Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo?

Transkriptio

1 Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo? Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Blogs.helsinki.fi/mindthegap

2 MITEN TUEMME LUOVIA OIVALLUKSIA? Sir Ken Robinson (2011) kuvaa koulua instituutiona, jolla on monia yhtymäkohtia tehdastuotantoon. Työntekijät menevät aamulla tehtaaseen ja suorittavat heille määräätyt työt. Heidän ajatuksistaan tai ideoistaan ei olla kiinnostuneita. Rutiininomaiset tehtävät ja toimenkuvat myös älylliset ovat katoamassa, joten emme enää valmista nuoria sellaisiin. Monet asiat voidaan nykyään automatisoida. Ihmiset tarvitsevat yhä enemmän valmiuksia luoviin oivalluksiin

3 Pohdintatehtävä: Mitä muutospaineita koet juuri nyt? Professori Kirsti Lonka 3

4 ILMESTYNYT VUONNA 2015

5 Oivallus ja luovuus? Pieniä oivalluksia voi tapahtua koko ajan Oppiminen ja keksiminen ovat hyvin samanlaisia prosesseja, ensin mainitussa vain muut ovat keksineet saman asian jo aiemmin Psykologinen luovuus on ihmisen mielen luovuutta, joka ei välttämättä tuota kuolemattomia historiallisia asioita Arkiluovuus on jokaisen ulottuvilla olevaa psykologista luovuutta, jota tapahtuu arjen lomassa

6 Oppimiseen liittyvät tunteet Oppimista edistävät tunteet saavat ihmisen energisoitumaan ja suuntautumaan kohti uutta asiaa Tärkeimpiä oppimiseen liittyviä tunteita ovat hämmennys, uteliaisuus ja kiinnostus Ahdistus ei edistä oppimista, eikä pelkkä innostus ole riittävä sytyke Pitkästyminen on erittäin haitallinen ja ikävä tunne nuorten pitkästyminen uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa!

7 Onko lapsillamme heinäsirkkamieli? Carr (2012) The Shallows. Norton. Vai ovatko he parempia luomaan ja rakentamaan tietoa yhdessä kuin me? Lääkärit ovat aina olleet moniajon mestareita. Eivät silti mitään heinäsirkkoja!

8 Tietokäytännöt (Hakkarainen, 2009; Lonka, 2015) Henkilökohtaisia, sosiaalisia tai institutionaalisia rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen Opettajat ja lasten ohjaajat saattavat olla niin urautuneita omiin tietokäytäntöihinsä, että eivät edes huomaa niitä Lasten omat kulttuuriset välineet ja käytännöt jäävät ehkä huomaamatta

9 Tyhmistääkö teknologia ihmistä vai tekeekö se hänet fiksummaksi?

10 Laajennettu työmuisti Biologisen muistin laajentaminen teknologian avulla Toisaalta ihminen ulkoistaa toimintojaan apuvälineille, toisaalta kytkeytyy yhä älykkäämpiin järjestelmiin Tietokäytännöt ja tilat voivat joko tyhmistää tai tukea älykästä toimintaa Professori Kirsti Lonka 10

11 Mind the Gaps? Baby Boomers Generation Y Generation Y Digital natives (Z) Etunimi Sukunimi 11

12 Diginatiivit (Prensky, 2001) Monen asian tekeminen lomittain, lukeminen ruudulta, pelaaminen, keskustelu, chattailu = uudet sosiodigitaaliset tietokäytännöt Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 12

13 Pienimmät diginatiaiset Jo pienetkin lapset voivat suunnitella, luoda ja tuottaa tietoa erilaisten mobiililaitteiden avulla lukeminen ja kuunteleminen yhdistyvät paradigman rikkomista! Kasvokkainen ja virtuaalinen sulautuvat, teksti ja kuva fuusioituvat, tiedon hankkijasta tulee tiedon luoja Laidlaw & O Mara (2015) Rethinking difference in the iworld: Possibilities, challenges and unexpected consequences of digital tools in literacy education. Language and Literacy vol 17, Issue Professori Kirsti Lonka 13

14 Mitä uutta osaamisen kehittämiselle? - Sukupolvien välinen oppiminen - Yhteisöllinen tiedon luominen - Uudenlaiset tilat ja tietokäytännöt - Käänteinen, ilmiölähtöinen ja oivaltava oppiminen - Opetusteknologiasta kohti uudenlaisia sosiodigitaalisia vuorovaikutuksen muotoja Professori Kirsti Lonka 14

15 Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015)

16 Ilmiölähtöisyys (Lonka ym. 2015) Oppiaineiden rajat ylittävät projektit tai opintokokonaisuudet, joissa maailmaa tarkastellaan tietystä ilmiöstä käsin Esim. Elämä ja kuolema, Sota ja rauha Luonnontieteet, humanismi, taito- ja taideaineet Ruokkivat kokonaisvaltaista ajattelua ja elämyksellisyyttä Kokemuksellisuus ja tunne osaksi oppimista Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 16

17 Faculty of Behavioural Sciences / KM Lauri Vaara, 2014 Kuva: smartpaint.fi Kuvat: Mikko Hal

18 Oppiminen ja tunteet

19 Milloin olet kokenut oppimisen tai työn iloa?

20 Oppimiseen liittyvät tunteet Oppimista edistävät tunteet saavat ihmisen energisoitumaan ja suuntautumaan kohti uutta asiaa Tärkeimpiä oppimiseen liittyviä tunteita ovat hämmennys, uteliaisuus ja kiinnostus Ahdistus ei edistä oppimista, eikä pelkkä innostus ole riittävä sytyke Pitkästyminen on erittäin haitallinen ja ikävä tunne nuorten pitkästyminen uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa!

21 Millaisia kokemuksia raportoitiin ilmiölähtöisen projektin jälkeen? OKL

22 LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE (Vygotski) (ks. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004) Mukavuusalueella ihminen ei kehity eikä kasva Hyvä opettaja, hyvä työtiimi, vanhemmat tai kaverit pystyvät aktivoimaan tämän vyöhykkeen Ihminen voidaan joko latistaa tai auttaa kasvamaan jolloin hän pääsee ylittämään itsensä! Mukana tunnehavaintokokemus

23 Luontaisen motivaation 4 C-kirjainta (instrinsic motivation; Lepper & Henderlong, 2000) Challenge - haaste Curiosity - uteliaisuus Control kontrollin tunne Context kiinnostava asiayhteys 23

24 Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993) Lue lisää Tutkiva oppiminen kirjasta! Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen 24

25 HAASTE Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? + AHDISTUS, KIIHTYMINEN VIRTAUS - HUOLESTUMINEN APATIA, VÄLTTÄMINEN KONTROLLI RENTOUTUMINEN, PITKÄSTYMINEN - KOETTU + OSAAMINEN 25

26 Päiväkoti Havana,Windhoek, Namibia Ympäristön keidasvaikutus

27 PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000) ITSEMÄÄRÄYTYMISTEORIAN MUKAAN Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta biologisten lisäksi: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja 4) antaa itsestään jotain muille (Eccles, 2008) Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita. 27

28

29 MINDSET Ajattelun raamit Prof. Carol Dweck Fixed mindset Lukittu malli Ihmisen lahjakkuutta ajatellaan ominaisuutena, jota joko on tai ei ole. Virheet ja puutteet ovat osoituksia lahjattomuudesta. Epäonnistuminen paljastaa tyhmyyden. Growth mindset Kasvun malli Lahjakkuus on dynaamista, kehittyvää, muuttuvaa. Epäonnistuminen on materiaalia tulevalle onnistumiselle. Halu ponnistella omien tietojen ja taitojen ylärajoilla on tulevan onnistumisen ehto Professori Kirsti Lonka 29

30 MOOV Työttömät nuoret oppimassa nettisivujen tekemistä. Orange Farm, South Africa Professor Kirsti Lonka 30

31 Mistä koostuu oppimisen ilo? Mielekäs asiayhteys Uteliaisuuden ja kiinnostuksen sytyttäminen Sopivasti mitoitettu haaste Turvallinen ympäristö Pystyvyyden kokemus Aktiivisen toimijan rooli Rakentava ja kannustava sosiaalinen vuorovaikutus

32 Kirstin viisi K-kirjainta Kunnioita Kuuntele Kiinnostu Kannusta Kiitä Lähde: Lonka, K. (2015) Oivaltava oppiminen. Otava

33 Taito- ja Taideaineet vimeo.com/hufbs Minerva-tori on tulevaisuuden opettajankoulutuksen tila, joka rakennettiin designpääkaupunkivuonna 2012 prof Kirsti Longan johtaman ELE (Engaging Learning Environment) hankkeen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan varoilla sekä RYM sisäympäristöt hankkeen tuella. Erityisesti taito- ja taideaineiden opettajat ovat innostuneesti hyödyntäneet torin mahdollisuuksia Professori Kirsti Lonka, OKL 33

34 Lisätietoa ja tuoreita tuloksia: blogs.helsinki.fi/mindthegap facebook.com/mindthegaptutkimus facebook.com/wiredmindshub twitter.com/wiredmindshub Lonka (ilmestyy 2015) Oivaltava oppiminen. Otava

35 Kirjallisuutta suomeksi Riitta Hari, Jaakko Järvinen, Johannes Lehtonen, Kirsti Lonka, Anssi Peräkylä, Ilkka Pyysiäinen, Stephan Salenius, Mikko Sams & Petri Ylikoski (2015) Ihmisen mieli. Gaudeamus. Hakkarainen, K., K. Lonka & L. Lipponen (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY Lonka, K. (2015) Oivaltava oppiminen. Otava. Lonka, K., Hietajärvi, L., Makkonen, J., Sandström, N. & Vaara, L. (2013). Tulevaisuuden opettajankoulutus millaiseen kouluun ja miten? Teoksessa Uusi oppiminen (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu; 8/2013). Helsinki: Eduskunta, Vartiainen, P., Ollila, S., Raisio, H., & Lindell, J. (2013). Johtajana kaaoksen reunalla kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamus , 35

36 Linkki raporttiini aiheesta Lonka, K. & Mind the Gap Research Group (2015.) Workshop 1 Materials. Teoksessa: European Parliament (Ed.) Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era Workshop Documentation. Brussels: European Parliament. Sivut Esitysmateriaalit s. 73. Löydettävissä kirstilonka.fi/publications UD/2015/563389/IPOL_STU%282015% _EN.pd Professori Kirsti Lonka 36