Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Transkriptio

1 Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen

2 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten toimijoiden, eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin.

3 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. 3

4 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. 4

5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Tilat oppimisympäristöjen kuvauksessa Tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. 5

6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Oppimisympäristöt oppiaineissa Oppilaiden aktiivinen työskentely opiskeltavan ilmiön, teeman tai ajankohtaisen ongelman parissa tukee ympäristöopin tavoitteiden mukaista oppimista. (Ympäristöoppi 1-2) Matematiikkaa opiskellaan edelleen oppimisympäristössä, jossa konkretisointi ja välineet ovat keskeisessä asemassa. Välineet tulee olla helposti saatavilla. (matematiikka 3-6) Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. (liikunta 7-9) 6

7 Lukion opetussuunnitelman perusteet Opiskeluympäristöt ja menetelmät 1 Lukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet.

8 Lukion opetussuunnitelman perusteet Opiskeluympäristöt ja menetelmät 2 Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista.

9 Opetustiloista todettua Miten fyysiset oppimisympäristöt vaikuttavat oppimistuloksiin? Fyysisellä infrastruktuurilla on merkitsevä yhteys oppilaiden suoriutumiseen. Suurempi määrä luonnon valoa tarkoittaa parempaa suoriutumista. Suuri määrä ulkopuolelta tulevaa melua ehkäisee oppimista. Lämpötilalla ja sisäilman laadulla on merkitystä. Luokkahuoneen esineillä ja koristelulla on yllättävän suuri merkitys oppimiselle. Cheryan, S., Ziegler, S., Plaut, V. & Meltzoff, A Designing Classrooms to Maximes Students Achviement. Policy Insights from the Behavioral and Brain Science. Vol. 1 (1).

10 Dialogia synnyttäviä ja kantavia voimia ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, tasavertaisuus ja avoimuus. (Jordan-Kilkki & Pruuki 2013; Haarakangas 2008) KIITOS! 10