Innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten syntyvät tulevaisuuden osaajat?

Transkriptio

1 Innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten syntyvät tulevaisuuden osaajat? Prof Kirsti Lonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap

2 Tutkijaverkosto Suomen Akatemian Mind-ohjelman hanke Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologia ja oppiminen HY Prof. Katariina Salmela-Aro Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus JY Prof. Kimmo Alho Aivot, tarkkaavaisuus ja muisti HY Prof. Kai Hakkarainen Teknologian välittämä yhteisöllinen oppiminen TY Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 2

3 Kyselymenetelmät Aivotutkimus Laajempi ympäristö Koulu Laadulliset menetelmät Perhe Vertaiset Sosiaalinen verkostoanalyysi Yksilö Tapahtumaotanta kännyköillä Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 3

4 Mistä tulevaisuuden osaajia? Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissa verkostoissa ja projekteissa Työelämässä käytetään paljon erilaisia ajattelun ja toiminnan apuvälineitä Ihmisten toivotaan olevan innovatiivisia, yrittäjähenkisiä ja luovia Miten tällaisia taitoja kehittyy koulussa? Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 4

5 Mikä kuulijoita askarruttaa juuri nyt? Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 5

6 IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006) Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille Optimistit näkevät kielteiset yksityiskohdat pessimistejä tarkemmin, mutta he kehittävät strategioita ongelmien ylittämiseksi ja kiertämiseksi Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi (Cohen et al., 2009, Science, vol. 324, ) 6

7 HAASTE Mitä pelillisyys ja leikillisyys voi tuoda kouluun? Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? + AHDISTUS, KIIHTYMINEN VIRTAUS - HUOLESTUMINEN APATIA, VÄLTTÄMINEN - + KOETTU OSAAMINEN KONTROLLI RENTOUTUMINEN, PITKÄSTYMINEN 7

8 MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt 8

9 Diginatiivit ovat pienestä asti älyllisesti sosiaalistuneet Internetin ja mobiililaitteiden käyttöön Me digimuukalaiset käytämme tietotekniikkaa enemmän ulkoisena välineenä Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 9

10 Oppimisen kohteiden laajentaminen Perinteiset kohteet Tietotyön kohteet Yksinkertaiset, suljetut oppikirjaongelmat Muutaman tunnin tai luennon tehtävät Tietoa toistavat tai pelkistetyt tehtävät Yksilötehtävät Monimutkaiset, avoimet ongelmat Pitkäaikaisen ponnistelun tehtävät Tiedonrakentamisen tehtävät Yhteisölliset tehtävät Paperiin ja kynään perustuvat tehtävät Teknologiavälitteiset tehtävät

11 Kolme mediakäytäntöjen tyyppiä (Ito ym. 2010) Sosiaalinen hengaileminen (hanging out). Ystävyyden ohjaama jatkuva yhteydenpito laajennetussa sosiaalisten suhteiden verkossa. Avoin luova kokeileminen (messing around). Toiminta vertaisryhmässä kiinnostusten (TVT, pelaaminen, median tuottaminen) jakamiseksi ja syventämiseksi. Osaamisen jalostaminen (geeking out). Asiantuntijuuden kehittämisen ohjaama sukeltaminen toimintaan lähipiiriä laajemmassa nuorista ja aikuisista muodostuvassa tietämysyhteisössä Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 11

12 Lauri Hietajärvi: teknologian käytön ryhmät (6. lk Helsinki 2013) Iso peruskäyttäjen ryhmä, neljä muuta ryhmää. Pääorientaatiot pelaaminen ja sosiaalinen media Peruskäyttäjät (44%), alle keskiarvon kaikessa. Sosiaalisen median käyttäjäryhmä (23%), käyttävät enimmäkseen sosiaalista mediaa. Peruspelaajat (20 %), pelaavat enimmäkseen, mutta vähemmän kuin aktiivipelaajat. Luovat osallistujat ( 6 %), tehoryhmä, käyttävät teknologiaa monipuolisesti, mutta erityisesti luovan osallistumisen suhteen. Aktiivipelaajat (5 %), pelaavat eniten toimintapelejä ja harrastusmaisesti Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 12

13 Ryhmien erot suhteessa taitoihin ja asenteisiin Aktiivisilla pelaajilla sekä luovilla osallistujilla eniten taitoja ja innostusta teknologian käytössä. He arvostivat koulua vähiten ja olivat kyynisimpiä. Luovat osallistujat kokivat eniten riittämättömyyden tunteita. Peruskäyttäjillä vähiten teknologiataitoja muihin verrattuna. He pitivät eniten koulusta. SOME (sosiaalinen media) ryhmän jäsenet kokevat eniten epäonnistumisen pelkoa. Luovat osallistujat ja SOME ryhmä olivat väsyneimpiä Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 13

14 Mikä ihmeen Flipped Classroom? Luokkahuone käännetään ylösalaisin siten, että yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen Tiedot voidaan innostavasti opiskella luokkahuoneessa kavereiden kanssa, kotona, kirjastossa tai ulkona metsässä mobiililaitteiden tuella Opettajan ja oppilaiden yhteinen aika käytetään keskusteluun ja asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna Tarve hölmöilyyn vähenee, kun toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen Professori Kirsti Lonka, OKL 14

15 Matikan laitos ylösalaisin? HY:n matematiikan laitos 2013: mestari-kisälli oppiminen Professori Kirsti Lonka, OKL

16 RATKOMO Opettajan tai opiskelijan roolista ohjaajan rooliin. Asteittain syvenevä asiantuntijuus. Prof Kirsti Lonka / Lauri Vaara / Mikko I. Halonen/ Minerva-tori

17 EI MIKÄÄN HIGH-TECH RATKAISU Yliopistoilla ja kouluilla ei ole liikaa rahaa. Pitää kehitellä pedagogisia ratkaisuja, joissa ajattelua voi jakaa ja ulkoistaa. Prof Kirsti Lonka / Lauri Vaara / Mikko I. Halonen/ Minerva-tori

18 rym.fi Uusia ratkaisuja koulujen ja yliopistojen pedagogiseen suunnitteluun Prof Kirsti Lonka et al WP4 Task 1.1 Learning Environments Prof Kirsti Lonka / Lauri Vaara / Mikko I. Halonen/

19 Oppimisen tilat ja menetelmät muuttuvat hitaasti! Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 19

20 Aktiivinen oppiminen edellyttää tietokäytäntöjen muutosta VS. VS. sti Lonka, Lauri J. Vaara, Mikko I. Halonen

21 Mikä on ELE-tila? Engaging Learning Environment (ELE) on suunniteltu erityisesti tukemaan innostavaa, aktivoivaa ja kokonaisvaltaista oppimista. 1. Diagnosoi! Aktivoi! 2. Tue oppimista ja ajattelua 3. Tarkastele muutosta ei vain tiedon lisääntymistä Engaging Learning Cycle (Lonka, 2011; 2012)..

22 Minerva-torin historia. Lyhyesti.

23 Pedagogiikan ja teknologian yhdistäminen Minervatorilla Prof Kirsti Lonka / Lauri Vaara / Mikko I. Halonen/ Minerva-tori

24 Esimerkkejä yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta Flingasovellusta hyödyntäen. Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

25 Miten koulun voisi kääntää? UBIKO-hanke Norssin ala-asteella Professori Kirsti Lonka, OKL 25

26 Prof Lonka, ACEL20 13, Canberr a

27 Käsillä tekemistä!

28 Mielekäs koulutyö meneillään, leikkitila tyhjillään! Onko niillä tuolla hauskaa?

29 Näytelmää ja kirjallisuutta! KIRJAHYLLYJÄ!

30 Mobiililaitteilla on oma paikkansa ja aikansa

31 TÄMÄKÖ TIETOKONE- LUOKKA? OPEN TUOLI

32 Tulevaisuuden työskentely-ympäristössä yhdistyvät fyysinen, mobiili, virtuaalinen, sosiaalinen ja mentaalinen tila Profess ori Kirsti Lonka, OKL