Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 1 CS20A0550 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Harjoitustyö kevät 2013 Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditointi HALMERI- menetelmällä Kevät 2013

2 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 2 TURVALLISUUSJOHTAMISEN HARJOITUSTYÖ 2013 Kurssivaatimuksiin kuuluu yrityksiin tehtävä harjoitustyö, jonka aihe on "Turvallisuuden hallinta työpaikalla, työpaikan auditointi HALMERI -menetelmällä". Ensimmäinen tehtävänne kurssilla on muodostaa neljän hengen työryhmä harjoitustyötä varten. Harjoitustyö tehdään yrityksiin. Koettakaa löytää harjoitustyökohteeksi yritys, jonka tunnette. Olette olleet yrityksessä esimerkiksi kesätöissä! NOPASSA kansiossa Muu materiaali: Kohdeyrityksiä on työsuojeluviranomaiselta (Aluehallintovirasto, työsuojeluvastuualue, entinen Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri) saatu lista yrityksistä, joista voi tiedustella mahdollisuutta harjoitustyön tekemiseen. Huomatkaa, että työsuojeluviranomaisen osoitetiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla. Nimet ja etenkin puhelinnumerot vaihtuvat tiuhaan tahtiin! Yliopisto on tehnyt yhteistyötä työsuojeluviranomaisen kanssa ainakin vuodesta 2000 alkaen. Yritysten työturvallisuutta on auditoitu vuosien varrella eri menetelmillä. Vaikka auditointi on hyvä tehdä 2-3 vuoden välein, teidän ei ehkä kannata ottaa yhteyttä yritykseen, jossa opiskelijamme ovat käyneet lähi aikoina, katso kansio: Muu materiaali: Tehdyt Auditoinnit Yritysten teille antamat tiedot ovat luottamuksellisia. Ne jäävät yrityksen, teidän ja kurssin vastaavan välisiksi, eikä HALMERI- raportti mene edes Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tietoon. Yrityksen turvallisuusauditoinnissa opiskelijat perehtyvät yrityksen turvallisuustoimintaan, havainnoivat sen vahvuuksia ja puutteita sekä esittävät kehittämisehdotuksia. Harjoitustyössä haastatellaan yritysjohtoa sekä työntekijöitä ja tulokset kirjataan HALMERI-lomakkeille. Ottakaa ajoissa yhteyttä valitsemaanne yritykseen ja sopikaa tapaaminen. Haastatelkaa mm. yritysjohtoa, työsuojelupäällikköä ja työsuojeluvaltuutettuja, sekä muita työsuojeluorganisaation jäseniä. Tehkää muistiinpanoja yrityksen edustajien perusteluista sekä merkitkää myös omat kommenttinne. Pyytäkää saada tutustua yrityksen toimintaan joko ennen tai jälkeen haastattelun. Jos mahdollista, haastatelkaa myös työntekijöitä ja kyselkää heidän mielipiteitään yrityksen työilmapiiristä ja turvallisuudesta. Harjoitustyöstä ryhmä voi saada yhteensä 25 pistettä. Työn arvosteluun vaikuttavat mm. työn laajuus, ulkoasu, käsittelytapa ja tehdyt turvallisuuden parannusehdotukset. Harjoitustyön painokeroin on 0.4. Ennen yritysvierailua suosittelen tutustumista kurssikirjoihin sekä seuraavaan materiaaliin: Haavoittuvuusanalyysi hyvä keino aloitta riskienhallinta Työsuojeluvastuu/ työsuojelutoiminta työpaikalla, työturvallisuuslaki TUKES julkaisut/ : Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuus: vahvuudet ja kehityshaasteet suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa Yritysturvallisuus-kurssin kirjallisuus ja luentomateriaali Turvallisuusjohtaminen kurssin materiaali

3 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 3 HARJOITUSTYÖVINKKEJÄ Ottakaa ajoissa yhteyttä firmaan. Firmoilla on omat kiireensä! Varautukaa siihen, että yhteystiedot ja henkilöt ovat saattaneet muuttua Myykää itsenne yritykselle o ensimmäinen auditointi o toisto kahden kolmen vuoden välein Korostakaa oppimistilannetta puolin ja toisin Tiedot ovat luottamuksellisia, raportti ei mene Aluehallintovirastoon Kertokaa esimerkiksi puhelimitse aiheet, joista haluatte tietoa Kysykää mistä asiasta yritys haluaisi saada tietoa Kysykää ajo-ohjeet Kysykää saatteko valokuvata Kerratkaa Yritysturvallisuus-kurssin keskeisemmät asiat Valmistautukaa lukemalla oheismateriaalia Tehkää itsellenne termistöt selväksi Tutustukaa Työturvallisuuslakiin Tutustukaan Pelastustoimilakiin Sopikaa työnjaosta Jos tarvetta, niin tulkaa juttelemaan luennoitsijan kanssa ennen yritykseen menoa! Haastattelutilanne; ovatko työnantajan edustajat ja työntekijöiden edustajat läsnä yhtä aikaa Työntekijöiden mielipiteet Omat havaintonne ja vaikutelmat o asiantuntemus o onko yritys tietoinen mitä siltä vaaditaan o siisteys o ammattitaito o suhtautuminen opiskelijoihin Ottaisitteko tämän yrityksen alihankkijaksenne? Harjoitustyö luovutetaan Juhani Kuroselle (huone 4450) viimeistään perjantaina klo 12 mennessä. Harjoitustyön voi jättää myös Turvallisuusjohtamisen postilaatikkoon. Muistakaa toimittaa raportti myös yritykselle!

