Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Minna Rusanen LT, neurologian erikoislääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka Tiia Ngandu LT, asiantuntijalääkäri THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö Miia Kivipelto LT, professori, geriatrian erikoislääkäri Karoliininen Instituutti, Tukholma Itä-Suomen yliopisto Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin Väestön ikääntyessä arvioidaan, että muistisairauksien esiintyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä. Moni sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti liitetty vaaratekijä (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus sekä diabetes) sekä moni elintapatekijä (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino) voivat lisätä muistisairauksien riskiä. Yleisistä sydänsairauksista sepelvaltimotauti, eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta sekä keuhkosairauksista keuhkoahtaumatauti ja astma voivat altistaa muistisairauksille. On todennäköistä, että geneettisten tekijöiden ja elintapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet voivat vaikuttaa muistisairauksien kehittymiseen. Terveelliset elintavat sekä muiden sairauksien hyvä hoito voivat auttaa muistisairauksien ehkäisyssä. Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. asettama työryhmä. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi 2 Matthews FE ym. A two-decade comparison of prevalence of dementia in individuals aged 65 years and older from three geographical areas of England: results of the cognitive function and ageing study I and II. Lancet 2013;382: Kivipelto M ym. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Arch Neurol 2005;62: Whitmer RA ym. Obesity in middle age and future risk of dementia: A 27 year longitudinal population based study. BMJ 2005;330: Laitinen MH ym. Fat intake at midlife and risk of dementia and Alzheimer s disease: a populationbased study. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;22: Anttila T ym. Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population based study. BMJ 2004;329: Lee PN. Smoking and Alzheimer s disease: a review of the epidemiological evidence. Neuroepidemiology 1994;13: Vertaisarvioitu VV Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muistisairaudet ovat yleisiä ikääntyvillä; lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on diagnosoitu lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementian kriteerit täyttävä muistisairaus (1). On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa määrä saattaa kasvaa jopa nelinkertaiseksi, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä. Tähän mennessä on löydetty joitakin muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä. Monet näistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja diabetes) tai liittyvät elintapoihin (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino). Muiden sairauksien vaikutus muistisairauksien kehittymiseen on herättänyt lisääntyvää kiinnostusta viime vuosina. Ikääntyessä monien sairauksien ilmaantuvuus kasvaa. Näin ollen muistisairauksista kärsivillä on usein myös muita sairauksia, jotka vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja mahdollisesti myös tiedonkäsittelyn toimintoihin. Muut sairaudet saattavat myös altistaa muistisairauksille tai vaikuttaa sairauden kulkuun. Ajankohtainen ja tärkeä kysymys onkin, voiko elintapoihin vaikuttamalla ja muiden sairauksien hyvällä hoidolla mahdollisesti hidastaa muistisairauksien kehittymistä tai jopa estää niiden puhkeamista. Epäsuorasti tähän viittaa muun muassa tuore tutkimus, jonka mukaan muistisairauksien ikävakioitu esiintyvyys on hieman pienentynyt 20 viime vuoden kuluessa (2). Tämän taustalla arvellaan olevan nimenomaan muutokset taustalla olevissa ympäristöja elintapatekijöissä. Tupakointi ja muut elintapatekijät altistavat muistisairauksille Epäedulliset elintavat voivat vaikuttaa myöhempään muistisairauksien riskiin ainakin jo keskiiästä lähtien. Muun muassa ylipaino (3,4), runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruoka valio (5) ja runsas alkoholin käyttö (6) voivat altistaa dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin kehittymiselle. Tupakoinnin yhteydestä muistisairauksien riskiin on aiemmin ollut ristiriitaista tietoa. Joidenkin aikaisempien tutkimustulosten mukaan tupakointi voisi suojata Alzheimerin taudin kehittymiseltä (7,8). Nämä havainnot kuitenkin perustuivat pääosin poikkileikkaustutkimuksiin ja todennäköisesti kuvastavat tupakointiin liittyvää lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa; ikääntynyttä väestöä tutkittaessa suuri osa tupakoivista henkilöistä on jo ehtinyt kuolla, ja tupakoitsijat ovat siis aliedustettuina iäkkäässä väestössä. Lisäksi ne henkilöt, jotka ovat selviytyneet 2707

2 Katsaus 8 Van Duijn CM ym. Interaction between genetic and environmental risk factors for Alzheimer s disease: a reanalysis of case-control studies. EURODEM risk factors research group. Genet Epidemiol 1994;11: Anstey KJ ym. Smoking as a risk factor for dementia and cognitive decline: A meta-analysis of prospective studies. Am J Epidemiol 2007;166: Tyas SL ym. Mid-life smoking and late-life dementia: the Honolulu- Asia aging study. Neurobiol Aging 2003;24: Rusanen M ym. Midlife smoking, apolipoprotein E and risk of dementia and Alzheimer s disease: a population-based cardiovascular risk factors, aging and dementia study. Dement Geriatr Cogn Disord 2010;30: Ronnemaa E ym. Vascular risk factors and dementia: 40-year follow-up of a population-based cohort. Dement Geriatr Cogn Disord 2011;31: Kimm H ym. Mid-life and late-life vascular risk factors and dementia in korean men and women. Arch Gerontol Geriatr 2011;52:e Rusanen M ym. Heavy smoking in midlife and long-term risk of Alzheimer s disease and vascular dementia. Arch Intern Med 2011;171: Farrer LA ym. Effects of age, sex, and ethnicity on the association between apolipoprotein E genotype and Alzheimer disease. A metaanalysis. APOE and Alzheimer disease meta analysis consortium. JAMA 1997;278: Kivipelto M ym. Apolipoprotein E epsilon4 magnifies lifestyle risks for dementia: a population based study. J Cell Mol Med 2008;12: Aggarwal NT ym. The relation of cigarette smoking to incident Alzheimer s disease in a biracial urban community population. Neuroepidemiology 2006;26: Reitz C ym. Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease: the Rotterdam study. Neurology 2007;69: Solfrizzi V ym. Diet and Alzheimer s disease risk factors or prevention: the current evidence. Expert Rev Neurother 2011;11: Loef M, Walach H. Fruit, vegetables and prevention of cognitive decline or dementia: A systematic review of cohort studies. J Nutr Health Aging 2012;16: Fotuhi M ym. Fish consumption, long-chain omega-3 fatty acids and risk of cognitive decline or Alzheimer disease: a complex association. Nat Clin Pract Neurol 2009;5: Lourida I ym. Mediterranean diet, cognitive function, and dementia: a systematic review. Epidemiology 2013;24: Cardoso BR ym. Importance and management of micronutrient deficiencies in patients with Alzheimer s disease. Clin Interv Aging 2013;8: korkeaan ikään tupakoinnista huolimatta, omaavat todennäköisesti sellaisia suojatekijöitä (esimerkiksi tehokkaita DNA:n korjausmekanismeja), jotka suojaavat myös aivoja neurodegeneraatiolta ja edelleen Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Viime vuosina onkin julkaistu useita väestöpohjaisia seurantatutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tupakoinnin altistavan muistisairauksille. Yhteensä 19 seurantatutkimusta sisältävä meta-analyysi osoittaa, että tupakointi lähes kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin sekä aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskin verrattuna tupakoimattomiin henkilöihin (9). Useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet tupakoinnin aiheuttaman pitkäaikaisen riskin lisäyksen. Tupakointi keski-iässä altistaa dementiaoireyhtymän, Alzheimerin taudin ja aivo verenkiertosairauden muistisairauden kehittymiselle jopa vuosikymmeniä myöhemmin (10,11,12,13,14). Laajan yhdysvaltalaisen aineiston mukaan kaikkein suurin riski on runsaasti (2 askia tai enemmän) keski-iässä tupakoivilla (14). Lisäksi omassa suomalaisessa CAIDE (Cardiovascular risk factors, aging and dementia) -tutkimuksessa osoitimme, että riski sairastua dementiaoireyhtymään ja Alzheimerin tautiin on erityisen suuri niillä keskiiässä tupakoivilla henkilöillä, jotka kantavat perimässään väestötasolla yleisintä Alzheimerin taudin alt tiusgeeniä apolipoproteiini E (APOE) e4 -alleelia (11). Tämä geenimuoto löytyy noin kolmasosalta suomalaisista. APOE e4 -alleelin on todettu väestötasolla kaksin-kolminkertaistavan Alzheimerin taudin riskin verrattuna niihin, jotka eivät ole APOE e4 -alleelin kantajia (15). Myös muiden elintapatekijöiden (esim. vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholin käyttö ja runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti) on todettu lisäävän dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä erityisesti geneettisesti alttiilla henkilöillä (16). Voikin olla, että Alzheimerin taudille geneettisesti alttiit henkilöt hyötyisivät elintapainterventioista jopa enemmän kuin APOE e4 -negatiiviset henkilöt. Geneettisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Eräissä seurantatutkimuksissa tupakointi ei lisännyt sairastumisriskiä APOE e4 -kantajien keskuudessa, mutta tupakoivilla APOE e4 -negatiivisilla henkilöillä oli lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin (12,17,18). Nämä erilaiset tutkimustulokset selittyvät todennäköisesti tutkimusasetelmien eroilla; CAIDE-tutkimus on ainoa, jossa on selvitetty APOE:n ja tupakoinnin yhteisvaikutusta nimenomaan keskiiässä, eli ennen kuin muistisairauteen liittyvä neurodegeneratiivinen prosessi on todennäköisesti ehtinyt käynnistyä aivoissa. Sekä muistisairaudet että APOE e4 -alleeli lisäävät kuolleisuutta, ja iäkästä väestöä tutkittaessa tämän seikan aiheuttama väestön valikoituvuus voi vaikuttaa tutkimustuloksiin. Joka tapauksessa geneettisten tekijöiden lisäksi elintavoilla näyttää olevan merkittävä vaikutus muistisairauksien kehittymiseen. Tämä antaakin toivoa niille henkilöille, joiden suvussa Alzheimerin tautia esiintyy paljon; terveitä elintapoja noudattamalla voi mahdollisesti vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä. Ravitsemuksen vaikutus muistisairauksien kehittymiseen on paljon mielenkiintoa herättävä aihe, jota on myös tutkittu kiivaasti (19). Useissa seurantatutkimuksissa on osoitettu, että runsas kasviksien ja hedelmien syönti saattaa hidastaa tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemistä ikääntyessä sekä suojata dementiaoireyhtymältä (20). Runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja sisältävän kalan syöminen saattaa myös vaikuttaa edullisesti tiedonkäsittelyn toimintoihin (21). Useissa seurantatutkimuksissa on havaittu ns. Välimeren ruokavaliota noudattavien henkilöiden olevan vähemmän alttiita tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemiselle sekä Alzheimerin taudille kuin verrokkien (22). Nämä tutkimustulokset tukevat oletusta, että terveellisistä ravitsemustottumuksista voi olla hyötyä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Vaikutuksen on arveltu osittain välittyvän terveellisen ravinnon sisältämien vitamiinien, esim. antioksidantteina toimivien C- ja E-vitamiinin, D-vitamiinin sekä B-ryhmän vitamiinien, kautta. Kuitenkaan vankkaa näyttöä synteettisten vitamiinivalmisteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole saatu (23). Terveellisen ruokavalion kokonaishyödyt siis todennäköisesti ulottuvat yli yksittäisten ravitsemuksellisten tekijöiden vaikutuksen, ja kokonaisvaltaisesti terveellisten elintapojen vaikutukset ovat todennäköisesti enemmän kuin osiensa summa (24). 2708

3 tieteessä 24 Norton MC ym. Lifestyle behavior pattern is associated with different levels of risk for incident dementia and Alzheimer s disease: the Cache County study. J Am Geriatr Soc 2012;60: Launer LJ ym. Midlife blood pressure and dementia: the Honolulu-Asia aging study. Neurobiol Aging 2000;21: Kivipelto M ym. Midlife vascular risk factors and Alzheimer s disease in later life: longitudinal, population based study. BMJ 2001;322: Whitmer RA ym. Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2005;64: Skoog I ym. 15-year longitudinal study of blood pressure and dementia. Lancet 1996;347: Qiu C ym. Decline in blood pressure over time and risk of dementia: a longitudinal study from the Kungsholmen project. Stroke 2004;35: Notkola IL ym. Serum total cholesterol, apolipoprotein E epsilon 4 allele, and Alzheimer s disease. Neuroepidemiology 1998;17: Solomon A ym. Serum cholesterol changes after midlife and late-life cognition: twenty-one-year followup study. Neurology 2007;68: Ott A ym. Diabetes mellitus and the risk of dementia: the Rotterdam study. Neurology 1999;53: Peila R ym. Honolulu-Asia aging study group. Type 2 diabetes, APOE gene, and the risk for dementia and related pathologies: the Honolulu-Asia aging study. Diabetes 2002;51: Xu WL ym. Diabetes mellitus and risk of dementia in the Kungsholmen project: A 6-year follow-up study. Neurology 2004;63: Vagelatos NT, Eslick GD. Type 2 diabetes as a risk factor for Alzheimer s disease: the confounders, interactions, and neuropathology associated with this relationship. Epidemiol Rev 2013;35: Crane PK ym. Glucose levels and risk of dementia. N Engl J Med 2013;369: Luchsinger JA ym. Improved diabetes control in the elderly delays global cognitive decline. J Nutr Health Aging 2011;15: Peters R ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the hypertension in the very elderly trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008;7: Strandberg T, Strandberg A. Statiinihoito ja kognitio. Duodecim 2013;129: Luchsinger JA ym. Aggregation of vascular risk factors and risk of incident Alzheimer disease. Neurology 2005;65: Sparks DL ym. Cortical senile plaques in coronary artery disease, aging and Alzheimer s disease. Neurobiol Aging 1990;11: Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät ja muistisairaudet Monen sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti yhdistetyn vaaratekijän on todettu altistavan myös muistisairauksille. Korkea verenpaine lisää riskiä sairastua mm. sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin, ja lisäksi useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet erityisesti keski-iän kohonneen verenpaineen altistavan myös dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille myöhemmällä iällä (25,26,27). Mielenkiintoinen havainto on, että verenpainetason saatetaan nähdä laskevan dementiaoireyhtymän puhkeamista edeltävien vuosien aikana (28,29). Samanlainen yhteys on nähty myös kolesterolitason sekä muistisairauksien välillä. Suuri kolesterolipitoisuus keski-iässä altistaa dementia oireyhtymälle ja Alzheimerin taudille (26,27,30), kun taas laskeva kolesterolitaso vanhemmalla iällä saattaa edeltää sairauden puhkeamista (30,31). Molemmat ilmiöt todennäköisesti heijastavat aivojen neurodegeneratiivista prosessia, ja osittain mukana voi myös olla muistisairauteen liittyvien elintapamuutosten (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, tupakointi jne.) vaikutusta. Myös diabeteksen on osoitettu lisäävän paitsi sydänsairauksien myös dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä (32,33,34,35). Aivan viime aikoina on esitetty myös, että korkeampi, vielä normaaliksi luokiteltava, sekä lievästi suurentunut, veren glukoosipitoisuus lisäisi dementiaoireyhtymän riskiä verrattuna matalampiin arvoihin (36). Lisäksi on esitetty, että hyvä glukoositasapaino hidastaisi tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemistä (37). Koska monen vaaratekijän on osoitettu vaikuttavan muistisairauksien kehittymiseen jo ainakin keski-iästä lähtien, tulisi preventiotutkimusten olla pitkäaikaisia, ja näihin tekijöihin tulisi todennäköisesti puuttua jo varhain merkitsevän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Verenpaineen ja dyslipidemian pitkäkestoisen lääkehoidon merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä ei tunneta, koska hyviä pitkäkestoisia primaarista ehkäisyä koskevia tutkimuksia ei ole tehty. HYVET-tutkimuksen (Hypertension in the very elderly trial) yhteydessä tehty pieni meta- analyysi kuitenkin osoittaa, että iäkkäiden verenpaineen hoito voi vähentää dementiaoireyhtymän riskiä (38). Statiinihoidon osalta vastaava näyttö puuttuu (39). Lisäksi on todettu, että vaaratekijöiden kasautuminen on erityisen haitallista, ja muistisairauksien riskin pienentämiseksi tulisikin todennäköisesti pyrkiä hoitamaan useita vaaratekijöitä samanaikaisesti yksittäisiin tekijöihin keskittymisen sijasta (26,27,40). Sydänsairaudet voivat lisätä muistisairauksien riskiä Sydänsairauksien ja muistisairauksien yhteydestä on saatu viitteitä epidemiologisten tutkimusten lisäksi myös neuropatologisissa tutkimuksissa. Jo 1990-luvulla havaittiin, että sepelvaltimotautia sairastavilla dementoitumattomilla henkilöillä on aivojen neuropatologisessa tutkimuksessa selvästi enemmän Alzheimerin taudille ominaisia aivomuutoksia eli amyloidiplakkeja verrattuna henkilöihin, joilla ei ole sepelvaltimotautia (41,42,43). Sittemmin useissa seurantatutkimuksissa on selvitetty ateroskleroosin sekä sepelvaltimotaudin yhteyttä muistisairauksiin. Sepelvaltimotaudin on havaittu altistavan dementiaoireyhtymälle, Alzheimerin taudille ja aivoverenkiertosairauden muistisairaudelle ainakin yli 65-vuotiaassa väestössä (40,44,45,46,47,48). Myös eteisvärinän vaikutusta muistisairauksiin on selvitetty useassa seurantatutkimuksessa. Eteisvärinä altistaa embolisaation kautta iskeemisille aivoverenkiertohäiriöille ja sitä kautta aivohalvauksen jälkeiselle dementialle (49). Myös väestöpohjaisissa tutkimuksissa sen on raportoitu lisäävän dementiaoireyhtymän, Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskiä (50,51). Toisaalta kaikissa seurantatutkimuksissa yhteyttä ei ole havaittu eikä yhteys etenkään Alzheimerin tautiin ole aivan yhtä selvä kuin aivoverenkiertosairauden muistisairauteen (52,53,54). Eteisvärinä saattaa vaikuttaa muistisairauden kliiniseen kuvaan; sen on todettu jouduttavan lievän kognitiivisen heikentymisen muuntumista dementiaoireyhtymäksi sekä jouduttavan Alzheimerin taudin oireiden etenemistä (55,56). Vuonna 2011 julkaistun, yhteensä 14 tutkimusta sisältävän, meta-analyysin mukaan eteisvärinään liittyy keskimäärin kaksinkertainen riski sairastua dementiaoireyhtymään. Vaikutus on selvin aivohalvauksen sairastaneilla henkilöillä, muussa väestössä yhteys ei ole yhtä selvä ja asiassa tarvitaan vielä lisätutkimuksia (57). Yleisistä sydänsairauksista myös sydämen vajaatoiminnan 2709

4 Katsaus 42 Soneira CF, Scott TM. Severe cardiovascular disease and Alzheimer s disease: senile plaque formation in cortical areas. Clin Anat 1996;9: Beeri MS ym. Coronary artery disease is associated with Alzheimer disease neuropathology in APOE4 carriers. Neurology 2006;66: Aronson MK ym. Women, myocardial infarction, and dementia in the very old. Neurology 1990;40: Brayne C ym. Vascular risks and incident dementia: results from a cohort study of the very old. Dement Geriatr Cogn Disord 1998;9: Ross GW ym. Characterization of risk factors for vascular dementia: the Honolulu-Asia aging study. Neurology 1999;53: Newman AB ym. Dementia and Alzheimer s disease incidence in relationship to cardiovascular disease in the cardiovascular health study cohort. J Am Geriatr Soc 2005;53: Chen R ym. Incident dementia in a defined older chinese population. PLoS One 2011;6:e Mackowiak-Cordoliani MA ym. Poststroke dementia in the elderly. Drugs Aging 2005;22: Miyasaka Y ym. Risk of dementia in stroke-free patients diagnosed with atrial fibrillation: data from a community-based cohort. Eur Heart J 2007;28: Bunch TJ ym. Atrial fibrillation is independently associated with senile, vascular, and Alzheimer s dementia. Heart Rhythm 2010;7: Frishman WH ym. Twenty-four-hour ambulatory electrocardiography in elderly subjects: prevalence of various arrhythmias and prognostic implications (report from the bronx longitudinal aging study). Am Heart J 1996;132: Rastas S ym. Atrial fibrillation, stroke, and cognition: a longitudinal population-based study of people aged 85 and older. Stroke 2007;38: Marengoni A ym. Atrial fibrillation, stroke and dementia in the very old: a population-based study. Neurobiol Aging 2011;32: Forti P ym. Atrial fibrillation and risk of dementia in non-demented elderly subjects with and without mild cognitive impairment (MCI). Arch Gerontol Geriatr 2007;44 Suppl 1: Mielke MM ym. Vascular factors predict rate of progression in Alzheimer disease. Neurology 2007;69: Kwok CS ym. Atrial fibrillation and incidence of dementia: a systematic review and metaanalysis. Neurology 2011;76: Almeida OP, Flicker L. The mind of a failing heart: A systematic review of the association between congestive heart failure and cognitive functioning. Intern Med J 2001;31: on osoitettu heikentävän tiedonkäsittelyn toimintoja (58). Yhden tutkimuksen mukaan se voi altistaa dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille ainakin yli 75-vuotiaiden keskuudessa (59). Omassa CAIDE-tutkimuksessamme olemme myös selvittäneet sekä keski-iän että myöhäisiän sepelvaltimotaudin, eteisvärinän ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiin yli 25 vuoden seuranta-aikana (60). Erityisesti myöhäisiän eteisvärinän todettiin lisäävän riskiä sairastua sekä dementiaoireyhtymään että Alzheimerin tautiin. Myös sydämen vajaatoiminta myöhäisiässä vaikutti lisäävän sairastumisriskiä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Henkilöillä, joilla oli diagnosoitu vähintään yksi näistä sydänsairauksista myöhemmällä iällä, oli lähes kaksinkertainen riski sairastua dementiaoireyhtymään kuin niillä henkilöillä, joilla ei ollut mitään näistä sydänsairauksista. Tämän tutkimuksen mukaan keski-iän sydänsairaudet tai sepelvaltimotauti yksinään eivät lisää muistisairauden riskiä. Sydänsairauksien ja muistisairauksien yhteyden mekanismit ovat vielä epäselviä. Sairauksilla on yhteisiä vaaratekijöitä, mutta vaikuttaa siltä, että sydänsairauksilla on myös itsenäinen muistisairauksien riskiä lisäävä vaikutus. Ateroskleroosiin liittyvän inflammaation ja oksidatiivisen stressin on arveltu olevan merkitseviä välittäviä mekanismeja, sillä näiden tekijöiden tiedetään olevan tärkeitä myös Alzheimerin taudin patofysiologiassa (61,62). Eteisvärinään sekä erityisesti sydämen vajaatoimintaan liittyvä sydämen pumppauskyvyn heikentyminen saattaa johtaa aivojen hypoperfuusioon. Erään teorian mukaan tämä olisi jopa kriittinen tekijä aivojen neurodegeneratiivisen prosessin käynnistäjänä: aivojen verenkierron väheneminen haittaa hermosolujen ja gliasolujen hapen ja ravintoaineiden saantia vaikeuttaen solujen toimintaa ja laukaisten solukuoleman, ja johtaen lopulta Alzheimerin taudille tyypillisten neuropatologisten muutosten, amyloidiplakkien ja neurofibrillivyyhtien, kehittymiseen (63). Keuhkosairaudet ja muistisairauksien riski Keuhkosairauksien yhteyttä muistisairauksien riskiin ei ole tutkittu yhtä laajasti kuin sydänsairauksia. Keuhkoahtaumataudin yleisyys lisääntyy ikääntyessä, ja se on maailmanlaajuisesti merkittävä lisääntyneen kuolleisuuden ja toimintakyvyn heikentymisen aiheuttaja. Usean poikkileikkaus- ja tapaus-verrokkitutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatautipotilaat suoriutuvat verrokkeja huonommin tiedonkäsittelyn toimintojen testeissä (64,65,66,67,68,69). Tutkimuksissa on myös havaittu, että keuhkojen toiminta jo keski-iässä ennakoi myöhempää tiedonkäsittelyn toimintojen tilaa; keski-iän huonompi uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV 1 ) oli yhteydessä myöhempään huonompaan tiedonkäsittelyn toimintaan yhdessä 23 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa, ja eräs tutkimus osoittaa keski-iän hyvän keuhkojen toiminnan vähentävän riskiä sairastua dementiaoireyhtymään ja Alzheimerin tautiin 20 vuoden seurannassa (70,71). Astman yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu varsin vähän. Ruotsalainen yli kaksosparia sisältänyt tutkimus ei löytänyt yhteyttä keski-iän astman ja myöhemmän dementiaoireyhtymän riskin välillä, vaikkakin atopia keski-iässä altisti Alzheimerin taudille 22 vuoden seurannassa (72). Tiedot astman ja atopian diagnooseista perustuivat tutkimushenkilöiden keski-ikäisinä täyttämän itse täytettävän kyselylomakkeen tietoihin ja dementiadiagnoosit kansallisiin kattaviin rekisteritietoihin. Astman vaikutusta dementiaoireyhtymän riskiin on selvitetty myös yhdessä väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa, jossa ei löytynyt yhteyttä näiden välillä (73). Myös tässä tutkimuksessa tieto astmadiagnoosista perustui tutkimushenkilöiden itseraportointiin. Tähän raportointimenetelmään liittyy aina epävarmuutta tietojen luotettavuudesta, mikä on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Keuhkoahtaumataudin ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan, ja tarkka erotusdiagnostiikka voi olla haastavaa etenkin vanhemmassa väestössä. Erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä voi myös esiintyä piirteitä molemmista keuhkosairauksista. Suomalainen CAIDE on ensimmäinen tutkimus, joka on selvittänyt keuhkoahtaumataudin ja astman pitkäaikaista vaikutusta myöhempään lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin yli 25 vuoden seurannassa (74). Tässä tutkimuksessa ne henkilöt, joilla oli jompikumpi tai molemmat keuhkosairaudet keski-iässä, sairastuivat myöhemmin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin lievään 2710

5 tieteessä 59 Qiu C ym. Heart failure and risk of dementia and Alzheimer disease: a population-based cohort study. Arch Intern Med 2006;166: Rusanen M ym. Heart diseases and long-term risk of dementia and Alzheimer s disease: a populationbased CAIDE study. J Alzheimers Dis 2014;42: Markesbery WR. Oxidative stress hypothesis in Alzheimer s disease. Free Radic Biol Med 1997;23: Akiyama H ym. Inflammation and Alzheimer s disease. Neurobiol Aging 2000;21: de la Torre JC. How do heart disease and stroke become risk factors for Alzheimer s disease? Neurol Res 2006;28: Grant I ym. Neuropsychologic findings in hypoxemic chronic obstructive pulmonary disease. Arch Intern Med 1982;142: Incalzi RA ym. Chronic obstructive pulmonary disease. an original model of cognitive decline. Am Rev Respir Dis 1993;148: Liesker JJ ym. Cognitive performance in patients with COPD. Respir Med 2004;98: Ozge C, Ozge A, Unal O. Cognitive and functional deterioration in patients with severe COPD. Behav Neurol 2006;17: Klein M ym. Impact of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) on attention functions. Respir Med 2010;104: Thakur N ym. COPD and cognitive impairment: the role of hypoxemia and oxygen therapy. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2010;5: Chyou PH ym. Pulmonary function measures as predictors and correlates of cognitive functioning in later life. Am J Epidemiol 1996;143: Guo X ym. Midlife respiratory function and incidence of Alzheimer s disease: a 29-year longitudinal study in women. Neurobiol Aging 2007;28: Eriksson UK ym. Asthma, eczema, rhinitis and the risk for dementia. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25: Ng TP ym. Mental disorders and asthma in the elderly: a population-based study. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22: Rusanen M ym. Chronic obstructive pulmonary disease and asthma and the risk of mild cognitive impairment and dementia: a population based CAIDE study. Curr Alzheimer Res 2013;10: Barnes PJ, Celli BR. Systemic manifestations and comorbidities of COPD. Eur Respir J 2009;33: Rahman I ym. Systemic oxidative stress in asthma, COPD, and smokers. Am J Respir Crit Care Med 1996;154: Gibson GE ym. Brain dysfunction in mild to moderate hypoxia. Am J Med 1981;70: Brookmeyer R ym. Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. Am J Public Health 1998;88: Kuvio 1. kognitiiviseen heikentymiseen tai dementiaoireyhtymään kuin ne henkilöt, joilla ei ollut kumpaakaan keuhkosairautta. Sairastuminen näihin keuhkosairauksiin vasta myöhemmällä iällä, keski-iän jälkeen, oli hieman yllättävästi käänteisesti yhteydessä myöhäisiän lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin. Tämä tulos voi kuitenkin heijastaa sekä näihin keuhkosairauksiin että muistisairauksiin liittyvän lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa. Voi myös olla, että vasta myöhemmällä iällä puhkeavat keuhkosairaudet eivät ehdi merkitsevästi myötävaikuttaa muistisairauden kehittymiseen johtavaan aivojen pitkäkestoiseen neurodegeneratiiviseen prosessiin. Sekä keuhkoahtaumataudin että astman hoitomahdollisuudet ovat myös saattaneet parantua tutkimuskäyntien välillä siten, että myöhemmässä iässä todetut keuhkosairaudet ovat olleet paremmassa hoitotasapainossa kuin keski-iässä todetut. Voi myös olla, että niillä henkilöillä, jotka sairastuvat keuhkoahtaumatautiin tai astmaan vasta myöhäisiällä on sellaisia elimistön suojamekanismeja, jotka estävät sairauden puhkeamista aiemmin, ja nämä samat tekijät voivat myös suojata muistisairauksilta. Myös tässä tutkimuksessa keuhkoahtaumatauti- ja astmadiagnoosit perustuivat tutkimushenkilöiden keski-ikäisinä täyttämän itse täytettävän kyselylomakkeen tietoihin. Keuhkoahtaumataudin yleisin aiheuttaja on tupakointi, ja koska tupakointi altistaa muistisairauksille, tämä voi olla yksi välittävä mekanismi keuhkoahtaumataudin ja muistisairauksien välillä. Keuhkoahtaumatautipotilailla on todettu esiintyvän monia muitakin keuhkojen ulko puolisia sairauden manifestaatiota, muun muassa lihaskudoksen vähenemistä, osteoporoosia, anemiaa, masennusta ja sepelvaltimotautia (75). On ehdotettu, että keuhkoahtaumatautiin liittyvä elimistön lisääntynyt inflammaatio toimisi tässä välittävänä tekijänä. Pitkäaikainen inflammaatio on keskeinen tekijä myös astmassa. Inflammatoristen tekijöiden tiedetään olevan tärkeitä myös Alzheimerin taudin patofysiologiassa (62). Keuhkoahtaumataudin ja astman taudinkuvaan kuuluvien akuuttien pahenemisvaiheiden yhteydessä elimistön oksidatiivinen stressi kasvaa, ja myös se voi vaikuttaa neurodegeneratiiviseen prosessiin aivoissa (61, 76). Lisäksi erityisesti edenneeseen keuhkoahtaumatautiin liittyvä hypoksemia saattaa häiritä aivojen välittäjäaineiden, mukaan lukien asetyylikoliinin, metaboliaa (77). Kuitenkin tiedonkäsittelyn toimintojen vaikeuksia on todettu myös sellaisilla keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla ei ole hypoksemiaa, joten todennäköisesti muitakin välittäviä mekanismeja on olemassa (66). Useat riskitekijät vaikuttavat muistisairauksien kehittymiseen koko elämänkaaren ajan. Lopuksi On todennäköistä, että geneettisten tekijöiden ja elintapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet voivat vaikuttaa muistisairauksien kehittymiseen (kuvio 1). Koska dementiaoireyhtymään johtava neurodegeneratiivinen prosessi aivoissa käynnistyy jo useita vuosia tai vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmenemistä, täytyy vaaratekijöitä selvittävien tutkimusten olla riittävän pitkiä, jotta löytäisimme ne oleelliset teki- Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus Nuoruus Keski-ikä Terveet aivot Geenit Ympäristö Dementiapotilaan aivot 2711

6 katsaus 79 Kivipelto M ym. The Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and disability (FINGER): Study design and progress. Alzheimers Dement 2013;9: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Minna Rusanen: apurahat (Juho Vainion säätiö, Maire Taposen säätiö, Uulo Arhion rahasto, Duodecim). Tiia Ngandu: Luentopalkkio (Actavis, Novartis) Miia Kivipelto: Luentopalkkio ( Novartis, Janssen, Pfizer, Merz), Advisory Board (Pfizer, Elan, Nutricia) jät, jotka vaikuttavat tämän prosessin käynnistymiseen ja etenemiseen aivoissa. Arvioiden mukaan Alzheimerin taudin alun viivästyttäminen viidellä vuodella vähentäisi sairauden esiintyvyyttä 50 prosentilla, jolloin muistisairauksiin liittyvät valtavat taloudelliset kustannukset ja huomattava inhimillinen kärsimyskin vähenisivät merkittävästi (78). Viimeaikaiset havainnot muiden sairauksien vaikutuksesta muistisairauksien kehitykseen kannustavat näiden sairauksien hyvään hoitoon läpi elämän senkin vuoksi, että vältyttäisiin myöhemmin sairastumasta yhä yleistyviin muistisairauksiin. Myös terveelliset elintavat voivat auttaa muistisairauksien ehkäisyssä. Tätä hypoteesia selvittäviä kliinisiä tutkimuksia onkin parhaillaan menossa. Suomessa on meneillään yksi maailman ensimmäisistä laajoista interventiotutkimuksista (FINGER, Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and dementia), jossa pyritään ennalta ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä monitekijäisellä elintapainterventiolla (79). Nämä tutkimustulokset voivat jatkossa auttaa kehittämään tehokkaita menetelmiä muistisai rauksien ennaltaehkäisemiseksi, ja kohdentamaan toimenpiteet niitä eniten tarvitseville. n English summary > in english Lifestyle factors, heart disease and pulmonary disease and the risk of memory disorders 2712

7 tieteessä english summary Minna Rusanen MD, Ph.D. North Karelia Central Hospital, Joensuu, Finland Tiia Ngandu Miia Kivipelto Lifestyle factors, heart disease and pulmonary disease and the risk of memory disorders As people are surviving into more advanced age, prevention of memory disorders has turned into a major public health challenge. Dementia is highly prevalent especially among the elderly, and Alzheimer s disease (AD) is the most common cause of the disorder. Data on several lifestyle related and cardiovascular factors as risk factors for dementia and AD have been accumulating during recent years. For example, high blood pressure, high serum cholesterol and diabetes as well as smoking, frequent alcohol drinking, low physical activity and obesity are found to increase the risk of dementia and AD. Furthermore, it has been shown that these factors start to affect risk at least from midlife onwards. Many heart diseases are common among the elderly. Among these especially coronary heart disease, atrial fibrillation and heart failure may also influence the risk of developing dementia and AD. Mechanisms mediating this association may be related to increased inflammation and oxidative stress in the body. Furthermore, inadequate blood flow from the heart into the brain related to these disorders may cause cerebral hypoperfusion and result in neuronal damage. The common pulmonary diseases chronic obstructive pulmonary disease (COPD) and asthma have also been linked with an increased risk of memory disorders in late life. Increased inflammation and oxidative stress together with hypoxaemia related especially to COPD have also been suggested as important mechanisms behind this association. The current data improve our understanding that dementia results from various partly modifiable risk factors, not all necessarily directly affecting the brain itself. Thus, it may be possible to reduce the risk of memory disorders in late life by adopting a healthy lifestyle in early life. Prevention and effective treatment of heart diseases and pulmonary diseases may also be important from the perspective of brain health and cognitive functioning. The ongoing intervention studies, including the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER), are designed in to help us in developing effective intervention strategies to prevent or delay the onset of cognitive impairment and dementia. 2712a

