36). Lisäksi on esitetty, että hyvä glukoositasapaino hidastaisi tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemistä (37). Koska monen vaaratekijän on osoitettu vaikuttavan muistisairauksien kehittymiseen jo ainakin keski-iästä lähtien, tulisi preventiotutkimusten olla pitkäaikaisia, ja näihin tekijöihin tulisi todennäköisesti puuttua jo varhain merkitsevän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Verenpaineen ja dyslipidemian pitkäkestoisen lääkehoidon merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä ei tunneta, koska hyviä pitkäkestoisia primaarista ehkäisyä koskevia tutkimuksia ei ole tehty. HYVET-tutkimuksen (Hypertension in the very elderly trial) yhteydessä tehty pieni meta- analyysi kuitenkin osoittaa, että iäkkäiden verenpaineen hoito voi vähentää dementiaoireyhtymän riskiä (38). Statiinihoidon osalta vastaava näyttö puuttuu (39). Lisäksi on todettu, että vaaratekijöiden kasautuminen on erityisen haitallista, ja muistisairauksien riskin pienentämiseksi tulisikin todennäköisesti pyrkiä hoitamaan useita vaaratekijöitä samanaikaisesti yksittäisiin tekijöihin keskittymisen sijasta (26,27,40). Sydänsairaudet voivat lisätä muistisairauksien riskiä Sydänsairauksien ja muistisairauksien yhteydestä on saatu viitteitä epidemiologisten tutkimusten lisäksi myös neuropatologisissa tutkimuksissa. Jo 1990-luvulla havaittiin, että sepelvaltimotautia sairastavilla dementoitumattomilla henkilöillä on aivojen neuropatologisessa tutkimuksessa selvästi enemmän Alzheimerin taudille ominaisia aivomuutoksia eli amyloidiplakkeja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole sepelvaltimotautia (41,42,43). Sittemmin useissa seurantatutkimuksissa on selvitetty ateroskleroosin sekä sepelvaltimotaudin yhteyttä muistisairauksiin. Sepelvaltimotaudin on havaittu altistavan dementiaoireyhtymälle, Alzheimerin taudille ja aivoverenkiertosairauden muistisairaudelle ainakin yli 65-vuotiaassa väestössä (40,44,45,46,47,48). Myös eteisvärinän vaikutusta muistisairauksiin on selvitetty useassa seurantatutkimuksessa. Eteisvärinä altistaa embolisaation kautta iskeemisille aivoverenkiertohäiriöille ja sitä kautta aivohalvauksen jälkeiselle dementialle (49). Myös väestöpohjaisissa tutkimuksissa sen on raportoitu lisäävän dementiaoireyhtymän, Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskiä (50,51). Toisaalta kaikissa seurantatutkimuksissa yhteyttä ei ole havaittu eikä yhteys etenkään Alzheimerin tautiin ole aivan yhtä selvä kuin aivoverenkiertosairauden muistisairauteen (52,53,54). Eteisvärinä saattaa vaikuttaa muistisairauden kliiniseen kuvaan; sen on todettu jouduttavan lievän kognitiivisen heikentymisen muuntumista dementiaoireyhtymäksi sekä jouduttavan Alzheimerin taudin oireiden etenemistä (55,56). Vuonna 2011 julkaistun, yhteensä 14 tutkimusta sisältävän, meta-analyysin mukaan eteisvärinään liittyy keskimäärin kaksinkertainen riski sairastua dementiaoireyhtymään. Vaikutus on selvin aivohalvauksen sairastaneilla henkilöillä, muussa väestössä yhteys ei ole yhtä selvä ja asiassa tarvitaan vielä lisätutkimuksia (57). Yleisistä sydänsairauksista myös sydämen vajaatoiminnan 2709

