Tutkiva oppiminen. Professori Kirsti Lonka. Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Tutkiva oppiminen Professori Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

2 BULIMIAOPPIMISEN PERINNE ON VAHVA! Ahmi tietoa, oksenna paperille ja unohda! Luentoharha: Kun olen kertonut nämä asiat, ne on opittu! Onko kurssin jälkeen elämää? Mikä on siirtovaikutus luokkahuoneen ulkopuolelle?

3 Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998; Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999;2004] 2. Ongelmien asettaminen 3.Työskentelyteorioiden luominen 1. Kontekstin luominen 4. Kriittinen arviointi 5. Uusien työskentelyteorioiden luominen 6. Tarkennettujen ongelmien asettaminen 7. Syventävän tiedon etsintä

4 TIEDOLLINEN TOIMIJUUS Toiminnan kohteellisuus: Opiskelijat työskentelevät yhteisen, jaetun kohteen kehittämiseksi Vastuun kantaminen ja yhteinen tavoite: Kaikki kantavat yhdessä vastuun kokonaisuudesta, joka on suurempi kuin yksittäisen ihmisen työpanos Tutkimusprosessi kehitellään yhdessä: Työnjaosta sovitaan ja siitä neuvotellaan Älyllisen vastuun ottaminen: Tavoitteena on vastuun ottaminen omasta toiminnasta, eikä toiminta perustu yksinomaan opettajan älylliseen auktoriteettiin

5 Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminen luokanopettajaksi opiskelevilla kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on ohjata opiskelijoita ja heidän yhteisöjään kohti asiantuntijalle tyypillistä tapaa käsitellä ja tuottaa uutta tietoa Keskeinen ero aktivoivaan opetukseen, että opiskelijat itse asettavat kysymykset Tavoitteena on kehittää sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä asiantuntijuutta Kasvatuspsykologian pääaineopinnoissa sovelletaan laajempaa, ilmiölähtöistä opiskelua, jossa peruskoulussa opetettavia aineita tarkastellaan lähtien laajemmasta ilmiöstä (esim. Elämä ja kuolema) Opiskelijat määrittelevät ilmiön ja kehittelevät sen kasvatuspsykologian yliopistonlehtorin sekä eri ainedidaktiikan resurssiopettajien tuella

6 DIGITAL NATIVES, DIGITAL IMMIGRANTS by Marc Prensky, luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja mobiililaitteiden maailmaan Digikansalaisen ajattelu on muovautunut yhteen erilaisten apuvälineiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt Me olemme digimuukalaisia, joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin Sosiaaliset käytännöt muovautuvat uudella tavalla: Vain mummot käyttää sähköpostia

7 MITEN OPETTAA DIGINATIIVEJA? Oulujoen koulu: PC Tablet -luokka

8 Mitä opettajaksi opiskelijat todella tuntevat ja kokevat opiskelujensa aikana?

9 Yhteisöllinen oppiminen ja tiedollinen toimijuus yliopisto-opinnoissa (opettajaksi opiskelevilla) Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Prof. Kirsti Lonka, dos. Lasse Lipponen, Jatko-opiskelijat: Topi Litmanen, Mikko Inkinen, Annamari Heikkilä, Juha Nieminen, Mika Tukiainen CASS Metropolia Prof. Katariina Salmela-Aron tutkimusryhmä Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Prof. Kai Hakkarainen Hanni Muukkonen, Kari Kosonen, Jenna Tuomainen Psykologian laitos, Kasvatustieteen laitos (CRADLE)

10 Virtaus Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

11 VIRTAUSKOKEMUS (Csikszentmihalyi, 1993) TUNNETILA HAASTE KOETTU OSAAMINEN VIRTAUS Korkea Korkea AHDISTUS Korkea Matala IKÄVYSTY- NEISYYS Matala Korkea APATIA Matala Matala

12 Contextual Activity Sampling System - CASS Java-sovellus, jolla kerätään prosessi-ja kontekstiherkkää dataa Toimii 3G mobiliililaitteissa Vastaukset ja kuvat suoraan serverissä olevaan tietopohjaan Osa laajempaa EU-projektia (KP LAB, Prof. Kai Hakkarainen)

13 Miten ilmiölähtöinen tutkiva oppiminen erosi perinteisistä opintojaksoista? (Litmanen & Lonka, 2008) Ensimmäisenä vuonna kasvatuspsykologian opiskelijat osallistuivat muiden kanssa tavallisille opintojaksoille Toisena opiskeluvuonna opiskeltiin ilmiölähtöisesti Opiskelijat raportoivat seurantajakson aikana 2. vuonna enemmän virtauskokemuksia tai ahdistusta kuin apatiaa tai pitkästymistä Haaste koettiin ilmiöopinnoissa systemaattisesti korkeammaksi kuin pystyvyys, mutta tämä liittyi vain opintoihin liittyvään aikaan Ilmiöopintojen yhteydessä raportoitiin enemmän sekä positiivisia että negatiivisia tunteita Jälkeenpäin haastattelussa aika kultasi muistot ja ikävimmät tunteet unohtuivat

14 Miten tuottaa toimijuutta ja oppimista? Ongelmat ja tapaukset Virtauskokemukset! Tutkiva ja ilmiölähtöinen oppiminen Vertaisvuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen Blended learning (sulautetut) ympäristöt: e-oppiminen luontevana osana elämää Uusien tietokäytäntöjen kehittäminen: Tiedonluomisen laboratorio tuleville opettajille 2009

15 TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN

16 ILTALUKEMISTA Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY. (Teoreettinen tausta) Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo Riikka & Lonka, K. (2005) Tutkiva oppiminen käytännössä. Opettajan matkaopas. WSOY. (Tutkivaa oppimista alakoulussa) Lonka, Hakkarainen, Ferchen, Lautso (2005) psykologia! Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus. WSOY Lonka, K., Hakkarainen, K., Paavola, S. ja Wirtanen, S. (2006) Kollektiivinen luovuus and all that jazz. Teoksessa: J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta opetuksestakollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. (s ). Juva: PS-kustannus. Saarinen, E. & Lonka, K. (2005). Muodonmuutos. Avauksia henkiseen kasvuun. Iisalmi: WSOY. 3. painos.