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11 Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Jenni Lehtisalo Kansantautien ehkäisyn yksikkö, THL 1 Muistisairauden synty

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Elixir of life Elixir for Mind and Body Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Tarja Mänttäri THM laillistettu ravitsemusterapeutti Kunnon Ruokaa Tarja Mänttäri www.kunnonruokaa.com Ihmisen aivot Aivot ovat muodostuneet pääosin rasvasta - kuivapainosta

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA KANSANELÄKELAITOS/ Tutkimussopimus Dnro 4/26/2010 Loppuraportti 04.08.2014 DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA - A Randomized Controlled 4-year Trial on the Effects of Regular Physical Exercise

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen monimuuttuja-analyysi

Rekisteriaineistojen monimuuttuja-analyysi Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Jaakko Riihimäki AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Biomedical Engineering and Computational Science 1.4.2009 Lonkkamurtumarekisteri

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä

L ähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä TERVEET AIVOT 1 VUOTTA KATSAUS 1 vuotta Timo Strandberg ja Miia Kivipelto Terveet elämäntavat terveet aivot Vaikka mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden ilmaantumiseen, määrällisesti

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa Satu Jyväkorpi, Ravitsemustieteilijä, FT Tutkija, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairauden ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia Muistiseminaari 21.9.2016 Satu Ahtiluoto geriatrian erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Espoon sairaala Taustaa muistisairauksista

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Uniapnea ja liitännäissairaudet

Uniapnea ja liitännäissairaudet Uniapnea ja liitännäissairaudet Oyl Marisanna Schwenson Uniyksikkö Keuhkosairauksien klinikka 1 28/11/2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sidonnaisuudet Sidonnaisuuden laatu Kaupallinen yritys (ky) Saanut

Lisätiedot

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)

Viite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008) Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Muutama herättelevä kysymys

Muutama herättelevä kysymys Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy väestöön kohdistuvilla ohjelmilla SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä käsittelevän systemaattisen

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot