Magneettisessa profiilitulkinnassa saaduista suskeptibiliteettiarvoista. käytettäessä kaksidimensionaalista levymallia.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Magneettisessa profiilitulkinnassa saaduista suskeptibiliteettiarvoista. käytettäessä kaksidimensionaalista levymallia."

Albert Heikkinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Ou kumpu O} vlalminesinä ARKSTO ' ple. '-1 Magneeisessa priiliulkinnassa saaduisa suskepibilieeiarvisa ja keskimääräisen suskepibilieein laskemisesa käyeäessä kaksidimensinaalisa levymallia.

Oukumpu Oy:n Malminesinnässä viime vusien aikana surieu magneeise ulkinalasku jka n pääasiassa ehy Hewle-Packard kalkulaaria käyäen va sianee eä levymalliulkinnassa gelgisille mudsumille ulkiu

Tähän vidaan löyää useia syiä : a } levymalli ei aina le kvin arkin gelgisen mud suman muinen b} suskepibilieeiarvj en vaihelu rajapinnilla eivä le niin jyrkkiä kuin levymalli edellyää c) r

1 Ou kumpu O} vlalminesinä ARKSTO ' ple. '-1 Magneeisessa priiliulkinnassa saaduisa suskepibilieeiarvisa ja keskimääräisen suskepibilieein laskemisesa käyeäessä kaksidimensinaalisa levymallia. Yheenvedssa n muuamin ereeisin esimerkein arkaselu mahdllisuuksia rakaisa gelgisen mudsumien del l ise susk ep ibiliei priiliulkinnalla käyeäessä kaksidimensinaalisa levymallia. Oukumpu Oy:n Malminesinnässä viime vusien aikana surieu magneeise ulkinalasku jka n pääasiassa ehy Hewle-Packard kalkulaaria käyäen va sianee eä levymalliulkinnassa gelgisille mudsumille ulkiu suskepibilieeiarv melk hunsi vasaava l abrarimiauksilla saauja suskepibilieeiarvja. Tähän vidaan löyää useia syiä : a } levymalli ei aina le kvin arkin gelgisen mud suman muinen b} suskepibilieeiarvj en vaihelu rajapinnilla eivä le niin jyrkkiä kuin levymalli edellyää c) r emanenssia ei le humiiu ulkinnassa jne. Levymalliulkinnassa n yleisä eä gelgiselle mudsumalle l. levylle anneaan iey suskepibilieei mua ympäröivä kivi leeaan äysin neuraaliksi s. sen suskepibilieei n nlla. Lunnssa esiinyy Sumen lsuheissa useia kivilajeja esim. kiilegne is si grandiriii ym. jiden suskepibilieei n labrarirniauksilla usein deu hyvin pieneksi aile 5x1-6 cgsyks. Levymalleilla ulkiuja priileja arkaselassa kiinniää humia se eä ulkinauls ksuu sarjasa levyjä ja aukkja jllin aukkjen ll suskepibilieeiksi n saau nlla. Tämä uskin aina vasaa dellisa gelgi.sa ilannea vaikka lunnssa esiinyy edellämainiuja neuraaleja kivilaj e ja vaan ilmeisesi levymalliulkina anaa aukille liian pieniä suskepibilieeeja. Tämä jhunee mm. siiä eä ulkia.'lilla priileilla esiin'yy usein runsaasi l ähekkäisiä havainkrkeueen (levyn yläreunan eäisyys havainassa) verrauna kapeia mudsumia. Tällaisen mudsumien anmalia summeerauuva yheen ja surmnakäyrän peruseella Hewle-Packard -käyräsviusarkkuuden rajissa ei

2 2 näyä levan mahdllisa rakaisa dellisia suskepibilieeeja - eenkin lenmiausulksisa kska havainkrkeus ällö n mudsuu suureksi. Tulkseksi saadaan eräänlaisia keskimääräisiä suskepibilieeeja jka eivä aina kvin hyvin kuva sa-alueien suskepibilieeeja (esimerkki 3). Tukimuksen yheydessä laskeu ereeise esimerki synnyivä ajauksen laskea kk ulkiulle mudsumalle s. levyjen ja aukkjen yhdiselmälle uk nlla suskepibilieeeina humiiden keskimääräinen suskepibilieei (suskepibilieei/meri = /m ) ja verraa siä delliseen ke?kimääräiseen suskepibilieeiin. Esimerki havainnllisava ä kun ulkiun suskepibilieeijakauuman peruseella dellisa leveyä käyäen laskeaan keskimää:cäinen suskepibilieei (de/ m) saadaan ulkseksi dellinen keskimäär äinen suskepibilieei. Esimerkki 1 Lii eessä 1 (kha A) n esiey 1 m syvyydellä levan kaksid imensinaal isen levymäisen mudsuman anmaliakäyrä. Levyn leveys n 4 m ja suskepibilieei Sviusarkkuuden r a j issa saadaan saman mu inen anmaliakäyrä lii een '1 khdissa B j a C esieyille levyisä ja aukisa ksuville malleille j issa levyjen suskepibilieei n Mallien B ja C keskimääräinen suskepibilieei /m 'n nimiäin Esimerkki 2 Liieen 2 khdissa B ja C esieyjen epähmgeenisen mallien j iden ce /m = aiheuama anmaliakäyrä yhyvä k hdassa A esieyn hmgeenisen Levymallin anmaliakäyrään sviusarkkuuden rajissa. Malleissa B ja C ei esiinny lainkaan aukkja ja ne va s yrnrnerisiä keskipiseen suheen. Kapeien sasen suskepibilieeivaihelu n suurempi mallissa C kuin B. Esimerkki 3 Liieen 3 khaan A n laskeu 1 m syvyydellä levan levymalliyhdis elmän anmaliakäyrä. Levymalliyhdiselmä ksuu eri paksuisa levyisä ja aukisa. Tämän levymalliyhdiselmän aiheuama anmaliakäyrä n edelleen laskeu lenmiauskrkeuksia vas aavilla yläreunan syvyyksillä 6 9 ja 16 m khiin B-D. Nämä

3 anmaliakäyrä n pyriy mahdllisimman hyvin ulkisemaan nrmaalia käyräsviusmeneelyä käyäen Hewlw-Packard -kalkulaarilla ja ulkinnan anama ulkse n piirrey liieeseen 3.

3 3 anmaliakäyrä n pyriy mahdllisimman hyvin ulkisemaan nrmaalia käyräsviusmeneelyä käyäen Hewlw-Packard -kalkulaarilla ja ulkinnan anama ulkse n piirrey liieeseen 3.. va saaven ' anmaliakäyrien alle khdassa A esieyn mallin kanssa (vinviivius). Tulkinnan an amien suskepibilieeien ja kknaisleveyksien peruseella n eri apauksissa B-D l askeu anmaalisille mudsumille k eskimääräise/m-arv jka pikkeava isisaan. Sen sijaan js käyeään keskimääräisen suskepibilieeien laskemisessa khdassa A esieyn mallin kknaisl eveyä 3S m mudsuva keskimääräise suskepibilieei eri khdissa lähes yhä suuriksi. Khdassa D jssa haainkrkeudella n suurin arvnsa 16 m vidaan ulkina suri aa yhdellä levymallilla jnka suskepibilieei n jkseenkin sama kuin dellinen keskimääräinen suskepibilieel. Khdissa B j a C n ärkeä humaa eä ulkina anaa levyjä sellaiselle alueelle jssa dellisuudessa esiinyy aukkja. Esimerkki 4 Liieen 4 khdassa A n esiey epähmgeeninen malli jnka keskisassa esiinyy suurimma suskepibilieeiarv. Malli n symmerinen ja suskepibilieeiarv pienenevä aseeain siirryäessä mallin reunja khi. Tämän mallin aiheuama anmaliakäyrä vidaan ulkia erilaisln rakaisuin jka n esiey khdissa B-E. Tulkinaulksi lle n l askeu keskimääräinen suskepibilieei khdan A kkna isleveyä 7 m käyäen. Keskimääräise suskepibilieei va khaa D lukuunamaa yydyäväsi yhäpiävä. Verraaessa khdan B ulkinnassa saaua kknaisleveyä 4 m a lkuperäisen mallin A kknaisleveyeen 7 m havaiaan eä levymalliulkinnalla Hewle-Packard - kalkulaaria käyeäessä n ilmeisesi vaikea saada ikeia leveys arviia sillin kun gelgisen mudsuman suskepibilieei aseeain pienenee reunja khden. Edellä arkaselujen esimerkkien peruseella näyää ilmeiselä eä käyännössä dellisen suskepibilieeiarvjen ulkiseminen ei le useinkaan mahdllisa erillisiä kaksidimensinaalisia levymalleja käyäen suraan havainulksisa priiliulkinn&l la anmaliiden vimakkaan heikkenemisen j a summeerauumisen.akia.

4 Tulkseksi saadaan melka pienilläkin havainkrkeuksilla keskimääräisiä suskepibilieeeja kska useimmien juduaan ulkiserean melk lähekkäin levien kapeiden mudsumien

Käyräsviusa paranamalla ja jakuvia malleja käyämällä (esimerkki 2) vidaan suuisissa lsuheissa 2ääyä jnkin verran lueavampiin ulksiin jskin miauspiseiheys ja

4 4 Tulkseksi saadaan melka pienilläkin havainkrkeuksilla keskimääräisiä suskepibilieeeja kska useimmien juduaan ulkiserean melk lähekkäin levien kapeiden mudsumien aiheuamia summa-anmaliakäyriä. Käyräsviusa paranamalla ja jakuvia malleja käyämällä (esimerkki 2) vidaan suuisissa lsuheissa 2ääyä jnkin verran lueavampiin ulksiin jskin miauspiseiheys ja miausvirhee aseava ulkinnalle ma rajiuksensa. Saaujen ulsen peruseella n leeavissa eä 'kaksidimensinaalisessa ulkinnassa jssa n humiiu levyjen alapinna n keskimääräise suskepibilieei laskeava pikkipinnan pinaalayksikköä khi ja klmidimensinaalisessa ulkinnassa ilavuusyksikköä khi. Espssa lkakuun 1. päivänä 1972

5 . -'-. -!' _ _. '-.---' ' u <) <> N <) ( '- -- : O 2.. l... ' ) j ' l.. 7 c==. ; [C== --! - 1!... l 1 '. &.. i a ('1 () -'

6 V <{ ' :? E!.s. - d.l 1 r -.. g. OS'. O '1OS.51 a?1 OnQ3 ' 'z ei )8' 1 <loo ' O' G )'O' O S g QO O<! 5 'l QOO S u _ 1 ).l..- 4-' '2 [. j! - - g j. 1 g.:r : ( - (!) - -.{ i Q 2 % 11 '1 & S 51 OOSS (1 1 '1 es; 5/ Q 1 G 1 O s 56 / S. 5& OS 6 <! (;' 1/. _ )1 <' S?

7 .r _ : _--::: :( <S'...L 1 1.Y «Cl. < r. d) ' < ' 1 <....< T.... :> <;2 - «.' l -' <.. < 1. 1 < U?l ' ) <.l < ) j - -!! <)1 <.:'1'; G Q. [ _- ' r r Q / 1 -- CO C'.. / / - '<> -'<>.. ' Q i! i L... <' ' { -.- j -i _ T ' r '. - '2. ' : i.' l 1 -. j 1 ' 1 1 :l

8 '-.- '.(.( n Cl 'l r( l «:. l1 - 'l L l.u '.j r!. s : (] i. -- ) <:_ N ' 1; --_.{ ').( <! r..

Samankaltaiset tiedostot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.