4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 4 Toimitusketjun johtamisen ilmoitustaulu

5 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 5 CS20A0550 TURVALLISUUSJOHTAMINEN Turvallisuuden hallinta työpaikalla Työpaikan auditiointi HALMERI- menetelmällä OY KONEPAJA AB Lappeenranta xx xyzx Teemu Teekkari tuta 4 xzyz Tiina Teekkari ente 4 yyxx Brian Kottarainen kote 4 zzzz Taneli Turva tite 4

6 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 6 OHJEELLINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto yrityksen nimi osoite toimiala työntekijämäärä toimitusjohtajan, työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen nimet ja yhteystiedot haastatteluun valmistautuminen 2. Yrityksen kuvaus, toiminta-ajatus visio 3. Yrityksen työsuojeluorganisaation kuvaus turvallisuuspolitiikka turvallisuusjohtamisjärjestelmä laatupolitiikka työsuojeluohjelma vaarojen tunnistaminen ja riskin arviointi tapaturmien ja läheltä- piti tapausten tutkiminen työterveyshuollon järjestäminen TYKY- toimina päihdeongelmaisten hoitoonohjaus tasa-arvo-ohjelma (yli 30 työntekijää) 4. Haastattelutilanteen kuvaus 5. HALMERIN 26 kohtaa +liite kohdan tulos sanallinen kuvaus nykyisestä toiminnasta omat kommentit ja perustelut kyseiseen kohtaan yritysjohdon kommentit työsuojeluhenkilöiden kommentit työntekijöiden kommentit 6. Ehdotuksia yritykselle turvallisuustoiminnan kehittämiseksi ehdotus työsuojelupolitiikasta ehdotus työsuojeluohjelmasta ehdotus riskien tunnistamisohjelmista Juhani Kuronen yliopisto-opettaja turvallisuusjohtaminen huone 4450 puh

7 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 7 Halmeri Audit Ohjeet arvioinnin tekemistä varten Halmeri Audit menetelmällä selvitetään työturvallisuuslain mukaisten turvallisuuden johtamismenettelyjen toteutumista työpaikalla. Se on työpaikan käyttöön laadittu sovellus Työsuojeluhallinnon Halmeri tarkastusmenetelmästä. Halmeri menetelmä sisältää yleisiä työsuojelutoiminnan organisointia, työntekijöiden opetusta ja ohjausta, esimiesten toimintaa, sisäisiä tarkastuksia ja ilmoitusmenettelyjä sekä vaarojen selvitystä ja hallintaa koskevia kysymyksiä. Jokaiseen kysymykseen liittyy lainsäädäntöön ja hyviin käytäntöihin perustuva kriteeristö, joiden perusteella arvioidaan onko asia kunnossa vai onko siinä korjattavaa. Auditointiin työpaikalta voivat osallistua esimerkiksi johdon edustaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Auditoinnissa pyritään selvittämään miten asiat ovat käytännössä, eikä pelkästään miten ne ovat paperilla. Käytännön todentamiseksi menetelmään kuluu työpaikan kolmen merkittävimmän vaara- ja kuormitustekijän hallinnan tarkempi tarkastelu työpisteisiin tutustumalla. Hyväksi todettu auditoinnin etenemisjärjestys on seuraava: Käydään läpi lomakkeen 1. sivu (Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi) Arvioidaan yhdessä mitkä ovat 3 merkittävintä vaara- ja kuormitustekijää, esimerkiksi liitteen 1 listan avulla. Täytetään vaara- ja kuormitustekijöiden hallintasivun ongelmaa ja sen hallintaa kuvailevat osuudet (kohdat 14 16) Tehdään käynti työkohteisiin, joissa ovat merkittävimmät vaaratekijät ja tarkastellaan niiden hallinnan riittävyyttä käytännössä, keskustellaan valtuutetun ja työntekijöiden edustajien kanssa Täydennetään lomakkeen kohtia edellä tehtyjen havaintojen perusteella Käydään läpi muut Halmeri lomakkeen kohdat Lopuksi tehdään yhteenveto Auditoinnista laaditaan raportti, jossa selostetaan auditoinnin kulku, siihen osallistuneet henkilöt ja auditoijan arvio hyvin hoidetuista ja korjaamista kaipaavista asioista. Lisäksi siihen voi sisältyä auditoijan suosituksia, miten työpaikka voi kehittää toimintaansa. Raportin liitteenä ovat täytetyt lomakkeet lisätietoineen.

