Visioita tulevaisuuden koulusta

Transkriptio

1 Visioita tulevaisuuden koulusta - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori, varadekaani Käyttäytymistieteiden tiedekunta, Helsingin yliopisto sekä vieraileva professori, Karolinska Institutet

2 UNELMIAMME TULEVAISUUDEN KOULUSTA? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 World Design Capital 2012?

4 WDC 2012 Helsingissä HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla edistetään huippututkimusta, laadukasta opetusta sekä käyttäjälähtöisiä palveluita Helsingin yliopisto toimii yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa pääkaupunkiseudun opettajat ja koulut tärkeitä! Design tarkoittaa tutkimuksen, opetuksen ja palveluiden parhaita käytänteitä ja ratkaisuja Tulevaisuutta muotoilemme käyttäjälähtöisesti, huomioimalla opiskelijoiden, tutkijoiden, henkilöstön, sidosryhmien ja kumppaneiden tarpeet 4 Osasto / Henkilö n nimi / Esitykse n nimi

5 Designing Society&Future Professionals Designing Society&Future Professionals -hanke muotoilee hyvinvointivaltion perustuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti Suomalainen koulutusjärjestelmä ja Helsingin yliopiston opettajankoulutus muodostavat vahvan perustan kansainväliselle tunnettuudelle Hankkeessa yhdistyvät tieteellinen osaaminen, oppimisen sisällöt, fyysiset tilat, teknologia, palvelut ja verkostot, joiden avulla suomalaisen tasa-arvoisen oppimismallin mahdollisuuksia voidaan levittää sekä 5 kansallisesti että kansainvälisesti Viestint ä&yhtei skuntas uhteet/ir a Leväah o/wdc teemat

6 Viestintä&yhteiskuntasuhteet/Ira Leväaho/WDC teemat

9 Teknologia sulautuu osaksi tietokäytäntöjämme ja sosiaalista elämäämme

10 Mutta oppimisen tilat ja menetelmät eivät juuri muutu!

11 MIKSI NUORET VAIKUTTAVAT PASSIIVISILTA? - Millainen on hyvä oppilas? - Miten hän eroaa hyvästä oppijasta? - Passiivinen meidän kanssamme, aktiivinen yksin tai kavereiden kanssa? OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIA

12 Tulevaisuudessa teknologiat, elämykset ja tilat sulautuvat

13 NYKYPÄIVÄN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA (Keith Sawyer, 2003) Projektissa työskentely vaatii ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan! Onnistuminen edellyttää erilaisuudesta innostumista

14 KOULUAINEIDEN ARVOSTUS TYTÖILLÄ JA POJILLA Dr. Angela Chow & Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto

15 Odotusarvoteoria (Eccles) Kuinka tärkeä kiinnostava hyödyllinen tehtävä on kyseessä? 15 Tehtävän odotusarvo vaikuttaa siihen, miten siihen panostetaan ja miten tuloksia myöhemmin arvioidaan. Käyttäyt ymistiet eellinen tiedekun ta / Henkilö n nimi / Esitykse n nimi

16 Tutkimusasetelma Osallistujat: 9. luokan oppilaita 9 koulusta Itä-Suomesta (n=638) Aineisto kerättiin: Tammikuussa 2004 Toukokuussa 2004 Tammikuussa 2005

17 Tehtävän arvo (Eccles et al, 1983) Kuinka (1) tärkeänä, (2) hyödyllisenä ja (3) kiinnostavana pidät seuraavia oppiaineita (1 = en yhtään; 7 = hyvin paljon) -Kielet -Matematiikka ja luonnontieteet -Reaaliaineet -Taito- ja taideaineet

18 Erilaisia ryhmiä tehtävän arvon suhteen 7 Scale score All subjects (55%) Non -Math & -Sci (19%) Math & Sci (20%) Practical (6%) Class 1: Non -math & -sci 2 1 Class 2: Math & sci Class 3: Practical subjects 7 Class 4: All subjects -3 0

19 Tytöt ja pojat eri ryhmissä 100 % n=111 n=128 n=38 n= % 80 % 70 % 60 % 50 % boys Girls 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Non -math & -sci Math & sci Practical subjects All subjects EI-LUMA LUMA TAITO KAIKKI AINEET

20 Mistä ihmeestä tämä johtuu??

21 MINDSET Ajattelun raamit Prof. Carol Dweck Fixed mindset Lukittu malli Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa tyhmyyden. Growth mindset Kasvun malli Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa. Jatkuva ponnistelu omien tietojen ja taitojen ylärajoilla on sekä älyllisen ponnistelun tulosta että tulevan onnistumisen ehto. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

22 Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! Aivot muotoutuvat ja kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään Paljon muitakin kuin älyllisiä haasteita

23 Taksikuskien ja verrokkien hippokampus Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, W. W. Norton

24 Tiettyjen asioiden oppiminen ja tekeminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla. - Aivot muovautuvat läpi elämän. - Aivojen asettamia rajoja oppimiselle ei tunneta tarpeeksi hyvin. - Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa! Lapsuusiässä on aivojen kriittisiä kehityskausia, joiden jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista. -Lapsuus- ja nuoruusiässä tiettyjen asioiden oppiminen on helpompaa, mutta harjaantumista ja aivojen muovautumista tapahtuu läpi elämän.

25 Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: -Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen - Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten aivokurkiainen olisi jotenkin tehokkaampi viestijä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä ja tällaisen eron merkityskin olisi hieman epäselvä - Oppimiseen ja koulutukseen liittyvillä alueilla ei ole osoitettu systemaattisia eroja miesten ja naisten aivojen välillä - EI OLE OLEMASSA PUHDASTA MATIKKAPÄÄTÄ JA KIELIPÄÄTÄ - Ihmisillä on erilaisia taipumuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta osaaminen ei ole kiveen hakattu ja ennakolta määrätty asia aina löytyy nainen tai mies, joka on juuri minua parempi jossain asiassa

26 ÄLYLLINEN INVESTOINTI JA TUNNEHINTA Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat opinnoista irti ei suorituskeskeistä puserrusta, vaan kiinnostavien asioiden kanssa työskentelyä (oppiminen vs. suoriutuminen) Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

27 MIKÄ ON LAHJAKKUUDEN KAAVA (prof. K.A. Ericsson) 3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan: - tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista harjoittelua - motivaatiota, virtauskokemuksia - jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea - kykyä sietää sekä omaa että muiden tyhmyyttä ja epäonnistumista Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

28 HAASTE Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? + AHDISTUS VIRTAUS - APATIA PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN - + KOETTU OSAAMINEN

29 AKTIIVISUUS Tunteiden erilaiset ulottuvuudet (Fredrickson, 2001; Tellegren, Watson & Clark, 1999) + HERMOSTU- NEISUUS, AHDISTUS, RE, MASENNUS, APATIA, UUPUMUS KIINNOSTUS, INNOSTUS, ENERGISYYS TYYTYVÄISYYS, RENTOUS MIELLYTTÄVYYS

30 MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt

31 INNOSTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT (Lonka & Ketonen, 2011) Mitä muutosta tapahtuu? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella? Kiinnostus syvenee. Miten tavoite saavutettiin? Sytytetään kiinnostus. Tiedostetaan ryhmän oppimisen tai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi Alkutilan arviointi, palaute Diagnostinen arviointi, palaute Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi etenee (kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia

32 Uusia tutkimustuloksiamme (Ketonen & Lonka, 2011) Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa ennustavat menestystä esim. aktivoivalla luentokurssilla Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaansa itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa soveltaessaan. Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa muuttua innostavassa ympäristössä: esim. varmaa tietoa haluavat innostuvat pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

33 World Design Capital 2012 oppimisen uudet tilat yliopistossa tulossa projektin julkistaminen - motivaatio - vuorovaikutus - autenttiset tilanteet -sulautuva teknologia -Paljon muitakin kuin kognitiivisia haasteita

34 Tulevaisuuden koulu? Mukaansa tempaava ympäristö, joka tukee kiinnostuksen heräämistä ja mahdollistaa virtauskokemukset jokaiselle oman tasonsa mukaan Opettaja ei ole yksin vastuussa tästä, vaan kehitettävä koko yhteisöä ja kulttuuria sekä fyysistä ympäristöä Fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja psykologiset tilat nivoutuvat kokonaisuudeksi, jotka ovat älyllisesti stimuloivia ja lisäävät ihmisten hyvinvointia Kokemuksellisuus, tunteet ja elämykset tärkeitä Tulevaisuuden koulu on jotain, jota nyt olemme luomassa on rakennettava sen päälle, mikä on hyvää ja kehitettävä asioita, jotka vaativat kehittämistä Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

35 ILTALUKEMISTA Aspinwall. L.G. & Staudinger, U.M. (2006, toim.) Ihmisen vahvuuksien psykologia. Helsinki: Edita. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso ( ) psykologia! Lukion uusi oppikirjasarja. WSOY (osat 2-3 yhdessä Minna Huotilaisen, 4-5 Katariina Salmela- Aron kanssa ja osa 5 Pekka Saurin kanssa) Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.