Kohti tulevaisuuden opettajuutta 1. luento

Transkriptio

1 Kohti tulevaisuuden opettajuutta 1. luento Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 1

2 KURSSILLAMME ON ASSISTENTTI SEKÄ OMA SÄHKÖPOSTI Kurssia koskevat kysymykset Kurssista vastaa yliopistonlehtori, dos. Nina Sajaniemi Opettajana toimii prof. Kirsti Lonka Kurssin loppuosan opettaa dos. Sajaniemi Kurssin assistenttina toimii Erika Maksniemi Amanuenssin tehtävä on täyttämättä: pyrkikää selvittämään asiat pienryhmän kanssa ja kääntykää sitten vasta meidän puoleemme! Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 2

3 Kurssikirjallisuus Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava. Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus. Soveltuvin osin taustakirjallisuutena: Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. (2016). Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus (Soveltuvin osin) Luentomateriaali ja ajankohtaiset verkkomateriaalit kokonaisuudessaan Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 3

4 ARVIOINNISTA: Koko kurssi tentitään kerralla Tentti on kello Pyrimme järjestämään sen sähköisenä. Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua, siellä voi tenttiä luennot ja kirjan. Tentistä vastaa yliopistonlehtori Nina Sajaniemi Tentissä annettavat tapaukset 2-4 kpl. Mistä tässä on kyse? Miten toimisit? Tunnistettava keskeiset käsitteet. Vastaus perusteltava lyhyesti kirjan ja luentojen pohjalta Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 4

5 Soveltava ja tapauspohjainen tentti Pekka on juuri lämmittämässä vauvalle mikrossa ruokaa. Samalla hän miettii tekeillä olevaa artikkeliaan. Pekan puhelin soi. Siellä päätoimittaja kyselee, onko juttu jo valmis. Huomenna on lisäksi kokous, johon pitäisi mennä. Päätoimittaja antaa sähköpostiosoitteen, johon tekstin voi lähettää. Pekka yrittää painaa sen mieleensä. Mikroaaltouuni kilahtaa, ja Pekka kokeilee, onko ruoka tarpeeksi lämmintä. Samassa vauva alkaa itkeä - hänellä on nälkä. Pekka sulkee puhelimen. Hetken kuluttua hän huomaa, että osoite on täysin kadonnut mielestä. Hän ei myöskään muista mennä seuraavana päivänä kokoukseen. Päätoimittaja on ihmeissään: yleensä Pekka on tarkka mies - mikä hänen muistissaan on nykyään vikana? Keskeiset käsitteet: työmuistin kapasiteetti, valikoiva tarkkaavaisuus, orientaatiorefleksi Mitä ne tarkoittavat? Miten selittäisit Pekan muistiongelmat kurssilla oppimasi perusteella? Keskity mielestäsi tärkeimpiin: Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 5

6 Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015) ALUSTAVA TAVOITE Kirsti Lonka 6

7 Katso ympärillesi. Täällä on paljon ihmisiä! esittäydy parille lähellä olevalle henkilölle kerro hieman itsestäsi ja miksi olet kurssilla vaihtakaa yhteystietoja miettikää tavoitteitanne ja toiveitanne jos tulee kysymyksiä, selvittäkää ensin toisiltanne ja sitten vasta kääntykää henkilökunnan puoleen Tämä asia kannattaa tuoda esiin myös omille oppilaille luokassa Ryhmät suoritetaan OTR-aikana tai muuten teille sopivana aikana. Sähköisen tentin yhteydessä kysytään lyhyesti, keitä muita ryhmässä oli ja kolme keskeisintä oivallustanne ryhmässä. Jos olette tehneet aiemmin 3 op kurssin, niin tätä ei tarvitse tehdä Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 7

8 JATKAMME KELLO TILAA KYSYMYKSILLE! Nyt esitellään Flinga-sovellus MIETTIKÄÄ TÄMÄN KURSSIN TEEMOJA: Mihin tarvitset psykologiaa? Odotuksiani kurssilta? Jos et ole täyttänyt kyselyä, tee se nyt. Linkki: Voi aloittaa myös edu.flinga.fi ja Access code: 4TZR8Q Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 8

9 MIETTIKÄÄ TÄMÄN KURSSIN TEEMOJA: Mihin tarvitset psykologiaa? Odotuksiani kurssilta? - NÄMÄ NÄKYVÄT FLINGA-POHJALLA Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 9

10 Miksi opiskelijoita usein syytetään passiivisuudesta? - Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen - Fyysinen tila ja vanhat tietokäytännöt ohjaavat rooleja - Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan - Bulimiaoppiminen - Oikeassa olemisen kulttuuri - Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIAL 10

11 Pedagogiikan ja teknologian yhdistäminen opettajankoulutuksessa Kuvat: Veikko Somerpuro Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 11

12 Pohdintatehtävä: Sinun on opittava suuri määrä tekstiä ja aikaa on rajoitetusti. Miten toimit? Kurssille osallistujien esittämiä ideoita Tekee lukemastaan käsitekarttoja, katso ensin sisällysluettelo, otsikot, silmäile kirjaa läpi, tärkeimmät käsitteet, selailla indeksiä takana (missä on mainittu käsitteet) Suunnitelmallinen lukuaikataulu ja lukurutiinit Mikä on alue, jota käsitellään jos tunnen ihmisen, joka tietää ja lähden lenkille hänen kanssaan Välitavoitteiden asettaminen ettei homma kaadu valtavaan läjään Valikointi valtava määrä ja vähän aikaa Asian jakaminen jonkun kanssa, keskustelu tenttikirjasta Palapelitekniikka: jaetaan osuudet ja kukin selittää muille Voi nauhoittaa itse omaa puhettaan lukiessaan, kirjoittaa muistiinpanoja omin sanoin Youtube: etsi pääsykoemateriaalia esim. TedEx Carol Dweck 25 min keskittyy sitten viiden minuutin Pomodoro Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 12

13 MARTON & SÄLJÖ: KLASSISET TUTKIMUKSET LAAJOJEN TEKSTIEN OPPIMINEN Marton ja Säljö (1976) antoivat opiskelijoille tekstejä ja katsoivat, miten ja mitä he niistä oppivat PINTAOPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin SYVÄOPPIMINEN Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin myös yksityiskohdat! 13

14 OPISKELUSTRATEGIOITA (Lonka ym, 1994) KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut, käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin jäsentäminen, tiivistelmät KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA MUISTAMISTA Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 14

15 Ference Marton: variaatioteoria Kertaus on opintojen äiti Vaihtelu on opintojen äiti Mitä tämä mahtaisi tarkoittaa? Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 15

16 Oppimisen tasot Tiedon lisääntyminen Muistaminen, toistaminen Sovellus Ymmärrys Asian näkeminen uudessa valossa Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 16

17 Ihmisen vahvuuksien psykologia (Aspinwall & Staudinger, 2006) Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) Voimavarakeskeinen näkökulma Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 17

18 Asiantuntijuus ja reflektio Luento Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 18

19 Sisäiset mallit? (mental models) Ohjaavat tarkkaavuuttamme, havaintojamme ja muistiamme Emme kopioi todellisuutta, vaan painotamme meille tärkeitä asioita Muisti ei toimi niin kuin skanneri tai videonauhuri, vaan pikemminkin kuin tehdas! Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 19

20 Päättelymme on vinoutunutta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hari ym., 2015; Kahneman, 2012; Lonka, 2015) Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa kerrallaan Tunteet ohjaavat, samoin stressi ja jännitys Tyypillistä konservatiivisuus ja minäkeskeisyys Vahvistamisilluusio Vaikea hahmottaa monta muuttujaa kerralla Tieteellinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 20

21 Miten kehittyy huippuosaamista? (prof. K.A. Ericsson) Huippuosaamisen kaava: 3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan: - tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista harjoittelua - motivaatiota, virtauskokemuksia - jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea - kykyä sietää sekä omaa että muiden tyhmyyttä ja epäonnistumista - Ihminen pääsee yllättämään itsensä muiden ihmisten ja kehittyneiden välineiden avulla Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 21

22 TIEDON ERI LAJEJA (Kleickmann, Kunter, Voss & Baumert, 2013) Sisältötieto (Content knowledge) tietoa sisällöstä, ei vielä auta paljoa oppilasta. Kuitenkin liittyy seuraavaan: Pedagoginen sisältötieto (Pedagogical content knowledge) - tieto on muokattu siten, että oppilas pystyy sen ymmärtämään tämä tärkeä oppimisen edellytys (Shulman, 1986) Pedagoginen tieto (Pedagogical knowledge) tietoa oppimisesta ja miten sitä tuetaan tällainen tieto tutkitusti edistää oppilaiden onnistumista! (Kunter, 2013) Miten eri tiedon lajit tulevat esiin aineenopettajan työssä? Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 22

23 Tunnehinta miksi mieluummin treenaamme lihaksia kuin aivoja? (Y. Trope, Mezirow, Mälkki) Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat opinnoista irti (oppiminen vs. suoriutuminen?) Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään Kuinka paljon oppilaamme saavat maksaa tunnehintaa? Pystyvätkö he todella oppimaan vai yrittävätkö vain selvitä? Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 23

24 MITÄ ON ITSEREFLEKTIO? Omien sisäisten mallien arvioiminen ja editointi Palautteen antaminen ja vastaanottaminen (muut toimivat peilinä) Etäisyyden otto omaan itseen Omien toimintatapojen jatkuva kriittinen arviointi Epämukavuusalueelle joutumista, hankalia tunteita 24