4 Katsaus 42 Soneira CF, Scott TM. Severe cardiovascular disease and Alzheimer s disease: senile plaque formation in cortical areas. Clin Anat 1996;9: Beeri MS ym. Coronary artery disease is associated with Alzheimer disease neuropathology in APOE4 carriers. Neurology 2006;66: Aronson MK ym. Women, myocardial infarction, and dementia in the very old. Neurology 1990;40: Brayne C ym. Vascular risks and incident dementia: results from a cohort study of the very old. Dement Geriatr Cogn Disord 1998;9: Ross GW ym. Characterization of risk factors for vascular dementia: the Honolulu-Asia aging study. Neurology 1999;53: Newman AB ym. Dementia and Alzheimer s disease incidence in relationship to cardiovascular disease in the cardiovascular health study cohort. J Am Geriatr Soc 2005;53: Chen R ym. Incident dementia in a defined older chinese population. PLoS One 2011;6:e Mackowiak-Cordoliani MA ym. Poststroke dementia in the elderly. Drugs Aging 2005;22: Miyasaka Y ym. Risk of dementia in stroke-free patients diagnosed with atrial fibrillation: data from a community-based cohort. Eur Heart J 2007;28: Bunch TJ ym. Atrial fibrillation is independently associated with senile, vascular, and Alzheimer s dementia. Heart Rhythm 2010;7: Frishman WH ym. Twenty-four-hour ambulatory electrocardiography in elderly subjects: prevalence of various arrhythmias and prognostic implications (report from the bronx longitudinal aging study). Am Heart J 1996;132: Rastas S ym. Atrial fibrillation, stroke, and cognition: a longitudinal population-based study of people aged 85 and older. Stroke 2007;38: Marengoni A ym. Atrial fibrillation, stroke and dementia in the very old: a population-based study. Neurobiol Aging 2011;32: Forti P ym. Atrial fibrillation and risk of dementia in non-demented elderly subjects with and without mild cognitive impairment (MCI). Arch Gerontol Geriatr 2007;44 Suppl 1: Mielke MM ym. Vascular factors predict rate of progression in Alzheimer disease. Neurology 2007;69: Kwok CS ym. Atrial fibrillation and incidence of dementia: a systematic review and metaanalysis. Neurology 2011;76: Almeida OP, Flicker L. The mind of a failing heart: A systematic review of the association between congestive heart failure and cognitive functioning. Intern Med J 2001;31: on osoitettu heikentävän tiedonkäsittelyn toimintoja (58). Yhden tutkimuksen mukaan se voi altistaa dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille ainakin yli 75-vuotiaiden keskuudessa (59). Omassa CAIDE-tutkimuksessamme olemme myös selvittäneet sekä keski-iän että myöhäisiän sepelvaltimotaudin, eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiin yli 25 vuoden seuranta-aikana (60). Erityisesti myöhäisiän eteisvärinän todettiin lisäävän riskiä sairastua sekä dementiaoireyhtymään että Alzheimerin tautiin. Myös sydämen vajaatoiminta myöhäisiässä vaikutti lisäävän sairastumisriskiä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Henkilöillä, joilla oli diagnosoitu vähintään yksi näistä sydänsairauksista myöhemmällä iällä, oli lähes kaksinkertainen riski sairastua dementiaoireyhtymään kuin niillä henkilöillä, joilla ei ollut mitään näistä sydänsairauksista. Tämän tutkimuksen mukaan keski-iän sydänsairaudet tai sepelvaltimotauti yksinään eivät lisää muistisairauden riskiä. Sydänsairauksien ja muistisairauksien yhteyden mekanismit ovat vielä epäselviä. Sairauksilla on yhteisiä vaaratekijöitä, mutta vaikuttaa siltä, että sydänsairauksilla on myös itsenäinen muistisairauksien riskiä lisäävä vaikutus. Ateroskleroosiin liittyvän inflammaation ja oksidatiivisen stressin on arveltu olevan merkitseviä välittäviä mekanismeja, sillä näiden tekijöiden tiedetään olevan tärkeitä myös Alzheimerin taudin patofysiologiassa (61,62). Eteisvärinään sekä erityisesti sydämen vajaatoimintaan liittyvä sydämen pumppauskyvyn heikentyminen saattaa johtaa aivojen hypoperfuusioon. Erään teorian mukaan tämä olisi jopa kriittinen tekijä aivojen neurodegeneratiivisen prosessin käynnistäjänä: aivojen verenkierron väheneminen haittaa hermosolujen ja gliasolujen hapen ja ravintoaineiden saantia vaikeuttaen solujen toimintaa ja laukaisten solukuoleman, ja johtaen lopulta Alzheimerin taudille tyypillisten neuropatologisten muutosten, amyloidiplakkien ja neurofibrillivyyhtien, kehittymiseen (63). Keuhkosairaudet ja muistisairauksien riski Keuhkosairauksien yhteyttä muistisairauksien riskiin ei ole tutkittu yhtä laajasti kuin sydänsairauksia. Keuhkoahtaumataudin yleisyys lisääntyy ikääntyessä, ja se on maailmanlaajuisesti merkittävä lisääntyneen kuolleisuuden ja toimintakyvyn heikentymisen aiheuttaja. Usean poikkileikkaus- ja tapaus-verrokkitutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatautipotilaat suoriutuvat verrokkeja huonommin tiedonkäsittelyn toimintojen testeissä (64,65,66,67,68,69). Tutkimuksissa on myös havaittu, että keuhkojen toiminta jo keski-iässä ennakoi myöhempää tiedonkäsittelyn toimintojen tilaa; keski-iän huonompi uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV 1 ) oli yhteydessä myöhempään huonompaan tiedonkäsittelyn toimintaan yhdessä 23 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa, ja eräs tutkimus osoittaa keski-iän hyvän keuhkojen toiminnan vähentävän riskiä sairastua dementiaoireyhtymään ja Alzheimerin tautiin 20 vuoden seurannassa (70,71). Astman yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu varsin vähän. Ruotsalainen yli kaksosparia sisältänyt tutkimus ei löytänyt yhteyttä keski-iän astman ja myöhemmän dementiaoireyhtymän riskin välillä, vaikkakin atopia keski-iässä altisti Alzheimerin taudille 22 vuoden seurannassa (72). Tiedot astman ja atopian diagnooseista perustuivat tutkimushenkilöiden keski-ikäisinä täyttämän itse täytettävän kyselylomakkeen tietoihin ja dementiadiagnoosit kansallisiin kattaviin rekisteritietoihin. Astman vaikutusta dementiaoireyhtymän riskiin on selvitetty myös yhdessä väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa, jossa ei löytynyt yhteyttä näiden välillä (73). Myös tässä tutkimuksessa tieto astmadiagnoosista perustui tutkimushenkilöiden itseraportointiin. Tähän raportointimenetelmään liittyy aina epävarmuutta tietojen luotettavuudesta, mikä on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Keuhkoahtaumataudin ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan, ja tarkka erotusdiagnostiikka voi olla haastavaa etenkin vanhemmassa väestössä. Erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä voi myös esiintyä piirteitä molemmista keuhkosairauksista. Suomalainen CAIDE on ensimmäinen tutkimus, joka on selvittänyt keuhkoahtaumataudin ja astman pitkäaikaista vaikutusta myöhempään lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin yli 25 vuoden seurannassa (74). Tässä tutkimuksessa ne henkilöt, joilla oli jompikumpi tai molemmat keuhkosairaudet keski-iässä, sairastuivat myöhemmin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin lievään 2710

5 tieteessä 59 Qiu C ym. Heart failure and risk of dementia and Alzheimer disease: a population-based cohort study. Arch Intern Med 2006;166: Rusanen M ym. Heart diseases and long-term risk of dementia and Alzheimer s disease: a populationbased CAIDE study. J Alzheimers Dis 2014;42: Markesbery WR. Oxidative stress hypothesis in Alzheimer s disease. Free Radic Biol Med 1997;23: Akiyama H ym. Inflammation and Alzheimer s disease. Neurobiol Aging 2000;21: de la Torre JC. How do heart disease and stroke become risk factors for Alzheimer s disease? Neurol Res 2006;28: Grant I ym. Neuropsychologic findings in hypoxemic chronic obstructive pulmonary disease. Arch Intern Med 1982;142: Incalzi RA ym. Chronic obstructive pulmonary disease. an original model of cognitive decline. Am Rev Respir Dis 1993;148: Liesker JJ ym. Cognitive performance in patients with COPD. Respir Med 2004;98: Ozge C, Ozge A, Unal O. Cognitive and functional deterioration in patients with severe COPD. Behav Neurol 2006;17: Klein M ym. Impact of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) on attention functions. Respir Med 2010;104: Thakur N ym. COPD and cognitive impairment: the role of hypoxemia and oxygen therapy. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2010;5: Chyou PH ym. Pulmonary function measures as predictors and correlates of cognitive functioning in later life. Am J Epidemiol 1996;143: Guo X ym. Midlife respiratory function and incidence of Alzheimer s disease: a 29-year longitudinal study in women. Neurobiol Aging 2007;28: Eriksson UK ym. Asthma, eczema, rhinitis and the risk for dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25: Ng TP ym. Mental disorders and asthma in the elderly: a population-based study. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22: Rusanen M ym. Chronic obstructive pulmonary disease and asthma and the risk of mild cognitive impairment and dementia: a population based CAIDE study. Curr Alzheimer Res 2013;10: Barnes PJ, Celli BR. Systemic manifestations and comorbidities of COPD. Eur Respir J 2009;33: Rahman I ym. Systemic oxidative stress in asthma, COPD, and smokers. Am J Respir Crit Care Med 1996;154: Gibson GE ym. Brain dysfunction in mild to moderate hypoxia. Am J Med 1981;70: Brookmeyer R ym. Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. Am J Public Health 1998;88: Kuvio 1. kognitiiviseen heikentymiseen tai dementiaoireyhtymään kuin ne henkilöt, joilla ei ollut kumpaakaan keuhkosairautta. Sairastuminen näihin keuhkosairauksiin vasta myöhemmällä iällä, keski-iän jälkeen, oli hieman yllättävästi käänteisesti yhteydessä myöhäisiän lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin. Tämä tulos voi kuitenkin heijastaa sekä näihin keuhkosairauksiin että muistisairauksiin liittyvän lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa. Voi myös olla, että vasta myöhemmällä iällä puhkeavat keuhkosairaudet eivät ehdi merkitsevästi myötävaikuttaa muistisairauden kehittymiseen johtavaan aivojen pitkäkestoiseen neurodegeneratiiviseen prosessiin. Sekä keuhkoahtaumataudin että astman hoitomahdollisuudet ovat myös saattaneet parantua tutkimuskäyntien välillä siten, että myöhemmässä iässä todetut keuhkosairaudet ovat olleet paremmassa hoitotasapainossa kuin keski-iässä todetut. Voi myös olla, että niillä henkilöillä, jotka sairastuvat keuhkoahtaumatautiin tai astmaan vasta myöhäisiällä on sellaisia elimistön suojamekanismeja, jotka estävät sairauden puhkeamista aiemmin, ja nämä samat tekijät voivat myös suojata muistisairauksilta. Myös tässä tutkimuksessa keuhkoahtaumatauti- ja astmadiagnoosit perustuivat tutkimushenkilöiden keski-ikäisinä täyttämän itse täytettävän kyselylomakkeen tietoihin. Keuhkoahtaumataudin yleisin aiheuttaja on tupakointi, ja koska tupakointi altistaa muistisairauksille, tämä voi olla yksi välittävä mekanismi keuhkoahtaumataudin ja muistisairauksien välillä. Keuhkoahtaumatautipotilailla on todettu esiintyvän monia muitakin keuhkojen ulko puolisia sairauden manifestaatiota, muun muassa lihaskudoksen vähenemistä, osteoporoosia, anemiaa, masennusta ja sepelvaltimotautia (75). On ehdotettu, että keuhkoahtaumatautiin liittyvä elimistön lisääntynyt inflammaatio toimisi tässä välittävänä tekijänä. Pitkäaikainen inflammaatio on keskeinen tekijä myös astmassa. Inflammatoristen tekijöiden tiedetään olevan tärkeitä myös Alzheimerin taudin patofysiologiassa (62). Keuhkoahtaumataudin ja astman taudinkuvaan kuuluvien akuuttien pahenemisvaiheiden yhteydessä elimistön oksidatiivinen stressi kasvaa, ja myös se voi vaikuttaa neurodegeneratiiviseen prosessiin aivoissa (61, 76). Lisäksi erityisesti edenneeseen keuhkoahtaumatautiin liittyvä hypoksemia saattaa häiritä aivojen välittäjäaineiden, mukaan lukien asetyylikoliinin, metaboliaa (77). Kuitenkin tiedonkäsittelyn toimintojen vaikeuksia on todettu myös sellaisilla keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla ei ole hypoksemiaa, joten todennäköisesti muitakin välittäviä mekanismeja on olemassa (66). Useat riskitekijät vaikuttavat muistisairauksien kehittymiseen koko elämänkaaren ajan. Lopuksi On todennäköistä, että geneettisten tekijöiden ja elintapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet voivat vaikuttaa muistisairauksien kehittymiseen (kuvio 1). Koska dementiaoireyhtymään johtava neurodegeneratiivinen prosessi aivoissa käynnistyy jo useita vuosia tai vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmenemistä, täytyy vaaratekijöitä selvittävien tutkimusten olla riittävän pitkiä, jotta löytäisimme ne oleelliset teki- Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus Nuoruus Keski-ikä Terveet aivot Geenit Ympäristö Dementiapotilaan aivot 2711

6 katsaus 79 Kivipelto M ym. The Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and disability (FINGER): Study design and progress. Alzheimers Dement 2013;9: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Minna Rusanen: apurahat (Juho Vainion säätiö, Maire Taposen säätiö, Uulo Arhion rahasto, Duodecim). Tiia Ngandu: Luentopalkkio (Actavis, Novartis) Miia Kivipelto: Luentopalkkio ( Novartis, Janssen, Pfizer, Merz), Advisory Board (Pfizer, Elan, Nutricia) jät, jotka vaikuttavat tämän prosessin käynnistymiseen ja etenemiseen aivoissa. Arvioiden mukaan Alzheimerin taudin alun viivästyttäminen viidellä vuodella vähentäisi sairauden esiintyvyyttä 50 prosentilla, jolloin muistisairauksiin liittyvät valtavat taloudelliset kustannukset ja huomattava inhimillinen kärsimyskin vähenisivät merkittävästi (78). Viimeaikaiset havainnot muiden sairauksien vaikutuksesta muistisairauksien kehitykseen kannustavat näiden sairauksien hyvään hoitoon läpi elämän senkin vuoksi, että vältyttäisiin myöhemmin sairastumasta yhä yleistyviin muistisairauksiin. Myös terveelliset elintavat voivat auttaa muistisairauksien ehkäisyssä. Tätä hypoteesia selvittäviä kliinisiä tutkimuksia onkin parhaillaan menossa. Suomessa on meneillään yksi maailman ensimmäisistä laajoista interventiotutkimuksista (FINGER, Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and dementia), jossa pyritään ennalta ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä monitekijäisellä elintapainterventiolla (79). Nämä tutkimustulokset voivat jatkossa auttaa kehittämään tehokkaita menetelmiä muistisai rauksien ennaltaehkäisemiseksi, ja kohdentamaan toimenpiteet niitä eniten tarvitseville. n English summary > in english Lifestyle factors, heart disease and pulmonary disease and the risk of memory disorders 2712

7 tieteessä english summary Minna Rusanen MD, Ph.D. North Karelia Central Hospital, Joensuu, Finland Tiia Ngandu Miia Kivipelto Lifestyle factors, heart disease and pulmonary disease and the risk of memory disorders As people are surviving into more advanced age, prevention of memory disorders has turned into a major public health challenge. Dementia is highly prevalent especially among the elderly, and Alzheimer s disease (AD) is the most common cause of the disorder. Data on several lifestyle related and cardiovascular factors as risk factors for dementia and AD have been accumulating during recent years. For example, high blood pressure, high serum cholesterol and diabetes as well as smoking, frequent alcohol drinking, low physical activity and obesity are found to increase the risk of dementia and AD. Furthermore, it has been shown that these factors start to affect risk at least from midlife onwards. Many heart diseases are common among the elderly. Among these especially coronary heart disease, atrial fibrillation and heart failure may also influence the risk of developing dementia and AD. Mechanisms mediating this association may be related to increased inflammation and oxidative stress in the body. Furthermore, inadequate blood flow from the heart into the brain related to these disorders may cause cerebral hypoperfusion and result in neuronal damage. The common pulmonary diseases chronic obstructive pulmonary disease (COPD) and asthma have also been linked with an increased risk of memory disorders in late life. Increased inflammation and oxidative stress together with hypoxaemia related especially to COPD have also been suggested as important mechanisms behind this association. The current data improve our understanding that dementia results from various partly modifiable risk factors, not all necessarily directly affecting the brain itself. Thus, it may be possible to reduce the risk of memory disorders in late life by adopting a healthy lifestyle in early life. Prevention and effective treatment of heart diseases and pulmonary diseases may also be important from the perspective of brain health and cognitive functioning. The ongoing intervention studies, including the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER), are designed in to help us in developing effective intervention strategies to prevent or delay the onset of cognitive impairment and dementia. 2712a

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011

Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Satu Jyväkorpi Ravitsemusfoorumi Suunnittelija ETM 10-11.11.2011 Suomen muistiasiantuntijat ry:n 2-vuotinen Ray:n rahoittama hanke Projektin tavoite: levittää tietoa ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairauksien ennaltaehkäisy Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö ja Karolinska Institutet Alzheimer Disease Research Center Muistisairauksien ennaltaehkäisy Taustaa

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Jenni Lehtisalo Kansantautien ehkäisyn yksikkö, THL 1 Muistisairauden synty

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto Elämänaikaiset elintavat vaikuttavat vanhuuden toimintakykyyn Keski-ikäisellä miehellä,

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Tarja Mänttäri THM laillistettu ravitsemusterapeutti Kunnon Ruokaa Tarja Mänttäri www.kunnonruokaa.com Ihmisen aivot Aivot ovat muodostuneet pääosin rasvasta - kuivapainosta

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.

Hyvinvointia työstä. Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? 22.11.2012. Harri Vainio. SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11. Hyvinvointia työstä Muuttuuko ihminen ja jos niin mihin suuntaan? SALVE-tutkimusohjelman päätösseminaari 21.11.2012 Harri Vainio 1 Miksi nousimme kahdelle jalalle 6-4,2 miljoonaa vuotta sitten? Ihmisapinoiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA KANSANELÄKELAITOS/ Tutkimussopimus Dnro 4/26/2010 Loppuraportti 04.08.2014 DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA - A Randomized Controlled 4-year Trial on the Effects of Regular Physical Exercise

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot