VÄLIRAPORTTI TYHY-SIB HANKKEESTA ALEKSIA- LIIKELAITOKSESSA Tehkäät hyvin...
|
|
- Jarkko Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VÄLIRAPORTTI TYHY-SIB HANKKEESTA ALEKSIA- LIIKELAITOKSESSA Tehkäät hyvin...
2 1 Sisällys 1. HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITEET Hankkeen tavoitteet Sitran näkökulmasta Hankkeen tavoitteet Aleksia liikelaitoksen näkökulmasta HANKKEEN ORGANISOINTI VÄLIARVIOINTI SYKSY Hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet Hoitopolkujen tuloksia Tulospalkkion maksaminen ja sairauspoissaolojen kehittyminen Terveyspuhelin (Health Desk) Kysely varhaisen tuen keskusteluista Hankkeen näkyvyys YHTEENVETO Henkilöstö, esimiestyö Yhteistyö työterveyden kanssa Tiedon hyödyntäminen Hankkeen hyödynnettävyys kunnan toiminnassa... 10
3 2 1. HANKKEEN TAUSTA TYHY-SIB on Sitran koordinoima julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvä vaikuttavuusinvestointihanke, jossa hyödynnetään tulosperusteista palkkiomallia. Vaikuttavuusinvestointi on toimintatapa- ja rahoitusinnovaatio, jossa maksetaan vain saavutetuista tuloksista. Varsinaisena tulosperusteisena palvelupalkkiona asiakasorganisaatio maksaa erikseen sovittavan osuuden sairauspoissaolojen vähenemisen ja muun mahdollisen mitattavissa olevan myönteisen kehityksen aikaan saamasta kustannussäästöt. TYHY-SIB -hankkeessa työnantajan taloudellinen panostus oli 15 /henkilö. Tällä se sai käyttöönsä kilpailutetun, laadukkaan ja vaikuttavan palvelukokonaisuuden. Palvelukokonaisuuteen sisältyy taustakartoitus, työkyvyn johtamisen kehittäminen, työkyvyn hallinta, yksilön työkyvyn arviointi ja kehittäminen, työkyvyn vahvistaminen ja ylläpito sekä henkinen hyvinvointi. Sitran lisäksi hankkeessa ovat osarahoittajina ja/tai asiantuntijoina mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Keva, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Finnish Consulting Group. Käytännön toimijoina palvelukokonaisuuden toteutuksessa ovat mukana Aino Health Management, Trainer's House, TietoTaito Group ja Headsted. Tyhy-SIB -hankkeen sopijaosapuolina ovat kunta/aleksia -liikelaitos sekä Social Impact Bond (SIB) -instrumenttia hallinnoiva Epiqus Oy. Sopimuskausi on 3 vuotta. Sopimus allekirjoitettiin Sitran antaman aikataulun mukaisesti Sopimus päättyy vuonna HANKKEEN TAVOITEET 2.1 Hankkeen tavoitteet Sitran näkökulmasta Sitran tavoitteet TYHY-SIB-hankkeessa ovat: 1. Vähentää sairauspoissaoloja ja niihin liittyviä suoria ja epäsuoria kustannuksia Suomen kunnissa: - Toteuttaa ennaltaehkäisevää, proaktiivista ja tuloksellista työkykyjohtamista Suomen kunnissa. - Koota asiakkaille valmiiksi helppo, laadukas, vaikuttava ja vähäriskinen palvelukokonaisuus, joka sisältää metodin ja työkalut työhyvinvoinnin tasokorotukseen yhteisö- ja yksilötasolla. 2. Löytää Suomen tuloksiin sidottava toimintamalli, jossa yhteiskunnallisesti merkittäviä haasteita ratkaistaan yksityistä rahoitusta hyödyntämällä. 2.2 Hankkeen tavoitteet Aleksia liikelaitoksen näkökulmasta Aleksian näkökulmasta hankkeen tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin lisääntyminen, mikä näkyy: sairauspoissaolojen ja sijaiskustannusten vähenemisenä ja työn tuottavuuden lisääntymisenä työterveyskustannusten pienenemisenä
4 3 Lisäksi tavoitteena on löytää malli uudenlaisesta vaikuttavasta toimintatavasta työkykyjohtamisessa hyödynnettäväksi koko kunnassa sekä lisätä esimiesten osaamista ja välineitä työkykyjohtamiseen. 3. HANKKEEN ORGANISOINTI Hankkeen vastuuhenkilönä kunnassa toimii palvelujohtaja Anu Savander-Hämäläinen ja hänen työparinaan työhyvinvointisuunnittelija Tiina Nurmi. Kunnanjohtaja nimesi hankkeelle ohjausryhmän, johon kuuluvat henkilöstöpäällikkö Leena Ojala, työhyvinvointisuunnittelija Tiina Nurmi, JHL:n pääluottamusmies Taina Karjalainen ja palvelujohtaja Anu Savander-Hämäläinen. Ohjausryhmän tehtävänä on toimia hanketta toteuttavan tahon apuna ja tukena, ohjata yhteistyön etenemistä, seurata hankesuunnitelman toteutumista sekä ohjata hankkeen tuloksellista toimintaa. Ohjausryhmä myös käsittelee hankkeen väli- ja loppuraportit. Hankkeen loppuraportti hyväksytään kunnan johtoryhmässä. Kunnan sisällä yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat työterveyshuolto ja työsuojelu sekä talouspalvelut. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti myös Aleksian johtokuntaa sekä kunnan johtoryhmää. 4. VÄLIARVIOINTI SYKSY Hankkeen aikana tehdyt toimenpiteet Vuosi 2016 Tyhy-SIB hanke käynnistyi vuoden 2016 alussa, jolloin tehtiin nykytilaselvitys, johtoryhmän haastattelut ja valmennus. Esimiehille pidettiin kolme valmennuspäivää. Esimiehillä ja johtoryhmällä oli käytössä Pulssi-johtamisjärjestelmä. Henkilöstölle kerrottiin hankkeesta info-tilaisuuksissa. Koko henkilöstöä koskevat käytännön toimenpiteet alkoivat toukokuussa 2016 terveys- ja työkykykyselyillä, joiden jälkeen henkilöstölle tehtiin kuntotestaukset ja terveysanalyysit. Niiden perusteella henkilöitä ohjattiin erilaisille hoitopoluille. Yhteistyötä työterveyden kanssa kehitettiin Aleksian ja työterveyden yhteisissä työpajoissa. Näissä mm. käsiteltiin aiemmin epäselviksi koettuja prosesseja ja sovittiin yhteydenpidosta. Terveysjohtamisen järjestelmä Health Manager otettiin käyttöön. Järjestelmä ohjaa esimiehiä toimimaan työkyvyn johtamisen prosessissa. Se mm. velvoittaa esimiestä kirjaamaan tehdyt toimenpiteet ns. hälytysrajojen ylittyessä. Sitä kautta myös lähetetään työntekijöille hälytysrajojen ylittymisestä kertovat kirjeet. Terveyspuhelin Health Desk otettiin käyttöön. Henkilöstö ottaa sairaustapauksissa yhteyttä Health Deskiin, jossa arvioidaan hoidontarve. Health Desk informoi esimiehiä poissaoloista, jolloin esimies voi tehdä tarvittavia työjärjestelyjä. Henkilöstö voi olla yhteydessä Health Deskiin myös niissä tilanteissa, joissa tarvitsee terveysneuvontaa. Health Deskissä puheluihin vastaa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja.
5 4 Lisäksi henkilöstölle oli käytössä verkkopalvelu Headsted, joka on henkisen hyvinvoinnin tuki yksilöille. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Hankkeen työrukkanen (palvelujohtaja ja työhyvinvointisuunnittelija) kokoontui säännöllisesti. Alla olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2016 toimenpiteet ja vastuutahot. VUOSI 2016 Aino Health Management Trainer s house TietoTaitoGroup Aleksia Head Stedt nykytilaselvitys johtoryhmän haastattelut henkilöstöinfot johtoryhmän valmennus esimiesten valmennuspäivät Pulssi-johtamisjärjestelmä terveys- ja työkykykysely koko henkilöstölle terveysanalyysit kuntotestaukset työpaja työterveyden, työsuojelun kanssa hoitopolut Health Manager- järjestelmä (terveysjohtamisen) esimiehille käyttöön terveyspuhelin HeathDesk henkisen hyvinvoinnin tuki hankkeen ohjausryhmän kokoontumiset Vuosi 2017 Vuonna 2017 terveysjohtamisen järjestelmä Health Manager on käytössä, samoin terveyspuhelin Health Desk. Aino Health Management toimittaa sairauspoissaoloraportit kuukausittain. Yhteistyötapaamiset työterveyden kanssa jatkuvat. Aino Health Management on järjestänyt henkilöstölle syksyn aikana yhden hyvinvointiluennon. Esimiesklinikka on kokoontunut kolme kertaa, lisäksi esimiehillä on ollut mahdollisuus saada puhelimitse tukea vaikeisiin esimiestyön tilanteisiin. Henkilöstölle ja esimiehille tehtiin loppusyksystä sähköinen kysely varhaisen tuen keskustelujen kokemuksista. Palautetta pyydettiin keskusteluihin osallistuneilta.
6 5 Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa vuoden aikana. Työrukkasen tapaamisissa on käyty läpi terveysjohtamisen raportteja sekä tarkistettu prosessien eteneminen sovitusti. Alla olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2017 toimenpiteet ja vastuutahot. VUOSI 2017 Trainer s house Aino Health Management TietoTaito- Group Aleksia Head Stedt Health Manager käytössä Health Desk käytössä sairauspoissaoloraportit kuukausittain ohjausryhmä kokoontuu yhteistyöpalaverit työterveyden kanssa hyvinvointiluentoja henkilöstölle esimiesklinikka esimiestyön tuki vaikeisiin esimiestyön tilanteisiin sähköinen kysely varhaisen tuen keskustelujen hyödystä esimiehille ja henkilöstölle henkisen hyvinvoinnin tuki 4.2 Hoitopolkujen tuloksia Valmennukseen osallistui 38 henkilöä Nurmijärvellä (sis. rajamäkeläiset) ja 21 henkilöä Klaukkalassa. Lopullinen valmennuksiin osallistuneiden määrä oli 45 henkilöä. Valmennusryhmiä oli kolme: painonhallinta, liikunta ja tehostetun valmennuksen ryhmä. Valmennus kesti kuusi kuukautta. Valmennuksen puolivälissä tehtiin väli-/lopputestit, jossa ollut haastatteluosio ja kehonkoostumusmittaus. Tulokset ovat parantuneet hieman (hapenottokyky, sydämen ikä, verenpaine, painoindeksi, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti). Suurin yksittäinen painonpudotus on ollut 15,6 kg. Fyysinen kunto on parantunut jonkin verran. Valmennukseen osallistuneet arvioineet myös itse, että liikkuvat monipuolisemmin, syövät terveellisemmin, painonhallinta parantunut ja vireystila parantanut (osalla henkilöistä). Uudet valmennusryhmät aloittaneet maaliskuun puolivälin jälkeen (2017), mukana on noin 30 henkilöä. Tällöin järjestettiin lajiutumista, ravitsemusvalmennusta, lihaskuntotestejä, TULEvalmennusta ennaltaehkäisten ja hoitaen tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
7 6 4.3 Tulospalkkion maksaminen ja sairauspoissaolojen kehittyminen Tulospalkkion maksamista on tarkasteltu sopimuksen mukaisesti ensimmäisen vuoden jälkeen vuonna 2017 tammikuussa. Sairauspoissaolojen kehittymistä verrataan lähtövuoden 2015 poissaolomäärään. Vuonna 2015 poissaolopäiviä/ henkilö oli 18. Vuoden 2016 lopussa poissaolopäiviä oli 15/henkilö. Vähennystä kertyi 3 päivää/henkilö. Ensimmäisen vuoden jälkeen tulospalkkiota on maksettu Toisesta vuodesta alkaen sairauspoissaoloja tarkastellaan puolivuosittain: vuonna 2017 kesäkuun lopussa ja joulukuun lopussa. Vuonna 2017 ensimmäisellä tarkastelujaksolla sairauspoissaolopäivien lukumäärä ei ole pienentynyt, jolloin tulospalkkauksen maksun perustetta ei ole syntynyt. Toteuma oli yli 10 työpäivää/henkilö. Sairauspoissaolojen kehittyminen Alkuvuoden 2017 sairauspoissaoloissa oli suuri osa pitkiä poissaoloja, joiden syntymistä ei voi esimietoimin poistaa. Esimiestyön toimenpiteet kohdistuvat niissä työhön paluun mahdollistamiseen ja tukemiseen. Lyhyissä sairauspoissaoloissa (1-3 kalenteripäivää) näkyi laskua edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Eniten poissaoloja oli ikäryhmässä vuotta, jossa henkilöitä oli 24. Poissaolopäiviä oli 32,49/ henkilö. Ajanjaksolla henkilöllä ei yhtään alkanutta poissaolojaksoa. 34 henkilöllä oli 5-8 poissaolojaksoa. Työrukkanen selvitti pitkiä poissaoloja. Henkilöiden tilanne on selvillä ja osa heistä on vakavasti sairastuneita ja siitä syystä työkyvyttömiä, osa on työterveyden prosessissa. Kaikkien tilanne on selvillä. Esimiehet käyvät aktiivisen tuen keskusteluja ja ohjaavat henkilöitä tarpeen mukaan työterveyshuollon piiriin.
8 7 Lokakuussa poissaoloissa on tapahtunut kasvua luokassa päivää. Muutoin poissaoloja on vähemmän kuin lokakuussa Siivouspalveluissa poissaoloja on 2 päivää/henkilö ja ruokapalveluissa 1,6 päivää/ henkilö. Uusia sairauspoissaolojaksoja on alkanut vähemmän kuin vuonna 2016 samaan aikaan. Vuonna 2016 lokakuussa alkoi 40 sairauspoissaolojaksoa ja lokakuussa jaksoa. Kuva:Alkaneet uudet poissaolojaksot
9 8 Koko Aleksian henkilöstöstä 19 henkilöllä (n. 10 %) on noin 25 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaoloja on 62,7 päivää/henkilö, kun koko Aleksiassa keskiarvo samaan aikaan on 19,7 päivää/henkilö. Aleksiassa on 97 henkilöä, joilla ei ole yhtään poissaolojaksoa. 4.4 Terveyspuhelin (Health Desk) mennessä terveyspuhelimeen tullut 485 puhelua. Suurin osa puheluista (73 %) tulee aamulla klo 9.00 mennessä. Poissaoloja on hyväksytty 352 päivää ja se muodostuu 208 poissaolojaksosta. Poissaolon keskipituus oli 1,7 päivää. 4.5 Kysely varhaisen tuen keskusteluista Sähköinen kysely tehtiin loka-marraskuun vaihteessa Palautetta pyydettiin niiltä henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin vuoden 2017 aikana. Vastausosuus oli %. Ruokapalveluissa vastausosuus oli selvästi suurempi kuin siivouspalveluissa. Tulokset laskettiin kaavalla hyvien arvosanojen osuus vähennettynä huonojen arvosanojen osuudella. Kyselyn huomioina kirjattiin: siivouspalvelujen vastausosuus oli alhainen, keskustelujen ilmapiiri oli työntekijöiden mielestä parempi kuin esimiesten mielestä, keskustelujen hyöty oli työntekijöiden mielestä pienempi kuin esimiesten. 4.6 Hankkeen näkyvyys Hankkeesta on tehty lehtiartikkeleja JHL:n jäsenlehti Motiiviin, Puhtaus ja Palvelu-lehteen sekä KTL:n jäsenlehti KTL tiedottaa. Lisäksi Työterveyslaitos tekee tutkimusta, Turun kauppakorkeakoulun opiskelija haastatellut palvelujohtajaa gradua varten. EU:n Joint Research Center, Human Capital and Employment Unit on pyytänyt haastattelua tutkimusta varten.
10 9 5. YHTEENVETO 5.1 Henkilöstö, esimiestyö Hoitopolkujen eri ryhmiin osallistuneet henkilöt ovat kokeneet saaneensa apua erilaisiin elämänmuutoksiin, esimerkiksi liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen tai terveellisempään ruokavalioon, palautumiseen ja parempaan uneen. Hoitopolkujen tulokset ovat olleet hyvät. Osa henkilöistä on lähtenyt ryhmiin mukaan myöhemmin kuultuaan ryhmissä olevien kokemuksia. Hankkeen todelliset vaikutukset yksilöiden työkykyyn näkynevät vasta pidemmällä aikavälillä. Tyhy-SIB hanke kohdistuu niihin henkilöihin, jotka tarvitsevat apua erilaisiin elämän tilanteisiin. Osa henkilöstöstä on toivonut kaikille suunnattuja tilaisuuksia. Syksyllä järjestettiin yksi kaikille suunnattu työhyvinvointiin liittyvä tilaisuus. Keväällä 2018 järjestetään toinen tilaisuus. Esimiehille on järjestetty kolme esimiestyöhön liittyvää koulutuspäivää. Lisäksi esimiestyön tukemiseen on järjestetty kolme esimiesklinikkaa, jotka on koettu hyväksi toimintamalliksi. Esimiehet ovat saaneet vertaistukea ja on voitu käsitellä asiantuntijan avulla erilaisia pulmatilanteita. Klinikat jatkuvat vuonna Varhaisen tuen keskustelujen palautteen perusteella yhtenä aiheena vuonna 2018 on varhaisen tuen keskustelujen laadullinen sisältö. Terveyspuhelin (Health Desk) on koettu toimivana ratkaisuna esimiestyön tukena. Esimiehet kokevat hyväksi sen, että puheluihin vastaa sairaanhoidon ammattilainen, jolloin henkilöstö saa asiantuntevaa apua ja ohjausta. Lähiesimiehen rooli on vahvistunut työkykyjohtamisessa. Esimiehet ovat saaneet vahvistusta varhaisen tuen keskustelujen toimintatapaan sekä työterveysyhteistyön käynnistymistä riittävän varhain. 5.2 Yhteistyö työterveyden kanssa Aleksia liikelaitoksen näkökulmasta yhteistyö työterveyden kanssa on selkeytynyt. Esimiehet kokevat, että työterveyshuolto toimii paremmin, yhteinen näkemys on löytynyt ja esimiehet kokevat, että yhteydenottokynnys on madaltunut. Työkykyarviointiprosessit ovat nykyisin selkeämmät ja neuvottelut pidetään nopeammin kuin aiemmin. Työterveysneuvottelujen määrä on noussut. Kuntaorganisaatiossa tehdään 4 kertaa vuodessa Työkykyjohtamisen raportti. Siinä käy ilmi, että kunnassa on käyty 67 kpl työterveysneuvottelua, joista Aleksiassa 10 kpl (15 %). Työterveysneuvottelujen yhtenä tavoitteena on edistää työntekijän työssä jatkamista tai työhön palaamista sairauspoissaolon jälkeen. 5.3 Tiedon hyödyntäminen Terveysjohtamisen järjestelmästä (Health Manager) saa monipuolisia ja ajantasaisia poissaoloraportteja. Tiedot päivittyvät päivittäin. Järjestelmän avulla voidaan seurata poissaoloja sekä työkyvyn hallinnan raportteja, esimerkiksi varhaisen tuen tapauksia, varhaisen tuen keskustelujen määriä ja tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi järjestelmästä saadaan erilaisia poissaoloraportteja henkilöittäin ja esimiehittäin. Esimiesten vastuulla olevat varhaisen tuen toimenpiteet pääosin tehty ja ovat ajan tasalla. Lisäksi varhaisen tuen keskustelut on käyty nopeammin. Poissaolojen systemaattinen seuranta sekä varhaisen tuen keskustelut ovat lisääntyneet. Marraskuussa keskustelua oli päätetty eli henkilöstön kanssa on käyty varhaisen tuen keskustelu ja sen toimenpide-esitys on
11 10 hyväksytty. Uusia vielä päättämättömiä keskusteluja on 3, ja yli 14 vuorokautta auki olleita tapauksia on 10 ( ). Joidenkin keskustelujen käynti on viivästynyt esimerkiksi esimiehen tai alaisen poissaolon vuoksi, mutta pitkään auki olleiden tapausten lukumäärä on tavanomainen. Aino Health Managementin kokoamien säännöllisten sairauspoissaoloraporttien avulla on saatu lisättyä tietoisuutta henkilöstön tilanteesta, tarkasteltu poissaoloja sekä tehty tarvittavia toimenpiteitä. Järjestelmistä saadut raportit tukevat työkykyjohtamista. Työkykyjohtaminen on parantunut tiedon saannin myötä. Järjestelmistä on saatu raportteja, joita aiemmin ei ole ollut mahdollista saada. Järjestelmät toimivat referenssinä kunnalle. 5.4 Hankkeen hyödynnettävyys kunnan toiminnassa Tällä hetkellä Tyhy-SIB:n hyviä käytänteitä, joita on jo hyödynnetty tai voitaisiin hyödyntää kuntatasolla ovat: web-tallennuksen seuranta ja muistutus sairauspoissaolojen kertymistä sekä esimiehen toimintavelvoitteista on toteutunut vahvistusta sairauspoissaolojen seurannan ja raportoinnin toimintatapoihin työterveysyhteistyön vahvistuminen/ roolien täsmentyminen lähiesimiehen roolin vahvistaminen työkykyjohtamisessa vahvistamalla varhaisen tuen keskustelujen toimintatapaa sekä työterveysyhteistyön käynnistymistä riittävän varhain
NURMIJÄRVEN KUNTA/ ALEKSIA -LIIKELAITOS TYHY-SIB HANKESUUNNITELMA
Päivitetty viimeksi 22.1.2016 NURMIJÄRVEN KUNTA/ ALEKSIA -LIIKELAITOS TYHY-SIB HANKESUUNNITELMA 1. HANKKEEN TAUSTA TYHY-SIB on Sitran koordinoima julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen
LisätiedotTyökykyjohtamisen edelläkävijäksi. Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen (TyHy-SIB)
Työkykyjohtamisen edelläkävijäksi Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen (TyHy-SIB) Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotTyökykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset
Työkykyjohtamisen kehittäminen Kaari laskurin johtopäätökset Tiina Nurmi, Leena Ojala Helmikuu 2016 Kaari laskuri (Keva) Tarkoituksena saada vertailukelpoista tietoa kunnan henkilöstön työkyvyttömyyden
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotTutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla
Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla Toimintatavan suunnittelu ja käyttö Laura Pekkarinen Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7.2.2018 Tietoon perustuen - Kevassa tehdään tutkimuksia Kevan tutkimukset
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotToimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, tutkija @TTHvaikuttavuus Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyösuojelutoiminta Eviran arjessa
Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi
LisätiedotTerveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management
Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä. 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 0 Pirjo Juvonen-Posti UUDISTUVA JOHTAMINEN TYÖKYVYN TUKEMISESSA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA - TAPAUSTUTKIMUS 6.11.2013 Pirjo Juvonen-Posti 1 Tutkimuksen
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotSIB-malli Social Impact Bond yksityisellä pääomalla mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä
SIB-malli Social Impact Bond yksityisellä pääomalla mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö Osaaminen esiin maahanmuuttajat työelämän voimavarana seminaari 30.3.2016 30.3.2016
LisätiedotTyöhyvinvointisuunnitelma vuodelle Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Työhyvinvointisuunnitelma vuodelle 2018 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Kaupungin työhyvinvointiohjelma 2018-21 (Työhyvinvointiohjelma-sivu Helmessä) Kansliapäällikön 11.3.2018 hyväksymä kaupungin
LisätiedotVaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen
Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö Kohti tuloksellista työtä -aamiaisseminaari 25.1.2016 25.1.2016 2 Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI
TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan
LisätiedotVaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä
Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä Projektijohtaja Mika Pyykkö Kasvupalvelun markkinan rakentamisen ja ohjauksen seminaari 30.8.2017 Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. impact
LisätiedotYrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotStrategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke
Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen
Hyvinvointia työstä Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen Vaikuttavuustutkimus Postin työhyvinvointisäätiön tukemista työkykyä
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2018-2019 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Työhyvinvoinnin tekijät ja vastuut... 2 3. Karkkilan kaupungin työhyvinvointiohjelma... 3 4. Työ, työolot ja johtaminen... 3 4.1 Mittarit ja
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotSOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA
SOVITTELIJAT APUNA TYÖPAIKAN KONFLIKTEISSA Sovunrakennushanke Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kirkon johtamisforum 2018 1 Hanke sovittelumenettelystä Hanke sovittelumenettelystä vuosina 2015 2016.
LisätiedotHenkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua
Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotAloitustilaisuus
Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotAleksia liikelaitos. Tilinpäätös 2016
Aleksia liikelaitos Tilinpäätös 2016 Aleksia liikelaitos Toimintakertomus vuodelta 2016 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Valtuuston tekemän päätös aluekeittiömallista on ohjannut liikelaitoksen toiminnan
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotTiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa
Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa Tiina Pohjonen Twitter @TiinaPohjonen 28.4.2017 3 Lisää työkykyisiä päiviä - kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa 2016 merkittävä lasku % 6 5,5 5 4,5 4
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA Tehku17pe
TEHTÄVÄKUVA 2017 Tehku17pe 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja virkanimike Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotVaikuttavuusinvestoinnit yritysten kehittämisessä
Vaikuttavuusinvestoinnit yritysten kehittämisessä Projektijohtaja Mika Pyykkö Mistä yritykset löytävät rahoitusta maaseudulla? 29.11.2017 Helsinki Vaikuttavuusinvestoiminen voi tarkoittaa kaikkia sijoitustapoja
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotVaikuttavuusinvestoiminen kannattavuutta ja mitattavaa yhteiskunnallista hyvää, uutta Suomessa toteutuu maailmalla
Vaikuttavuusinvestoiminen kannattavuutta ja mitattavaa yhteiskunnallista hyvää, uutta Suomessa toteutuu maailmalla Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö Säätiömarkkinat 12.1.2016 Doing good and doing well at
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA tuottamisesta sekä kunnan hallinnon kehittämistehtävistä.
TEHTÄVÄKUVA 2018 Jukka15318 15.3.2018 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: KESKUSHALLINNON TOIMIALA Hallintojohtaja Jukka Anttila Virkaan soveltuva
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1 Aleksia -liikelaitoksen johtokunta 23.03.2016 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 9 Aleksia-liikelaitoksen tuottavuustarkastelu vuosilta 2013-2015 3 10 TYHY-SIB hankesuunitelma
LisätiedotNuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä
Nuori Mieli Työssä S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä- ohjelma tavoittelee nuorten työelämän
LisätiedotTyöhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna 2015 Laura Pekkarinen Keva 13.10.2015 2 Kirkon työpaikkoihin kohdistuu muutospaineita Toimintaympäristö muuttuu.
LisätiedotSeinäjoen työhyvinvointiseminaari
Seinäjoen työhyvinvointiseminaari 7. 8.2.2018 Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija Julkisen alan työeläkeosaaja Hoidamme koko julkisen sektorin henkilöstön
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotTurun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus
LisätiedotNuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja? 25.9.2017 Alle 25 v. työttömät koulutuksen mukaan (TEM/työnvälitystilasto 1207) Elokuu 2016 Elokuu 2017 Muutos (%) Koulutus yhteensä 46 161 36 587 20,7
LisätiedotCASE KONECRANES. Jenni Talja
CASE KONECRANES HEALTHMANAGER YLEISTÄ Työkykyjohtamisen järjestelmä - Työkykyjohtamisen master data Työkalu seuraaville toimijoille: Työkykykontrolleri / HR Generalistit Esimiehet Työterveyshuolto Vakuutuskassa
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTeesit vaikuttavuusinvestoimisesta
Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta 1 Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta. 2 Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite. 3 Huolellinen mallinnus
LisätiedotTEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos
Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ
LisätiedotMITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN
MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista
Työkykyjohtaminen osaksi kokonaisvaltaista henkilöstöjohtamista Taina Tuomi Kehittämispäällikkö, KT Keva Kuntamarkkinat / 12.9.2018 klo 12-12.45 Tämän session sisältö Työkykyjohtamisen käsite Palvelutavoitteiden,
Lisätiedot30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille
Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
LisätiedotKirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/ (11) Henkilöstöjaosto
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 4/2018 1 (11) Aika 16.05.2018, klo 17:07-17:54 Paikka Kirkkonummen kunnantalo, kokoushuone Herman Käsitellyt asiat 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 29 Pöytäkirjan
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotPohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke
Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
Lisätiedot