Innostuva, onnistuva työyhteisö

Transkriptio

1 Innostuva, onnistuva työyhteisö Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet Näyttelijät, vuorovaikutuskouluttajat Sari Siikander ja Micke Rejström, Improvisaatioteatteri Stella Polaris

2 Aivotovatsupermuovautuva järjestelmä Ihmisen aivot ovat pysyneet rakenteeltaan samanlaisina ainakin vuotta Vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen = tunneäly Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! Homo ludens = leikkivä ja taiteellinen ihminen Peilautumisjärjestelmät

3 TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA IMPROVISAATIOTEATTERIA (Keith Sawyer: Group Creativity, 2003) Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Miten sopeudumme tähän? Ovatko aivot sosiaaliset?

4 ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyväja luovaasiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä Luova, kollektiivinen asiantuntijuus edellyttää luottamusta ja sitä, että halutaan toisen onnistuvan!

5 PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:

6 Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123: Emt. sivu 1571

7 EMPAATTISET AIVOT? Kuva 4. Kivun peilautuminen (Saarela ym. 2007). Kun koehenkilöt katsoivat kipua kärsivien potilaiden kasvoja, heidän omissa aivoissaan aktivoitui affektiivinen kipuverkosto molemmissa aivopuoliskoissa ja alimmassa otsalohkopoimussa. Punaiset alueet osoittavat tilastollisesti merkitseviä aktivaatioita toiminnallisessa magneettikuvauksessa (12 koehenkilön keskiarvo) potilaan voimistetun kivun vs. potilaan tavanomaisen kroonisen kivun näkemiseen. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 2007;123:

8 Yksilöllisiä eroja?

9 AIVOISSA VOIVAT AKTIVOITUA ERILAISET JÄRJESTELMÄT BIS järjestelmä: toiminta ja vuorovaikutus estyy, kun välttely ja epäonnistumisen pelko päällimmäisiä (Behavioral Inhibitory System) BAS järjestelmä: ihminen lähestyy asiaa kiinnostuneena, uteliaisuus ja palkkion tavoittelu voittavat pelon (Behavioral Approach System) FFS järjestelmä: ihminen ei pysty toiminaan järkevästi, vaan reagoi aggressiolla tai pakenemisella (Fight or Flight System)

10 HELPPO TEMPERAMENTTI biologisten toimintojen (esim. nälän ja unen) säännöllisyys positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin halu lähestyä uusia ihmisiä, tapahtumia ja esineitä BAS-tyyppinen käyttäytyminen kyky sopeutua muutoksiin yleensä positiivinen mieliala korkea ärsytyskynnys vähemmän intensiivinen tapa osoittaa tunteita

11 HITAASTI LÄMPIÄVÄ TEMPERAMENTTI kohtalaisen vaisu, mutta negatiivinen reaktio kaikkeen uuteen hidas sopeutuminen huolimatta toistuvista mahdollisuuksista tutustua uuteen asiaan ei myrskyisiä tunteita säännöllinen biologinen rytmi kaikki uusi aiheuttaa aluksi vastustusta estyneisyys ja ujous saattaa ilmetä varautuneena ensireaktiona uusiin ihmisiin, mutta tutussa seurassa usein rentoutunut ja sosiaalinen BIS-reaktiot dominoivat

12 HAASTAVA TEMPERAMENTTI biologisten toimintojen epäsäännöllisyys voimakas, usein raivoisa reaktio kaikkeen asioihin, joista ei pidä voimakas tunteiden ilmaisu, ärtyy helposti turhautuessaan saattaa esim. paiskoa ovia ja heitellä tavaroita (FFS) mielialat usein negatiivisia, usein ärtyisä tai huonolla tuulella tulkitsee usein ongelmat muiden aiheuttamiksi, vaikeaa nähdä asiaa toisen kannalta

13 PROFIILIT TÄRKEÄMPIÄ KUIN PIIRTEET (Liisa Keltikangas-Järvinen, 2004; 2008) jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen profiili temperamentti ei määrää sitä, mitä ihminen tekee, vaan miten hän tekee tai millä tyylillä harva kuuluu selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan erilaisia temperamentin piirteitä ne syntyvät ja kehittyvät vuorovaikutuksessa

14 Motivaatiosta ja virtauksesta

15 Virtaus Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä ja hän unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

16 VIRTAUSKOKEMUS (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN VIRTAUS Korkea Korkea AHDISTUS Korkea Matala IKÄVYSTY- NEISYYS Matala Korkea APATIA Matala Matala

17 MITÄ ON RYHMÄVIRTAUS? Yhteinen toiminnan kohde, joka tempaa mukaansa Fokus ja intohimo työhön Uppoutuminen ja ajantajun menetys Lojaliteetti ja luottamus Raportoidaan mm. haastavissa tilanteissa leikkaustiimien yhteydessä

18 J.T. BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.2 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen

19 Miten tukea osaamisen kehittämistä?

20 PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000) Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta biologisten lisäksi: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja antaa itsestään jotain muille Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita.

21 Mitä työntekijä toivoo? Haasteita ja mielekkäitä työtehtäviä Mahdollisuutta kehittyä ja oppia uutta Urakehityksen mahdollisuuksia Hyvää työporukkaa Virtauskokemuksia

22 Oppimisen tunnehaaste Ihminen tuntee itsensä helposti ahdistuneeksi ja tyhmäksi sellaisissa tilanteissa, joissa aiemmat sisäiset mallit haastetaan Virtaus, sitoutuminen, yhteisöllisyys kaikki nämä tukevat oppimista Miten saada ihmiset innostumaan uudesta, sen sijaan että se saa heidät tuntemaan itsensä rajoittuneiksi?

23 Millaista on rakentava palaute? Lähtee vastaanottajan ajatuksista, ei palautteen antajan olettamuksista Lähtee aina vahvuuksista Kritiikki tulee dialogissa, kysymysten avulla Ei kohdistu henkilön ominaisuuksiin, vaan toimintaan Mahdollisimman hyvin räätälöityä (suuria linjoja tai keskeisiä yksityiskohtia) Oikea-aikaista, mielellään jo prosessin aikana Kohdistuu aina tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin, ei keskity märehtimään menneitä epäonnistumisia: mitä voimme ensi kerralla tehdä paremmin?

24 PERUSASIAT OVAT YKSINKERTAISIA: KIRSTIN VIISI KOOTA Kunnioita! Kuuntele! Kiinnostu! Kannusta! Kiitä!

25 ILTALUKEMISTA (suomeksi) Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2004) Temperamentti. Ihmisen yksilöllisyys. WSOY Keltikangas-Järvinen, L. (2008) Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso ( ) psykologia! Lukion uusi oppikirjasarja. WSOY (osat 2-3 yhdessä Minna Huotilaisen,4-5 Katariina Salmela-Aron kanssa ja osa 5 Pekka Saurin kanssa) Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.