8 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 8 Halmeri Audit lomakeen täyttöohje Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi Kunnossa Korjattavaa 1 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta Työpaikan työsuojeluyhteistyö on järjestetty asianmukaisesti, esim. työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut vähintään 10 hengen työpaikalla ja työsuojelutoimikunta tai vastaava vähintään 20 hengen työpaikalla. Työpaikan työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen ja toimikunnan jäsenten yhteystiedot on ilmoitettu työsuojeluhenkilörekisteriin.. 2 Työsuojeluhenkilöstön koulutus Työsuojeluhenkilöstö on koulutettu tehtäviinsä. 3 Työsuojelun toimintaohjelma Työpaikalla on työsuojelun toimintaohjelma. 4 Tiedottaminen henkilöstölle Työsuojeluasioista tiedotetaan työntekijöille esim. henkilöstökokouksissa ja ilmoitustaululla, työpaikkaa koskeva työlainsäädäntö on työntekijöiden nähtävänä. 5 Ensiapuvalmius Työpaikalla on riittävästi (työterveyshuollon suosittelema määrä) ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. On järjestetty myös koulutusta tai harjoituksia tulipalon/onnettomuuden varalta. 6 Työaikakirjanpito ja ylityöt (työajan hallinta) Työpaikalla on lainmukainen työaikakirjanpito ja ylityön enimmäismäärät pysyvät lain sallimissa rajoissa. Muistiinpanoja

9 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 9 Vaarojen selvitys ja arviointi Kunnossa Korjattavaa 7 Työn vaarojen selvitys ja arviointi Vaarojen selvitys- ja arviointiprosessi on käynnissä ja siinä toteutuu yhteistoiminta henkilöstön kanssa. 8 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on tehty ja se on ajan tasalla. 9 Muut selvitykset Tarpeellisiksi katsottavat muut työolojen selvitykset, kuten ergonomiset tai työhygieeniset (melu, ilman epäpuhtaudet jne.) selvitykset on tehty. 10 Vaarojen selvitys kattaa eri tehtävät Vaarojen selvitys kattaa kaikki erilaiset työtehtävät ja työkohteet, myös harvemmin tehtävät työt sekä häiriö- ja poikkeustilanteet. Vaarojen selvitys tehdään myös muutosten yhteydessä ja uuden työn suunnitteluvaiheessa. 11 Vaarojen selvitys kattaa fyysisen työympäristön Vaarojen selvitys kattaa tärkeimmät fyysisen työympäristön tekijät, kuten mahdolliset tapaturman vaarat, kemialliset ja biologiset tekijät sekä melun, tärinän ja säteilyt. 12 Vaarojen selvitys kattaa TULE kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kuormitustekijät, esimerkiksi käsin tehtävät nostot, yläraajan toistotyön ja näyttöpäätetyön. 13 Vaarojen selvitys kattaa henkiset kuormitustekijät Vaarojen selvitys kattaa myös tärkeimmät henkiset (psykososiaaliset) kuormitustekijät, esimerkiksi väkivallan uhan, epäasiallisen kohtelun sekä muut työn laadulliset ja määrälliset kuormitustekijät. Muistiinpanoja

10 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 10 Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 14 Mikä on merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kunnossa Korjattavaa Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 15 Mikä on 2. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kunnossa Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Korjattavaa Vaara- ja kuormitustekijöiden hallinta 16 Mikä on 3. merkittävin vaara- ja kuormitustekijä: Kuvaile lyhyesti ongelma sekä missä tehtävissä/keillä se esiintyy Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Kunnossa Kuvaile lyhyesti tehtyjä toimenpiteitä ja mahdollisia suunniteltuja lisätoimenpiteitä Korjattavaa

11 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 11 Työntekijöiden opetus ja ohjaus Kunnossa Korjattavaa 17 Perehdytys työpaikan yleisiin työsuojeluasioihin Työntekijöiden perehdyttämiseksi työpaikan työsuojeluasioihin on toimiva menettelytapa. Heille selvitetään ainakin työterveyshuolto työpaikan / yhteisen työpaikan vaara- ja kuormitustekijät turvallisuusohjeet sekä toiminta hätätilanteissa ja ensiavun tarpeessa työntekijän vastuu omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta työntekijän velvollisuus ilmoittaa vioista, puutteista ja vaaratilanteista työntekijän velvollisuus kohdella toisia asiallisesti. Perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. 18 Opetus ja ohjeet työhön Kaikki työntekijät, tarvittaessa myös ns. vuokratyöntekijät, opastetaan työhönsä ja varmistetaan että he osaavat turvalliset ja terveelliset työtavat ennen itsenäistä työskentelyä. Opastusta annetaan tarvittaessa tehtävien muuttuessa ja pitkän poissaolon jälkeen. Opastus kattaa esimerkiksi työasennot ja työpisteen ergonomisen säätämisen työvälineiden, turvallisuuslaitteiden ja henkilösuojainten käytön vaaranarvioinnissa todetut erityiset vaarat, esim. häiriö- ja uhkatilanteet ja vaarallisten aineiden käsittely myös harvemmin toistuvat tehtävät, esim. puhdistus-, huoltoja korjaustyöt. Opetus ja ohjeet on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain pätevä työntekijä. Muistiinpanoja

12 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 12 Esimiesten ja organisaation toiminta Kunnossa Korjattavaa 19 Esimiesten toimintaedellytykset työsuojeluasioissa Esimiehillä on asianmukaiset toimintaedellytykset hoitaa työnantajan edustajina lain vaatimia työsuojelutehtäviä. tietävät työturvallisuuslain velvoitteet on riittävästi asiantuntemusta (koulutus, kokemus) on riittävästi työaikaa ja resursseja hoitaa lain velvoitteet. 20 Esimiesten valvontatehtävät Esimiesten tehtäviin kuuluu käytännössä työympäristön jatkuva valvonta ja vaaraa aiheuttaviin epäkohtiin puuttuminen työtapojen turvallisuuden jatkuva valvonta ja vaarallisiin työtapoihin puuttuminen työyhteisön vuorovaikutuksen jatkuva seuraaminen ja esimerkiksi epäasialliseen käytökseen puuttuminen. 21 Kunnossapito Työpaikan rakennukset, piha-alueet sekä koneet ja laitteet pidetään turvallisessa kunnossa. Esimerkiksi ilmanvaihto- ja sähkölaitteet huolletaan asianmukaisesti ulkoalueiden liukkaudentorjunta on riittävä myös ongelmakeleillä ajoneuvot, kuljetus ja nostovälineet sekä tuotantokoneet huolletaan asianmukaisesti tarvittavat määräaikaistarkastukset tehdään määräysten mukaisesti. kunnossapito tarkastaa riittävän usein turvalaitteiden toiminnan. 22 Suunnittelu ja hankinnat Terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon työtilojen ja menetelmien suunnittelussa työn suunnittelussa ja mitoituksessa työvälineiden, koneiden, tarvikkeiden, materiaalien ja kemiallisten aineiden hankinnoissa Muistiinpanoja

13 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 13 Omat työsuojelutarkastukset ja työoloja koskevat aloite- ja ilmoitusmenettelyt Kunnossa Korjattavaa 23 Työpaikan omat työsuojelutarkastukset Työympäristöä ja työtapoja seurataan toistuvasti sisäisillä tarkastuksilla, havainnointikierroksilla tai mittauksilla. Havaitut puutteet korjataan. 24 Henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut Työyhteisön vuorovaikutusta (tilaa) seurataan toistuvasti esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla tai esimies- alaiskeskusteluissa (kehityskeskusteluissa). Ilmi tulleisiin ongelmiin puututaan ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan. 25 Työntekijöiden ilmoitus- ja aloitemenettelyt Työpaikalla on toimiva menettely työntekijöiden työoloihin liittyvien ongelmien ja vaaratilanteiden (läheltäpiti-tilanteiden) ilmoituksille sekä parannusehdotuksille. menettely on kaikkien tiedossa ja ilmoittamista aktivoidaan ilmoitukset ja aloitteet tutkitaan ja niiden johdosta tehdään tarvittaessa toimenpiteitä ilmoituksen/aloitteen tekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan palaute, mihin toimenpiteisiin ilmoitus mahdollisesti johtaa. 26 Työtapaturmien ja terveyshaittojen tutkinta Kaikki poissaoloon johtaneet työtapaturmat tutkitaan ja havaitut puutteet korjataan. Ammattitauteihin ja työperäisiin sairauksiin johtaneet olosuhteet selvitetään ja korjataan. Muistiinpanoja

14 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 14 LIITE 1: Vaara- ja kuormitustekijöiden tarkistuslista Tarkistuslistaa voi käyttää apuna kohdissa kysyttyjen vaaratekijöiden valinnassa. Ota huomioon kaikki työtehtävät, joissa vaara voi esiintyä. Rastita sen mukaan missä tehtävässä vaara on suurin. Huomio vaaran vakavuus, ei niinkään tapaturman tai sairauden todennäköisyyttä. Todennäköisyyteen vaikuttaa miten hyvin vaara on hallinnassa. Työpaikan vaara- ja kuormitustekijät Työn fyysiset kuormitustekijät 1) näyttöpääte-ergonomia 2) käsin tehtävät nostot tai siirrot (rasitusvammat, tapaturmat) 3 toistotyö; samana alle puolen minuutin välein toistuva yläraajan liike (ei näyttöpäätetyö) 4) työpisteen mitoitus; työasento, mahdollisuus vaihdella sitä, tuki kädelle / keholle 5) työväline-ergonomia; käden asento, otteen saaminen, voiman tarve, tärinä, lämpö 6) työn muu fyysinen kuormittavuus tai raskaus Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät 7) henkinen työkuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla 8) väkivalta ja sen uhka 9) epäasiallinen kohtelu työpaikalla 10) tehtävä- ja vastuualueiden epäselvyys 11) työntekijän opetus ja ohjaus turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin 12) työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku omaa työtä koskevassa asiassa 13) tuen ja avun saaminen esimieheltä Fysikaaliset työympäristötekijät 14) melu, jatkuva melu, iskumelu 15) lämpöolosuhteet, lämpötila, ilman liike, kosteus 16) valaistus, yleis- ja kohdevalaistus 17) tärinä, käsiin kohdistuva, kehoon kohdistuva 18) säteilyt, ionisoiva, UV, laser Kemialliset ja biologiset työympäristötekijät 19) ilman epäpuhtaudet, pölyt, homeet, kaasut, huurut 20) ihon kautta altistuminen kemikaaleille 21) kemikaalipakkaukset, putkistot, varastot 22) käyttöturvallisuustiedotteet 23) tartuntatautien vaarat Tapaturmavaarat 24) ensiapu- ja pelastusvalmius 25) työpaikan järjestys ja siisteys; kulkutiet, poistumistiet 26) liukkaudentorjunta; ulkoalueilla, sisällä 27) kulkuteiden ja työtasojen rakenne, portaat, luiskat, kaiteet, aukkosuojat (putoamissuojaus) 28) tilapäiset kulkutiet ja työtasot, telineet, työpukit, tikkaat 29) paloturvallisuus, palokuorma, tulityöt, sähkölaitteet, hälytysjärjestelmät, sammutusvälineet 30) koneiden ja laitteiden kunto, hallinta- ja suojalaitteet, merkinnät 31) sisäinen liikenne, ajoneuvot, trukit, kuljetusreitit, liikennesuunnitelma 32) lastaus- ja purkupaikat 33) nostotyöt, nosturit, nostoapuvälineet, tarkastukset 34) henkilönostimet 35) ajaminen yleisessä liikenteessä, ajo- ja lepoajat Muu tekijä (mikä?) 36) 1) Vähäinen vaara = Vaaratekijää ei ole työpaikalla tai se voi aiheuttaa vain vähäisiä terveyshaittoja 2) Kohtalainen vaara = Voi aiheuttaa lieviä vammoja tai sairauksia jossain työtehtävässä (1-30 pv sairasloma) 3) Vakava vaara = Voi aiheuttaa vakavia vammoja tai sairauksia (yli 30 pv sairausloma), pysyvän vamman tai hengen menetyksen jossain työtehtävässä

15 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 15 Halmeri Auditin kysymysten tulkintaohjeita Kysymys 1. Työnantajan on järjestettävä työntekijöille edellytykset valtuutetun valintaan, kun työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Valittu valtuutettu on vapautettava työsuojelutehtävien hoitoon alan sopimusten tai vähintään 4 tunnin ajaksi neljän peräkkäisen viikon aikana. Kysymys 2. Valtuutetuilla on oikeus asianmukaiseen koulutukseen. Koulutustarvetta ja -järjestelyjä on käsiteltävä yhteistoiminnassa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Sisällöistä voi olla tarkennuksia työehtosopimuksissa ja koulutussopimuksissa. Työpaikan tai toimialan erityispiirteistä voi johtua erikoiskoulutusvaatimuksia. Esimerkiksi työsuojelun peruskurssi ja tarvittaessa jatkokurssit ovat sopivia koulutuksia. Työsuojelupäällikön tulee tuntea työsuojelusäännökset, työpaikan olosuhteet ja hänellä on oltava kykyä hoitaa työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Suositeltavaa on käydä esim. työsuojelupäällikkökurssi, päällikön perustietokurssi tai työsuojelun perus/jatkokurssi. Kysymys 3. Työnantajalla on oltava kirjallinen työsuojelun toimintaohjelma, ja toimintaohjelmaan pohjautuvia tavoitteita on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Ohjelma on johdon tahdon ilmaus, jossa johto sitoutuu nivomaan turvallisuuden osaksi liiketoimintaa ja asettaa toiminnan päämäärät ja yleiset periaatteet sekä vastuut organisaation eri tasoille. Johdon on sitouduttava vähintään lakisääteiseen turvallisuustasoon ja jatkuvaan parantamiseen. Kysymys 4. Työntekijöiden nähtävillä on oltava mm. ilmoitus työterveyshuollosta, työterveyshuollon työpaikkaselvitys, ilmoitus tapaturmavakuutuksen hoitavasta vakuutusyhtiöstä, työsuojelupäällikön ja valittujen työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot, työvuoroluettelo, ensiapuohjeet, ensiapukoulutettujen nimet, ohjeet toiminnasta onnettomuustilanteessa, työsuojeluviranomaisten yhteystiedot ja työpaikalla sovellettava työlainsäädäntö. Työnantajan on tiedotettava ajoissa työturvallisuuteen vaikuttavista asioista, selvityksistä ja suunnitelmista. Työpaikkakokoukset ovat hyvä tiedotustapa. Kysymys 5. Työterveyshuolto antaa tarvittaessa ohjeet ensiapuvalmiudesta. Riittävä ensiapuvalmius on yleensä oltava vähintään 5 % paikalla olevasta henkilökunnasta. Ensiapuvälineiden on oltava ajan tasalla ja helposti saatavilla. Työpaikan nimi ja täydellinen hälytyspuhelinnumero on hyvä olla oikeissa paikoissa näkyvillä avun hälyttämistä varten. Kysymys 6. Työpaikalla on oltava työaikakirjanpito, josta selviää jokaisen henkilön tekemät kaikki työtunnit ja erikseen lisä-, yli-, ja sunnuntaityötunnit sekä hätätyöt. On oltava työvuoroluettelo, josta käy ilmi työn alkamis- ja päättymisajat ja lepoajat, ellei alan työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Kysymys 7. Työnantajan on selvitettävä työn vaarat. Hyvän vaarojen selvitysprosessin ensimmäinen vaihe on strategisten työturvallisuus- ja terveysriskien selvitys käyttäen työpaikan parasta asiantuntemusta. Johdon tehtävänä on sen perusteella määrittää tavoitteet ja hallinnan periaatteet pahimmille riskeille. Se antaa hyvän pohjan kaikkien töiden vaarojen selvitykselle, joka on hyvä tehdä tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vaarojen selvityksistä on annettava tiedot työntekijöille ja niitä on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Selvityksillä ei ole määrämuotoa, mutta yleensä niiden on oltava dokumentoituja. Tämä kohta merkitään kunnossa, kun työpaikalla on käynnistetty vaarojen selvitysprosessi, vaikka se ei ole valmis eikä sisällöltään täytä kaikkia vaatimuksia. Jos työpaikalla ei ole edes aloitettu selvitystä ja arviointia, merkitään Korjattavaa sekä tähän kohtaan, että kohtiin

16 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 16 Kysymys 8. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on oltava ja se on päivitettävä, kun olosuhteet olennaisesti muuttuvat. Työpaikkaselvitys ja vaarojen selvitys on edullista laatia koordinoidusti eri ammattilaisten asiantuntemusta hyödyntäen ja päällekkäistä työtä välttäen. Kysymys 9. Erityisiä työolojen selvityksiä tarvitaan etenkin, jos työpaikalla on oireilua tai tarkastuksella tulee esille epäily terveysvaaroista, joita on vaikea todentaa tai poistaa ilman tarkempia selvityksiä. Selvityksen tarve voi koskea myös psykososiaalista (henkistä) kuormitusta. Työnantajan on myös selvitettävä kuormitustekijät saatuaan tiedon työntekijän mahdollisesta kuormittumisesta terveyttä vaarantavalla tavalla. Kysymys 10. Vaarojen selvityksen on katettava työpaikan erityyppiset tehtävät, kuten toimistotyöt, tuotantotyöt, kuljetustyöt, huoltotyöt, siivoustyöt. Tarvittaessa sen on katettava myös ulkopuoliselta ostetut (ulkoistetut) tehtävät, joita tehdään työpaikan omissa tiloissa. Samoin on katettava oman henkilökunnan tehtävät kiinteän työpaikan ulkopuolella. Kysymykset Fyysisen työympäristön, TULE -kuormitustekijöiden ja henkisten kuormitustekijöiden osalta selvityksen on otettava huomioon alalle tyypilliset tekijät ja työpaikan erityispiirteet. Kattavuus edellyttää siten myös sattuneiden vaaratilanteiden, tapaturmien ja ammattitautien ottamista huomioon, minkä tulisi ilmetä selvityksestä. TULE- ja henkiset tekijät voivat tulla riittävästi selvitettyä työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä, kun se on osa vaarojen selvitystä. Selvityksen kattavuus on kyseenalainen, jos selkeä työpaikalla oleva vaara- tai kuormitustekijä on selvityksessä jätetty huomiotta tahi arvioitu mitättömäksi ilman erityisiä perusteita. Riittävä peruste voi olla esim. asian oleminen erityisen hyvin hallinnassa. Kysymykset Kohdissa kysytään työpaikan merkittävimpiä vaara- ja kuormitustekijöitä ja niiden hallintakeinoja. Vaaran merkittävyyttä arvioitaessa otetaan tässä huomioon mahdollisen terveyshaitan vakavuus, ei niinkään sen todennäköisyyttä. Merkittävimpiä ovat tekijät, jotka voisivat aiheuttaa hengenvaarallisen tai pysyvän vamman tai sairauden, jos hallintatoimenpiteet syystä tai toisesta eivät käytännössä ole riittävät tai ne jossain tilanteessa pettävät. Voit käyttää tarvittaessa apuna liitteenä olevaa vaarojen tarkistuslistaa. Kysymyksillä selvitetään ovatko työpaikan keskeisimmät vaara- ja kuormitustekijät lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Se edellyttää asioiden todentamista itse työkohteissa, eli käydään kyseisissä työpisteissä tarkastamassa asioiden hallinta. Vaatimukset vaarojen hallinnalle on määritelty työtuvallisuuslaissa ja muissa säädöksissä. Minimivaatimukset työolojen osalta on täytettävä. Hallintakeinoja voivat olla esimerkiksi vaaran poistaminen tai lieventäminen, tekniset suojauskeinot, työjärjestelyt, opastus ja ohjaus, oikeiden työtapojen valvonta, henkilösuojaimet ja suojavaatetus, altistumisen seuranta, ja työntekijän henkilökohtaisten edellytysten huomioiminen. Työpisteisiin tutustumisen yhteydessä voi ilmetä esimerkiksi, että työntekijät eivät ole tietoisia vaarasta tai heillä ei ole tietoa miten toimia vaara- tai uhkatilanteessa. Työntekijät eivät kenties käytä tarvittavia suojavarusteita tai ottavat riskejä. Nämä voivat olla osoituksia siitä, että opastus taikka valvonta ei ole riittävää. Tarkastuksella voi myös ilmetä työympäristön puutteita, jotka voivat olla osoitus esimerkiksi työympäristön valvonnan, tarkastustoiminnan tai kunnossapidon puutteista. Tämä tietysti vaikuttaa myös jäljempänä tulevien kysymysten arviointiin.

17 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 17 Kysymys 17. Perehdyttämisvaatimus koskee soveltuvassa laajuudessa sekä omia, että ulkopuolisia työntekijöitä riippumatta työskentelyn pituudesta. Yleensä perehdyttäminen edellyttää asioiden kertomista, pelkkä kehotus lukea asiat intranetistä tms. ei riitä. Perehdytyksessä on kerrottava menettelytavat myös mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten tapaturman tai vaaratilanteen sattuessa, työntekijän havaitessa epäasiallista kohtelua tai terveyttä vaarantavaa kuormitusta. Suositeltavaa on käyttää kirjallista perehdytyksen tarkistuslistaa tms. johon perehdytettävä myös kuittaa asiat nimikirjoituksellaan. Monikielisessä työpaikassa riittävä perehdytys on annettava kunkin työntekijän ymmärtämällä kielellä. Kysymys 18. Työnopastuksen on oltava sitä perusteellisempi mitä vaarallisempi työ on ja mitä vähemmän työntekijä sitä tuntee. Opastuksen perillemeno on hyvä varmistaa kuittauksella ja valvonnalla erityisesti itsenäisen työskentelyn alkuvaiheessa. Nuorten opetukseen ja ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Monikielisessä työpaikassa kunkin on saatava tarpeellinen opastus sekä työ- ja käyttöohjeet ymmärtämällään kielellä. Työnopastuksen ja perehdytyksen menettelytavat on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Vaarallisissa töissä opastuksen tulee perustua kirjallisiin työohjeisiin tai tarkistuslistoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakaspalvelutehtävät, joissa on väkivallan uhka, työ tapaturmavaaraa aiheuttavilla koneilla, vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt, rakennusten purkutyöt, korkea työskentely, säiliössä työskentely, trukin kuljettaminen, henkilönostot ja muut vaativat nostot sekä kemiallisia ja biologisia vaaroja aiheuttavat työt, tulityöt, tilapäiset sähköasennukset, sekä työskentely tiellä ja kadulla. Joitakin töitä varten on olemassa esimerkiksi vakuutusyhtiöiden vaatimia koulutuksia/pätevyyskortteja, esim. tulityökortti, joita voi suositella. Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä saa tehdä vain riittävän koulutuksen saanut pätevä työntekijä. Kysymys 19. Esimiesten työsuojelutehtävät ja -vastuut on määriteltävä riittävän tarkasti, on oltava mm. tiedossa keiden turvallisesta työskentelystä kukin esimies on vastuussa. Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava myös esimiehet tehtäviensä vaatimalla tavalla, ja opastuksen perillemeno on varmistettava. Suositeltavaa on, että tehtävät on määritelty kirjallisesti ja että työsuojelutietämys on kartoitettu ja laadittu tarvittaessa koulutussuunnitelma. Esimiehillä on oltava riittävät valtuudet ja resurssit pitää työolot lain edellyttämässä kunnossa. Kysymys 20. Valvonnan on oltava sitä tehokkaampaa, mitä vaarallisempaa työ on ja mitä heikommin työntekijä sen hallitsee. Nuorten työskentelyä on valvottava erityisen hyvin. Muutos- ja poikkeustilanteet vaativat yleensä tavallista tehokkaampaa valvontaa. On valvottava myös perehdytyksen ja opastuksen toteutumista. Valvontaan kuuluu välitön puuttuminen havaittuihin epäkohtiin. Esimiehen on estettävä vaaraa aiheuttava työskentely, esimerkiksi suojavarusteiden käyttämättä jättäminen. On myös puututtava työympäristössä havaittaviin vaaroihin, kuten kulkuteiden epäjärjestykseen ja puutteellisiin suojavarusteisiin. Samoin on puututtava työyhteisössä havaittaviin terveyttä vaarantaviin ongelmiin, kuten liialliseen kuormittumiseen ja epäasialliseen käytökseen. Esimiehen on reagoitava työntekijöiden tekemiin ilmoituksiin ja aloitteisiin. Hänen on tiedotettava omalle esimiehelleen puutteista, joiden korjaamiseen omat toimivaltuudet eivät riitä. Kysymys 21. Kunnossapidolta edellytetään ripeyttä vaaraa aiheuttavien olosuhteiden korjaamisessa. Valmistajan antamia huolto-ohjeita on noudatettava. Vikojen ilmoittamiseksi on oltava toimiva menettely. Kaikki työvälineet on tarkastettava ainakin vuosittain, joidenkin laitteiden tarkastukset on tehtävä useammin. Suositeltavaa on järjestelmällinen ennakkohuolto, jonka ennakoivat tarkastukset kattavat myös turvalaitteet ja kulkutiet.

