Informaationkäsittely aivojen ehdoilla

Transkriptio

1 Informaationkäsittely aivojen ehdoilla - Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Faculty of Behavioral Sciences

2 TIEDONKÄSITTELYMME ON RAJALLISTA! Ihmisen aivot ovat pysyneet rakenteeltaan samanlaisina noin vuotta Keskeistä vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen, tunneäly Kaikkea ei pysty prosessoimaan, bufferi täyttyy Aikuisen aivot ovat turhan itseriittoiset

3 Ihminen on surkea tietokone Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa kerrallaan Taipumus moniin päättelyvirheisiin Tyypillistä ajattelun konservatiivisuus ja minäkeskeisyys Stressi ja jännitys vaikuttavat Vaikea hahmottaa monimutkaisia tilanteita Tieteellinen tai tilastollinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista

4 Aivot ovat kuitenkin supermuovautuva järjestelmä Ihmisen aivot eivät toimi kuin mikroprosessori, vaan tunteet ja motivaatio vaikuttavat! Aivot muotoutuvat koko eliniän ja kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään On vaikeaa tietää, mikä on oppimisen seurausta ja mikä sen edellytys! Peilautuminen ja vuorovaikutus tärkeitä

5 Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton

6 Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua Muusikko Liike- ja tuntoalueita Kuuloaivokuori Verrokki Näköalueita Etu Taka Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet) kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai kosketinsoittimet) aivokurkiaisen etuosa takaosaa suurempi. Naismuusikoilla ja verrokeilla ei tällaista eroa. Lee, Chen & Schlaug, NeuroReport, 2003.

7 MIKSI IHMISET USEIN VAIKUTTAVAT PASSIIVISILTA? - Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen tai luennoi heidät hengiltä - Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan - Oikeassa olemisen kulttuuri - Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIA

8 SISÄISET MALLIT Ihmisen muisti ei toimi kuin kopiokone, vaan hän rakentaa sisäisiä malleja Nämä ohjaavat havaintoja ja muistia Muistot eivät ole kopioita todellisuudesta, vaan painottavat meille tärkeitä asioita Muisti ei toimi kuin varasto, vaan kuin tehdas Ihminen ei usko, mitä näkee. Hän näkee, mitä uskoo!

9 ASIANTUNTIJUUS Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä.

10 OPPIMISEN TASOT Tiedon lisääntyminen Muistaminen, toistaminen Sovellus Ymmärrys Asian näkeminen uudessa valossa Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen

11 MITÄ ON ITSEREFLEKTIO? Omien sisäisten mallien arvioiminen Palautteen antaminen ja vastaanottaminen (muut toimivat peilinä) Etäisyyden otto omaan itseen Omien toimintatapojen jatkuva kriittinen arviointi

12 MINDSET Ajattelun raamit Prof. Carol Dweck Fixed mindset Lukittu malli Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa tyhmyyden. Growth mindset Kasvun malli Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa. Jatkuva ponnistelu omien tietojen ja taitojen ylärajoilla on sekä älyllisen ponnistelun tulosta että tulevan onnistumisen ehto. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

13 Tunnehinta miksi mieluummin treenaamme lihaksia kuin aivoja? Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat opinnoista irti ei suorituskeskeistä puserrusta, vaan kiinnostavien asioiden kanssa työskentelyä (oppiminen vs. suoriutuminen) Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

14 LAHJAKKUUDEN KAAVA (prof. K.A. Ericsson) 3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan: - tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista harjoittelua - motivaatiota, virtauskokemuksia - jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea - kykyä sietää sekä omaa että muiden tyhmyyttä ja epäonnistumista Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

15 HAASTE Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? + AHDISTUS VIRTAUS APATIA PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN KOETTU OSAAMINEN

16 AKTIIVISUUS Tunteiden erilaiset ulottuvuudet (Fredrickson, 2001; Tellegren, Watson & Clark, 1999) + HERMOSTU- NEISUUS, AHDISTUS, RE, MASENNUS, APATIA, UUPUMUS KIINNOSTUS, INNOSTUS, ENERGISYYS TYYTYVÄISYYS, RENTOUS MIELLYTTÄVYYS

17 Uusia tutkimustuloksiamme Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa ennustavat menestystä Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaansa itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa soveltaessaan (Lonka & Ketonen, submitted) Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa muuttua innostavassa ympäristössä: esim. varmaa tietoa haluavat innostuvat pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy (Heiskanen, tekeillä)

18 Aivot ovat sosiaaliset tiedonkäsittelyn rajoituksia voi ylittää Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 Tiedonkäsittely hajautuu sosiaalisesti ja fyysisesti Tiedonkäsittely hajautuu sosiaalisesti ja fyysisesti Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Älylliset proteesit tukevat oppimista Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:

21 Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123: Emt. sivu 1571

22 J.T. BERGQVISTIN KAAVA: Joukossa tyhmyys tiivistyy? Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen

23 MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT? (Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004) Oppiminen ei ole vain tiedon hankintaa, vaan myös osallistumista kulttuuriin ja kasvamista sen jäseneksi Osaaminen hajautuu ihmisten välille Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne ovat osa laajempaa toimintakulttuuria Kun yksi ihminen muuttuu, koko sosiaalinen yhteisö järjestyy uudestaan Samassa työyhteisössä voi olla useita erilaisia alakulttuureja

24 MIKÄ ON OMA KÄYTÄNTÖYHTEISÖSI? Kuka on roolimallisi? Ketä ihailet? Kehen samastut? Millainen rooli sinulla on yhteisössä? Kenen kanssa koet yhteisiä arvoja? Millainen on identiteettisi?

25 Perfektionismi ahdistaa Absoluuttisten totuuksien tavoittelu johtaa fundamentalismiin On tärkeää hellittää täydellisyyden tavoittelusta ja varman tiedon kaipuusta Hyväksyttävä että maailma on keskeneräinen - kuten itsekin olen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi