Miksi elämästä pitää nauttia?

Transkriptio

1 Miksi elämästä pitää nauttia? Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA IMPROVISAATIOTEATTERIA (Keith Sawyer: Group Creativity, 2003) Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Miten sopeudumme tähän? Ovatko aivot sosiaaliset? 1

2 ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä Luova, kollektiivinen asiantuntijuus edellyttää luottamusta ja sitä, että halutaan toisen onnistuvan! Ihmisessä yhdistyvät biologinen, psykologinen ja sosiaalinen Ihmisen aivot ovat pysyneet rakenteeltaan samanlaisina ainakin vuotta Ihminen on kokonaisuus, ei pelkkä puhuva pää! Emme pääse biologiaamme pakoon uni, ruoka ja juoma ovat osa tasapainoista mieltä ja kehoa Ihmiset peilaavat toistensa aikomuksia ja tunnetiloja 2

3 PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123: Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123: Emt. sivu

4 EMPAATTISET AIVOT? Kuva 4. Kivun peilautuminen (Saarela ym. 2007). Kun koehenkilöt katsoivat kipua kärsivien potilaiden kasvoja, heidän omissa aivoissaan aktivoitui affektiivinen kipuverkosto molemmissa aivopuoliskoissa ja alimmassa otsalohkopoimussa. Punaiset alueet osoittavat tilastollisesti merkitseviä aktivaatioita toiminnallisessa magneettikuvauksessa (12 koehenkilön keskiarvo) potilaan voimistetun kivun vs. potilaan tavanomaisen kroonisen kivun näkemiseen. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 2007;123: MITÄ ON RYHMÄVIRTAUS? Yhteinen toiminnan kohde, joka tempaa mukaansa Fokus ja intohimo työhön Uppoutuminen ja ajantajun menetys Lojaliteetti ja luottamus Raportoidaan mm. haastavissa tilanteissa leikkaustiimien yhteydessä 4

5 MITEN TAPPAA VIRTAUS? - Luottamus katoaa - Jatkuva epäsuhta voimavarojen ja haasteiden välillä - Lojaliteetti siirtyy muualle - Muut intohimot tulevat tilalle - Sisäiset ristiriidat ja konfliktit - Toinen ihminen ei ole voimavara vaan uhka - Fokus katoaa - Kyttääminen, byrokratia ja ulkoiset palkkiot korostuvat J.T. BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.2 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen 5

6 AIVOISSA VOIVAT AKTIVOITUA ERILAISET JÄRJESTELMÄT BIS järjestelmä: toiminta ja vuorovaikutus estyy, kun välttely ja epäonnistumisen pelko päällimmäisiä (Behavioral Inhibitory System) BAS järjestelmä: ihminen lähestyy asiaa kiinnostuneena, uteliaisuus ja palkkion tavoittelu voittavat pelon (Behavioral Approach System) FFS järjestelmä: ihminen ei pysty toiminaan järkevästi, vaan reagoi aggressiolla tai pakenemisella (Fight or Flight System) Tunteet tukevat luovuutta ja edistävät oppimista! Tunteet muuttavat ongelmanratkaisun tapaa Positiiviset tunteet ruokkivat oppimista, uteliaisuutta ja luovaa ajattelua. Ne laajentavat käytössä olevia älyllisiä resursseja ja tukevat mielikuvitusta (BAS-järjestelmä) Negatiiviset tunteet, kuten stressi, pelko ja ahdistus, puolestaan kaventavat ajattelua ne estävät uusien asioiden omaksumista (BISjärjestelmä) Tunteet palvelevat myös sosiaalista vuorovaikutusta ne antavat tietoa omasta sisäisestä tilastamme ja muiden mahdollisista aikomuksista 6

7 Yhteisöllisyys Elokuva yksin on eri elokuva kuin sama elokuva kolmen sadan ihmisen kanssa. Menet kahvilaan vaikka voisit juoda kaiken kahvin kotona omin nokkinesi. Me kiukuttelemme toisillemme ja nahistelemme toistemme kanssa kotona ja töissä. Mutta samalla ihminen on perimmäisesti kanssaeläjä. Mitä meistä tulee, kietoutuu toisiin ihmisiin. E. Saarinen K. Lonka (2000) MUODONMUUTOS. Avauksia henkiseen kasvuun. WSOY. YHTEINEN VOIMISTELUHETKI! Copyright Kirsti Lonka 7

8 Miksi elämästä ehkä pitäisi nauttia? Elämä on niin lyhyt Työaika on aika suuri osa päivästä (+ matkat), niin ehkä nauttiminen voisi ulottua myös sinne Jos tekisikin nauttimisesta velvollisuuden, että sinusta olisi enemmän iloa muille ihmisille On helpompi elää myös oman itsensä kanssa ja lisäksi hauskempaa Vaikuttaa myös omaan terveyteen, että osaa nauttia (myös ilman nautintoaineita) Vaikuttaa omaan suhtautumiseen, eivät edes p-jutut tunnu yhtä pahoilta Onneton elämänasenne on energiasyöppö! - Jatkuva syyllisyys ja pelko heikentävät hyvinvointia - Huonosti voiva ihminen ylireagoi asioihin ja hermostuu helposti vuorovaikutus muuttuu hankalaksi - Kun työn monimutkaisuus lisääntyy, liiallinen velvollisuudentunto saattaa olla uupumisriski - Onneton ihminen ei jaksa pitää muista huolta eikä edes itsestään 8

9 Miksi elämästä pitää nauttia? - On tärkeää pitää omasta persoonastaan huolta, monille meistä se on tärkein työvälineemme! - Hyvinvoiva ihminen nauttii haasteista, oppii ja pystyy tuottamaan yhteisölle arvokkaita asioita - Optimistinen ja itseensä uskova ihminen elää kauemmin ja voi paremmin kuin pessimistinen ja itseensä käpertyvä - Muiden ihmisten onnellisuus edistää myös omaa hyvinvointia vrt. peilautumisilmiöt Kohtuuden unohtunut filosofia? Kohtuus on keskeinen onnellisuuteen liittyvä käsite melkein kaikissa filosofioissa ja uskonnoissa se ei tarkoita keskinkertaisuutta Kohtuus erilaisissa lihan iloissa mahdollistaa pitkän ja iloisen elämän! Paastoaminen ja ahmiminen ovat vain kohtuuden kaksi erilaista vastakohtaa Kun on juhlan aika, tulee juhlia arjen rutiinit ratkaisevat kuitenkin terveyden Kun retkahtaa, se tulee tehdä iloisesti eikä maailmanlopun tunnelmissa 9

10 TANKKAUKSEN PERINNE ON VAHVA! Sekä oppimisessa että ruokailussa ajatellaan, että tarkoituksena on tehokas tankkaus Missä on oppimisen ilo? Onko kurssin jälkeen elämää? Voiko ruoasta nauttia? Yhteinen ruokailu on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille Hyvinvointia edistää positiivinen sosiaalinen vuorovaikutus Makeisen tai lämpimän juoman tarjoamisen on todettu lisäävän myönteisiä arvioita toisesta ihmisestä Verensokerin kohoaminen saa ihmisen tuntemaan ilon tunteita (ilman juomiakin) Turvallinen ja miellyttävä ruokailuhetki vahvistaa yhteisöä ja saa ihmiset yhteistyöhaluisiksi Ruokapöytään eivät kuulu konfliktit! Copyright Kirsti Lonka Copyright Kirsti Lonka 10

11 Vaikuttaako ympäristö onnellisuuteen? Ihmisen onnellisuutta lisää ympäristö, joka on kaunis, miellyttävä ja elvyttävä Mielipaikoissa käymisen tuottama onnellisuus on lyhytkestoista, mutta toistuvana lisää hyvinvointia Vaihtelu on myös tärkeää - uudet paikat ja elämykset virkistävät! Copyright Kirsti Lonka Tietoinen läsnäolo Läsnäolo on kylmän etäisyyden vastakohta, mutta se on myös ylikuumentumisen vastakohta Kyky olla 100% läsnä - mutta myös unohtaa 100% Yhteisö antaa voimia tai vie niitä riippuen miten se rakennetaan Huippujohtaja pystyy fokusoimaan juuri tähän hetkeen 11

12 PERUSASIAT OVAT YKSINKERTAISIA: KIRSTIN VIISI KOOTA Kunnioita! Kuuntele! Kiinnostu! Kannusta! Kiitä! 12