invointikertomus +=! Kuntaliitto KASTE tlt2 OSA I PAATTYVAT.I VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Keuruu: Laaja hyvinvointikertomus Hyvdksytty

Transkriptio

1 Hyvinvinikermus hp:// h/fi ll_s easn/ year I 4839 I I Kunalii Kmmunfrbunde Sahkinen h KASTE invinikermus +=! Keuruu: Laaja hyvinvinikermus Hyvi nvi ni ker m us va lu u s ka udela ja hyvinvi nisuu n n ielma valu uskaudelle Hyvdksyy 20' Takaisin Kerm u ksen vasu uah ja laaija (viranhalija, I uam ushenkil<i, yciryhmd): Keuruun perusurvalauakuna kasieli 22.L hyvinvinikermuksen laadinaa ja liihei asian kaupunginhalliukseen. Kaupunginhallius paai , ea hyvinvinikermuksen laadinaa krdini perusurvalauakuna. Perusurvajhaja nimesi paaksellaan y6ryhmirn valmiselemaan hyvinvinikermusa. Tydryhmaan va kuulunee jesenina ja varajasenrna: Kajsmaki Salli vanhusneuvsn pj, Taaveila Anneli vanhusneuvsn varapj. Mikknen Un diakni, Viljasjarvi Sepp pasri Mnnen Tapi ekninen jhaja, Luma Ulla palvelupiiiillikk Pella Heli vapaa-aikapiiiillikk6, Ikkala Pirj rehri Ojala Tarja hall injhaja, Miikelii Ter alusjhaja Piesala Tim vammaisneuvsn pj, Papff Pauli vammaisneuvsn varapj Ruhanen Keru sivisysjhaja, Savukski Marika varhaiskasvauspaallikk Vanhanen Riia perusurvajhaja/ y6ryhmiin puheenjhaja, Veisam Alisa jhava ssiaaliy6nekija Vanhaal Tim avhulln ylihiaja, Klu Mari avhulln sasnhiaja Savela Seija imisnhiaja, yryhmiin siheeri Ty6ryhmii n kknunul , , , , OL3, 29.L.2013 ja 3.2.2O4 Perusurvalauakuna n kasielly hyvinvinikermuslunnsa ja dennu, ea ry6a vidaan jakaa Suunniellulla avalla. Perusurvalauakuna n paaany laheaa hyvinvinikermuslunnksen lausunnlle ekniselle lauakunnalle, sivisyslauakunnalle ja vapaa-ajan lauakunnalle sekii Keski-Sumen seuuerveyskeskukselle. Kaupungin jhryhma n kasielly hyvinvinikermusa Keuruulaisille jarjesdille n pidey inf- ja keskuseluilaisuus Mukana li 13 yhdisyksen edusajia. Jakssa hyvinvinnin ja erveyden edisemisen yhdyshenkil6nii kaupungissa imii perusurvajhaja. Hyvinvinikermuksen laadinnan hjausryhme n kaupungin jhryhma ja hjelman paiviamisesa vasaa aman suunnielman laainu yryhme. OSA I PAATTYVAT.I VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinviniiedn ja ehyjen imenpieiden arviini Piia/niyi indi kaari (D Pakei 1: Kunnan rakenee, alus ja elinvima V1 = Mulia O V2 = Peajiivesi V3 = Menfe-Vilppula V4 = Virra V5 = Ahiiri V6 = Jyviiskylii V7 = Jamse Piila/naya navigini l :21

2 Hyvinvinikermus hp:// ll-seasn/year/48 39 I 2013 I V8 = Kk maa reema O Perusindikaari O (euruu l,1 2 v3 4 5,6 lrv rluus [l5n lirr alus ia elinvima alus ia elinvima (u n nan ra kenee, 'rlnr rc i relinvnime alls ia elinvima :alus ia elinvima eln[< ie plinv6ima :alus ja elinvima :alus ja elinvima alr rs ia clinvnima :alus ia elinvima Kunnan lisidmi indikaari (O lyvs v7 lems 8 (k /aes (2012) Inf ( 09: i? )z+2oo / I lulsuhde, demgrafinen (2012) Inf i7,9 /aesennuse 2030 (2012) Inf ) ?? (unien valinen nemuu / rsukasa (2012) Inf,1uu kuin sumi, rusi ai saame iidinkielena / asukasa (2012) Inf 1,9 -apsiperhee, / perheisa (2012) Inf 13,8 + l) )6,7 ;9,4 2,7 )5,4 16,1 ;5,7 ;4, niaa ;634 i(r ( ;84168( 2,6 7,7 1,5,4 2,4 4,6 ),4 2,2 )2 )a 10,3 5,4 7,7 7 37,4 14, +9,2 l,4 +3,2 )2,4 I1,3 l3 19,8 15,8 19,5 f ksinhulajaperhee, / lapsiperheisa 2012) Inf /hden hengen asunkunna, / rsunkunnisa (2012) Inf 9,2 +3,3 >_7,6 76,7 +0,4 )4,2 2,2 3,9 6,6 19 3,8 38,3 1,1 3,4 )_0,7 2,1 0,4 1,5 y6llise, / vaessa (2012) Inf 16,5 )4,5 '74 16,3 )5,2 37,9 2,6 )7,8 31 (uluusasmiain (201 1) Inf 279 )_ )40 erusindikaari O (euruu v1,2 l3 lrv lulmuus lu uul,ee l4 5 l6 7 IE lirr /erul, eura / asukas (2012) Inf,_ )A? l?nr 1458 ]560 (unnan nekusannukse yheensa, eura / asukas (2012) Inf ;626 f 333C ;47e ;804 ;671 ; ;641 ;299 Keskeisimmd havainn ia arviini pakeisa Kunnan rakenee, alus ja elinvima O TIhIn kirjieava eksi ei ndy hyviksyevasse hyvinvinikermuksessa Kayaja ri ia. va nh anen@ keu ruu. fi ki rjii : Tilaskeskuksen ennuseen mukaan Keuruun asukasmeara vahenee vusiain keskimaarin 43 henkee vueen Samalla hulsuhde heikkenee, kska ikaanyneiden meara kasvaa. Lehikunnisa ainasaan PeAjaveden ja lyvaskyliin asukasluku kasvaa. Mulian ilanne n vaesdn vaihenemisen suheen vaikein. Nin klmannes perheisamme n lapsiperheia. Yhden hengen asunkunia m43/ asunkunnisa, mika n hieman enemman kuin kk maassa, sen sijaan yksinhulajaperheie lapsiperheisii (19,2l) n Keuruulla hieman viihemman kuin maassa keskimaarin (2O,aq). Tyllisie vaessamme n reilu klmannes, mika n hyvin verailukelpinen lehikuniin lukuunamaa JyvaskylAa, missa ydllisia n 43,5/ eli maan keskiasa vasaavasi. Samin kuluusasmme n samaa lukkaa liihikunien kanssa lukuunamaa Jyvaskylaa. missa kuluusas n humaavasi kk maan keskiarva krkeampr. Verulmme jaave humaavasi alle maan keskiarvn asukasa khi laskeuna. Kahdeksasa kunnasa lemme sijalla 4. Jiimsiin ja Manen ja lyveskylen jiilkeen. Tisaala kunnan nekusannukse liva neljanneksi pienimma suheessa verailukuniin. Pakei 2: Kaikki ikiiryhmii V1 = Mulia (D V2 = Peejavesi V3 = Mana-Vilppula V4 = Virra V5 = Ahiiri V6 = lyviiskylii V7 = limsii V8 = Kk maa erveys Ja 2012) Inf 2l :21

3 Hyvinvinikermus hp :// ll_seasn/yearl48 39 I I U TVAI IiSU US )liisin ien ullee henkeen ja erveyeen 7,3 l2 ;,6 ),7,6 1,8 ),4 7,5 (hdisunee rikkse / 1000 asukasa '201?l Inf asa-arv Ja Sini-kerrin, kayeavissa leva ul 24, 16,5?? 3,2 >_4,7 )_4,2 26,4 3 )_7,2 '2012) Inf \suminen ja \sunnma yksinaise / asukasa 1 1? s 77? /mdarisii 12012) Inf [imeenul (unnan yleinen pieniulisuusase (2012) 6,9 1 6,1 4,9 9,7 8,4 8 4,6 L4,3 nf (unalaisen palvelu ferveydenedisamisakiivisuus (TEA) kunnan i8,3 ),4 76,2 rraegisessa jhamisessa, pisemaara??? 12013) Inf Teema, iisa ei isaiseksi le keyeevisse kansallisia indikaareia. Elamanlaau. Henkinen hyvinvini Opiskelu ja y Kunnan lis{lml indikaari O Perusindikaari O (euruu IL v5,6 7 8 lrv {uus lir (k )liisin ien ullee kaikki huumausainerikkse / 1000 asukasa '201 7l Tnfn,5 ),8 ),7 ),2,6 l5,7 Iimeenulukea saanee 18 vua ayanee vuden aikana ; ) Inf ; <rkea-aseen kuluuksen saanee, y 15 vua ayaneise 1,6 5,7 2A 9 i l0 3,7,6 4,7 :2012) Inf (eskiaseen kuluuksen saanee, / 15 vua ayaneisa (2012) 2,5 3, ,( 4,6 11,8 13,1 19,9 nfn )liisin ien ullee raijupumusapaukse / 1000 asukasa 1,9,6 +,2 (,8 ;,6 IE 2012) Inf l-ydmii, / ydvimasa (2012) Inf 12,6 f+ 0,6,4 1,8 0,( 0,1 3,2 L3,7 ),8 )ikaaikaisyma, / ydvimasa ( ) Inf j,5 ff,3 3 ),1 7,9,6 1,8 1,8 l4 {urisyddmal / vuiaasa ydvimasa (2012) Inf 9 ),5 )( ( )_2,4 18,!?f 7 22,1 2,4 Keskeisimmi havainn ja arviini pakeisa Kaikki ikiryhma O Tahan kirjieava eksi ei nay hyvaksyfavassa hyvinvinikermuksessa KayAja riia.vanhanen@keuruu.fi kirjii : Aenesysakiivisuuemme n llu 4. krkein verailukunnisa,kelan sairasuvuusindeksin mukaan lemme verailujukn 3. sairain. Pliisin ien ulleia rikksia Keuruulla n llu 7,3/ IOOO asukasa, mika luku n Jyvaskylan ja JSmsiin jiilkeen krkein verailukunnisa, sama jarjesys kunnilla n huumausainerikksissa, vaikkakin kk maassa huumausainerikksia n 3, asukasa ja Keuruulla n 2/ 1000 asukasa. Myds raijupumusapauksia Keuruulla n llu 4/1000 asukasa ja kk maassa 3,5.Asunnmuua Keuruulla ei le llu vusiin. Jamsassa ja Manessa yleinen pieniulisuusase li alhaisempi kuin Keuruulla. Maaseuukaupungille yypillisesi keski-aseen kuluuksen saaneia n Keuruulla hieman kk maan asa enemman, mua krka-aseen kuluuksen saaneia selkeasi vahemmen. Tydmyysluvuissa lamsa ja JyvaskylA va llee verailukunien karjesse. Keuruun yafdmyysase n paranunu llen lppuvudesa 2013 maakunnan alhaisin. Ty60myys ilanen khenemiseen va salaan vinee vaikuaa kaupungin yllisamishankkee. Pakei 3: Lapse, varhaisnure ja Iapsaperhee V1 = Mulia (D V2 = Peiijiivesi V3 = Manfa-Vilppula V4 = Virra v5 = Ahari V6 = Jyvaskyla V7 = Jiimsii V8 = Kk maa leema O Perusindikaari O (euruu l4 s 6 i7,8 Irv vluus lirr ihii lamanlaau :i yhiian leheisa ysavaa, / 8. ja 9. lukan 72,2 1,1 ),5 1,1 ),6 0,8 ),1 rnnilai<af7n11\inf6 len ki nen (eskivaikea ai vaikea masenuneisuus, / 8. ja '3,1 9. 2,2 ),9 0,8 2,3 4,3 L2,A lyvi nvi ni ukan DDilaisa (2011) Inf + erveys ja :kee erveydenilansa keskinkeraiseksi ai 4,4 77,4 6, 9 1,2 6,2 8,4 6,4 iminakvkv runksi, / 8. ja 9. lukan ppilaisa (2011) Inf urvallisu us /anhemmuuden puuea, / 8. ja 9.lukan 1,5 7,8,-6,4 0,9 5,8 11,1 2,1 22,3 )ilaisa (2011) Inf + \suminen ja \haasi asuva lapsiasunkunna, / kaikisa za,4 ;0 )5,7 15,6 16,1 ),2 18,6 l0 29,2 /maris6 apsiasunkunnisa (2012) Inf ++ imeenul pieniulisuusase (2012) Inf 9,1 2,6 4,8 7,9 5,5 3,4 4,3 Piila/ndya navigini + 3l :21

4 Hyvinvinikermus hp :// ll-seasrvyear/48 39 I 2013 I 20..' (u nala ise n ralvclr r <asvaus- ja perheneuvnnan asiakkaa vuden :ikana / 1000 alle 18-vuiasa (2012) Inf ;9,7 + ]0,6 ;2,4 ;2,7 104,= 3L, 75,1 r Teema, jisa ei isaiseksi le kdyeavissi kansallisia indikaareia Osallisuus. Opiskelu ja yd. Tasa-arv ja ikeudenmukaisuus Kunnan lisddmd indikaari O rerusindikaari O (euruu IL,2 '13 lrv luus l4 {s lv6 7 l,8 upaki paivifain, / 8. ja 9. lukan ppilaisa (2011) Inf 9,7 L8 8,5,, 3,1 3,2 3,6 5 /lipain, / 8. ja 9.lukan ppilaisa (2011) Inf 10,8 7,5 8, ,3 5,4 /iikssa, / 8. ia 9. lukan ilaisa (201 1) Inf (ulun fyysisissa ylissa puueia, / 8. ja 9.lukan ppilaisa 201 1) Inf Keskeisimmd havainn ja arviini pakeisa Lapseq varaasnu ja apsiperhee O Tahgn kirjieava eksi ei ncy hyvaksy5vasse hyvinvinikermuksessa KeyAje riia.vanhanen@keuruu.fi kirjii : 13,1 5,9 ++ 1,1 +4,L 4,, u 8,5 >2 ( 2,4 34 ;4,9 7,6 ;8,i +9,6,6 ;2,7 6,9 Kuluerveyskyselyn (20f1) mukaan keuruulaisen lukan ppilaiden sala hulenaiheia suheessa kk maan asn liva: ei yhiian laheisa ysaivaa (12,2/), peivifainen upakini (L9,7h), ylipain (20,8/). Kulun fyysisiin lihin yyrymamia li Keuruulla keskimaeraisa vahemmen. Keyfeje heli.pella@keuruu.fi kirjii : Pakei 4: Nure ja nure aikuise V1 = Mulia (D V2 = Peajavesi V3 = Miinfa-Vilppula V4 = Virra v5 = Ahari V6 = Jyvaskyla V7 = lamsa V8 = Kk maa reema O Perusindikaari O Keuruu IL l7 a lrv uus I lemenlaau lamanlaau lenkinen ryvinvini [erveys ja iminakvk Terveys ja.iminakyky :i yhaan laheisa ysavaa, / lukin 1. ja 2. vuden )niskeliiisa l2ooq\ lnf :i yhaiin laheise ysavaa. / ammaillisen )Dilaiksen 1. ia 2. vuden iskeliiisa (2011) Inf vlielenerveyden ja kayeyymisen hairi6iden vuksi :ydkyvymyyselekea saava vuiaa. / /asaavanikaisisd (2010) Inf <kee erveydenilansa keskinkeraiseksi ai hunksi, 7 lukin 1. ia 2. vuden iskeliiisa (2009) Inf (kee erveydenilansa keskinkeraiseksi ai hunksi, 70 ammaillisen ppilaiksen 1. ja 2. vuden )iskeliiisa (2011) Inf 10,8 U 7,5,1 ),6 72,4 22? i4 7,7 7,8 2?7,5 )7 L,2 ),9 )6 ),7 ),8 ll,4 5 17,6 7,7 >_0,2 9,4 24, 20,7 [u rval lisu us <kenu fyysisa uhkaa vuden aikana, / ammaillisen 78, ,8 U/??? )Dilaiksen f. ia 2. vuden piskeliiisa (2011) Inf )piskelu ja yd <uluuksen ulkpulelle jaanee vuiaa, /,7 4,1 5,2 10,1 Ll,2,8 7,5 ),8 0,8 raciaavanikaiqpsa vapq^sa f 20'l 2) Tnf \sumrnen la (ulun yysisissa ydlissa puueia, / lukin 1. ja 2. 16,9 10,1 +1,6 17,5 1,5 /mnaris /uden iskeliiisa (2009) Inf i Timeenul Timeenulukea pikaaikaisesi saanee 18 - i ;,4 ),4 ),9 3,3 24-vuiaa, / vasaavanikaisese vaesdsa (2012) ++ Inf (unalaisen >iiihdehulln laiksissa hidssa llee 15-3??? )alvel u 24-vuiaa / vasaavanikaisa (2012) Inf Teema, jisa ei isaiseksi le keyeiivissa karcallisia indikaareia Osallisuus. Tasa-arv ja ikeudenmukaisuus Kunnan lisiimi indikaari C Piila/naya navigini 4l :21

5 Hyvinvinikermus hp :// ll_seasn/yearl48 39 I I Keskeieimm{ havainn ja arviini pakeisa Nure ja nure aikuise O Tdhin kirjieava eksi ei n6y hyvdksyavdssd hyvinvinikermuksessa Kayajii riia.vanhanen@keuruu. fi ki dii : Mys Keuruun lukin 1. ja 2. ppilaa ilmiava useammin kuin kk maassa, eei heillii le yheen laheisa ys6vaa (10,8 /). Sen sijaan Keuruun lukilaisisa vain 12,8 / kki erveydenilansa keskikeraiseksi ai hunksi, kk maassa 17,7/.Timeenulukea pifaaikaisesi saaneia vuiaia li Keuruulla 5,8 vasaanvanikeisesii vaessa, kun kk maassa li 2,9 / Pakei 5: Tyiikiiise V1 = Mulia (D V2 = Peiijiivesi V3 = Miinii-Vilppula V4 = Virra V5 = Ahiiri V5 = lyviiskylii V7 = Jamsa V8 = Kk maa reema O Perusindikaari O (euruu v2 3 l4 v5 6 7 IE lrv quus {enkinen vlielenerveysperuseisesi sairauspeivarahaa saanee 7,7 lyvinvini vuiaa / 1000 vasaavanikaisa (2012) Inf erveys Ja Iykyvymyyselakea saava vuiaa, / 2 iminakvkv r'asaavanikaisesa vaessa (2012) ++ Inf )piskelu ja yd /aikeasi ydllisyva (rakenneymyys), / 15 - ;,5 ;4-vuiaisa (2012) Inf imeenul imeenulukea pikeaikaisesi saanee 25 -,4 ;4-vuiaa, / vasaavan ika isesa viiessa (20 1 2) nf (unalaisen )eihdehulln laiksissa hidssa llee 25 - )alvelu ;4-vuiaa / vasaavanikaisa (2012) Inf Teema jisa ei isaiseksi b kayeevissa kansallisia indikaareia Osallisuus. Eliimenlaau Turvallisuus. Tasa-arv ja ikeudenmukaisuus. Asuminen ja ymparisd Kunnan lisidmi indikaari O rerusindikaafri O (euruu IL rv l,luus rlul 9,7 1,6 6,3 ai 16,5 3,r )_4,7 QA 3,1 1,2 2,1 1 0,8,6 0,4 a 1,8 ;1 ;,6 ;, ,3 7 z ,ea,6 i,8 \7 ], lirr ihui lyve 7,8 \vierja vuiailla / vasaavanikdisa naimisissa 5,4 10,6 q 1 2 5,8 14,L 6,2 )levaa (2012) Inf r ;airauspaivarahaa saanee vuiaa / ,9 )6, ,z )5,5 07,z 15,8 )9,4 )3,4 /asaavanikaise (2012) Inf Tuki- ia liikunaelinsairausindeksi, ikavakiiu (2010) Inf 07, ,( 6, 67, 38( 7,( 06,9 00 Keskeisimmi havainn ja arviini pakeisa TyOikiise O Tahen kirjieava eksi ei ndy hyv6ksyavassa hyvinvinikermuksessa Kayaje riia.vanhanen@keuruu.fi kirjii : Ty6kyvyfmyyselakef6 saavia vuiaia /:na vasaavanikaisesa vaessa li Keuruulla 12 / ja kk maassa 8,3l, mielenerveysperuseisesi sairauspeivarahaa saaneia vuiaia/1000 vasaavanikais5 khi li kk vaesoa ja Ahiriii lukuunamaa viihemmiin.timeenulukea pikaaikaisesi saaneia vuiaia li lahes suunnilleen yha pajn kuin kk maassa, sen sijaan paihdehulln laiksissa keuruulaisia aikuisia hideiin suheellisesi vahemman kuin kk maassa. Keuruulla eriin harevmmin kuin kk maassa, verailukunnisa erilasja jhi Peejavesi. Sairauspaivarahaa saaneia vuiaia l6yyi suheellisesi enien Manese ja vehien lyvaskylasa. TUki- ja liikunaelinsairausindeksi li 2009 Keuruulla 120,6, Jyviiskylassa 92,4 ja Peajavedella 153,6. Pakei6:!kSihmise Vl = Mulia (D V2 = Peajavesi V3 = Miinfii-Vilppula V4 = Virra V5 = Ahari V6 = lyveskyla V7 = lemsa V8 = Kk maa Piila/neye navigini 5l :21

6 Hyvinvinikermus hp:// seasn/yearl4s I20... reema O Perusindikaari O (euruu ll lrv [luus lenkinen rvvi nvi ni ierveys ja iminakyky \suminen ja /mniirisiii Timeenul (unalaisen )alvelu )emeniaindeksi, ikevakiiu (2010) Inf 1,4 :riyiskrvaaviin laakkeisiin ikeueuja 65 vua iiyenei a, / vasaavan ika isesa vaessa (20 1 2) nf (na asuva 75 vua iiyiinee, / /asaavanikaisesa vaes6sa (2012) Inf aya kansanelakea saanee 65 vua iiyanee, l/ vasaavanika isesii vaes6sii ( ) Inf ;aann6llisen kihidn piirissd llee 75 /ua ayanee asiakkaa, / vasaavan ika isesa /aes6sa (2012) Inf Teema, jisa ei isaiseksi le kdyeivisse kansallisia indikaareia. Osallisuus. Elamanlaau. Turvallisuus. Opiskelu ja y. Tasa-arv ja ikeudenmukaisuus Kunnan lisidmi indikaari O '12 v3 v4,5 rihui v6 v7,8 lq r 10,9 )6,4 r r07 37, 100 >7 72,9 6,3 ;8 ;2,! 3,6 5,1 6,7 ;3,2 )1,5 33 )0,6 9,8 1, )0,6,8,7 )0,5 )U 1 1,5 ;,2 )-,7 2,8 ),2 1 2,8 2,8 1 8,5 3,2 13,9 70 3,s,7 4,5 1,9,..*iniiL"".i (D Keuruu,L 2 3 l4 s '16 lrv Iuus )maishidn uen 75 vua ayenee asiakkaa vuden aikana, / /asaavanikaisesa vaessa (2012) Inf fayii kansanelakea saanee 65 vua iiyiinee, / /asaavanikaisesa vaesse (2012) Inf Keskeisimmi havainn ja aryiini pakeisa lkiihmise O Tehen kirjieava eksi ei ndy hyvdksyevaisse hyvinvinikermuksessa Keyf Aja riia.van hanen@keu ru u.fi kirjii : l? 1 + v7 a i,1 ),4,8 3,3 a q 1,5 i,2 7 )R ),2 1,8,8 Keuruun ikevakiiu demenia-indeksi 88,7 n suheellisen alhainen, parempi lyyy vain Virrila ja Manase. Yi 75 -vuiaisa keuruulaisisa yli 90 / asuu kna ja saannllisen kihidn piirissa heisa n 11l ja maishidn uen asiakkaina 3,2l. Vasaava luvu kk maassa liva 89,60l, ll,9/ ja 4,5 /, Tiiyii kansanelakefa saaneia 65-vua ayfanya /:na vasaavanikaisesii vaesdsa li Keuruulla 2,l/, mikd luku n Jyvdskylen kanssa verailukunien alhaisin, kk maassa luku n 2,8 / Piila/niyd indikaari O Yheenve ja jhpliii6kse havainnisa ja arviinneisa O Seuraavassa yheenvedssa n hyddynney sahkdisen hyvinvinikermuksen indikaariarkaselua. Indikaariverailussa va llee mukana Mulia,Peajavesi, Manfa-Vilppula, Virra, Ahari, lyvaskyla, Jamsa ja kk maa. Tilaskeskuksen vaesennuseen mukaan v keuruulaisia lisi 9 756, jllin asukasmaara pienenisi keskimaarin 43 henkil/vusi. Lahikunnisa vain PeiijAveden ja lyvaskylan asukasluvun ennuseaan kasvavan. Suheellisesi suurin lasku lisi Mulialla. Yhden hengen asunkunia (2012) li 43 / Keuruun asunkunnisa. Lapsiperheia li nin klmannes perheisa, yksinhulajaperheia \r lapsiperheisa li nin viidennes (Keuruulla 19,2l, kk maa20,4/) Verul/asukas (2011) va llee maan keskiasa alhaisemma, esieyn kahdeksan kunnan verailussa Keuruu li neljiinena Jamsan, Manfa-Vilppulan ja lyvaskylan jalkeen. Kunnan nekusannukse liva verailussa neljenneksi pienimma. Lapsiperheiden pieniulisuusase nayayyy Keuruulla maan keskiasa krkeampana, sen sijaan aya kansanelake6 saavien elekelaisen suheellinen suus li keskimaaraisa pienempi. Kun ikaanyvan veesn suus kasvaa, hulsuhde heikkeneeja palvelujen jerjesiiminen kaupungin aluden heikeessa ulee enisa haasavammaksi. Keuruun hulsuhde (2012) li 67,9, maan keskiarv 54,3, verailukunnisa krkein hulsuhde li Mulialla 82. Maaseuukaupungille yypillisesi keski-aseen kuluuksen saaneia li Keuruulla hieman kk maanasa enemman, mua krkea-aseen kuluuksen saaneia selkeasi vahemmirn.keskiaseen kuluuksen saaneia (2012) li 15 vua ayaneisa Keuruulla 42,5l, kk maassa 39,9/ ja vasaavasi krkea-aseen kuluuksen saaneia li Keuruulla 21,6010 samin kuin lamsassa, kk maassa 28,7l0, lyvaskylassa 33,7l, Peiijiivedella 22,8/, muissa verailukunnissa suude liva pienemma. Kuluusasmiarin mukaan verailukunnisa kulueuin vaed li lyviiskyl5sss, Peajavedelle,lamsassa, Keuruulla ja AhArissa. Keuruun ydmyysase (2012 yme yvimasa) li 12,60/, kk maassa 9,8 /, verailukunnisa Keuruua vaikeampi ilanne li lyvaskylassa ja Jamsassa. Pikaaikaisymie Keuruun ydvimasa (2012) li 3,5/ ja kk maassa 2,40l. Nurisymyyden kasvu n llu Keuruulla hulesuavaa. Timeenulukea pikaaikaisesi saaneia vuiaia vasaavanikaisesa vaessa (2011) li Keuruulla 5,8 /, kk maassa 2,9 /, Miinii-Vilppulassa ja Jamsassa ilanne li Keuruua vaikeampi. Timeenulukea pikaaikaisesi saaneia vuiaia vasaavasa ikalukasa li Keuruulla 2,3/ ja kk maassa 2,2l. Keuruua n pidey urvallisena paikkakunana. Pliisin ien ulleia henkeen ja erveyeen khdisuneia rikksia (2012) n llu suheessa hieman vdhemman kuin kk maassa( Keuruu 7,3/ 1000 asukasa, kk maa 7,5), samin huumerikksia (Keuruu 2/1000 asukasa, kk maa 3,7). Verailukunnisa Keuruua enemman rikllisuua li Jyvaskylassa ja JamsAsse. Pliisin ien ulleia raijupumuksia/ 1000 asukasa (2012) li 4, kk maassa 3,5. Asunnmuua Keuruulla ei le llu vusiin. Jka inen vusi ehiiviin kuluerveyskyselyn (2011) mukaan keuruulaisen 8.-9.lukan ppilaiden sala hulenaiheia suheessa kk kyselyn asn liva: ei yheen laheisa ysavaa (Keuruu L2,2/, kk kysely 9,1l), paivifainen upakin Piila/neva navigini 6l :21

7 Hyvinvinikermus hp :// fiifi ll_seasr/yearl48 39 I 2013 I Oppiva Keuruu / ppiva / kaupunki, Keulink yriykse ku I uusmaarara ha rn la edisamrnen )luissa Ja 1) uude ravisemussusiukse 1) kaupungin rukapalvelu / ylipainn erveydenhulln kanssa neuvkas perhe/ ravisemus- ja ja ryhmikse sekai ) ravisemussusiusen rukal isa kuluilla ja -hanke /ruka- / varhaiskasvaus ) perusurvan ehkiiiseven yhdyshenkil krdini euus ja eema -2) kuluerveyskysely ) yhdyshenkil6n vusikasaus / ) liikuna /vapaa.aikaimi yllapi ja ukeminen mahdllisu uksien mediakasvaus / sivisys- ja -aikaimi en na laehka iseva aikaimi nurisy kulujen ukena ja vahvisaminen jerjes6jen harrasusimina, ukeminen ja siia seurakunien kerh- ja urisy0 ) nuren paiheiden kayn ja puuuminen ehkaisevan paihdeyn viikk paihdepuki apahuma ) Kk kaupungin rganisaai K-S shp Aarre-hanke + yryhme jerjes, kaupunki ja seuuk ja ) hydynneiiiin K-S shp:n ja THL:n ai neisa hyvinvinia ja erveyfa ukeva ku luerveyskyselyn ilas pliisin ilas lasensujeluilmiukse ja imenpiee/ paihde Tupakinnin lpeaminen/ seurana iminasuunnielma valmis 4 ku luukse ) euunu imina ) TEAviisari -arvi vahinaiin keskiasa 0) euunu imina muu piiiheema uma, mm. bendi-illa paihdeinf Keuruusa Savun kuna savumien ydpaikkjen J kaupungin y6paika 2O4 / laheisvakivallan ehkaiseminen perusurva paikallinen unnielma, infrmini kuluus ) sallisuuden lisaaminen lujen uamisessa sehkisen iednhaun ja nin hydynaminen hyvis.fi -sivujen kayf / K-S MasA -hikaran Piila/niiyii navigini rl :21

8 Hyvinvinikermus hp:// ll-seasn/yearl48 39 I 2013 I / seuuk ja hyvin vini pl ku. i TEAviisari / seuuk, jh, ja liikuna ak-ku I uusa yheisyn kehiaminen yhdisysen yheysied niikyville eri avin Ysavakahvila imina apahuma ja reke esim. vammaisneuvsan ja OSA I VALTU USTOKASITELY 6. Valuuskausiaisen hyvinvinikermuksen hyvdksyminen Hyvdksyy valuusssa saksi kunnan iminnan ja aluden suunnielua pv.kk.wvv \ \, Piila/neye navigini :21

9 Hyvinvinikermus hp :// ll-seasn/yearl48 39 I 20 l3 I kk kysely 15 /) ja ylipain (Keuruu 20,8l, kk kysely 15,4l). Kulun fyysisiin ylhin yyyvaisiii peruskululaisia li Keuruulla enemmen kuin kk kyselyssa. MyOs Keuruun lukin 1. ja 2. lukan ppilaa ilmiiva useammin kuin kk kyselyssa, efei heilla le yhaiin laheisa ysavaa(keuruu lo,8/, kk kysely 7,7 /).Sen sijaan Keuruun lukilaisisa 12,8 / kki erveydenilansa keskinkeraiseksi ai hunksi, kk kyselyssd 17,7/. Sairasuvuusindeksi perusuu klmeen rekiserimuuujaan:kulleisuueen, yokyvydmyyselakkeella levien suueen y6ikirisise ia eriyiskrvaaviin leakkeisiin ikeueujen suueen veesoss. Kk maan keskiarv n 100. Kelan sairasavuuusindeksi (2012) li Keuruulla 112,5, verailukunnisa krkein, alhaisin sairasavuusindeksi li lyvaskylassa 100,1. Kansanaui-indeksiin siselyy seiseman suurina eriyiskrvaavaan laakehin ikeuavaa sairaua:diabees, psyksi, sydamen vajaaimina, nivelreuma, asma, verenpaineaui ja sepelvalimaui. Kk maan keskiarvn llessa 100, Keuruun ikavakiiu indeksi li (2011) 109. Ikavakiiu uki- ja liikunaelinsairausindeksi (2009) li Keuruulla 120,6, mike li lyvaskylan ja Jiimsiin jalkeen verailukunnisa klmanneksi alhaisin. Mielenerveyden ja kayfayymisen haiiriiden vuksi ydkyvymyysel:ikea saavia vuiaia vasaavanikaisisa li Keuruulla v ,6 /, kk maassa 0,8l. Tydkyvyfmyyseliikkeelli levia vuiaia vasaavanik:iisesa vaessa (2012) li 12/ ja kk maassa 8,30/. Keuruulaise kdyfiv5 (2011) averveydenhidn palveluja seuraavasi: erikissairaanhidn avhikaynni 1,5 kaynii/asukas, peruserveydenhulln avhidn kaikki kaynni 10,2 /asukas ja yksiyisen erveydenhulln kaynni 0,8/asukas yheensa 12,5 kayni/asukas. Vasaava luku kk Keski-Sumessa li keskimaarin 9,5 kayni/asukas. Ikavakiiu demeniaindeksi (2009) li Keuruulla 88,7 eli alhainen verrauna kk maan indeksiin 100. Eriyiskrvaaviin laakkeisiin ikeueuja 65 vua ayfaneia vasaavanikaisisii li Keuruulla 67 /ja kk maassa 63,20l. Kna asui 7s-vua ay:ineia vasaavanikaisisa (2012) 9L,5/, kk maassa 90/. Siiiinndllisen kihidn piirisse li ( ) 75 vua iyaneia keuruulaisia vasaavanikaisisla l! /, kk maassa 11,9l. Omaishidn uen piirisse 75 vua ayaneia vasaavanikaisesa vaessa li Keuruulla 3,2 / ja kk maassa 4,50/. Keuruulla maishidn uen krieeri va melk vaaiva ja ue va jnkin verran keskimaaraisi, krkeamma. 2. Keskeise pi ja evisykse pidyvdld valuuskaudela : Keuruun asukasmeera vaheni nin 4OO hengella vusina , samalla yli 65-vuiaiden maara kasvi 250:lla. Kaupungin alus keiinyi v miinukselle kuienkin niin, efa aseen kumulaiivinen ylijaamii li vuden 2012 lpussa 4,6 milj.eura. Kunnan elinviman urvaamiseksi Keuruulle arviaan uusia asukkaia ja lisaa yriysiminaa. Mys synyvyyden ulisi sailya suurempana kuin 100 lasa vudessa. Keuruulla n hyvii kunnallise palvelu. Timiva neuvla-, paivahi- ja peruskulupalvelu arjava perheille merkifaven uen lasen kasvaauksessa. Kaupunginvaluus vahvisi Lasen ja nuren Keuruu hjelman III v Ohjelman mukaan "Keuruu n kasvun paikka, urvallinen juurua". Ohjelma sis5laii kahdeksan khaisen Keuruun lasenikeuksien julisuksen seka imenpidehjelman. Keski-Sumen seuuerveyskeskus uudisi lasenneuvlan ja kuluerveydenhulln runk-hjelma uuden aseuksen mukaiseksi. Kuluerveyskyselyn phjala nuren hyvinvinnin paranamiseksi humia ulisi ulevaisuudessa kiinnifae ylipainn ehkiiisyyn, upakiniin, piiiheiden kayfn seka mediakasvaukseen. Lasen ja nuren kasvua ukee Keuruulla my6s vilkas harrasusimina,missa jarjesill.i n merkifava rli. Vapaa-aikaimen ja varhaiskasvauksen seka kulujen yheisye n paineava. Kk lasen ja nuren ikalukkaa kskeva ssiaalinen vahvisaminen ja akiiviseen vapaa-ajanvien hjaaminen n erveyden kannala merkifavaii. Keuruun peus- ja kasvausiminaa va hjannee sivisyslauakunnan hyviiksyma esi- ja peruspeuksen ( ) sekii lukin peussuunnielma (2011) seka varhaiskasvauksen (2013), peruspeuksen - (2011), isen aseen - (2011) ja aikuiskuluuksen kehifamissuunnielma ( 2010). Opeusimen, perusurvan ja erveysimen yheisyna n panseu ppilashulyhdn. Oppilashulln suunnielma n valmisunu 2011 ja se n paiviey Liseresurssina n saau kuluille kulupsyklgi (2009) ja kulukuraari (2012). Jusavaa peruspeus (lp-lukka,2011) n mahdllisanu ns. iminnallisen ppimisen lukkamuisen ppimisen rinnalla. Eriyispeuksen Kelp-hankkeen ( ) avulla n mm. kehiey ehseua ja eriyisen uen iminaa ppilaan ppimisen ukemiseksi. On pyriy kiinniamaan humia riiavan varhaiseen ukeen ja avimeen yheisyhan perheiden ja muun palveluverkn kanassa. Kuluilla n llu kayossa Kiva-kulu kulukiusaamisa vaheneva Kiva-kulu meneelma. Kerhiminaa n llu useilla kuluilla (esim. liikuna, musiikki, kialus seks ns. pikakerh syrjayymisvaarassa leville lapsille). Terveyeen liiyvia asiia n piskelu peussuunnielmien mukaisesi mm. erveysiedn, kialuden, liikunnan, ja bilgian unneilla. Tavieena n llu lisea erveyeen, hyvinviniin ja urvallisuueen liseavaa saamisa. Keuruun lukissa n llu mahdllisuus valia liikunapaineisia lisakursseja ppilaan harrasusen mukaan. Jka inen vusi ylakulu ja luki va sallisunee kuluerveyskyselyyn. Alakulu va sallisunee Kulun hyvinviniprfiilin uamiseen vusiain. Varhaiskasvaus n mukana Sapere -hankkeessa, jka edisae erveellisa ravisemusa leikki-ikaisilla. Peivakdeissa n eueu liikunakasvausa mnipulisesi uusumalla eri liikunalajeihin mm. hiih, luiselu ja uini kuuluva hjelmaan. Oppilashulyd n laajenunu mys varhaiskasvaukseen, jllin lapse ja vanhemma saava arviaessa ukea arpeen mukaisesi. Varhaiskasvauksessa n panseu alle kuluikaisen eriyisa ukea arvisevien lasen kasvauksen ja kehiyksen ukemiseen. TAIA yde n krdininu kieriivii eriyslasenarhanpeaja (Kel) yheisydssa vanhempien ja muiden asianunijiden kanssa. Kansalaispis n jarjesany mnipulisia hyvinvinia ja erveya edisevia kursseja humiiden kunalaisen arpee. Nykyisin pisn imina n avianu kaikenikaise: nurimma va alle l-vuiaia ja vanhimma lehes 1-vuiaia. Opisn ppiunneisa lahes viidennes n k5yey liikuna- ja erveysaiheisiin kursseihin, jissa n vusiain mukana nin 2400 piskelijaa. Henkisa vireya, asapaina ja viihyvyyii va lisannee lahes kaikki pisn kurssi: aideainee, musiikki, kasiry6, kirjallisuus, kielenpeus. Niiillii kaikilla n llu myds suuri ssiaalinen merkiys. Kaikkiaan pis n avianu vusiain nin 7000 piskelijaa, jisa mne sallisuva usealle kurssille, jen eri henkil6ia pisn piireissa n vusiain nin Ikiienyvie va enien kiinnsanee muiselu- ja arinapiiri sekii heille suunnau eriyisliikunaryhma. Eriyisryhmisa kehiysvammaisen musiikki-, eaeri- ja liikunaryhme va llee vudesa iseen khderyhmensa susikkeja. Keuruulle n peruseu 201O hyvinvinipise kirjaslle. Siela saa arkeaa iea erveyeen, liikunaan ja ravinn liiyen' Terveysliikunnan imenpidesuunnielmaa n eueu, mua edelleen n imenpieia jhn n syya pansaa' Yksi Allainen n lasen ja nuren piiivifaisen liikunnan arpeen ayfyminen 2 h/piiva. Lukin lis6ksi Keuruulla n vinu suriaa lahihiajaukinnn ja ajiain jiain yksiaisia ukinja esim. daanmin ja merknmin ukinnn. Kuluusmahdllisuuksia sekii ryhmiimuisia efe yksilollisia kuluusplkuja arviaan lisaa. Aikuiskuluuspaallikn ja Keuruun Ty6kanava-hankkeen yheisy6lla deaan l6yyvan uusia ppimisymparisoja ja paikallisia raiial6iyjii kuluusmahdllisuuksia. Keuruun peruserveydenhulln palvelu n uanu vudesa 2011 Keski-sumen seuuerveyskeskus Keski-Sumen sairaanhipiirin liikelaiksena. Palveluja n arjlla keskusaajaman paiierveysasemalla ja suunniellusi Haapamaen erveysasemalla. Viime vusina n llu vaikeuksia saada vakiuisisa ynekijia laakareiden ja hammaslaakareiden virkihin, jen liiakaripalveluja n hankiu my6s spalveluna. Kunalaise va llee yyyvaisia ereyspalveluihin. Vunna 2010 asiakasyyyvaisyyskyselyssa kknaisarvsana li 8,69 ja vunna ,59. piia/naya navigini 7l :21

10 - HwinrrainiL-a^q.- Hyvinvinikermus hp:// seasn/yearl4 839 I I 20 "' ) Painpisealue ja kehidmiskhde/khee seudun lunnn ja vesis0n rauhaa ja urvallisa ympiirisa lahivirkisysaluee liikunapaika ja kadu / kevyen liikeneen vayla valaisus kulujen urvallise ja imiva -aluee ja liikennejarjesely kaupungin keskusaajama 'akenaminen jakuu / yheisd, kaupunki mvos vukrakerrsaln suunnielu 1i;keskusaan eriyisesi senireia ) Painpisealue ja kehidm iskhde/khee peruspalvelu ) se-uudisuksen selviykse l piieijkse / vali, kaupunki ) Ajanmukaise ila: kehiysvammaisen uuden isvksik6n rakenamlnen / )kaupunki, mahd.hankkee )asiakasurvallisuuskrdinaari ) mahd. euus 2017 keva-asunn, valmis 2015 ) kaupunginaln Peruskrjaus almls 2017 :) keskuskeii6n rakenaminen uuden keskuskeii6n in na nhiaus'isfieselma, raiin asiakasy6aika kihidn ehsaminen / ) HaiPr-jarjeselmen ied iminakykymiarin imin na nhjaus-jarjesel man ja vanhuspalvelu ja saavan 1) henkilssraegia / hallinpalvelu ) ajanmukainen markkinini / nykyresurssi ) valmis 2015 i) kuluussuunnielma Piila/naya navigini 0l :21