KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari , Helsinki Johanna Aho työhyvinvointipäällikkö

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki työhyvinvointia tukemassa KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari , Helsinki Johanna Aho työhyvinvointipäällikkö

2 Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärän muutos Henkilöstömäärä Hlömäärä Muutos hlöä Muutos-% Osuus- % ROVANIEMEN KAUPUNKI ,8 % 100,0 % ASUKASMÄÄRÄ %

3 Työhyvinvoinnin johtamisen suuntaviivoja viime vuosina Suunnitelmallinen työhyvinvoinnin johtaminen: HR yhdessä esimiesten kanssa Hyvien käytäntöjen kehittäminen yhdessä työterveysliikelaitoksen kanssa Palvelukeskusten ja yksiköiden toimintasuunnitelmat ja niiden seuranta: resurssit kohdennetaan oikeisiin asioihin Kustannukset vs. vaikuttavuus seurantamittarit tässä vielä kehittelemistä Työssä tapahtuu toimintamalli ja sen kehittäminen Yksilöllisesti kohdennettuja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä Varhainen tuki, aktiivinen tuki ja paluun tuki Huoli puheeksi ja Varhainen Avoin Yhteistyö Aktiivinen uudelleensijoittelu Työolokyselyn hyödyntäminen työyhteisöjen kehittämisessä Esimiesten tukeminen johtamistehtävässä! Ohjeistukset ajan tasalle: yhtenäiset menettelytavat yksiköissä

4 Työhyvinvointia kehittämässä... Henkilöstö ja esimiehet Henkilöstöyksikkö Työterveyshuolto Yhteistyötoimikunta Tiivis yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa Ulkopuoliset palveluntarjoajat ajoittain asiantuntija-apuna Työhyvinvoinnin kehittämistä ei voi ulkoistaa, se täytyy sisäistää...

5 SIE ja MIE talo kokoaa ohjeistuksia

6 Sairaudet ja muut poissaolojen syyt Suurimmat diagnoosiryhmät Rovaniemellä tuki- ja liikuntaelinsairaudet 45 % (43 %) mielenterveyden häiriöt 16 % (14 %) hengityselinten sairaudet ja infektiot 15 % (15 %) tapaturmat ja vammat 6 % (6 %) Sairaudet ja tapaturmat työturvallisuus, ergonomia, sisäilma Työyhteisöstä johtuvat syyt Epäasiallinen kohtelu ja konfliktit työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen pelisääntöjen kehittäminen Henkilökohtaiset syyt oman elämän hallinta, vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, sitoutuminen ja motivaatio

7 Työsuojelu ennaltaehkäisee ja joskus sammuttaa tulipaloja..

8 Työsuojelun tilastot v n. 800 yhteydenottoa työsuojeluvaltuutetuille vuoden aikana Työterveyshuolto 2 % Tietosuoja Päihdeohjaus 0 % 0 % Henkilösuojaimet 1 % Työvälineet ja -menetelmät 3 % Työsuhdekysymykset 4 % Muu syy 6 % Neuvonta 21 % Työympäristö (melu, valaistus, siisteys ) 6 % Työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet 2 % Vaarojen ja haittojen arvionti 5 % Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 12 % Sisäilmaongelmat 27 % Uhka- ja väkivaltatilanne 1 % Työn kuormittavuus 10 %

9 Työhyvinvointi on työnteon ja johtamisen arkea Monesti työhyvinvointi vielä mielletään jumpaksi ja humpaksi Työhyvinvointi on kuitenkin käytännössä sitä arkea, mitä työssä päivittäin elämme, eli työn kehittäminen kehittää myös työhyvinvointia ja sen myötä tuloksellisuutta Esimerkkejä mm. kotihoidon tuloksellisuus hanke: - yksi tavoite siinä on mm. työssä esiintyvän hukan poistaminen-- > lisää sekä tehokkuutta että työhyvinvointia. Nämä työn kehittämisen välineet löydetään kentältä hiljaista tietoa keräämällä.

10 Työhyvinvointi on työnteon ja johtamisen arkea Toinen esimerkki: aktiivinen työ ergonomisten työasentojen parantamiseksi vuodeosastoilla, asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa.. Laajentumassa myös muualle (tekninen sektori?!) Kävimme palkitsemassa viime joulukuussa osasto P4:n. Osastolla sairauspoissaolot pudonneet kolmannekseen parissa vuodessa, erityisesti TULESvaivat vähentyneet. Osastolla pitkäjänteisesti kehitetty ergonomiaa, siten että se sisältyy hoitajien työhön säännöllisesti (+ hankittu apuvälineitä). Kouluttaja on mukana arkipäivän työssä.

11 Työhyvinvointi on työnteon ja johtamisen arkea Henkilökunnan palkitseminen työhyvinvointia edistävästä tekemisestä myös jatkossa. Tämä voisi tulla esim. työolokyselyyn pohjautuvalta kehittämiseltä. Henkilöstöyksikköönkin tulisi tietoa myös positiivisista asioista ja kehittämisestä työpahoinvoinnin hoitamisen sijaan. hyvien käytäntöjen jakaminen.

12 Työssä Tapahtuu on Rovaniemen kaupungin henkilöstöhallinnon, työterveyspalveluiden ja työpaikkojen toteuttama työhyvinvointiohjelma jonka tavoitteena on: 1) Mallintaa Rovaniemen kaupungin työntekijöille ja työpaikoille työhyvinvointia edistäviä toimintatapoja. 2) Ehkäistä heikentyneestä työkyvystä aiheutuvia eläke- ja sairauspoissaolokustannuksia 3) Lisätä henkilöstön ja työyhteisöjen omaa vastuuta työhyvinvoinnista. 4) Yhdistää työhyvinvointia edistävät toiminnat sekä kehittää työhyvinvoinnin palveluverkostoa työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä 5) Luoda ja dokumentoida mittareita työhyvinvoinnin kehittämisen seuraamiseksi

13 Henkilökohtainen terveyskysely Luottamuksellinen käsittely tth:ssa Raportti postitetaan kotiin Esimies saa ryhmäraportin

14 Terveyskartoitus luokittelee vastaukset kolmeen toimenpideluokkaan Terveyskartoitus Korkea riski Kohonnut riski Matala riski Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat Stressinhallinta ja jaksaminen Liikunta ja painonhallinta Työkyky Yksilölliset toimenpiteet Ryhmätoiminnat Työyhteisön toimenpiteet Seuranta

15 Yksilöraportti postitetaan kaikille vastanneille Niska- selkäongelmat Kipu Mieliala ja vireystila Liikunta Painoindeksi Diabetes 2 riski Tupakointi Vapaat vastauskentät

16 Ryhmäraportit johdolle ja työpaikoille Osastoittain Ikäluokittain Aiheittain TULES Painoindeksi Liikunta Vireys Os HUOM! Minimi ryhmäkoko 20 henk

17 Ryhmiin osallistaminen ja Vaikuttavuuden arviointi Punaiset ohjataan työterveyshuoltoon. keltaiset työnantajan maksamiin ryhmiin, joihin omaehtoinen hakeutuminen, omalla ajalla. Raportointivaatimus ryhmistä: osallistuminen, asiakaspalaute, mittaustulokset ennen ja jälkeen ryhmän. Saatu keltaisia vihertymään ja punaisia kellastumaan. Jatkuva seuranta ja kehittäminen malli hioutuu

18 Kehittämisen edistysaskeleita ja haasteita aku ryhmiin/tietosuoja/resurssit: uusi ratkaisu yntynyt, nyt kokeilussa? ilpailuttaminen itä vihreille? atkot? nnistuneet innostamiset ohdon motivoituminen! ohdennetumpi työterveyspalveluiden suuntaaminen! ieminen läpi koko organisaation suunnitellusti.

19 Työolot 2012

20 Sairauspoissaolot

21 Sairauspoissaolot / henkilö

22 S-poissaolot keston mukaan

23 Sairauspoissaolot, analyysia 1 ilöstömäär aoloja muuto s Osuus 17 % 19 % 2,8 %-yks. 5 päivää Osuus 35 % 32 % -2,7 %-yks. 0 päivää Osuus 1,4 % 1,3% -0,1 %-yks. ssaolo ani (yht.) Niiden osuus kasvanut, joilla ei s- poissaoloja S-poissaolot keskittyvät yhä pienemmälle osalle henkilöstöä Sairastaneiden

24 Sairauspoissaolot, analyysia muuto s kal.pv pv/hlö ,5 0,3 %- osuus 10 % 11 % yks kal.pv pv/hlö osuus 42 % 43 % 0,8 % yks. kal.pv pv/hlö ,8 %- osuus 78 % 79 % yks 20 hengellä koko vuoden s-poissaolo 20 hlöä, joilla yli 335 poissaolopäivää sekä v että v % (700 hlö) aiheuttaa 80 % sairauspoissaoloista 4 % (150 hlö)

25

26 Eläköityminen ja työurat eläköityteutuu n mukaan, noussut ttömyyslaskussa - kset jatkuneet!

27

28