Väkivallan uhka. Väkivallan uhka

Transkriptio

1 Väkivallan uhka Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Se voi ilmetä uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna ja pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana, kuten tönimisenä, kiinnipitämisenä, lyömisenä, potkimisena tai ääritapauksessa aseen käyttönä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Väkivalta ja sen uhka vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin, vaikka vain pieni osa tilanteista aiheuttaa työntekijälle fyysisiä vammoja. Väkivallan uhka voi aiheuttaa myös haitallista työkuormitusta, vaikka työpaikalla ei olisikaan sattunut väkivaltatilanteita. Väkivallan uhka Uhkaavia tilanteita voi esiintyä millä tahansa työpaikalla. Väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy keskimääräistä enemmän: terveydenhoitoalan potilastyössä sosiaalialan asiakastyössä turvallisuusalalla kasvatus- ja opetusalalla hotelli- ja ravintola-alalla kaupan alalla Kuljetusalalla 1

2 Väkivallan uhka Joillakin toimialoilla väkivallan uhkatilanteet ovat osa työnkuvaa. Esimerkiksi poliisin, vartijan ja psykiatrisen sairaanhoitajan ammattiin liittyy väkivaltaisesti käyttäytyvien henkilöiden kohtaaminen. Toisilla toimialoilla uhkatilanteet ovat satunnaisempia ja niiden hallintaan ei välttämättä ole valmiuksia. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat kaupat, sosiaalitoimistot, ravintolat, kotihoito ja julkinen liikenne. Ilmeiseen väkivallan uhkaan pitää puuttua ennakolta Väkivaltaa ja sen uhkaa lisäävät yksintyöskentely varsinkin ilta- ja yöaikaan päihtyneiden asiakkaiden vastaanotto, kohtaaminen yms. lääkkeiden, rahan tai arvotavaroiden käsittely asiakkaan etuuksien tai oikeuksien käsittely ja päätöksenteko työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa. 2

3 Ilmeiseen väkivallan uhkaan pitää puuttua ennakolta Työnantajan tulee tunnistaa ja selvittää työhön liittyvä väkivallan uhka ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos arviointi osoittaa, että väkivallan riski on selvästi tavanomaista, yleistä väkivallan riskiä suurempi, on väkivallan uhka kyseisessä työssä ilmeinen. Arvioinnissa tulee huomioida, kuinka paljon toimialalla tai työtehtävissä tilastojen mukaan tapahtuu väkivaltaa sekä se, onko työssä edellä mainittuja väkivallan uhkaa lisääviä piirteitä. Jos työpaikalla väkivallan uhka on ilmeinen, työ on järjestettävä siten, että väkivaltatilanteet estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Jos työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka eikä väkivaltatilanteiden ennalta ehkäiseminen ole mahdollista, on työpaikalla oltava asianmukaiset turvajärjestelyt tai turvallisuuslaitteet. Yksintyöskentely on väkivallan uhkaa lisäävä tekijä Yksintyöskentelyä tulee rajoittaa työssä, jossa väkivallan uhka on ilmeinen. Jos yksintyöskentelyä ei voida kokonaan välttää, on väkivallan uhan riskiä vähennettävä teknisin keinoin ja ennakolta ehkäisevillä toimilla. Muilla ennakolta ehkäisevillä toimilla tarkoitetaan keinoja, jotka kohdistuvat työtapoihin työtiloihin työympäristöön työaikajärjestelyihin työntekijöiden koulutukseen ja perehdyttämiseen yhteydenpitoon. 3

