Miten tuottaa oppimisen iloa?

Transkriptio

1 Miten tuottaa oppimisen iloa? - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto #EIO Faculty of Behavioral Sciences

2 Millaisia kysymyksiä on herännyt? Miten ihminen oppii ja mitä siitä nykyään Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT PASSIIVISILTA? - Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen - Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan - Oikeassa olemisen kulttuuri - Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan - Miten tietokäytäntöjä ja tiloja voisi muuttaa? OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIA

4 Aivot ovat kuitenkin supermuovautuva järjestelmä Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! Aivot muotoutuvat koko eliniän ja kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään On vaikeaa tietää, mikä on oppimisen seurausta ja mikä sen edellytys! Peilautuminen ja vuorovaikutus tärkeitä

5 ASIANTUNTIJUUS K.A. Ericsson. H. SCHMIDT 3 x 1.5 x 6 x 50 x 10 = Asiantuntijuus on ajattelu- ja toimintamalliemme jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä.

6 Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton

7 IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006) Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi ja melko kevyetkin interventiot toimivat (Cohen et al., 2009, Science, vol. 324, ) 7

8 MOTIVAATIOSTA Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

9 Motivaation lajeja Sisäinen motivaatio: toiminta sinänsä on palkitsevaa Ulkoinen motivaatio: tarvitaan ulkoisia palkkioita ja rangaistuksia Suoritusmotivaatio: suoriutuminen sinänsä motivoi! Ego-orientaatio: ihminen keskittyy siihen, mitä muut hänestä ajattelevat Tehtäväorientaatio: fokusoi tehtävään MITEN TUKEA SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA TILANTEISSA, JOTKA AIKUISET OVAT SUUNNITELLEET NUOREN PÄÄNMENOKSI?

10 Tunnehinta miksi mieluummin treenaamme lihaksia kuin aivoja? Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat opinnoista irti ei suorituskeskeistä puserrusta, vaan kiinnostavien asioiden kanssa työskentelyä (oppiminen vs. suoriutuminen) Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään Kiinnostus ja opiskeluinto ovat hyödyllisiä akateemisia tunteita. Näitä saattaa usein edeltää lievä ahdistus ja omilla ylärajoilla ponnistelu Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11 Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? HAASTE + AHDISTUS VIRTAUS - APATIA PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN - + KOETTU OSAAMINEN

12 Measuring optimal motivational states with CASS mobile apps 12 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

13 Luentokooma? Luennoilla ihmiset olivat enemmän unessa kuin yöllä nukkuessaan! 13

14 STUDENT EXPERIENCES (Muukkonen et al., 2008) DATA COLLECTED BY USING A MOBILE PHONE SYSTEM (CASS) Cafe Library Lecture Small group

15 MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt 15

16 MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) Oppitunnit, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat läpinäkyvät koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi Vähäinen osallisuus tai liika opettajan kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta Myös ohjaus on vuorovaikutusta, jossa ihminen kokee tulleensa kuulluksi KIINNOSTUSPEDAGOGIIKKA? 16

17 3. Mitä opittiin? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Kiinnostus syvenee. INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI (Lonka & Ketonen, painossa; Lonka, 2012) Tavoite? 1. Sytytetään kiinnostus. Kartoitetaan oppimisen tarve, asetetaan tavoitteet. Diagnostinen arviointi, Palaute Alkutilan arviointi, palaute 2. Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi syvenee

18 TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUS? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Projektityö edellyttää kollektiivista luovuutta Tiedonkäsittely hajautuu sosiaalisesti ja fyysisesti Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Älylliset proteesit tukevat oppimista Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme mutta oppimisen tilat eivät juuri muutu!

21 Blended learning environments combine physical, virtual, social, mobile and mental spaces of learning 21 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

22 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

23 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

24 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

25 Luomme uudenlaisia tietokäytäntöjä Kollektiiviset tietokäytännöt, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Lonka, 2012) Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen. Niihin liittyy tietoista pyrkimystä laajentaa ihmisen älyllisiä resursseja. Tämä tapahtuu kehittämällä käsitteellisiä luomuksia (epistemic artifacts), kuten käsitekarttoja tai oppimistöitä (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009)

26 Yhteisöllistä tiedonrakentelua Flinga-sovelluksella! Lumia Profess ori Kirsti Lonka/ Helsingi n yliopisto

27 Connecting people and ideas!

28 Before Under construction Testing Now 28 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

29 KOLLEKTIIVISTA LUOVUUTTA ISOSSA RYHMÄSSÄ SMART podium säilyttää katsekontaktin osallistujiin Flinga-sovelluksen avulla osallistujat voivat osallistua yhteisölliseen tiedon luomiseen SMART podium e-oppimista voidaan jatkaa tai käynnistää kasvokkain 29 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

30 30 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

31 New practices call for new tools 31 Faculty of Behavio ural Science s / Profess or Kirsti Lonka, 2012

32 TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT? Sulautuvat kokonaisuudet, jotka muodostuvat mm: Kirjoista, nettimateriaaleista, pienryhmätapaamisista, kosketusnäyttöön pohjautuvista laitteista, uusista mobiiliteknologioista, interaktiivisista valkotauluista (tai seinistä), uudenlaisista työskentelytiloista, sosiaalisista medioista, avattarista, muistuttajista, videoista, äänitallenteista jne. - Kaikki nämä yhdistyvät ympäristössä, joka on suunniteltu tukemaan oppimista - Ratkaisut eivät skaalaudu ilman erilaisia teknologioita yhdistävää pedagogista käsikirjoitusta

33 Funded by the Human Mind research program of the Academy of Finland Prof. Kirsti Lonka (PI), Prof. Kimmo Alho, Prof. Kai Hakkarainen & Prof. Katariina Salmela-Aro #MINDGAP 33

34 The Aims The project integrates educational, developmental, socioemotional and neuroscientific approaches to examine the development of minds of so called digital natives, who have, from the very beginning of their life, been socialized to use information and communication technologies (ICTs). There appears to be a gap between the digital youth and the educational practices and the minds of previous generations. 34

35 We shall investigate: 1) Patterns and trajectories of ICT use in different groups of young digital natives (from disengaged to engaged ICT user; from restricted to creative use of ICTs). Experiences of early, middle and late adolescents are followed across four years regarding: 2) intellectual, emotional, and social engagement and wellbeing 3) contextual daily variation of engagement (experienced interest, challenge, competence and affects) of those having diverging ICT experience, and 4) their social networks. Further, we will analyze 5) how intensity of using ICTs structurally and functionally developmentally shapes the minds and brains of digital youth. 35

36 ILTALUKEMISTA Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta) Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso ( ) psykologia! sarja Lukion kurssit 1-5. WSOY Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos. Lonka, K. & Ketonen, E. (in press) Engaging Learning How to activate the learner on a lecture course. Studies for the Learning Society.