Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Transkriptio

1 Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja joka tehostetun työkyvyn arvioinnin perusteella tarvitsee tehostettua kuntoutusta (erityiset tukitoimet) 1

2 Nuoren kuntoutusraha vs. työkyvyttömyyseläke Alle 20-vuotias vajaakuntoinen nuori ei voi saada työkyvyttömyyseläkettä ennen kuin on selvitetty, onko hänellä mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen. Jos kuntoutusmahdollisuuksia on, nuori ohjataan kuntoutukseen ja hän voi saada kuntoutusrahaa. 2

3 Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan Opiskelun ajalta Muun sellaisen toiminnan ajalta, joka edistää työelämätavoitteen täyttymistä Koko sen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta Nuoren kuntoutusraha myönnetään kuntoutuksen odotus- tai väliajalle ilman tarveharkintaa ei tarvitse esittää selvityksiä työtuloistaan voi käydä töissä eikä hänen tulojaan yhteensoviteta nuoren kuntoutusrahan kanssa. 3

4 Ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset muuttuivat voimaan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä koskeva KKRL 6 ja 7 :n muutos Nuoren kuntoutusrahaa koskeva 20 ei muuttunut Vakiintuneen käytännön mukaan olennaista heikentymistä arvioidaan 6 ja 20 :ssä samalla tavoin Mikä vaikutus ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksella on nuoren kuntoutusrahaan? 4

5 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. 5

6 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. Myöntöedellytykset ovat olennaisesti lievemmät kuin aikaisemmassa laissa ja tulkinnassa! 6

7 Kokonaisharkinnan soveltamisesta 20 :ään HE 3/2005: Arvioitaessa, ovatko nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ heikentyneet olennaisesti, sovelletaan samoja perusteita kuin harkittaessa, olisiko henkilö oikeutettu saamaan ammatillista kuntoutusta 6 :n nojalla Sama kriteeri samassa laissa tulkittava samalla tavoin ellei erityisesti säädetty toisin 6 :llä on tulkintavaikutus 20 :ään Mahdollisuudet valita ammatti ja työ: tulkitaan sisältävän opiskelukyvyn 7

8 Kokonaisharkinta nuoren kuntoutusrahassa 20 :n ratkaisu- ja oikeuskäytännössä on jo aiemmin annettu harkinnassa painoa nuoren toimintakykyyn kokonaisuutena vaikuttaville seikoille, vaikka ne eivät olisi olleet suoraan yhteydessä toimintakykyä alentaneeseen sairauteen, mm.: Oppimiskyvyn häiriöille Sosiaaliselle toimintakyvylle Psyykkiselle toimintakyvylle Fyysiselle toimintakyvylle Elämäntilanteelle 8

9 Kokonaisharkinta nuoren kuntoutusrahassa Jatkossakin nuorella oltava toimintakykyä alentava sairaus Kokonaisharkinta voi kääntää rajahylkäyksen myönnöksi Nuoren kuntoutusrahan hakemuslomakkeessa ei erikseen selvitetä kaikkia kokonaisharkinnassa huomioon otettavia seikkoja 9

10 Yhteenveto 6 :n muutoksen vaikutus nuoren kuntoutusrahassa Arvioitaessa onko nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet taikka mahdollisuudet valita ammatti ja työ heikentyneet olennaisesti, sovelletaan edelleen samoja perusteita kuin arvioitaessa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä myös jälkeen Ei eri linjoja työ- tai opiskelun olennaisen heikentymisen arvioinnissa Eroina jatkossa tehostetun kuntoutuksen tarve (nuoren kr) sekä tarkoituksenmukaisuusharkinta (ammatillinen kuntoutus) 10

11 Työelämätavoite Työelämätavoite on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa 11

12 Ammatinvalinnan rajoitteet Rajoitteet harkitaan yksilöllisesti suhteessa aiottuun opiskelualaan (oireiden laatu, vaikeusaste, lääkityksen ja muun hoidon tarve). Joillakin aloilla on erityisvaatimuksia työturvallisuussäädöksiin ja tartuntatautilakiin perustuen. Maa-, vesi- ja ilmaliikenteen kuljetusala, rakennusala sekä terveydenhuoltoala 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa Ammattiopintojen alakohtaisista terveydentilavaatimuksista löytyy tietoa verkosta: 12

13 Ammatinvalinnan rajoitteet Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) sisältää uusia vuonna 2011 lisättyjä pykäliä opiskeluun soveltumattomuudesta (ns. SORA-lainsäädäntö «Opetushallitus. Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen. Opas SORA-säädösten ja - määräysten toimeenpanoon ammatillisessa koulutuksessa. Oppaat ja käsikirjat 2013:1»4). Laki säätää menettelytavat soveltuvuuden selvittämiseksi, tietojen vaihtamiseksi ja tarvittaessa jopa opiskeluoikeuden peruuttamiseksi. 13

14 Tehostettu työkyvyn arviointi Perusterveydenhuolto: tehtäviin kuuluvat ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, psyykkisten häiriöiden tunnistaminen, perustasolla toteutettavat tutkimus- ja hoitotoimet sekä jatkohoidon toteuttaminen erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaisesti perusterveydenhuollon keskeiset toimijat: äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon moniammatilliset työryhmät, terveyskeskuksen moniammatillinen työryhmä 14

15 Tehostettu työkyvyn arviointi yhteistyötahot: päivähoito, koulutoimi (oppilashuoltotyöryhmä), sosiaalitoimi / lastensuojelu, aikuisten mielenterveyspalvelut, lasten ja aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito, päihdehuolto, poliisi jne. käytettävissä esh konsultaatiopalveluita sekä perheneuvola konsultaatiot 15

16 Tehostettu työkyvyn arviointi Erikoissairaanhoito: diagnostiikka tapahtuu pääosin erikoissairaanhoidossa Yhteistyötahot: perusterveydenhuolto, lasten ja aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito, perheneuvola, lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut, päivähoito, koulutoimi (oppilashuoltotyöryhmä), sosiaalitoimi / lastensuojelu, päihdehuolto, poliisi jne. 16

17 Tukitoimet nuoren kuntoutusrahassa Laissa puhutaan tehostetusta työkyvyn arvioinnista ja tehostetusta kuntoutuksesta HE 3/2005: tehostetulla työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan kuntoutujan tarvetta erityisiin tukitoimiin opiskelunsa ja muun kuntoutuksen aikana 17

18 Mitkä tukitoimet hyväksytään? Etuusohjeen mukaan esimerkiksi opiskelu erityisoppilaitoksessa erityisopetus (mukautetut opinnot) valmentava ja kuntouttava koulutus pitkäkestoiset terapiat ammatillisena kuntoutuksena myönnettävät apuvälinepalvelut tulkkipalvelut henkilökohtaisen avustajan palvelut muut vastaavat palvelut 18

19 Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma KKRL 20 Nuoren kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että vakuutetulle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) Suunnitelman laatii kotikunta yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijaviranomaisten kanssa Kirjallinen suunnitelma toimitetaan maksutta Kansaneläkelaitokselle kuntoutusrahahakemuksen käsittelyä varten 19

20 KHOPS sisältö KKRA 4 Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma tulee laatia lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä käyvät ilmi nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutumiseen. Suunnitelmaan tulee sisältyä: -arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin -arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista sekä -suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi. 20

21 Kuka laatii suunnitelman kotikunnassa? HE 87/1998: Edellytyksenä olisi nuoren kotikunnan, lähinnä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranomaisten, sekä tarvittaessa muiden asiantuntijaviranomaisten kesken nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa yhteistyössä laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Suunnitelma on tärkeä nuoren kuntoutuksen suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden kannalta 21

22 Kuka laatii suunnitelman kotikunnassa? STM:n kuntatiedote 8/1999: Vastuu suunnitelman laatimisesta voi käytännössä olla kotikunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella sen mukaan missä nuori ja hänen tilanteensa parhaiten tunnetaan Suunnitelman laatimisesta voi käytännössä huolehtia myös esimerkiksi erityishuoltopiiri, keskussairaalan yksikkö tai se koulu, jossa nuori opiskelee Yhteistyö nuoren ja hänen huoltajiensa sekä opetus- ja työviranomaisten kanssa on tärkeä 22