4 Yksintyöskentely on väkivallan uhkaa lisäävä tekijä Työnantajan tulee järjestää yksintyöskentelevälle työntekijälle mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työnantajan, hänen edustajansa tai muiden työntekijöiden kanssa. Yksintyöskentelyssä tulee myös varmistaa, että työntekijällä on mahdollisuus hälyttää apua. Väkivallan uhka on arvioitava Työnantajan tulee olla selvillä siitä, onko työpaikalla ja eri työtehtävissä väkivallan uhkaa, ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle. Työtehtäviin, työympäristöön ja työn järjestelyihin liittyvät väkivaltavaarat on tunnistettava ja selvitettävä. Arviointi tulee tehdä niin, että työnantaja voi päättää, mitä toimia on tarpeen tehdä ja missä aikataulussa. Tunnistettujen vaaratilanteiden syntyminen pyritään estämään ennalta ja lisäksi arvioidaan jäljelle jäävien, hankalasti poistettavien vaarojen merkitys. Väkivallan uhan selvitys ja arviointi on tehtävä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Arvioinnissa on hyvä käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntemusta. 4

5 Vaaroja arvioitaessa selvitetään kuuluuko oma työpaikka väkivalta-alttiisiin toimialoihin minkälaiset vaaratilanteet voivat uhata työpaikalla minkälaiset työpaikan työolosuhteet ovat turvallisuuden kannalta; mitkä olosuhteet tukevat ja mitkä uhkaavat turvallisuutta minkälaisia turvallisuuspuutteita ja -epäkohtia työpaikalla tulee poistaa millaisia järjestelyjä työpaikalla tulee tehdä turvallisuuden parantamiseksi (esimerkiksi hätäpoistumistiet, hätäpainikkeet, vartiointi, kameravalvonta, ovien pikalukitukset, heitettävien ja vahingoittavien esineiden poistaminen, anastusalttiiden tavaroitten, esim. alkoholituotteet, sulkeminen lukkojen taakse myyntiajan päätyttyä jne.) Vaaroja arvioitaessa selvitetään minkälaiset menettelytapaohjeet työntekijöille tulee laatia turvallisten menettelyjen noudattamiseksi miten työpaikalla tulee järjestää harjoituksia uhkatilanteiden varalta minkälaiset tapahtumien jälkikäsittelymenetelmät ja raportoinnit ovat tarpeen millaiset jatkuvan arvioinnin ja seurannan menetelmät on tarpeen luoda työpaikan turvallisuuden kehittämiseksi minkälaisissa tehtävissä tarvitaan säännöllisiä terveystarkastuksia miten otetaan työterveyshuolto mukaan kehitystyöhön. =>Työnantajan on ryhdyttävä toimiin arvioinnissa todettujen väkivaltariskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. 5

6 Työympäristö suunniteltava väkivallan uhkaa ehkäiseväksi Väkivallan uhka on otettava huomioon työmenetelmien ja työympäristön suunnittelussa. Työnantajan on järjestettävä työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi niin, että ne ehkäisevät väkivaltatilanteiden syntymistä. Väkivallan uhan torjunnassa on merkitystä muun muassa työtilan muodolla kulkuteiden järjestelyillä kaluston sijoituksella ja asiakkaiden opastuksen vastaanoton järjestelyillä. Työympäristö suunniteltava väkivallan uhkaa ehkäiseväksi Turvallisuusjärjestelyillä ja -laitteilla voi ennaltaehkäistä väkivallan mahdollisuutta ja väkivaltatilanteen seurauksia. Mikäli työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka, työpisteisiin on hankittava tarvittavat hälytyslaitteet ja -järjestelmät sekä yhteydenpitovälineet, joilla varmistetaan nopea avunsaanti. Hälytyslaitteet on valittava ja sijoitettava niin, että ne ovat vaaratilanteessa helposti työntekijän käytettävissä. Hälytys on voitava tehdä huomaamattomasti, ja laitteiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. 6

7 Työntekijät opastettava turvallisiin työtapoihin Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava työntekijää, jotta hän voi tehdä työnsä turvallisesti. Työntekijän tulee tuntea työpaikan mahdolliset vaaratilanteet ja -kohteet ja tietää, miten väkivalta ja sen uhka voi ilmetä. Työntekijän on myös osattava käyttää turvallisia työtapoja, jotta uhkaavia tilanteita ei syntyisi. On tärkeää, että työntekijä tietää, miten toimitaan, jos tilanne kärjistyy. Tilanteisiin varaudutaan järjestämällä ennakoivaa harjoittelua säännöllisesti. Koulutuksen tulisi tukea ammatillisia valmiuksia, kuten vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata vaikea asiakas. Työntekijät opastettava turvallisiin työtapoihin Jos työpaikalla väkivallan uhka on ilmeinen, siellä on oltava menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden varalta. Ohjeiden tulee olla selkeät ja ymmärrettävät. Ohjeiden tulisi sisältää kuvaus uhkaavien tilanteiden ilmenemismuodoista toimintaohjeet ja -mallit etukäteen kartoitettujen vaaratilanteiden varalta toimintaohjeet ja -vastuut, kun väkivaltatilanne tai sen uhka on tapahtunut, kuten välitön ensiapu uhrille ja toimittaminen hoitoon ilmoitus poliisille ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle jälkihoidon organisointi tapahtuneen jälkiselvitys: onko mahdollisesti tarvetta korjaaville toimille. 7

8 Jälkihoito järjestettävä pian tapahtuneen jälkeen Työntekijään kohdistuneesta väkivallasta tai sen uhasta saattaa seurata paitsi fyysisiä myös henkisiä vammoja. Väkivalta-alttiilla työpaikalla on oltava valmius väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän välittömään jälkihoitoon. Jälkihoito on aloitettava yhdestä kahteen vuorokauden aikana tapahtuneesta. Tällä tavalla autetaan työntekijöitä pääsemään normaaleihin työ- ja elämänolosuhteisiin mahdollisimman pian ja vältetään pitkäaikaisia henkisiä vammoja. Luontevin jälkihoidon antaja on työpaikan työterveyshuolto. Yksilötason lisäksi tarvitaan usein asiantuntijajohtoista ryhmän jälkihoitoa. Tapahtunutta on käytävä läpi myös työtovereiden ja esimiesten kanssa. Vakavat väkivaltatapaturmat ilmoitettava viranomaisille Lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia silloin, kun ne kohdistuvat henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään joko työpaikalla tai esimerkiksi hoivatyössä asiakkaan kotona, ja kun rikoksentekijä ei kuulu työpaikan henkilöstöön. Yleisen syytteen alaisissa rikoksissa rikosilmoituksen voi tehdä työntekijän lisäksi myös työnantajan edustaja. Lain nojalla työnantaja voi siten huolehtia rikosilmoituksen tekemisestä, kun työntekijä ei itse kykene tai halua tehdä ilmoitusta. Vakavat työpaikalla sattuneet väkivaltatapaturmat on ilmoitettava poliisille ja työsuojeluviranomaiselle. 8

9 Ohjeita työntekijälle Noudata työnantajan ohjeistusta: Osallistu työnantajan järjestämään koulutukseen ja perehdy annettuihin ohjeisiin. Harjoittele ennakolta toimimista vaaratilanteissa. Noudata annettuja ohjeita. Mikäli annetut ohjeet eivät toimi käytännössä, kerro siitä työnantajalle. Varmista, että tunnet työpaikan mahdolliset hälytysjärjestelmät ja että osaat käyttää niitä. Ilmoita työnantajalle, jos huomaat puutteita turvallisuusjärjestelyissä ja avun saannissa. Ohjeita työntekijälle Raportoi väkivaltatilanteet: Kerro työnantajallesi työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista. Näin työnantaja saa tietoa siitä, kuinka usein ja millaisia väkivaltatilanteita työpaikalla tapahtuu. Tiedon perusteella työnantaja voi suunnitella, miten jatkossa ehkäistään vastaavat tapaukset ennalta. Tiedon perusteella työnantaja myös arvioi, onko tarpeen lisätä tai kohdentaa turvatoimia. 9