Kevan Kaari-laskuri Savonlinnan kaupunki. Toni Pekka
|
|
- Teuvo Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kevan Kaari-laskuri Savonlinnan kaupunki Toni Pekka
2 Kaari-laskuripalvelu Kaari-laskuripalvelu on tukena, kun organisaatio haluaa edistää työkykyjohtamistaan ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia. Palvelu tarjoaa asiakasorganisaatiolle Yhteenvedon organisaation työkyvyttömyyskustannuksista tiettynä ajanjaksona Mahdollisuuden verrata kustannuksia vastaaviin organisaatioihin Tilaisuuden, jossa keskustellaan työkyvyttömyyskustannuksista ja niiden vähentämiskeinoista palveluun osallistuneiden organisaatioiden kesken Arvioinnin miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat ja prosessit tukevat työkykyriskien hallintaa* * 20 organisaatiolle vuosittain moniammatillisesti tuotettu analyysi, jossa arvioidaan organisaation työkykyjohtamisen strategisuus, työkykyä tukevat toimintatavat (Aktiivinen tuki), työterveysyhteistyö, ammatillisen kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläke- prosessien toimivuus, eläkemaksurakenteen kehitys sekä tapaturmahallinta Analyysityössä pyritään antamaan ehdotuksia, joilla organisaatio voi kehittää työkykyjohtamistaan Sisältää vierailun asiakkaan johtoryhmässä, jossa Kevan asiantuntijan johdolla käydään läpi analyysityön lopputuloksena tuotettu raportti 2
3 Mitä Kaari-laskurissa lasketaan? Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut 3
4 Lasketuista tunnusluvuista Lasketut tunnusluvut koskevat vuotta 2014 Savonlinnan kaupungin vertailuryhmä Keskisuuret kunnat ja kaupungit Hyvinkään kaupunki, Jämsän kaupunki, Kaarinan kaupunki, Kirkkonummen kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Nurmijärven kunta, Pietarsaaren kaupunki, Raaseporin kaupunki, Raision kaupunki, Rauman kaupunki, Riihimäen kaupunki, Sastamalan kaupunki ja Valkeakosken kaupunki Työkyvyttömyyden kustannukset Varhaiseläkemenoperusteiset maksut, KuEL:n ja VaEL Sairauspoissaolokustannukset, todellinen päiväpalkkakustannus Työterveyshuoltokustannukset, ennen Kelan maksamia korvauksia Tapaturmamaksut Sairauspoissaolotiedot Organisaatiokohtaiset tiedot kaikista työntekijäkohtaisista (sairaus)poissaolojaksoista tiettynä vuonna. Laskenta kohdistuu sairauspoissaoloihin ja vapaa-ajan tapaturmiin, jos vapaa-ajan tapaturmat tilastoidaan muista sairauspoissaoloista erillisinä. Muut poissaolotyypit on rajattu laskennan ulkopuolelle 4
5 Kevalle toimitetut tiedot Sairauspoissaolo- ja palkkatiedot koko organisaatiota koskien työntekijäkohtaisista (sairaus)poissaolojaksoista tiettynä vuonna. Henkilöstöhallinnon edustaja täyttänyt tunnuslukulomakkeita, jossa tiedusteltu organisaation työterveyshuoltokustannuksia, henkilöstön määrää, sairauspoissaolojen tilastointia ja seurantaa, työtapaturmien määrää sekä työtapaturmamaksuja. Henkilöstöjohtaja arvioi lomakkeella edustamansa organisaation työkykyä tukevat toimintamallit, niitä koskevan raportoinnin sekä työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön Kevalle toimitetaan vähintään seuraavat organisaatiokohtaiset dokumentit henkilöstöstrategia, -suunnitelma tai vastaava dokumentti henkilöstökertomus tai vastaava dokumentti työhyvinvointisuunnitelma tai -ohjelma työterveyshuoltosuunnitelma tai -ohjelma dokumentteja uudelleensijoitustoiminnasta sekä varhaisen, tehostetun, ja paluun tuen - toimintatavoista organisaatiossa kopio Kelalle toimitetusta Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista - lomakkeesta, josta käy ilmi tarkasti työterveyshuoltokustannusten rakenne esimerkkejä työterveyshuollon suorittamista työpaikkakartoituksista työsuojelun toimintasuunnitelma tai vastaava dokumentti (Työsuojelun toimintakertomus ja Työterveyshuollon toimintakertomus) 5
6 Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset
7 Työkyvyttömyyden vuosittaiset kustannukset suhteessa palkkasummaan
8 Työkyvyn johtaminen organisaatiossa Työkyvyn johtamiselle asetetaan lähtökohtaisesti tavoitteita ja mittareita kaupungin strategiasta lähtien. Eri ohjelmatasoilla kuvatut työhyvinvoinnin ja työkyvyn tavoitteet tulisi kuitenkin keskustella paremmin keskenään. Huomio koskee myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, joka näyttäytyy irrallisena dokumenttina suhteessa organisaation työkykyjohtamisen ohjelmiin. Mittareiden seuranta- ja arviointivastuiden olemassaolo tulee tarkistaa kautta linjan, koska vaihtelevuutta eri ohjelmatasoilla havaitaan. Tavoitteiden ja mittareiden arviointi- ja seurantavastuita voi tarkistaa esimerkiksi kaavalla: vastuutaho-seurattava mittari-seurantaväliraportointivastuu. Tärkeää olisi myös varmistaa, että mittarit sisältävät tavoitetason tai muutossuunnan, jotka on vahvistettu kaupungin johtoryhmässä. Tämä helpottaisi tekemään tunnetuksi organisaation muutostavoitteita sekä sitouttamaan toimijoita eri työkykyjohtamisen tasoilla. Työhyvinvointiohjelman päivittämistä tulee harkita, sillä edellinen kokonaisvaltainen päivitys on tapahtunut vuonna Toimialajohdon seuranta- ja toimintavastuuta työkykyjohtamisessa tulee tarkentaa. 8
9 Aktiivisen tuen toimintatapa (1) Aktiivisen tuen toimintatavan osalta Savonlinnan kaupungilla on käytössä Aktiivinen aikainen tuki -toimintamalli, josta löytyvät varhainen, tehostettu sekä työhön paluun tuki. Mallissa kuvataan aktiivisen tuen prosessi erilaisissa työkykyä heikentävissä tilanteissa sekä toimijoiden roolit ja vastuut. Tehostetun tuen erilaisten vaihtoehtojen konkreettisempaa kuvausta tulee harkita. Paluun tuen osalta toimijoiden roolit ja vastuut tulee kuvata seikkaperäisemmin. Kehitettävää olisi toimintamallin yhtenäisessä käytössä koko organisaatiossa. Koulutus toimintatavan käyttöön tulee tarkistaa. Koko henkilöstön tulee tietää toimintatavan pääperiaatteet sekä osata toimia keskeisten periaatteiden mukaisesti. Tarvittaessa toimialakohtaisia keskusteluja toimintamallista, rooleista ja vastuista tulee käydä. Keinoina toimintatavan käytön tehostamiseen voisivat olla toimintatavan esillä pitäminen toimialojen johtoryhmissä ja yksikköpalavereissa, lähiesimiesten erilaiset vertaistukiryhmät
10 Aktiivisen tuen toimintatapa (2) Lähiesimiehen rooli on koko prosessissa varsin merkittävä. Esimiehen näkökulmasta toimintamalli on ymmärrettävä. Toimintatapa tulee sisällyttää uuden työntekijän ja esimiehen perehdytysohjelmiin. Lähiesimiesnäkökulmasta aktiivisen tuen toimintatavan havainnollisuutta voisi lisätä taulukko, jossa on käsitelty työkykyongelmiin liittyvät tärkeät päivämäärät työkyvyttömyyden keston mukaan (ks. ehdotus alla). Näihin päivärajoihin liittyen on tärkeää kirjata toimenpiteet, vastuut, seuranta ja arviointi. Seurantapalaverien käyttö tulee varmistaa aktiivisen tuen prosessin eri vaiheissa ja seurantatietoa näistä palavereista tulee kerätä
11 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolokustannukset ovat Savonlinnan kaupungissa suhteessa palkkasummaan hieman alemmat kuin vertailuorganisaatioissa keskimäärin. Tätä selittänee systemaattinen toiminta sairauspoissaolojen seurannassa. Sairauspoissaoloista yleisempiä ovat päivää ja päivää kestäneet yhteenlasketut jaksot. Nämä poissaolot aiheuttavat noin puolet kaikista Savonlinnan kaupungin sairauspoissaolokustannuksista ja yli 70 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Näihin keskipitkiin sairauspoissaolojaksoihin tulee kiinnittää huomiota alle 14 päivää sairastaneiden sijaan. Keskeinen keino keskipitkiin sairauspoissaolojaksoihin puuttumiseen on lähiesimiesten sähköisen raportointijärjestelmän käyttö yhteisesti hyväksytyllä tavalla. Huomiota tulee kiinnittää myös yli 180 päivää sairastaneisiin. Kyseiset tapaukset tulisi käydä yksilökohtaisesti läpi. Käytössä olevaa sairauspoissaolojen puheksiottoa tulee jatkaa ja varmistaa, että toimintatapa on yhtenäisesti käytössä. Sairauspoissaolojen diagnoosiseurantaa ja siihen liittyvää lähiesimieskoulutusta tulee jatkaa. Työterveysyhteistyötä sairauspoissaolojen seurannassa tulee tiivistää
12 Sairauspoissaolokustannukset 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Pietarsaaren kaupunki Sastamalan kaupunki Savonlinnan kaupunki Raaseporin kaupunki Kirkkonummen kunta Nokian kaupunki Kaarinan kaupunki Hyvinkään kaupunki Nurmijärven kunta Rauman kaupunki Euroa, milj. Osuus palkkasummasta 3,0 3,0 3,1 3,2 3,3 3,7 3,7 3,8 3,8 4,1 Osaselittäjä eroille on laskentaperiaate Välittömät kustannukset: päiväpalkkakustannus * sivukulut * lomarahat * vastikkeetta kertyvät vuosilomat - estimoitu kela-korvaus Satunnaisen valikoitumisen mahdollisuus päiväpalkan mukaan 12
13 Kuitenkin prosesseissa on eroja (poimintoja asiakkaiden dokumenteista) Matalan kustannuksen organisaatiot tyypillisesti Omailmoitusraja tyypillisemmin 5 kalenteripäivää Puuttumisen rajoissa huomiota useammin myös sp:n kumulatiivisuuteen ja jaksoihin. Yhteys sääntöön. Painotetaan keskusteluiden tärkeyttä, keskustelulla selkeä formaatti, kirjallinen dokumentaatio edellytetään, raportin toimitustaho esillä SP-seurannassa selkeät roolit ja vastuut, seuraavia tahoja lukuisia (jaettu vastuu). Vastuuta myös väliportaalla (toimialajohto) HR:n SP-tarkastelua tarkemmin (mm. diagnooseittain) Pitkän sairausloman keskeyttäminen ja työhön paluu tarvittaessa Erityistä huomiota puheeksiottoon, ristiriitatilanteisiin (lähiesimiestuki) Korkean kustannuksen organisaatiot tyypillisesti Omia puuttumisen rajoja. Ohut yhteys sääntöön Omailmoitusraja tyypillisemmin 3 kalenteripäivää Sairauden toteaminen lääkärivetoista Ei organisaatioiden välillä eroja Onko sp-seuranta automaattista vai manuaalista (sitoutuminen) 13
14 Työtapaturmat Savonlinnan kaupungin palkkasummaan suhteutetut tapaturmamaksut ovat verrokkien tasolla (0,4 % palkkasummasta). Yli kolme poissaolopäivää aiheuttaneita tapaturmia ei pystytty Savonlinnan osalta erittelemään. Työ- ja työmatkatapaturmia seurataan erikseen, mutta tarkempaa, esim. diagnoosiryhmätason, erittelyä ei ole käytössä. Työsuojelun toimintasuunnitelma näyttäytyy tapaturmien hallinnan ja ehkäisyn osalta yleisluonteisena, eikä siinä ole selkeää tavoitteiden asetantaa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perusteella työsuojeluyhteistyö ei ole systemaattista. Esimerkiksi työpaikan riskien arviointia ja työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä ei ole selkeästi kytketty toisiinsa. Epäselväksi jää, millaista yhteistyötä kaupungin työsuojeluorganisaatio tekee lakisääteisen tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Tämä yhteistyö voisi tarjota mahdollisuuksia pureutua syvemmin työtapaturmien syihin (diagnoosit) ja sitä kautta myös niiden systemaattisempaan työtapaturmien ehkäisyyn. Läheltäpiti-tilanteiden manuaalinen ilmoituskäytäntö on olemassa, mutta sen toiminnassa on kehitettävää
15 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Varhaiseläkemenoperusteinen maksu ( ) suhteessa palkkasummaan (1,3 %) on korkeampi kuin samankokoisissa kuntaorganisaatioissa keskimäärin (0,9 %). Maksutaso on pysynyt korkeana koko tarkastelujakson (v ). Osittain korkeita maksuja selittävät liittyneiden organisaatioiden maksuvelvoitteet. Selkeästi korkeampi varhe-maksutaso antaa aihetta kokonaisvaltaiseen tilanneanalyysiin eri toimialojen osalta. Yksittäiset työkyvyttömyyseläketapaukset toimintayksiköissä saattavat tehdä nopeitakin muutoksia maksuosuuksissa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten aktiivisen tuen toimintamallit, ammatillisen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut ovat keinoja varhaiseläkemenoperusteisen maksun laskemiseen
16 Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrää tulee lisätä. Hakemusmääriä voidaan kasvattaa tietoisuuden lisäämisellä liittyen ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksiin, aktiivisen tuen toimintatavan juurruttamisella sekä varmistamalla, ettei mahdollisuuksien käytössä ole toimialakohtaisesti merkittäviä eroja. Ammatillisen kuntoutuksen prosessia kannattaa myös selkiyttää ja samalla käydä läpi eri tahojen roolit prosessissa. Toimijoiden rooleja ja vastuita kannattaa selkiyttää myös pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnan osalta. Keskeistä on lisäksi varmistaa, että ammatillisen kuntoutuksen hakemukset tulevat oikea-aikaisesti, ja ennen kuin työkokeilut käynnistyvät. Organisaatio hyötyisi Kevan kuntoutusselvittelystä, jolloin 90 päivän kohdalla Kelaa varten tehtävä B-lausunto työhön paluun mahdollisuuksista lähetetään myös Kevaan ammatillisen kuntoutuksen arviointiin
17 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on laskenut vuodesta 2005 lähtien, lukuun ottamatta vuoden 2014 tilannetta. Työkyvyttömyyseläkehakemukset tulevat pääsääntöisesti oikea-aikaisesti, mutta hakemusten oikea-aikaisuuteen on mahdollista vielä kiinnittää huomiota. Ennen eläkkeen hakemista työtehtäviä on välillä räätälöity ja/tai kevennetty työnantajan toimesta. Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkeprosessi on työterveyshuoltolähtöinen. Huomiota tulee jatkossa kiinnittää siihen, että työnantajan kuvaukset eläkkeenhakijan työstä, työolosuhteista ja selviytymisestä työssä sekä erilaiset työkyky- tai työterveysneuvottelujen muistiot lähetetään työkyvyttömyyseläkehakemusten liitteenä. Liitteet helpottavat paitsi yksittäisiä eläketapausten käsittelyä, myös työhön paluun ja uudelleensijoittamisen toimivuuden arviointityötä. Kun yhteispalaverimuistioita on toimitettu, niiden sisältö ja suunnitelma ovat olleet hyviä. Tarvittaessa lähiesimiehiä tulee auttaa neuvottelumuistioiden laatimisessa. Paluun tuen mukaisia palavereja tulee käydä useammin kuin kerran henkilön työkyvyttömyysjakson pitkittyessä. Työnantajan ja työterveyshuollon vastuita ja rooleja tulee tarkistaa tilanteissa, joissa työkyvyttömyys näyttää pitkittyvän. Yleensä haasteena ovat tapaukset, jossa työkyvyttömyys on pitkittynyt ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ei ole voitu käynnistää
18 Työterveysyhteistyö (1) Työterveyshuollon toiminnan linkittymistä kaupungin strategioihin, ohjelmiin sekä aktiivisen tuen toimintamalliin tulee kehittää. Toimintasuunnitelman tavoitteita tulee tarkentaa konkreettisemmalle tasolle. Työterveyshuollon toimintaa mittaavat mittarit tulee laatia ja sekä mittareita koskevat seurantavastuut tulee määritellä. Kaiken kaikkiaan työterveyshuollon tavoitteita tulisi tarkastella kaupungin Työhyvinvointiohjelman tavoitteista lähtien. Näiden tavoitteiden perusteella voidaan miettiä työterveyden keskeiset painopistealueet ja mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet, joiden toteutumista voidaan arvioida toimintasuunnitelmakauden päätteeksi. Tämä mahdollistaa myös paremman työterveyshuollon vaikuttavuuden arvioinnin. Kaupungin aktiivisen tuen toimintamalli sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman kuvaamat käytännöt tulee yhdenmukaistaa. Työterveyshuollon raportoinnin ajantasaisuus tulee tarkistaa ja tarvittaessa kehittää organisaation henkilöstötilinpidon mukaiseksi. 18
19 Työterveysyhteistyö (2) Työterveyshuollon kustannukset suhteessa palkkasummaan ovat vertailuorganisaatioiden keskimääräisellä tasolla. Kustannusten perusteella työterveyshuollon painopiste keskittyy sairaanhoitoon ja vastaanottotyöhön. Työterveyshuollon toiminta työpaikoilla ennaltaehkäisevässä merkityksessä on erittäin vähäistä. Jatkossa tuleekin pohtia, olisiko vaikuttavuuden kannalta tarpeen suunnata toimintaa pois rutiininomaisista terveystarkastuksista kohti systemaattista osatyökykyisten tunnistamista ja heidän työssä jatkamisensa tukemista? Työterveyshuollon painopistettä tulee kohdentaa osatyökykyisiin työntekijöihin ja ns. ikäryhmätarkastuksista tulee luopua. Keskeistä on myös tarkastella kustannusten jakautumista työterveyshuollon ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi tulee pohtia onko työterveyshuoltotoiminta lääkäripainotteista sairaanhoidon osalta? Yhtenä keinona työterveyshuollon kustannusten vähentämiseen voi olla se, että otetaan käyttöön periaate, että aivan lyhyissä sairauspoissaoloissa ei hakeuduta työterveyshuoltoon. Tältä osin organisaation ohjeistusta sairauspoissaolokäytäntöjen voi joutua tarkistamaan. 19
20 Kustannukset kuntasektorille
Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotAktiivinen tuki työyhteisössä
Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotTyössä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen
Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotMUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ
MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyönantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle
Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla
LisätiedotTyöhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna 2015 Laura Pekkarinen Keva 13.10.2015 2 Kirkon työpaikkoihin kohdistuu muutospaineita Toimintaympäristö muuttuu.
LisätiedotMitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki
Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki
SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyökyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
LisätiedotTyökyvyttömyys maksaa
Työkyvyttömyys maksaa - Eläköityminen tilastojen valossa - Työkyvyttömyyden kustannukset esiin Kevan Kaari-laskuripalvelulla - Tiedolla johtaminen kustannuksista säästöihin ja parempaan työhyvinvointiin
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotTyöeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö
Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
LisätiedotTyöterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva
Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva Keva avainluvut 31.12.2014 (1/2) KuEL palkkasumma KuEL
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen
LisätiedotSuomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain
Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset 2015 Miljardi syytä johtaa työkykyä Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain miljardeja
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotUudista ja uudistu 2011
Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotTyön kaari kuntoon. avulla
Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotSairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan
Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen
LisätiedotTekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain. Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014
Tekemätön työ maksaa miljardeja vuosittain Tekemättömän työn vuosikatsaus 2014 Työkyvyttömyydestä valtavat kustannukset työnantajille ja kansantaloudelle Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
Lisätiedottäyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.
Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista
LisätiedotTyökyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä
Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotSeinäjoen työhyvinvointiseminaari
Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7. 8.2.2018 Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija Julkisen alan työeläkeosaaja Hoidamme koko julkisen sektorin henkilöstön
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,
LisätiedotVANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotHyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1
Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN
AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016
Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotEnnakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö
Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotEhkäise päihdeongelmat ajoissa
Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotSairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä
Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen
LisätiedotVälityömarkkinat työnantajan näkökulmasta
Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotHenkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta
Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,
LisätiedotTyösuojelun teemaseminaari Työkyvyttömyyden hinta. Työkyvyttömyyden taloudelliset ja inhimilliset kustannukset.
Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017 Työkyvyttömyyden hinta Työkyvyttömyyden taloudelliset ja inhimilliset kustannukset Hanna Joensuu asiantuntijalääkäri työterveyshuollon erikoislääkäri Julkisen alan
LisätiedotHenkilöstöön panostaminen
Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotHannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista
Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)
LisätiedotHenkilöstökertomus 2015
Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotHenkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?
Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMaintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?
Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
Lisätiedot