Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen

Transkriptio

1 Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö Kohti tuloksellista työtä -aamiaisseminaari

2

3 Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen Yksi Sitran avainalueista Painopistealueena hyvinvoinnin edistäminen (laajasti ymmärrettynä) Tavoitteena 1) rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi yhdessä eri toimijoiden kanssa 2) kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä - toimintaympäristö-/markkinaselvitykset - käsitemäärittely - mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen - vaikuttavuusinvestoimisrahasto - Social Impact Bond (SIB) -pilotit - yhteiskunnallinen markkinointi

4 Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä Valtiovarainministeriö / Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, puheenjohtaja (Sosiaali-ja terveysministeriö / ylijohtaja Veli-Mikko Niemi) LähiTapiola Varainhoito Oy / toimitusjohtaja Tom Liljeström, varapuheenjohtaja (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / johtaja Esko Torsti) FIM Oyj / toimitusjohtaja Teri Heilala (Taaleritehtaan varainhoito Oy / salkunhoitaja Heikki Nystedt) Finland s Sustainable Investment Forum / puheenjohtaja (Finnish Business Angels Network / puheenjohtaja Jaakko Salminen) Me-säätiö / toimitusjohtaja Ulla Nord (Koneen Säätiö / hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin) Keskuskauppakamari / toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (Arvo-liitto / toimitusjohtaja Kimmo Lipponen) Kuntaliitto / erityisasiantuntija Jari Vaine (varajäsen nimetään myöhemmin) SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry / pääsihteeri Vertti Kiukas (Valo ry / pääsihteeri Teemu Japisson) Valtioneuvoston kanslia / ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen (Valtioneuvoston kanslia / neuvotteleva virkamies Taina Kulmala) VATT / ylijohtaja Anni Huhtala (Aalto-yliopisto / professori Otto Toivanen) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra / johtaja Timo Lindholm Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra / avainalueen vetäjä Mika Pyykkö, sihteeri

5

6 SIB eli tulosperusteinen rahoitussopimus keskeisiä näkökulmia Voidaan hyödyntää, kun o halutaan ostaa tuloksia (vrt. julkisen sektorin tapa budjetoida suoritteiden aikaansaamiseen) o tarvittavat investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn (edistävä ja ehkäisevä toiminta) o toiminta liittyy hyvin laajaan (tai suppeaan) väestöryhmään o toimintaan liittyy poliittisia näkökulmia tai käytännön riskejä Voimakas tulevaisuusorientaatio Toiminnan tuloksellisuuden todentaminen (mallintaminen ja mittaaminen)

7 Tulosten ostamisesta Tulosten ostaminen edellyttää, että kunta tms. julkisen sektorin organisaatio on määritellyt (yhteistyössä ) - väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen ko. toimet ensisijassa kohdennetaan - mitattavissa olevan hyvinvoinnin (osatekijän) tai sitä määrittävän tekijän tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen - edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden - hankehallinnoija ja palveluntuottaja(t) määrittelevät ja toteuttavat parhaaksi katsomallaan tavalla käytännön toimet (soveltuvilta osin yhteistyössä kunnan tms. kanssa)

8 Esimerkkejä SIB-mallin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen o vrt. kustannukset huostaan otetusta lapsesta jopa noin euroa/vuosi Nuorten syrjäytymisen ehkäisy o vrt. kaupungissa x kustannukset suuressa syrjäytymisvaarassa olevista noin 500 nuoresta noin 6 miljoonaa euroa/vuosi Ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukeminen o vrt. kustannukset tehostettua 24/7-hoivaa tarvitsevasta noin euroa/vuosi Työhyvinvoinnin edistäminen o vrt. välittömät ja välilliset sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset keskisuuressa sairaanhoitopiirissä noin 16 milj. euroa /vuosi Työllistymisen edistäminen, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, vapautuvien vankien tukeminen, digitalisaation edistäminen jne

9 SIB-hankkeen lähtökohtana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus (1/2) Vaiheet 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen; vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa 3. Kulukehityksen syiden todentaminen 4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely 5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet) 6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu-/toimintakokonaisuus) 7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta 8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen 9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi vertailu 10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä -> hankesuunnitelma jne

10 SIB-hankkeen lähtökohtana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus (2/2)

11 SIB-hanke käytännössä Vaiheistus 1. Kunta kilpailuttaa hankehallinnoijan 2. Hankehallinnoija muodostaa palv.tuottajakoalition 3. Kunnan tms. ja SIB:n välinen sopimus 4. Sijoitus SIB:iin 5. Sovitut toimet/palvelut 6. SIB maksaa toiminnan kulut 7. Tulosten todentaminen 8. Tulospalkkio, jos tavoitteet saavutettu 9. Takaisinmaksu sijoittajille, jos tavoitteet saavutettu 10.Tulospalkkio palveluntuottajille

12 SIB-hanketilanne Suomessa Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämishanke (TyHy-SIB) käynnistynyt SIB-hankkeen toiminnallinen ja taloudellinen mallinnus käynnistynyt seitsemän kaupungin ja yhden ministeriön kanssa Lasten huostaanottojen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (Osatyökykyisten) työllistymisen edistäminen Maahanmuuttajien kotoutumisen / työllistymisen edistäminen Neuvottelut SIB-hankkeen suunnittelun (mallinnus) käynnistämisestä menossa noin kymmenen kunnan ja yhden ministeriön kanssa Hankehallinnoijan kilpailutusprosessit käynnistyneet Eri sijoittajaryhmät ilmaisseet kiinnostuksensa mallia kohtaan

13 Käynnistynyt SIB-hanke: Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen yhteenveto Tavoite Tarjota julkisen sektorin työnantajille palvelukokonaisuus, joka auttaa niitä edistämään työhyvinvointia ja esim. vähentämään sen myötä sairauspoissaoloja omissa organisaatioissaan Sopijaosapuolet Julkisen sektorin työnantaja ja Epiqus Työhyvinvointi I Ky -rahasto (kokonaisuutta hallinnoiva Epiqus Oy, yhteiskunnallinen yritys) Palvelun rahoitus ja hinnoittelu Palvelu tuotetaan SIB-rahoituksella Asiakasorganisaatio maksaa automaattisesti vain osanottomaksun (15 euroa / työntekijä) Varsinaisena tulosperusteisena palvelupalkkiona asiakasorganisaatio maksaa erikseen sovittavan osuuden sairauspoissaolojen vähenemisen ja muun mahdollisen mitattavissa olevan myönteisen kehityksen aikaan saamasta kustannussäästöstä Palveluntuottajat Rahaston (Epiqus Oy:n) alihankkijoina Aino Health Management Oy, Headsted Oy, Tietotaito Group Oy ja Trainers House Oyj Organisaatiokohtaisten sopimusten toivottu aikajänne 3 vuotta

14 Laadukkaat asiantuntijaresurssit yhdessä paketissa TyHy-SIB-palveluntuottajat Työkykyjohtamisen järjestelmät Testaus, interventiot ja henkilökohtaiset hoitopolut Henkilöstön terveyspuhelinpalvelut Henkisen hyvinvoinnin tuki yksilöille Kriisiytyneiden työyhteisöiden ja henkilöiden tuki Coaching-palvelut Ylimmän johdon valmennus Esimiestyön haluttujen muutosten läpivienti Oppimistyökalut Apu kunkin organisaation tarpeiden määrittelyyn ja suunnitelmien täysipainoiseen käytäntöön vientiin

15 Suuntaa antava esimerkkilaskelma työntekijän organisaatio Asiakasorganisaatio maksaa kertaluonteisen osanottomaksun 15 euroa/työntekijä eli yhteensä euroa Epiqus Työhyvinvointi I ky -rahasto maksaa palveluntuottajakoalitiolle ko. palvelujen nettotuotantokustannukset noin 300 euroa/työntekijä/vuosi eli yhteensä noin euroa/vuosi Auditoija todentaa sairauspoissaoloissa tapahtuneet muutokset seuraavan vuoden alussa Sairauspoissaolopäivät vähentyneet toimintavuoden aikana lähtötilanteeseen verrattuna keskimäärin 2 päivää/työntekijä Rahastolle maksettava tulospalkkio x 2 x 175 euroa (osa vähentyneen sairauspoissaolopäivän aikaansaamasta kustannussäästöstä) eli euroa, josta puolestaan maksetaan sijoitettu pääoma takaisin sijoittajalle euroa (tuotantokustannukset) 10 %:n tuotto pääomalle euroa tulospalkkio palveluntuottajille ja hallinnointi- yms. kulut euroa Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen sairauspoissaoloissa tapahtuneen muutoksen todentaminen tehdään puolivuosittain, vertailukohtana aina alkuperäinen lähtötilanne Sitralla päätös sijoittaa max 1,5 milj. euroa; ko. rahaston ensimmäinen sulkeminen (Sitra, Me-säätiö ja yksityishenkilö)

16 TyHy-SIB-hankkeeseen sisältyy todennäköisesti myös toiminnan tuloksellisuuden mittaamisen kehittämiskokonaisuus Tavoitteena mm. käytössä olevien mittaamistapojen yhdenmukaistaminen ja ennakoivien mittareiden löytäminen Osarahoittajana ja/tai asiantuntijatahona sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja Keva

17 Social Impact Bond -sopimus numeroina 2010 lähtien on tehty yhteensä 45 SIB rahoitussopimusta. Niihin on sijoitettu noin 150 miljoonaa dollaria Määrä (kumulatiivinen)

18 SIB-uutisia

19 SIB-uutisia

20 Muista käytännön toimista Vaikuttavuusinvestoimisrahasto Mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen markkinointi

21 Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi