SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS. Dnro 1814/ /2015

Transkriptio

1 Dnro 1814/ /2015 SALON KAUPUNGIN ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS Laatijat: Työsuojelupäällikkö Jarmo Parkkinen, työsuojeluvaltuutettu Päivi Virtanen-Telaranta työsuojeluvaltuutettu Hannu Rautiainen, siivoustyönohjaaja Mervi Nyberg, osastonhoitaja Tuija Skarp, opetuksen tukipalveluiden esimies Mari Haapanen, päihdetyöntekijä Anne-Leena Kaukonen, kotihoidon alue-esimies Niina Jantunen 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 TOIMINTAOHJEKAAVIO 3 1. Johdanto 4 2. Ennakointi Väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy Vastuutahot Työn vaarojen selvitys ja arviointi Perehdytys ja koulutus uhkaavien tilanteiden varalle 6 3. Turvalliset työtavat ja järjestelyt 7 4. Turvalliset työtilat 9 5. Hälytys- ja valvontajärjestelmä Vartijan toiminta Jälkihoito väkivalta- ja uhkatilanteissa Väkivalta Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointi 13 UHKA- JA VAARATILANTEESTA 14 LIITE 1 Väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen tunnistaminen LIITE 2 Toimintaohjeita väkivalta- ja uhkatilanteisiin 2

3 VÄKIVALTAKAAVIO VÄKIVALLAN UHKA VÄKIVALTATILANNE RAUHOITU ARVIOI TILANNE MENE TURVAAN HÄLYTÄ APUA TOIMI TYÖPAIKAN OHJEISTUKSEN MUKAAN ARVIOI TILANNE, RAUHOITU, MENE TURVAAN HÄLYTÄ APUA TILANNE ON LAUENNUT FYYSINEN / HENKINEN LLLLLAULAUENNUTLAUENNUTAVAL VÄKIVALTATILANNE AINA LA TAI TOISELLA YHTEYDENOTTO TYÖTERVEYSHUOLTOON TAI YHTEISPÄIVYSTYKSEEN ILMOITA ESIMIEHELLE TAPAHTUNEESTA ESIMIES KESKUSTELEE HETI TILANTEESTA TYÖNTEKIJÄN KANSSA TYÖNANTAJA HANKKII KRIISIAPUA JA TÖIHIN PALUUN TUKEA. TARVITTAESSA TUKEA ANNETAAN KOKO TYÖYHTEISÖLLE ESIMIES KESKUSTELEE TYÖYHTEISÖSSÄ OLLEESTA VÄKIVALTATILANTEESTA TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA ESIMIES HUOLEHTII SEURAAVISTA ILMOITUKSISTA: - SELVITYS TYÖPAIKAN VAKUUTUSYHTIÖLLE (tapaturmatapauksessa) - TURVALLISUUSPOIKKEAMAILMOITUKSESTA RIKOSILMOITUKSEN TEKEE TYÖNTEKIJÄ 3

4 ASIAKASVÄKIVALTA OHJEISTUS TYÖPAIKOILLE 1. Johdanto Tämän hallintamallin tarkoituksena on parantaa työpaikkaväkivallan tai sen uhkan hallintaa työssä. Salon kaupungilla työantajana on tavoitteena turvallinen työympäristö. Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työn tekemiseen. Jatkossa tässä ohjeessa käytetään työntekijä-nimikettä kattamaan kaikkia Salon kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä ja viranhaltijoille. Työväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Työpaikassa, jossa voi esiintyä väkivaltaa tai sen uhkaa, on oltava toimintavarma hälytysjärjestelmä ja suunnitelma sen toteuttamiseksi. Kukin työyksikkö arvioi hälytysjärjestelmien tarpeellisuuden ja huolehtii niiden toimintakunnosta. Hälyttimien kunnon tarkastaa esimies tai siihen sovittu vastuuhenkilö. Hälytys on voitava tehdä huomaamattomasti kenenkään estämättä. Lisäavun hälyttäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi mukana kannettavilla hälyttimillä tai kiinteillä työpisteiden lisähälyttimillä, jotka hälyttävät oman työpaikan sisällä tai esimerkiksi suoraan vartiointiliikkeeseen tai poliisille. Lisäapuhälyttimien toimintaa ja hälytysten kuuluvuutta tulee testata ja harjoitella säännöllisin väliajoin toimintavarmuuden takaamiseksi. Tavoitteen savuttaminen tarkoittaa, että väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta. etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä häiritsevästi käyttäytyvä henkilö voidaan poistaa julkisista tiloista poistumasta kieltäytyvät henkilöt luovutetaan viranomaisille fyysisen väkivallan käyttämisestä tehdään aina tutkintapyyntö poliisille työkaveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi Työpaikkaväkivallan suhteen on nollatoleranssi. Tämän on oltava kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden tiedossa. Aggressiiviseen käytökseen puututaan, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. Esimies vastaa väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnasta työpaikalla. Jokainen työyksikkö on asiantuntija oman toimintansa väkivalta- ja uhkatilanteiden erityispiirteiden osalta. Väkivaltatilanteet on tunnistettu osana työyksiköiden tekemää työn vaarojen selvitystä ja arviointia. Todetut väkivallan uhkatilanteet poistetaan mahdollisuuksien mukaan ennakolta ja jäljelle jäävien, hankalastikin poistettavien vaarojen merkitys arvioidaan ja sovitaan yhteisesti selkeät toimintaohjeet työpaikalle. Ohjeet on käytävä läpi nykyisten ja uusien työntekijöiden kanssa perehdytyksen yhteydessä. Tapahtuneet tilanteet käydään läpi säännöllisesti työyksiköissä. 4

5 Useissa Salon kaupungin työyksiköissä väkivalta- ja uhkatilanneitta varten on laadittu omat erilliset ohjeet tai ohjeistus on sisällytetty osaksi yksikön turvallisuus-/pelastussuunnitelmaa. Hallintamallia voidaan myös täydentää yksikkökohtaisella erillisohjeella. Työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tämä yleinen Salon kaupungin työpaikoille laadittu asiakasväkivallan hallintamalli on käytävä läpi työyksiköissä esimiehen johdolla. Samalla päivitetään työyksikkökohtaiset ohjeet vastaamaan yleistä hallintamallia ja yhteisesti sovittuja työyksikön tavoitteita. Työturvallisuuslain perusteella työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työssä, johon liittyy väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikan rakenteellisten seikkojen huomioonottamista sekä riittävien hälytys- ja avunsaantijärjestelmien luomista sekä kulunvalvonnan ja vartioinnin tehostamista. Laki velvoittaa lisäksi työnantajan laatimaan menettelytapaohjeet väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa varten. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä osaamisensa ja mahdollisuuksiensa mukaan poistamaan havaitsemansa haitta. Lisäksi laki edellyttää, että työntekijän on oman turvallisuutensa lisäksi huomioitava myös muiden turvallisuus. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, tila, laitos tai muu yhteisö on velvollinen varautumaan asianomaisessa kohteessa olevien henkilöiden ja omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Laki ja asetus velvoittavat em. tahoja laatimaan kirjallisen pelastussuunnitelman vaaratilanteiden varalta. Terveydenhuoltolain mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi ottaen huomioon mm. väkivaltavaara. Työterveyshuollon tehtäviksi on säädetty lisäksi toimenpide-ehdotusten tekeminen sekä niiden toteutumisen seuranta. Rikoslaki, järjestyslaki ja pakkokeinolaki sisältävät keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät säädökset. 2. Ennakointi 2.1. Väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy Väkivalta tai sen uhka työpaikalla voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin, jaksamiseen ja työkykyyn. Työturvallisuuslaki lähtee siitä, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Väkivallan uhan hallinta on osa työpaikan turvallisuutta ja se on jatkuvaa toimintaa. Väkivallan riskiä pyritään vähentämään hyvällä asiakaspalvelulla, ammattitaitoisella henkilökunnalla ja viihtyisillä asiakastiloilla, henkilökunnan koulutuksella ja perehdytyksellä. Näillä saadaan hyviä tuloksia väkivallan uhan pienentämisessä. Väkivaltatilanteisiin ennalta varautuminen, johdonmukaisen toiminnan harjoittelu ja ennalta sovitut yksikön sisäiset toimintatavat ovat myös tarpeen. Työn vaarojen selvityksessä tulee arvioida väkivallan riski ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi ja poistamiseksi. 5

6 2.2 Vastuutahot Työpaikan ja työympäristön turvallisuudesta vastaa työnantaja, joka siirtää päätäntävaltaa ja vastuuta linjaorganisaatiossa esimiehille. Esimiesten vastuu perustuu heidän päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa. Menettelyohjeiden noudattamista ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Salon kaupungin ylimmän johdon (kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, kansliapäällikkö ja kaupunkikehityspäällikkö) tehtävänä turvallisuusasioissa on yleisjohto ja valvonta sekä esimiestoiminnan organisointi ja resurssien varmistaminen niin, että se luo sellaisen kulttuurin ja toimintatavat, joilla ylläpidetään, kehitetään ja parannetaan työyksikköjen turvallisuutta. Ylin johto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla. Keskijohto (palvelupäällikkö) huolehtii siitä, että lähiesimiehet tietävät käytettävien työtapojen ja työympäristön mahdolliset haitta- ja vaaratekijät sekä heillä on valmiudet perehdyttää alaisensa henkilöstö turvallisuusohjeiden noudattamiseen. Keskijohto seuraa väkivalta- ja uhkatilanteita systemaattisesti ja huolehtii tiedottamisesta ylemmälle johdolle. Työyksikön esimies vastaa siitä, että työpaikalla on tunnistettu ja selvitetty työtehtäviin, työympäristöön ja työn järjestelyihin liittyvät väkivaltavaarat. Työt ja tehtävät sekä tila- ja kalusteratkaisut suunnitellaan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Esimies vastaa siitä, että yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla sekä henkilöstö perehdytetään toimimaan ohjeiden mukaisesti väkivaltatilanteen satuttua. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti asiakkaita / työtovereitaan kohtaan ja eikä omalla käyttäytymisellään tietoisesti provosoi väkivaltaista käytöstä. Työssä ei oteta tarpeettomia riskejä eikä jätetä työtovereita yksin. Jokaisen työntekijän täytyy huolehtia siitä, että tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräykset ja menettelyohjeet sekä osaa käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa. Häiriötilanteista ilmoitetaan aina esimiehelle. 2.3 Työn vaarojen selvitys ja arviointi Työn vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa todetut turvallisuusongelmat käsitellään ensin työyksikössä yhteistoiminnassa ja tarvittaessa myös palvelualuetasolla. Vastuu työturvallisuudessa on aina työnantajalla. Mikäli riskien arvioinnissa todetaan toimenpiteitä vaativia turvallisuusriskejä, laaditaan niiden korjaustoimenpiteistä aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt. Kiireellisinä pidetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään työntekijöille aiheutuva tai jo aiheutunutta vaaraa. Työn vaarojen selvitys ja arviointi on jatkuva prosessi. 2.4 Perehdytys ja koulutus uhkaavien tilanteiden varalle Turvallisuusasiat tulee sisällyttää osaksi työntekijöiden perehdyttämistä työpaikalle. Perehdyttämisestä vastaa esimies. Perehdytykseen sisältyy ainakin ohjaus turvallisiin työtapoihin, turvallisuusohjeisiin, työpaikan turvalaitteisiin sekä uhkatilanteista ilmoittamiseen ja raportointiin. Perehdyttäminen on yhtä tärkeää sekä uusien työntekijöiden että lyhytaikaisten sijaisten ja muiden määräaikaisten työntekijöiden kohdalla. Turvallisuusnäkökohdat tulee korostetusti esille juuri niille, joille työympäristö ei ole ennestään 6

7 tuttu. Turvallisuusasiat tulee kerrata säännöllisesti koko henkilöstön kanssa. Koulutusta turvallisuusasioihin järjestävät palvelualueet ja myös itse työyksiköt. 3. Turvalliset työtavat ja järjestelyt Yksintyöskentelyn välttäminen Henkilökunnan näkyvällä läsnäololla voidaan ehkäistä häiriötilanteita. Työskentely yksin erityisesti ilta- ja yöaikaan tai viikonloppuisin muodostaa normaalia suuremman turvallisuusriskin. Yksintyöskentelyn ollessa välttämätöntä asiakkaiden kulkua ja oleskelua tulisi rajoittaa niin, että työntekijällä on suojattu näköyhteys asiakkaalle tarkoitettuun tilaan. Yksintyöskentelevällä on työturvallisuuslain mukaan oltava mahdollisuus olla yhteydessä esimieheen ja hälyttää apua. Tehtäessä kotikäyntejä yksin asiakkaan luokse esimiehen tai työkaverin on oltava selvillä käyntiaikatauluista ja paikoista. Turvallisella työpaikalla henkilökohtaisen suojautumisen tarpeet on arvioitu ja samalla mietitty tavat turvalliseen poistumiseen työpisteestä. Oman käytöksen kontrollointi Ammattitaidoilla ja asiakasta ymmärtävällä käytöksellä ehkäistään työpaikkaväkivaltaa. Tärkeää on olla aina valppaana ja ennakoida tilanteita. Epäasiallisesti käyttäytyvän henkilön kohtaamisessa tärkeää on olla provosoitumatta itse. Mikäli itseään ei kykene hillitsemään, on turvallisempaa poistua paikalta, jos se on mahdollista tai antaa asian jonkun toisen hoidettavaksi. Häiriköistä ilmoitus poliisille tai vartijoille Mikäli asiakas alkaa käyttäytyä yleisissä tiloissa häiritsevästi, tulee asiasta ilmoittaa heti vartijalle tai poliisille. Mikäli asiakas aiheuttaa materiaalivahinkoja tai anastaa jotain, turvallisinta on odottaa lisäapua. Samalla voi tarkkailla tilannetta, painaa mieleen asiakkaan tuntomerkit, poistumissuunnan ja kulkuvälineen. Hätänumerot aina saatavilla Työyksikön omat sisäiset hätänumerot sekä yleinen hätänumero ohjelmoidaan puhelimen pikavalintoihin ja numeroita säilytetään näkyvällä paikalla omassa työpisteessä tai muutoin helposti saatavilla, esimerkiksi työasun taskuissa. Turvaväli asiakkaaseen Asiakastilanteissa turvallinen välimatka asiakkaan ja työntekijän välillä on noin metriä. Tällöin työntekijällä on muutama lisäsekunti aikaa reagoida uhkaavaan tilanteeseen ja mahdollisuus välttää asiakkaan puolelta ensimmäiset fyysiset kontaktiyritykset. Myös kalusteilla ja työhuoneen järjestelyillä voidaan muodostaa turvallisuutta luovia esteitä asiakkaan ja työntekijän välille. Turvallinen työasu Työasun tulisi olla sen verran väljä, että se mahdollistaa juoksemisen ja karkuun pääsyn uhkatilanteissa. Työjalkineiden tulee olla tukevat ja mielellään umpikantaiset, jotta jalkineet pysyvät jalassa paettaessa. Työasuissa tulee välttää kaulan ympäri kiedottavien huivien tai vastaavien asusteiden käyttöä. Roikkuvat korut ja lävistykset voivat myös olla turvallisuusriski. Työasun taskuissa näkyvillä ei saa säilyttää mitään, millä asiakas voi vahingoittaa työntekijää (kuten sakset, instrumentit). Avaimia ei tulisi pitää kaulalla eikä rahaa avotaskuissa asiakkaiden näkyvillä. Pitkät hiukset tulisi olla sidottuna. 7

8 Työvälineet asiakkaan ulottumattomissa Asiakkaan tapaamistiloissa ei tulisi säilyttää asiakkaan ulottuvilla mitään aineita, esineitä tai työvälineitä, jotka erityisesti houkuttavat asiakasta tai joilla asiakas voisi vahingoittaa työntekijää. Työpisteessä ei henkilökohtaisia esineitä Työpisteessä ei tulisi olla asiakkaalle näkyvissä valokuvia tai muita esineitä työntekijän perheestä eikä henkilökohtaisesta elämästä. Uhkaava asiakasta ei tavata yksin Mikäli asiakas on tuttu ja hänen uhkaavuudestaan on olemassa epäily ennalta, asiakkaan tapaamiseen otetaan turvaksi toinen työntekijä tai asiakkaan tulosta vähintäänkin ilmoitetaan muille työntekijöille tai talon vahtimestarille/vartijalle etukäteen. Voidaan myös sopia, että työkaveri soittaa tai käy huoneessa kesken tapaamisen. Ovea ei tule lukita, jotta poistuminen huoneesta onnistuu tarvittaessa mahdollisimman nopeasti. Päivän päätteeksi pidettävien asiakastapaamisten osalta on erityisesti varmistettava, ettei työntekijä jää yksin asiakkaan kanssa tyhjillään olevaan työyksikköön. Uhkaaville kotikäynneille ei yksin Mikäli kotikäynnillä ollaan yksin asiakkaan alkaessa käyttäytyä uhkaavasti, tilanteesta poistutaan mahdollisimman nopeasti. Poistumisen sujuvuus tulee varmistaa jo kotikäynnille tultaessa esimerkiksi parkkeeraamalla auto poistumissuuntaan päin. Yksin tehtävillä kotikäynneillä tulee olla käytössä matkapuhelin avun hälyttämistä varten. Käyntipaikan osoite on hyvä painaa mieleen. Käynnistä ilmoitetaan ennen ja jälkeen esimiehelle ja/tai työtoverille. Ilmoittamalla asiakkaalle etukäteen käynnistä, voidaan ennalta havainnoida asiakkaan mahdollista päihtymistilaa. Viranhaltija voi pyytää poliisilta virka-apua. Uusi asiakas tavataan yleisissä tiloissa Uuden asiakkaan tapaaminen esimerkiksi odotusaulassa, jossa on myös muita ihmisiä, mahdollistaa heti havaitsemaan, mikäli asiakas on jo valmiiksi kiihtynyt tai päihtynyt. Asiakkaalle ei tule koskaan kääntää selkää. Ohjaaminen oikeaan tilaan tehdään kulkemalla vierellä tai hieman takana. Kiihtynyttä asiakasta ei tule kätellä tai koskettaa. 8

9 4. Turvalliset työtilat Työympäristön järjestelyissä otetaan huomioon esimerkiksi kaluste- ja laitesijoittelujen, näkyvyyden ja poistumisteiden vaikutus turvallisuuteen. Arvo-omaisuuden säilyttämistä asiakastiloissa on vältettävä. Yleistä turvallisuutta voidaan parantaa seuraavilla järjestelyillä: hyvä valaistus erityisesti sisäänkäynneillä ja pysäköintialueilla esteetön näkyvyys sisäänkäynteihin sekä odotus- ja asiakastiloihin riittävä kulunohjaus opastein ja kieltomerkein pääsyn estäminen asiattomilta työntekijöiden tiloihin (lukitukset, kulunvalvonta) lisäavun hälytysjärjestelmän asentaminen työpisteisiin tarpeen mukaan poistuminen työpisteestä oltava mahdollista asiakkaan estämättä näyttöpäätteen sijoittelu siten, ettei asiakkailla ole suoraa näköyhteyttä siihen työntekijä ei käännä selkää asiakkaalle kassapisteissä pieni käteiskassa, rahan käsittely ja kassan laskenta asiakkaan näkemättä kassalippaiden ja -kaappien asianmukaiset lukitukset hätäpoistumistiet vapaasti kuljettavissa, merkitty ja merkkivalot toimintakunnossa poistumisteiden ovet sisäpuolelta avattavissa työaikana ilman avainta työympäristö siisti ja järjestyksessä (sakset ja muut terävät esineet poissa asiakkaan ulottuvilta) takaovet pidetään lukittuina, ensiapukaappi ja tarvikkeet ovat asianmukaiset takaovista ja henkilökunnan käyttämistä ovista näkee ulos tai niissä on tarvittaessa ovisilmä tai valvontakameran kuva käytettävissä työpaikalta lähdettäessä tarkistetaan, ettei tiloihin ole jäänyt asiakkaita (samalla tarkistetaan että hälytysjärjestelmät on päällä) 9

10 5. Hälytys- ja valvontajärjestelmä Kulunvalvonta ja kameravalvonta Kulunvalvonnan ja ovien lukituksen avulla työntekijöiden ja asiakkaiden liikkumista voidaan ohjata ja rajoittaa halutulla tavalla työpaikan tiloissa. Sähköinen kulunvalvonta mahdollistaa kulkuoikeuksien joustavan rajoittamisen tai laajentamisen. Kameravalvonnan käyttäminen on usein perusteltua piha-alueilla ja sisäänkäyntien yhteydessä. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) asettaa kuitenkin rajat kameravalvonnan käytölle työpaikoilla. Kameravalvontaa saa käyttää työtiloissa, mikäli tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai näitä koskevien tilanteiden ehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei pääsääntöisesti kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa, muissa henkilöstötiloissa tai työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa, ei myöskään saa olla kameravalvontaa. Kameravalvonnasta on ilmoitettava näkyvästi. Tallentavasta järjestelmästä on ilmoitettava erikseen. Kuluvalvonta- ja kameravalvontajärjestelmien käyttöönotto kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin. 6. Vartijan toiminta Salon kaupungin jossain yksiköissä työskentelee ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevia vartijoita. Ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevalla vartijalla on oikeus poistaa häiritsevä henkilö vartioimisalueelta, jos tämä ei noudata alueen haltijan tai tämän edustajan poistumiskehotusta. Lisäksi ulkopuolinen vartija voi poistaa alueelta henkilön, jolla ei ole oikeutta oleskella alueella ja vartija on kehottanut henkilöä poistumaan. Ulkopuolisella vartijalla on vartiointitehtävässä jokamiehen kiinniotto-oikeus. Kiinnioton yhteydessä hänellä on oikeus tarkistaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten aineiden ja esineiden torjumiseksi. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Ulkopuolisella vartijalla on oikeus käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen yhteydessä. 10

11 7. Jälkihoito väkivalta- ja uhkatilanteissa Työntekijään kohdistunut väkivalta tai sen uhka voi aiheuttaa vakavia fyysisiä tai henkisiä vammoja. Henkiset vammat eivät aina ilmene heti vaan saattavat tulla myöhemmin ja ne voivat olla hoitamattomina pitkäaikaisia. Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ja lieventää tapahtuman aiheuttamia vaikutuksia uhrille ja henkilökunnalle. Tällä tavalla heitä autetaan pääsemään normaaleihin työ- ja elämänolosuhteisiin mahdollisimman pian. Jälkihoitoa voidaan tarvita: läheltä piti -tilanteen jälkeen uhkauksen jälkeen lievän pahoinpitelyn jälkeen vakavan pahoinpitelyn jälkeen tilanteissa, joihin liittyy voimakkaita tunnereaktioita (esim. kuolema, vammautuminen) Esimies tai muu vastuuhenkilö keskustelee väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän kanssa, jolloin arvioidaan avun tarve ja sen kiireellisyys. Jälkihoito tulee aina järjestää työntekijän toiveesta. Lievemmissä tilanteissa riittää, kun tilanne käsitellään työpaikan tiimissä tai työpaikkakoulutuksessa. Vakavissa tapauksissa esimies ottaa yhteyttä tai ohjaa henkilön työterveyshuoltoon virka-aikana. Jälkihoidon tarve ja sisältö arvioidaan tapauskohtaisesti työntekijää/työntekijöitä kuulemalla. Tarpeelliset yhteystiedot väkivaltatilanteiden varalle: Yhteys välittömässä avuntarpeessa puh. 112 Työterveyshuolto ma - to (02) klo ja pe klo Yhteispäivystys (toimii Salon aluesairaalan ensiapupoliklinikalla) Ma - to klo pe klo ma klo 7.00 viikonloppuisin ja arkipyhinä Salon päivystys Sairaalantie Salo Puh Salon kriisikeskus Etappi toimisto@ssmts.fi, kriisikeskuksessa tarjotaan asiakkaalle apua mahdollisimman nopeasti, joustavasti ja maksutta. Kriisikeskukseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai menemällä käymään. Kriisipäivystys ja ajanvaraus puh Soittoajat: ma-to ja pe

12 VÄKIVALTA Suomi on kansainvälisesti vertaillen turvallinen maa. Väkivaltarikoksia lukuun ottamatta suomalaisten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on pienempi kuin muissa EU-maissa. Suomalainen vakava väkivalta ei yleensä kohdistu sattumanvaraisesti valikoituihin uhreihin. Yleensä tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja ja väkivaltaan liittyy päihteiden käyttö. Poliisille väkivaltarikoksesta voi tehdä ilmoituksen uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman pian. Myös perheväkivalta on rikos ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan. Rikoksen uhriksi joutuminen on raskas kokemus, josta ei tarvitse selvitä yksin. Useimmat rikoksen uhreista selviytyvät kokemuksestaan oman sosiaalisen verkostonsa avulla. Ammattimaista apua saa rikosuhripäivystyksestä. Poliisilta saa tietoa rikosuhripäivystyksestä. Rikosprosessi Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille tehtävästä rikosilmoituksesta / tutkintapyynnöstä puhelimitse, henkilökohtaisesti käymällä poliisiasemalla tai rikosilmoitus/tutkintapyyntö voidaan tehdä poliisille sähköisesti (poliisi.fi /rikosilmoitus), lähestymiskielto, rikosilmoitus, rikoksen esitutkinta, rikosvahinkojen korvaaminen, kirjallinen menettely rikosasioissa Rikunet verkkoauttamispalvelu Rikunet on internetissä toimiva palvelukanava, joka tarjoaa mahdollisuuden saada vastauksia rikoskokemukseen liittyviin kysymyksiin. Se on tarkoitettu rikoksen uhrille, hänen läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Palvelu on luottamuksellinen ja tietoturvallinen, ja viestin voi lähettää nimettömänä. Auttava puhelin Auttava puhelin päivystää ma - ti klo ja ke - pe klo Auttava puhelin tarjoaa sinulle mahdollisuuden keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi ihmiselle merkitä. Palvelu tarjoaa myös rikosasian todistajalle mahdollisuuden keskustella tulevasta oikeudenkäynnistä, kysyä mielessä pyöriviä kysymyksiä ja saada tukihenkilön mukaan oikeudenkäyntiin. Päivystäjinä toimivat tehtäväänsä koulutetut vapaaehtoiset jotka kuuntelevat, keskustelevat ja ohjaavat tarvittaessa edelleen. Juristin puhelinneuvonta Juristin puhelinneuvonnassa päivystetään ma - to klo Soittamalla saat mahdollisuuden tarkistaa lainmukaisia oikeuksiasi ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta. Puhelimeen vastaavat vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat rikosasioihin perehtyneitä juristeja. 12

13 8. Väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointi Salon kaupungissa käytetään turvallisuuspoikkeamailmoitusta. Jokaisesta työntekijään kohdistuvasta väkivalta- ja uhkatilanteesta tehdään tuvallisuuspoikkeamailmoitus. Esimiehen tulee varmistaa, että ilmoitus menee työsuojelupäällikölle. Lisäksi tieto tapahtuneesta tehdään tarpeen mukaan poliisille, vartiointiliikkeelle, työterveyshuollolle tai työsuojeluviranomaiselle. Lomake löytyy sähköisessä muodossa alla olevasta linkistä: Tilanne käsitellään ensisijaisesti esimiehen johdolla työyksikössä. Ilmoitukset viedään tiedoksi kaupungin työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelutoimijat antavat saatteita ja toimenpideehdotuksia yleensä tapauksissa, joihin liittyy yksittäistä työyksikköä laajakantoisempia turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Tilanteen käsittelyvastuu on kuitenkin aina työyksiköllä, jossa tilanne on sattunut. Turvallisuuspoikkeamasta toteuttavan raportoinnin perusteella työyksiköt ja henkilöstöhallinto (työsuojelu) saavat tietoa sattuneista tapauksista, niiden luonteesta, vakavuudesta ja esiintyvyydestä. Seurannan avulla turvatoimia, työtapoja ja käytäntöjä voidaan muuttaa, kohdentaa ja lisätä tarpeen mukaan. 13

14 ILMOITUSLOMAKE UHKA-, VAARA- TAI LÄHELTÄ PITI -TILANTEESTA Työyksikkö Ilmoituksen tekijä Esimies Tapahtuma-aika ja -paikka Kuvaus tilanteesta/vaaratekijästä: Mitä sattui? Mitä työtä tehtäessä? Minkälainen vaaratekijä? Mitkä syyt johtivat vaaratilanteen syntyyn? Oma arvio tilanteen tai vaaratekijän vakavuudesta Vakava vaara Kohtalainen vaara Vähäinen vaara Toimet vastaavien tilanteiden estämiseksi Tehty Vaatii toimenpiteitä, mitä? Ilmoittajan allekirjoitus Ilmoittaja, toimita lomake esimiehellesi. Esimies täyttää: Mitä työpaikalla on sovittu Toivotaan työsuojelun yhteydenottoa Esimiehen allekirjoitus Esimies, toimita kopio lomakkeesta ilmoittajalle ja sisäisellä postilla työsuojelupäällikölle. 14