Työhyvinvointisuunnitelma. Työhyvinvointi muutoksessa ja Kempeleen kunnan edut

Transkriptio

1 Työhyvinvointisuunnitelma Työhyvinvointi muutoksessa ja Kempeleen kunnan edut

2 1. JOHDANTO Työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan yleisenä tavoitteena on tekijälleen mielekäs työ, terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kunnan henkilökunnan työhyvinvointia edistetään ja työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään. Kunnassa on käytössä työsuojelun toimintaohjelma. Tulevina vuosina työyhteisöt tulevat olemaan monella tapaa muutoksessa. Mahdolliset maakunta- ja sote-alueet, eri kulttuureista tulevat uudet työntekijät sekä erilaiset tavat toimia ja tehdä työtä tuovat haasteita sekä työntekijöiden- että esimiesten työhön. Etenkin eläköitymisten myötä työpaikoille tulee yhä enemmän nuoria työntekijöitä, joilla saattaa olla erilaisia ja uusia tapoja tehdä työtä. Mahdolliset tulevat muutokset on suunniteltava hyvin etukäteen ja otettava muutoksen osapuolet mukaan muutosprosessiin mahdollisimman hyvissä ajoin. Koska muutos vaatii joka tapauksessa tietyn ajan, auttaa siihen sopeutumisessa se, että muutosviestintä ja sopeutuminen alkaisivat jo ennen varsinaisen muutoksen toteutumista. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan käytännön toteutuksesta on työpaikan esimiehellä. Työterveyshuolto, työsuojelu ja henkilöstöhallinto toimivat asiantuntijoina. Työkykyä ylläpitävä toiminta on ensisijaisesti ennalta ehkäisevää toimintaa. Vasta ongelmien ilmaantuessa käytetään erilaisia korjaavia toimenpiteitä. Tämän työhyvinvointisuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. 2. TYÖKYKY Työntekijän pääomana työelämässä on hänen työkykynsä. Työkyky rakentuu ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Ihmisen voimavaroja puolestaan ovat hänen terveytensä, toimintakykynsä, koulutus ja osaaminen sekä arvot ja asenteet. Työ kattaa sekä työympäristön ja työyhteisön että itse työn sisällön, johon sisältyvät myös työn vaatimukset ja työn organisointi. Työn johtaminen ja esimiestyö liittyvät niin ikään työhön. Työkykyä kuvaa hyvin professori Juhani Ilmarisen laatima talomalli, jossa alimpana kerroksena, kivijalkana, on työntekijän terveys sekä hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä. Tällä kivijalalla on suuri merkitys, sillä mikäli toimintakyvyssä tai terveydessä tapahtuu muutoksia, kuvastuu tilanne aina yksilön työkykyyn. Perustan ollessa kunnossa voidaan työkykyyn vaikuttavia tekijöitä kehittää ajan haasteita vastaaviksi. Toisena kerroksena työkykytalossa on ammattitaito ja osaaminen, jotka vaativat jatkuvaa päivittämistä. Ammattitaidon ylläpito ja osaamisen kehittäminen ovat haasteellisia työkyvyn kehityskohteita. Tärkeä on myös työyhteisössä toimimisen sekä itsensä johtamisen taidot. Arvot, asenteet ja motivaatio muodostavat rakennuksen kolmannen kerroksen. Siinä kohtaavat työntekijän työn ja voimavarojen tasapaino suhteessa työhön ja yksilön muuhun elämään.

3 Neljäs kerros kuvaa työtä ja siihen liittyviä tekijöitä. Työolot, työn vaatimukset, työn organisointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen aikaansaavat kerroksesta moniulotteisen ja haasteellisen kokonaisuuden. Esimiestyö ja johtaminen nousevat tässä kerroksessa erityisasemaan vastuullisuuden ja jatkuvien muutoksien läpiviennin vuoksi. Henkilöstön työkyvyssä korostetaan myös työntekijöiden omaa vastuuta omasta ja koko työyhteisön hyvinvoinnista. Kunnassa on hyväksytty mm. varhaisen tuen toimintamalli ja lisäksi on laadittu erilliset toimintaohjeet esim. päihdeongelmien hoitamiseen, henkisen väkivallan, työssäkiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi, henkisen kuormittumisen sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle sekä ikäjohtamisen ohjelma. Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää esimiehen ja työntekijän yhteistyötä, unohtamatta työyhteisön merkitystä yksilöiden jaksamista tukevana tekijänä. Myös työterveyshuollolla ja työsuojeluorganisaatiolla on keskeinen rooli työkyvyn ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Työkyvyn ylläpito on merkittävästi myös työntekijän itsensä vastuulla.

4 3. TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: 1. yksilön toimintakyvystä huolehtiminen 2. ammatillisen osaamisen varmistaminen 3. työyhteisön toiminnan ja työn kehittäminen 4. työympäristön parantaminen 3.1 YKSILÖN TOIMINTAKYVYSTÄ HUOLEHTIMINEN Tavoite: Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan niin, että yksilön henkinen ja fyysinen toimintakyky säilyy läpi koko työelämän. Työntekijän toimintakyvystä huolehtiminen on työkykyä ylläpitävän toiminnan keskeisin tehtävä. Viime kädessä jokaisella itsellään on kuitenkin vastuu omasta toimintakyvystään. Kukaan ei kuntoile toisen puolesta. Iän karttuessa terveyttä edistävät elämäntavat, työn oikea ergonomia ja säännöllinen liikunta ovat keskeisiä asioita henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Hyväkuntoinen jaksaa työssä paremmin kuin huonokuntoinen. Toimenpiteet: Varhainen tuki ja ammatillinen kuntoutus Varhaisen tuen ja ammatillisen kuntoutuksen mallit ovat aktiivisesti käytössä. Toiminta tapahtuu normaalina arkisena yhteistyönä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Sairauspoissaolojen ja eläköitymisen systemaattinen seuranta, eri toimijoiden selkeät roolit sekä inhimillinen, välittävä asenne tukevat varhaisen tuen onnistumista. Ergonomiatarkastukset Työfysioterapeutti tai kunnan liikuntasuunnittelija tekevät tarvittaessa työntekijä- /työpistekohtaiset ergonomiatarkastukset. Työfysioterapeutti osallistuu tarvittaessa työpaikkaselvityksiin. Työfysioterapeutti ja/tai liikuntasuunnittelija osallistuvat tarvittaessa työpaikan ergonomisten tekijöiden suunnitteluun ja arviointiin, työn fyysisten kuormitustekijöiden selvittämiseen ja arviointiin sekä näihin toimiin liittyvien toimenpide-ehdotusten laatimiseen. Yksilö- ja ryhmätasolla liikuntasuunnittelija antaa tietoa, neuvoo ja ohjaa fyysisen kunnon hoitamiseen. Liikuntasuunnittelijan palvelut ovat työntekijöille maksuntonta.

5 Työntekijän työssäjaksaminen Työntekijän jaksamista pyritään tukemaan tehtävä- ja työaikajärjestelyillä sekä ammatillisen osaamisen vahvistamisella. Uran loppuvaiheessa olevalle henkilöstölle järjestetään Uran huippuvuodet -valmennusta 2-3 vuoden välein. Yhdessä työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan edustajan kanssa kartoitetaan tarvittaessa psyykkiseen ja fyysiseen työ- ja toimintakykyyn liittyviä asioita sekä etsitään niihin ratkaisuja. Työfysioterapeutti ja/tai kunnan liikuntasuunnittelija antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa sekä liikunnan vaikutuksista erilaisten sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Kuntoutukset Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa haetaan Kiila-kursseja. Kunnan ja työterveyshuollon yhdessä hakemat Kiila-kuntoutukset ovat työntekijälle palkallista aikaa. Työntekijällä on myös mahdollisuus työterveyshuollon kautta hakeutua yksilölliseen kuntoutukseen. Liikuntapalvelut Kuntaan on palkattu hankkeen kautta liikuntasuunnittelija. Liikuntasuunnittelijan tehtävinä ovat mm. tutustumismahdollisuuksien tarjoaminen eri liikuntalajeihin ja ohjata näiden avulla henkilöstöä omatoimiseen liikuntaan sekä kolmannen sektorin toimintaan mukaan. Lisäksi liikuntasuunnittelija ohjaa ryhmämuotoisesti henkilöstöä mm. niska-, hartia- ja selkäryhmissä. Liikuntasuunnittelija antaa myös yksilötasolla ohjausta ja neuvontaa. Henkilöstöllä on mahdollisuus ostaa edullinen virkistysuimalan vuosilippu, lunastaa Tykyseteleitä ja saada kuntosaliharjoitteluun työnantajan kompensaatio. Säännölliset terveystarkastukset Terveystarkastukset toteutetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastuksilla pyritään ennalta ehkäisemään työstä ja elintavoista johtuvia terveyshaittoja, ylläpitämään ja edistämään toiminta- ja työkykyä. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa työtehtävissä terveystarkastukset tehdään lain edellyttämällä tavalla. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Kunnassa noudatetaan henkilöstöpolitiikkaa, joka mahdollistaa tarpeen vaatiessa joustavia työaikakäytäntöjä. Lakisääteisten mahdollisuuksien lisäksi pyritään järjestelemään osaaikatyön mahdollisuuksia. Kunnassa on käytössä työaikapankki ja liukuva työaika. Varhaisen tuen mallin käyttö Kunnassa on käytössä varhaisen tuen malli. Malli on rakennettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Malli antaa tukea esimiehille ja työntekijöille mm. toistuvien tai pitkittyvien sairauspoissaolojen ja heikentyneen työssä suoriutumisen puheeksi ottamiseen. Varhaisen tuen malli löytyy Intrasta.

6 Yksilön vastuu Työntekijän rooli työhyvinvoinnin toimijana on erittäin keskeinen. Työntekijän tulee olla kiinnostunut omasta ja muiden työntekijöiden työhyvinvoinnista. Hänen velvollisuutensa on tuoda esille havaitsemansa työsuojelulliset puutteet omassa työssään ja työympäristössään. Työkyvyn arviointi Työntekijän tukeminen hänen omassa työssä suoriutumiseen on erittäin tärkeää. Työterveysneuvotteluita järjestetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kun huomataan työkyvyn heikkeneminen. Esimies tukee ja seuraa henkilöstönsä työhyvinvointia; työnantajalla on päävastuu työkyvyn edistämisestä ja työssä jatkamisen tukemisesta. 3.2 AMMATILLISEN OSAAMISEN VARMISTAMINEN Tavoite: Henkilöstölle mahdollistetaan työssä vaadittavan ammatillisen osaamisen ylläpitäminen nopeassa työelämän muutoksessa. Työelämän haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista sekä tietojen ja taitojen ylläpitoa. Mahdollisuudet kehittää ammattitaitoa parantaa henkilöstön työkykyisyyttä. Koulutuksen ja perehdyttämisen avulla lisätään henkilöstön pätevyyttä ja kykyä selviytyä työtehtävistään. Riittävällä työnopastuksella ja perehdyttämisellä on ammatillisen osaamisen varmistamisen ohella tärkeä merkitys myös työpaikan työturvallisuuden kannalta. Toimenpiteet: Työnopastus/perehdyttäminen Uuden työntekijän työnopastus ja perehdytys toteutetaan riittävän kattavasti ja suunnitelmallisesti perehdyttämisestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Samoin menetellään työntekijän ollessa pitkään poissa tai siirtyessä kunnan palveluksessa toisiin työtehtäviin. Perehdytyssuunnitelma tehdään kirjallisesti. Täydennyskoulutus Työkierto Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen varmistetaan koulutuksella, joka on jatkuvaa toimintaa ja sitä varten varataan riittävästi määrärahaa. Kaikki vähintään neljä tuntia kestävät koulutukset anotaan ESS-järjestelmän kautta. Koulutuspäivien toteumaa seurataan valtuustotasolla. Koulutus sisältää perinteisen luokkahuonekoulutuksen lisäksi myös mm. perehdyttämisen, työssäoppimisen ja työnohjauksen. Työntekijän tulee olla aktiivinen koulutukseen hakeutumisessa. Koulutuksista on hyvä sopia esim. kehityskeskusteluissa etukäteen ja esimies päättää, hyväksyykö koulutukseen osallistumisen. Työkiertoon hakeutuvalle se voi tarjota mahdollisuuden syventää osaamistaan, oppia jonkun uuden menetelmän tai työkalun, laajentaa näkökulmaansa, saada uusia ideoita ja oppia hyviä käytänteitä. Henkilökohtaisten motiivien lisäksi tehtäväkierrosta hyötyy myös esimies, joka

7 saa tiimiinsä uusia ajatuksia. Organisaatiotasolla tehtäväkiertoa voi hyödyntää strategisena osaamisen ja toiminnan kehittämisen välineenä. Työkyvyn haasteista johtuvat työkierrot hoidetaan pääosin henkilöstöhallinnon kautta. 3.3 TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN JA TYÖN KEHITTÄMINEN Tavoite: Työyhteisön kehittämisessä tavoitteena on työyhteisö, jossa on keskinäinen luottamus, hyvä työilmapiiri ja sitoutuminen yhteisesti sovittuihin päämääriin ja pelisääntöihin. Työyhteisön kehittäminen on sovittujen kehittämistoimenpiteiden tekemistä suunnitelmallisesti yhdessä. Parhaimmillaan jokainen työntekijä on vaikuttamassa itse niihin työn tekemiseen liittyviin asioihin, jotka parantavat työn sujumista, yhteistyötä, ilmapiiriä ja toimintatapoja työpaikalla. Kehittäminen on keskustelua ja asioiden muuttamista yhdessä. Työt organisoidaan työpaikoilla siten, että työnjako on selkeä ja että työnjako koetaan oikeudenmukaiseksi. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Johtamiskulttuuria kehitetään esimieskoulutuksen- ja valmennuksen avulla kannustavaksi ja osallistavaksi. Toimenpiteet: Työn kehittäminen Henkilöstö otetaan mukaan oman työn kehittämiseen ja uusien toimintatapojen ja -mallien suunnitteluun. Esimieskoulutus Esimiehille järjestetään säännöllisesti koulutusta ajankohtaisista ja uusista asioista. Työpaikkakokoukset Työnohjaus Työpaikoilla järjestetään säännöllisesti työpaikkakokouksia, joissa käsitellään yhdessä työpaikan asioita. Työpaikkakokouksella varmistetaan tiedonkulkua sekä sitä että henkilöstö tulee kuulluksi. Henkilöstölle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus työnohjaukseen. Työnohjaus voi olla joko yksilö- tai ryhmäohjausta. Työpaikkakohtaiset kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on esimiehen ja työntekijän välinen luottamuksellinen keskustelu. Joissain ammateissa voi olla vaikea määritellä tavoitteita yksittäiselle työntekijälle ja silloin voidaan käydä myös koko tiimin tai yksikön yhteinen ryhmäkehityskeskustelu. Tämä ei korvaa yksilötason keskustelua, vaan täydentää sitä.

8 Ristiriidat työyhteisössä Työyhteisön ristiriita voi johtaa näkemään mahdollisuuden toimia toisin tai paremmin, lisätä kykyä uusien näköalojen ja tavoitteiden löytämiseen, uudistaa työnjakoa tai organisaatiota ja luoda mahdollisuuden toimivalle yhteishengelle sen sijaan, että ristiriita rakentaisi pohjaa henkiselle väkivallalle tai työssä kiusaamiselle. Esimiehen tehtävänä on puuttua ristiriitatilanteisiin ja epäasialliseen toimintaan heti kun hän huomaa tai hänelle kerrotaan työyhteisössä ilmenevästä henkisestä väkivallasta. Saatuaan tietää henkisestä väkivallasta työpaikalla esimies kutsuu asian osapuolet mahdollisimman pian luokseen keskustelemaan asiasta. Tilaisuudessa selvitetään tapahtumien kulku ja sovitaan miten jatkossa käyttäydytään. Sovitaan myös täsmällinen ajankohta, jolloin esimies ja asiaosaiset kokoontuvat uudelleen keskustelemaan asiasta. Tarvittaessa ja sovittaessa ongelmasta ja sen ratkaisusta kerrotaan koko työyhteisölle. Esimiehen tulee harkita myös onko syytä töiden tai työympäristön udelleenjärjestelyyn. Esimies seuraa tilannetta ja huolehtii siitä, että seurantapalaveri pidetään. Esimies ja asianosaiset voivat ottaa yhteyttä työterveyshuollon asiantuntijoihin henkilökohtaisen tuen saamiseksi. Tärkeää on, että myös kiusaajalla on tämä mahdollisuus. Työsuojeluorganisaatio ja henkilöstöhallinto ovat myös käytettävissä tilanteen selvittelyssä. Yhteiset virkistystapahtumat Talousarviossa varataan määräraha henkilöstön virkistyspäivään. Yksiköt sopivat virkistyspäivän sisällöstä esimiehen ja henkilöstön kanssa. Virkistysraha on tarkoitettu käytettäväksi koko työyhteisön yhteiseen tapahtumaan. 3.4 TYÖYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN Tavoite: Työympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö on hyvän työkyvyn perusta. Työpaikan olosuhteisiin sekä mahdollisiin riski- ja vaaratekijöihin pyritään vaikuttamaan ennakoivasti jo suunnitteluvaiheessa. Työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon toimenpitein seurataan työpaikan työolojen kehittymistä sekä tehdään tarvittavat ehdotukset havaittujen puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Toimenpiteet: Terve ja turvallinen työskentely-ympäristö Kunnassa toimii sisäilmatyöryhmä, joka käsittelee kiinteistöistä esille nousseita sisäilmaan liittyviä asioita. Sisäilmatyöryhmään osallistuu myös työterveyslääkäri. Tilapalveluiden vastuuviranhaltija huolehtii sisäilmatyöryhmässä nousseiden epäkohtien selvittelystä ja eteenpäin viemisestä.

9 Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset Aluehallintovirasto suorittaa työsuojelutarkastuksia sekä oma-aloitteisesti että pyydettäessä. Ensiapukoulutus Eri työpaikkojen/ammattiryhmien ensiapuvalmius varmistetaan vuosittain toteutettavilla ensiapukoulutuksilla, jotka organisoidaan keskitetysti työsuojelun kautta. Henkilöstön näkemysten huomioonottaminen Henkilöstön näkemykset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan uusia toimitiloja suunniteltaessa tai entisiä muutettaessa sekä koneita ja laitteita hankittaessa. Riskien ja vaarojen tunnistaminen Työpaikoissa tehtyjä riskien ja vaarojen kartoituksia päivitetään vuosittain ja esitettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan työyksiköiden esimiesten toimesta. Työntekijään kohdistuvat läheltäpiti-ilmoitukset Työntekijään kohdistuvat läheltäpiti-ilmoitukset kirjataan suoraan vakuutusyhtiön rekisteriin, jota kautta saadaan yhteenveto raportteja. Jatkossa myös HaiPro:n kautta tulevat ilmoitukset linkittyvät vakuutusyhtiön sivuille. Työterveyshuollon ja työsuojelun työpaikkatarkastukset Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio tekevät sekä yhdessä että erikseen työpaikkakäyntejä kunnan työpaikoille. Työterveyshuolto toteuttaa lakisääteiset työpaikkaselvitykset. 4. SEURANTA henkilöstöraportin tunnusluvut sairauspoissaolotilastot työtapaturmatilastot työhyvinvointikysely läheltäpiti-ilmoitukset Vastuu raportoinnista on henkilöstö- ja työsuojelupäälliköllä, joka vie asiat tiedoksi työsuojelutoimikuntaan sekä esimiehille.

10 5. HENKILÖSTÖEDUT virkistysuimalan edullinen vuosikortti TYKY-liikunta- ja kulttuurisetelit kuntosalikompensaatio lakisääteistä laajempi työterveyden sopimus näyttöpäätetyötä tekevien silmälasikompensaatio moniteholaseissa (näyttöpäätelasien lisäksi) hyvät kouluttautumismahdollisuudet virkistysmääräraha korvaavatyö henkilökunnan kesäjuhla tupakasta vierotuksen korvaushoito 2-3 kk 50 tai 60 vuotispäivien osuessa viikonlopulle tai juhlapyhälle voi vapaapäivän siirtää viikonlopun yhteyteen liikuntasuunnittelijan palvelut henkilöstölle 40-vuotta Kempeleen kunnan palvelusta, 5 yhdenjaksoista arkipäivää vapaata