18 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 18 Kysymys 22. Työsuojeluun vaikuttavat muutokset ja hankinnat on suunniteltava yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Suunnittelun yhteydessä on tehtävä vaarojen selvitys. Suunnittelijoilla on oltava riittävä asiantuntemus myös suunnittelukohteen työturvallisuusvaatimuksista. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntemusta. Kysymys 23. Sisäisillä työsuojelutarkastuksilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi työsuojeluorganisaation tekemiä tarkastuksia. Ne täydentävät esimiesten tekemää jatkuvaa tarkkailua. Kaikki työvälineet on tarkastettava ainakin vuosittain jonkun toimesta työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu perehtyä työympäristöön ja työyhteisön tilaan, jota voi toteuttaa myös tarkastusluontoisesti. Standardoitujen tarkistuslistojen ja havaintomenetelmien (esimerkiksi Elmeri -menetelmät ja TR-mittari) käyttö yleensä parantaa tarkastusten tuloksellisuutta. Kysymys 24. Työyhteisön tilan seuranta on velvoite. Hyviä menettelyjä ovat esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, työpaikkakokoukset sekä henkilöstökyselyt, joiden tuloksia käsitellään yhdessä työntekijöiden kanssa. Kysymys 25. Työntekijöiden ilmoituksia varten on oltava selkeä menettely, joka kerrotaan perehdytyksen yhteydessä. Ilmoitusmenettelyn tulee koskea myös esimerkiksi väkivallan uhkatilanteita ja henkisiä kuormitustilanteita. Yleensä ilmoitusten kirjaaminen on tarpeen, muuten niitä on vaikea mm. ottaa huomioon vaarojen selvityksessä. Esimerkiksi teollisissa työpaikoissa kirjattujen vaaratilanneilmoitusten runsaus liittyy yleensä pieneen tapaturmien määrään. Se voi olla siten merkki pikemmin hyvästä turvallisuuskulttuurista kuin työpaikan vaarallisuudesta. Keskisuurilla ja suurilla työpaikoilla tehokas ilmoitusmenettely edellyttää yleensä asianmukaista kaikkien koko henkilöstön käytössä olevaa tietoverkossa olevaa tietojärjestelmää ja toimenpiteitä ilmoitusaktiivisuuden kannustamiseksi. Kysymys 26. Kaikki työtapaturmat on tutkittava riittävällä tarkkuudella niiden torjunnan kehittämiseksi. Ne ilmoitetaan myös vakuutusyhtiölle. Vakavaan henkilövahinkoon johtaneet on ilmoitettava myös poliisille ja työsuojeluviranomaiselle. Työntekijöille on perehdytyksen yhteydessä selvitettävä, miten menetellä työtapaturman sattuessa. Sattuneista työtapaturmista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä on hyvä tiedottaa henkilöstölle. Liite 1. Liitteen luettelon voi käyttää työpaikan vakavimpien vaarojen tunnistamiseen (kysymykset 14 16), elleivät ne aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella tiedossa. Luettelon käytössä on huomioitava, että arvioidaan vain mahdollisen terveyshaitan vakavuutta, ei sen todennäköisyyttä. Tarkoituksena on seuloa vakavimmat terveyden vaarat ja varmistua, että ne ovat lain edellyttämällä tavalla hallinnassa. Terveyden vaarojen hallinnan tasosta riippuu paljolti miten todennäköisiä terveyshaitat ovat. Esimerkiksi kova melu työpaikalla on vakava riski (3). Kuulovammojen todennäköisyys on kuitenkin pieni, jos työntekijät käyttävät asianmukaisesti kuulonsuojaimia. Jotkin listan seikat eivät sinällään ole vaaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus ja ohjaus, käyttöturvallisuustiedotteet ja ensiapuvalmius. Puuttuessaan tai ollessaan puutteelliset ne voivat kuitenkin aiheuttaa välillisesti vaaraa. Esimerkiksi puuttuva tieto kemikaalin vaaroista ja suojautumisesta voi johtaa vaaralliseen altistumiseen aineen käsittelyssä. Tekijät, jotka eivät koske työpaikkaa (esim. ei ole henkilönostimia), rastitaan kohtaan 1 (vähäinen vaara).

Halmeri tarkastuksen ohje

Halmeri tarkastuksen ohje Halmeri tarkastuksen ohje Tarkistuslistan läpikäynti Tarkastuslista käydään läpi haastatellen työpaikan edustajia. Tarkastajan tehtävänä on määrittää ovatko kysytyt asiat kriteerien mukaisessa kunnossa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Lukijalle 8

Sisällysluettelo. Lukijalle 8 Sisällysluettelo Lukijalle 8 1 ASUKASTUPATOIMINNAN ESITTELY YLEISESTI 9 1.1 Toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja arvot 9 1.2 Alueellinen yhteistyö ja yhteisötoiminta Oulussa 11 1.3 Tupaverkosto 13

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Liite 2 Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Suunnittelu osallistujat/ opiskelijat aikataulutus tilat turvallisuuden osa-alueet Turvakävelyjen toteuttaminen ohjatusti opiskelijoiden

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon. 10 keskeistä keinoa

Työturvallisuuden perusasiat kuntoon. 10 keskeistä keinoa Työturvallisuuden perusasiat kuntoon 10 keskeistä keinoa Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teksti: Päivi Rauramo, Kerttuli Harjanne Valokuvat: Harri Hemmilä, Kari Rissa Kansikuva: Pixmac Taitto: Pen&Pen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.

Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö. 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto. Kemiallisten tekijöiden riskinhallinta ja työterveysyhteistyö 7.4.2016, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Talvivaara 15.3.2012 Taso 5: Yhteiskunta, lainsäädäntö,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta:

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA 7.5.2014 Lehtinen Armi, työsuojeluvaltuutettu, opettaja, ympäristöala Eskeli Heidi, opettaja, laboratorioala xx, opiskelija, KOMEN13AOP xx, opiskelija, KOMEN12AOP xx, opiskelija,

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lakimiehet Aki Eriksson ja Anna Tiainen Työsuojelun vastuualue, ESAVI 16.3.2017 1 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 24. 28.4.2017, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja -turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES

TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES Sipoon kunnan sisäilmaprosessi 1 TERVEYDEN- HUOLTO, TERVEY- DENSUOJELU TILOJEN KÄYTTÄJÄT, KUNTALAISET TYÖSUOJELU, TYÖTERVEYS- HUOLTO TILOJEN HALLINNOLLINEN ESIMIES TUTKIMUSSUUNNITELMA KUNTOTUTKIMUKSET

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Itsearviointityökalu on selkeä kysymyssarja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan itsearviointiin ja raportointiin kannustaa jatkuvaan kehittämiseen antaa

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 2 Folksam Vahinkovakuutus Oy Pl 549, 00101 Helsinki Puh 010 550

Lisätiedot

Toimintaperiaateasiakirja

Toimintaperiaateasiakirja Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot