Ihmisen mieli alikäytetty voimavara. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet, Stockholm

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mieli alikäytetty voimavara. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet, Stockholm"

Aino Turunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ihmisen mieli alikäytetty voimavara Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet, Stockholm

2 SISÄINEN MALLIMME OPPIMISESTA TIEDON SIIRTOA? -TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - YKSILÖLLINEN PROSESSI - RIIPPUU YKSILÖN ÄLYKKYYDESTÄ

3 TIEDONKÄSITTELYMME ON RAJALLISTA Ihmisen aivot ovat pysyneet rakenteeltaan samanlaisina noin vuotta Keskeistä vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen, tunneäly Kaikkea ei pysty prosessoimaan, bufferi täyttyy Aikuisen aivot ovat turhan itseriittoiset

vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen, tunneäly Kaikkea ei

4 Ihminen on surkea tietokone Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa kerrallaan Taipumus moniin päättelyvirheisiin Tyypillistä ajattelun konservatiivisuus ja minäkeskeisyys Stressi ja jännitys vaikuttavat Vaikea hahmottaa monimutkaisia tilanteita Tieteellinen tai tilastollinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista

ja minäkeskeisyys Stressi ja jännitys vaikuttavat Vaikea hahmottaa

5 Ihminen ei usko, mitä näkee. Hän näkee, mitä uskoo! SISÄISET MALLIT OHJAAVAT HAVAINTOJAMME Eivät kopioita todellisuudesta, vaan painottavat meille tärkeitä asioita Kaksi ihmistä kuulee saman viestin eri tavoin Aiemmat mallit ohjaavat tarkkaavuutta ja muistia Tunnepitoisesti värittyneitä Totuuksia

vaan painottavat meille tärkeitä asioita Kaksi ihmistä kuulee saman

6 Älyllisen toiminnan vanhoillisuus Ihmisellä on taipumus selviytyä vanhoilla ajattelu- ja toimintamalleilla niin kauan kuin mahdollista Oppiminen johtaa usein vain pinnallisten tietojen, mutta ei toiminnan muutokseen Fiksoituminen vanhaan malliin on tyypillistä Ihminen muuttaa sisäisiä mallejaan usein vasta kun hänen on aivan pakko tehdä niin

pinnallisten tietojen, mutta ei toiminnan muutokseen Fiksoituminen vanhaan malliin on

7 Asiantuntijuus Asiantuntijuus on ihmisen sisäisten mallien jatkuvaa kehittymistä, uudistumista ja arvioimista Rutiiniasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien muokkausta ja uusien mallien kehittämistä

vanhojen mallien soveltamista uusissa tilanteissa Kehittyvä ja luova

8 VIRTAUS MAHDOLLISTAA KEHITTYMISEN (Csikszentmihalyi, 1993) Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä ja hän unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa

9 VIRTAUSKOKEMUS (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA: HAASTE: KOETTU OSAAMINEN: VIRTAUS Korkea Korkea AHDISTUS Korkea Matala IKÄVYSTY- NEISYYS Matala Korkea APATIA Matala Matala

10 TYÖELÄMÄ MUISTUTTAA IMPROVISAATIOTEATTERIA (Keith Sawyer: Group Creativity, 2003) Projektiluonteinen ja muuttuvissa tilanteissa tehtävä työ Toisiaan täydentävät osallistujat tuottavat yhdessä suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Kaikkien pitäisi pysyä samassa nuotissa, vaikka välillä sooloillaan Sosiaaliset aivot tuottavat uutta ja innovatiivista

tuottavat yhdessä suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Kaikkien pitäisi

PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen

11 PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:

tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista.

12 Riitta Hari (2007): Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123: Emt. sivu 1571

13 J.T. BERGQVISTIN KAAVA Peilautuminen on kertolaskua, ei summapeliä 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen

2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.

14 FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Älylliset proteesit tukevat oppimista Diginatiivit ja digimuukalaiset?

ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa

15 DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS Marc Prensky, luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan - Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet ja muovautuneet yhdessä teknologian kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt (huom. eivät välttämättä sen taitavampia tietokoneen käytössä!) - Aikuisten digimuukalaisten on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin - Vaan mummot käyttää sähköpostia

mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt (huom.

16 Aivomyyttejä ja niiden kumoamisia Yhdessä professori Kimmo Alhon kanssa

17 YLEISIÄ OPPIMISEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA AIVOISTA 1. Tiettyjen asioiden oppiminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla 2. Lapsuusiän jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista 3. Miesten ja naisten aivot ovat rakenteellisesti erilaiset POHDI, ONKO NÄILLÄ USKOMUKSILLA MITÄÄN PERÄÄ?

18 MEISSÄ ON YKSILÖLLISIÄ EROJA HELPPO TEMPERAMENTTI positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin halu lähestyä uusia ihmisiä, tapahtumia ja esineitä, kyky sopeutua muutoksiin positiivinen mieliala, korkea ärsytyskynnys HITAASTI LÄMPIÄVÄ TEMPERAMENTTI vaisu, mutta negatiivinen reaktio kaikkeen uuteen hidas sopeutuminen ei myrskyisiä tunteita, säännöllinen rytmi varautunut ensireaktio uusiin ihmisiin HAASTAVA TEMPERAMENTTI raivoisa reaktio asioihin, joista ei pidä voimakas tunteiden ilmaisu, ärtyy helposti mielialat usein negatiivisia

negatiivinen reaktio kaikkeen uuteen hidas sopeutuminen ei myrskyisiä tunteita, säännöllinen rytmi varautunut ensireaktio uusiin

19 PROFIILIT TÄRKEÄMPIÄ KUIN PIIRTEET (Liisa Keltikangas-Järvinen, 2004; 2008) jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen profiili suhteessa piirteisiin tärkeitä piirteitä mm. aktiivisuus, sosiaalisuus, estyneisyys, sinnikkyys, impulsiivisuus, ärsyyntyvyys, ärsykehakuisuus ja huolestuneisuus temperamentti ei määrää sitä, mitä ihminen tekee, vaan millä tyylillä harva kuuluu selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan erilaisia temperamentin piirteitä (roolit ja normit), sama piirre voi olla eri tilanteissa joko suotuisa tai epäsuotuisa, persoonallisuus kehittyy suhteessa muihin esim. estyneisyys on suomalaisessa kulttuurissa (erityisesti miehillä) yleinen piirre, amerikkalaisessa kulttuurissa sitä pidetään heikkoutena temperamentti sekoitetaan usein älyllisiin valmiuksiin esim. sosiaalinen hoivaaja, tiedemiestyyppi

selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan erilaisia temperamentin piirteitä (roolit ja normit), sama piirre voi olla eri tilanteissa joko suotuisa tai

20 Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua Muusikko Liike- ja tuntoalueita Kuuloaivokuori Verrokki Näköalueita Etu Taka Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet) kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai kosketinsoittimet) aivokurkiaisen etuosa takaosaa suurempi. Naismuusikoilla ja verrokeilla ei tällaista eroa. Lee, Chen & Schlaug, NeuroReport, 2003.

amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003.

jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on

21 Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, 2000.

22 Tiettyjen asioiden oppiminen ja tekeminen on mahdollista vain tietynlaisilla (geneettisesti määräytyneillä) aivoilla. - Aivot muovautuvat läpi elämän - Aivojen asettamia rajoja oppimiselle ei tunneta tarpeeksi hyvin -Oppiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa! - Monet erot liittyvät siihen, mihin ja miten aivoja on käytetty Lapsuusiässä on aivojen kriittisiä kehityskausia, joiden jälkeen joidenkin taitojen oppiminen ei enää ole mahdollista. -Lapsuus- ja nuoruusiässä tiettyjen asioiden oppiminen on helpompaa, mutta harjaantumista ja aivojen muovautumista tapahtuu läpi elämän

Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: -Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen - Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten

23 Miesten ja naisten aivot ovat erilaiset: -Miesten ja naisten aivojen erot liittyvät lähinnä hormoneihin, lisääntymiseen ja parinmuodostukseen - Ei ole pystytty vahvistamaan tulosta, että naisten aivokurkiainen olisi jotenkin tehokkaampi viestijä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä ja tällaisen eron merkityskin olisi hieman epäselvä ei ole olemassa tippaleipäaivoja ja putkiaivoja - Oppimiseen ja koulutukseen liittyvillä alueilla ei ole osoitettu systemaattisia eroja miesten ja naisten välillä - EI OLE OLEMASSA MATIKKAPÄÄTÄ JA KIELIPÄÄTÄ!!

24 YHTEENVETOA Oppimista ajateltiin ennen mielen sisäisenä toimintana, jossa onnistuminen riippuu yksilön ominaisuuksista Nykyään oppimista ja kehitystä ajatellaan jatkuvana prosessina, jossa älykkyys kehittyy sosiaalisissa verkostoissa sekä ulkoisten apuvälineiden tukemana Aivot eivät kehity erillään apuneuvoista, vaan kulttuurin tarjoamat välineet valautuvat osaksi toimintaa Se, mihin ja miten aivoja käytetään, vaikuttaa niiden kehitykseen oppimisen ja persoonallisuuden reunaehtoja voidaan kiertää ja ylittää monin eri tavoin

25 TIETOA AIVOISTA JA OPPIMISESTA CICERO Learning - verkosto Johtajana professori Kimmo Alho Aivot, oppiminen ja koulutus verkosto Johtajana professori Mikko Sams Lisätietoja: koordinaattori juha.salmi@helsinki.fi Mieli-Forum Suomen Kulttuurirahasto Johtajana professori Riitta Hari Tekeillä teos: Ihmisen mieli

26 ILTALUKEMISTA Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2004) Temperamentti. Ihmisen yksilöllisyys. WSOY Keltikangas-Järvinen, L. (2008) Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksesta- kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso ( ) psykologia! Lukion uusi oppikirjasarja. WSOY (osat 2-3 yhdessä Minna Huotilaisen, 4-5 Katariina Salmela-Aron kanssa ja osa 5 Pekka Saurin kanssa) Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.

27 ISBN:

Samankaltaiset tiedostot

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi

Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN