Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista. Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa

Transkriptio

1 Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa Johanna Pulkkinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa -tutkimushanke Hankkeen toteutusajankohta: Toteuttajana TTY:n tutkimusryhmä tutkijat Juha Vasara, Johanna Pulkkinen ja Sanna Anttila. Päärahoittaja: Työsuojelurahasto Hankkeen ohjausryhmässä TTY:n tutkimusryhmän lisäksi: Satakunnan sairaanhoitopiiristä työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa, turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Laine sekä talousjohtaja Tero Mäkiranta, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen, Työsuojelurahastosta tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen, Sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastaja Hannu Stålhammar, Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehystä 1. varapuheenjohtaja Rauno Vesivalo. 1

2 Aineisto ja menetelmät Hankkeessa kerätyt aineistot ja niiden kokoamiseen käytetyt menetelmät olivat: 1) työväkivallan esiintymisen ja työväkivaltatilanteiden hallintakeinojen kartoittaminen eri sairaanhoitopiireissä sekä puhelinhaastatteluilla että sähköisellä kyselyllä 2) sairaanhoitajien kokemuksien ja tuntemuksien väkivallan uhan alla työskentelystä kartoittaminen teemahaastatteluilla kohdeorganisaatiossa 3) kohdeorganisaatioiden edustajien näkemyksien työväkivallasta, työväkivalta-asioiden johtamisen ja organisaatioissa toteutettujen hallintakeinojen kartoittaminen haastatteluilla, sähköisellä kyselyllä ja havainnoinneilla Kuinka suurena ongelmana väkivalta esiintyy sairaanhoitopiireissä? 2

3 TYÖVÄKIVALLAN ESIINTYMINEN (puhelinhaastattelut, kysely sairaanhoitopiireille, kohdeorganisaatioiden haastattelut) Väkivalta koetaan ongelmaksi 11/15 sairaanhoitopiirissä Ongelma on alueellinen ja vaihteleva Väkivaltaisesti käyttäytyvät potilaat, omaiset, saattajat Väkivaltaisen käyttäytymisen syynä lähinnä päihteet sairaus tyytymättömyys Raportointi puutteellista tilanteita jää paljon raportoimatta raportointimenetelmät puutteellisia ohjeistukset vaihtelevia > vertailu vaikeaa TYÖVÄKIVALLAN ESIINTYMINEN (puhelinhaastattelut, kysely sairaanhoitopiireille, kohdeorganisaatioiden haastattelut) Eniten sanallista väkivaltaa ja uhkailua Kohdistuu (ilmoitusten perusteella) pääosin hoitajiin Esim. nimittely, haistattelu, huutaminen, perheellä uhkailu, tappouhkaukset, kostotoimilla uhkailu, painostus, puhelimen kautta tuleva uhkailu Fyysinen väkivalta Esim. töniminen, huitominen, lyöminen, sylkeminen, raapiminen, nipistäminen, kiinni käyminen, liikkumisen estäminen, tavaroiden heittely, esineillä uhkailu, potkiminen, raajojen puristaminen ja vääntäminen 3

4 KOHDEORGANISAATIOIDEN TULOKSIA (kohdevastuualueille tehtyjen kyselyiden tuloksia) 2/3 kokenut fyysistä väkivaltaa sairaanhoitopiirin palveluksessa ollessaan 70% kokenut uhkailua sairaanhoitopiirin palveluksessa ollessaan n. 50% koki, että oma turvallisuus vaarantuu uhkailun tai fyysisen väkivallan vuoksi 60% koki, että uhkailu ja fyysiset väkivaltatilanteet aiheuttavat pelkoa työpaikalla TOTEUTETTUJA TOIMENPITEITÄ (puhelinhaastattelut, kysely sairaanhoitopiireille, kohdeorganisaatioiden haastattelut) Perehdytys Koulutus Toimintaohjeet ja -mallit eri tilanteisiin Työryhmät yleinen ja yksikkötaso esim. MAPA/AHHA, AVEKKI, itsepuolustus, Puhejudo, potilaan sanallinen rauhoittaminen, uhka- ja vaaratilanteissa toimiminen esim. Työpaikkaväkivallan ehkäisyn ja kohtaamisen toimintamalli esim. väkivaltaryhmä, kriisiryhmä Julkilausumat esim. 0-toleranssi, Väkivallaton sairaala, huoneentaulut, julisteet Riskien arviointi väkivalta-asiat osana riskien arviointia Auditoinnit Rakenteellinen turvallisuus ja turvallisuusvalvonta Käytössä myös kovempia keinoja esim. turvallisuuskierros esim. kulunvalvonta, kameravalvonta, hälytyslaitteet, tilasuunnittelu ja vartiointi esim. pippurisumute, pamppu, putka, lepositeet, käsiraudat, pistoliivi 4

5 Työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan malli: Työväkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta sairaalassa Organisaatiotasojen vastuut ja tehtävät turvallisuusjohtamisessa Mallin tausta ja rakenne 5

6 Työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan tulee olla koko organisaation ehdoton tavoite Laaditun työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan mallin taustalla on pyrkimys kohti väkivallatonta työympäristöä (sairaalaa), jossa otetaan huomioon niin potilaiden kuin henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi Tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää systemaattista turvallisuuden johtamista Mallin tavoitteena on toimia sairaaloissa turvallisuusjohtamisen työkaluna ja apuvälineenä erityisesti väkivallan näkökulmasta Noudattelee rakenteeltaan yleisiä turvallisuusjohtamisen ohjeita, kuten OHSAS ja BS Yhdistettävissä osaksi organisaation muuta turvallisuusjohtamista Työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan ei tule olla muusta toiminnasta erillään oleva kokonaisuus 6

7 Mallin sisällysluettelo 1 Väkivaltatilanne terveydenhuollossa 2 Kohti väkivallatonta työympäristöä 3 Väkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta 3.1 Organisaation eri osapuolten tehtävät väkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan vaiheissa Ylin johto Toimialuejohto Vastuualuejohto Toimintayksikön johto Työntekijä Organisaation omat asiantuntijat Työterveyshuolto Muut asiantuntijat Lähteet ja lisätiedot LIITE 1: Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan vaikuttavat tekijät LIITE 2: Väkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan vaiheiden kuvaus LIITE 3: Turvallisuuteen liittyvä mittaaminen osana väkivallan ennaltaehkäisyä ja hallintaa LIITE 4: Keskeiset toimenpiteet väkivallan ennaltaehkäisyyn, hallintaan ja käsittelyyn Toteutettujen ennaltaehkäisy- ja hallintakeinojen vaikutuksia tulee arvioida ja seurata organisaation eri tasoilla. Edellyttää sekä ennakoivien että reagoivien mittareiden käyttöä. Keinojen käytäntöön ottaminen tapahtuu niiden laajuudesta riippuen organisaation eri tasoilla. Toimi- ja vastuualueiden johdon tehtävänä on edesauttaa toteutusta toimintayksiköiden tasolla. Esimerkiksi selvittää tietyllä ajanjaksolla esiintyneet uhka- ja väkivaltatilanteet, minkälaisia vaaroja työssä esiintyy ja miten näitä hallitaan. Tavoitteiden ja periaatteiden asettamisessa keskeisenä apuna nykytilanteen selvitys (väkivallasta) sekä myöhemmin myös keinojen vaikutusten arvioinnin ja seurannan tulokset. Ennaltaehkäisyn taustalla vaikuttavat organisaation määrittelemät periaatteet (kuten esimerkiksi Väkivallaton työympäristö ). Tavoitteiden toteutuminen edellyttää vastuiden, velvoitteiden ja tehtävien selkeää määrittelyä koskien kaikkia organisaation tasoja. Asetettujen tavoitteiden ja periaatteiden toteuttamiseksi käytännössä tulee suunnitella keinoja. Suunniteltujen keinojen tulee olla sekä laaja-alaisia (koko organisaatiota tai toimialueita koskevia) että käytännönläheisiä (toimintayksiköiden tasolle). 7

8 Mallin käyttö ja hyödyntäminen Mallissa kuvataan asioita, jotka sairaalaorganisaation on menestyksekkäässä työväkivallan ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa otettava huomioon ja kuka näistä on vastuussa Pääosin tarkoitettu organisaatioiden johdon eri tasojen ja asiantuntijoiden käyttöön Lisäksi annetaan ohjeita myös työntekijätason näkökulmasta Oman organisaation rakenne huomioiden malli sovellettavissa yleisesti Suomen eri sairaaloissa Tehtävät ja vastuut tarkasteltava oman organisaation näkökulmasta Mallin soveltaminen sairaalassa edellyttää omaa tarkempaa ohjeistusta ja koulutusta 8

9 Lisätietoja Lisätietoja TTY:n Kirjaston verkkosivuilta saatavissa: Työväkivallan ennaltaehkäisyn ja hallinnan malli (Työväkivallan ennaltaehkäisy ja hallinta sairaalassa - Organisaatiotasojen vastuut ja tehtävät turvallisuusjohtamisessa) Loppuraportti 9