Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Yleissuunnitelmalunns - suunnitelmaselstus Rambll PL 3, Piispanmäentie Esp, Finland Puhelin:

2 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu 1 3. Suunnittelun lähtökhdat Tausta Nykytilanne 1 4. Suunnitelman tavitteet Yleistä Maisemakuva 2 5. Suunnitelmalunns Yleistä Timinnt Maastnmutilut Täyttötast ja luiskakaltevuudet Kasvillisuus ja istutukset 5 6. Suunnitteluprsessi 6

3 1. Yleistä Suunnittelualue käsittää Terhlan liikuntapuistn sekä Kytöpuistn pientalalueen keskelle jäävän puistalueen. Terhlan liikuntapuist sijaitsee nin kaksi kilmetriä Järvenpään keskustasta itään. Puist rajautuu lännessä Idänpääntiehen, phjisessa Kytöperänkujan asutukseen, etelässä Kytöpuistn pientalalueeseen sekä idässä Terhlan kuntrataan. 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu Alueella n käynnissä asemakaavan laajennus sekä asemakaavan muuts. Asemakaavan muuttaminen n käynnistetty maanmistajien alitteesta. Tavitteena n nykykaavan muuttaminen tehkkaamman asuntalueen tteuttamiseksi. Terhlan liikuntapuistn laajeneminen liittyy 1990 laadittuun Terhlan-Ånäsin maankäyttösuunnitelman ja ns. Itäisen liikuntapuistn tarveselvitykseen. Terhlan liikuntapuistn alueella ei le vimassa levaa asemakaavaa. Kytöpuistn alueella n vimassa ns. Hyhkön asemakaava. Tämä suunnittelutyö liittyy asemakaavan laajennus- ja muutstyöhön. Asemakaavan laajennus kskee 19. Terhlan kaupunginsan tilaa 1:2635 (Terhlan liikuntapuist). Asemakaavan muuts kskee 19. eli Terhlan kaupunginsan krtteleita 550 ja 551, saa krtteleista 1904 sekä puist- ja katualuetta (Kytöpuistn pientalalue). Asemakaavalunns ja Terhlan liikuntapuistn yleissuunnitelma asetetaan yhdessä nähtäville tammikuussa Asemakaava hyväksytään arvilta lppuvudesta Pientalalueen rakentaminen n mahdllista alittaa vunna Liikuntapuistn alueelle tteutetaan ensiksi suunnitelmaan merkitty vesijht Ahtien ja Idänpääntien välille ja seuraavaksi kuntrata. Liikuntapuistn rakenteet tteutetaan vähitellen kaupungin talusarvin puitteissa ja niitä varten tehdään erikseen tteutussuunnitelmat. 3. Suunnittelun lähtökhdat 3.1 Tausta Terhlan alueelle n laadittu vunna 1990 Terhlan-Ånäsin maankäyttösuunnitelma ja ns. Itäisen liikuntapuistn tarveselvitys, jtka timivat jatksuunnittelun lähtökhtana. Nyt asemakaavaan tettava puistalue n sa Terhlan-Ånäsin maankäyttösuunnitelmassa tarkitetusta laajasta liikuntapuiststa, jka tteutuu vaiheittain. Kaavitettavalle alueelle n 1990 rakennettu pelikenttä ja ulkilureitti. Alueen kaakkisreunalta Impnkadun päästä lähtee itään nykyinen Terhlan kuntrata. 3.2 Nykytilanne Terhlan liikuntapuistn alue sijittuu nykyiselle viljelypelllle. Peltalue rajautuu etelässä ja lännessä kumpuilevaan metsämaastn. Phjiseen maisema avautuu ikradalle asti peltaukeana. Alueen länsi- ja eteläreunalle n rakennettu valaistu kuntreitti, jka yhtyy nykyiselle kuntradalle Impnkadun päästä. Nykyisellään Impnkadun päässä sijaitsee Terhlan kuntradan lähtöpiste pysäköintipaikkineen. 1

4 Peltaukean luteiskulmassa sijaitsee nurmipintainen pallkenttä, jka timii paikallisten seurjen harjittelupaikkana. Kentän käyttöä haittaa sen heikk kunt. Liikuntapuistn halki kulkee rasitteena nykyinen paineviemäri, jnka päälle tai läheisyyteen ei vida tteuttaa kiinteitä rakenteita eikä läjittää. 4. Suunnitelman tavitteet 4.1 Yleistä Tarkituksena n kehittää alueelle kaikenikäisten, kk perheen, liikunta- ja leikkipaintteinen timintakknaisuus nykyiseen kuntrataan ja muihin ulkiluyhteyksiin ja virkistysalueisiin liittyen. Järvenpään kaupungin liikuntatimi, viherpalvelut, kaavitus ja kunnallistekninen suunnittelu vat yhdessä asettaneet lähtökhdat alueen timinnille ja timinnalle. Alueelle halutaan myös tuda kaupungin rakentamistiminnassa syntyviä ylijäämämaita. 4.2 Maisemakuva Suunnittelun tavitteena n llut säilyttää avin peltalue ja näkymät phjiseen. Peltalasta rakennetaan vaiheittain hidettu kknaisuus ja av-jat pistetaan pääsin. Aluetta rajaavia metsäalueita ei tarpeettmasti vähennetä, vaan niiden merkitystä krstetaan hitamalla, kuten raivaamalla vesakkja. Kytöpuistn viheralue timii lähivirkistysalueena ja läpikulkupuistna. Nykyistä puusta säilytetään mahdllisuuksien mukaan. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia. Liikuntatimintja palvelevat maastnmutilut painttuvat alueen eteläsaan. Ne liitetään hienvaraisesti avimeen maisematilaan. 5. Suunnitelmalunns 5.1 Yleistä Peltaukea n suunnitelmassa haluttu säilyttää. Timinnt n sijitettu Idänpääntien läheisyyteen ja alueen eteläsaan, nykyisen metsän kupeeseen. Suunnitelmassa n esitetty sa timinnista viitteellisinä aluevarauksina jatksuunnittelua varten. Peltaukean ympäri kulkee valaistu kuntrata, jka liittyy nykyiseen Terhlan kuntrataan. Uuden, pelln ympäri kulkevan ratasuuden pituus n nin 940 m. Terhlan liikuntapuist liittyy etelässä uuteen Kytöpuistn pientalalueeseen ja sen välissä levaan puistalueeseen. Puistalueen reunaan, sittain metsän sujaan, sijitetaan krttelileikkipaikka. Terhlan liikuntapuista halkaisee nykyinen valtaja. Oja mudstetaan vesiaiheeksi tekemällä sen phjispäähän phjapat. Ojan keskivaiheilla vesiaihetta laajennetaan. 2

5 5.2 Timinnt Suunnitelmassa n esitetty Terhlan liikuntapuistn ja Kytöpuistn alueelle seuraavia timintja: Valaistu kuntrata Jalkapallkenttä / luistinrata Lasten ja nurten lähiliikunta-alue Pulkkamäki Hiihtmaa Krttelileikkipaikka Kirapuist Vesiaihe ja leskelu Pysäköinti Avin nurmialue / maisemapelt Valaistu kuntrata Valaistu kuntrata liittyy nykyisen Terhlan kuntradan men- ja tulsuuntiin alueen kaakkiskulmasta. Kuntrata säilyy alueen eteläsalla nykyisellä paikallaan. Kuntradalta n mahdllista jatkaa Idänpääntien yli lännen suuntaan ja Idänpääntien suuntaisesti phjiseen, Mankalan kulun suuntaan. Terhlan kuntradalta Kytöpuistn n esitetty rakennettavaksi latujen alituspaikka, puistn keskivaiheille. Tämä yhteys palvelee alueen lähiasukkaita, jtka tulevat hiihtämään etupäässä jalkaisin. Tässä paikassa n myös latukneen mahdllista käydä kääntymässä. Samalle puistkaistalle sijitettavan kevytväylän valaistus suunnitellaan siten, että sama valaisin valaisee myös kuntradan. Kuntrata ja kevytliikenneväylä risteävät vain yhdessä khdassa. Kuntradan leveydeksi n suunnitelmassa esitetty 4 metriä. Jalkapallkenttä / luistinrata Nykyinen pallkenttä pistuu käytöstä. Uusi kenttä sijitetaan alueen keskisaan, valtajan suuntaisesti. Tarvittaessa kenttä aidataan ainakin sittain. Kenttää rajaa etelästä kivituhkapintainen kevytliikenneraitti ja katselualue. Lännestä kenttä rajautuu vesiaiheeseen ja sitä reunustavaan puuplkuun. Kentän hult ja talviaikainen jäädytys humiidaan mitituksessa ja varustevarauksissa. Lasten ja nurten lähiliikunta-alue Liikuntapuistn keskisaan n varattu suurehk alue, jka suunnitelmassa n nimetty Lasten ja nurten lähiliikunta-alueeksi. Alue n varattu lasten ja nurten liikuntapaintteiseen timintaan ja leskeluun. Alueelle n alustavasti mietitty seuraavia timintja: pienpallkenttiä, rullaluistinalue, seikkailurata, leikkialue ismmille lapsille ja nurten leskelualue. Lisäksi alueelle vidaan sijittaa timintja myös aikuisikäisille, esim. petanque ja kuntilualue. Pienpallkentät vivat lla mm. lentpallkenttä, sulkapallkenttä ja kripallkenttä. Seikkailuradan alueelle valitaan valmiita kalusteita, jtka innstavat nuria ja lapsia kkeilemaan ja harjaannuttamaan taitjaan. Mahdllisia välineitä vivat lla esim. 3

6 erilaiset tasapainilupumit, kiipeilyseinät, verkt jne. Lisäksi vidaan rauhittaa alue nurten leskelulle. Vanhemmille varatut timinnt tukevat lasten ja vanhempien timintjen sekittumista. Petanque ja muut vastaavat vapaa-ajan pelit vat susittuja, mutta niille n vaikea kaupunkirakenteesta löytää spivia pelialustja. Petanque kenttä vidaan sijittaa lähelle leskelualuetta. Pulkkamäki Lasten pulkkamäki sijitetaan alueen eteläsaan, suurimman maastnmutilun yhteyteen. Laskusuunta n peltaukealle. Pulkkamäen krkeus n nin +3-5 metriä nykyisestä maanpinnasta. Hiihtmaa Lasten hiihtmaa sijitetaan pulkkamäen yhteyteen. Hiihtmaan ladut rakennetaan siten, että ne sijittuvat sittain kumpareiseen maastn, sittain tasaiselle peltalueelle. Krttelileikkipaikka Kytöpuistn phjissaan, liikuntapuistn läheisyyteen, n suunnitelmassa esitetty krttelileikkipaikka. Leikkipaikka rakennetaan siten, että leikin n mahdllisuus laajentua taustalla levaan metsään. Leikkivälineet valitaan siten, että ne vat suunnattuja pienille lapsille. Mahdllisia leikkivälineitä vivat lla mm. keinu, hiekkalaatikk, keinueläimet, liuku/kiipeily jne. Lisäksi leikkipaikalle sijitetaan tavalliset puistvarusteet, kuten penkki, rska-astia ja ilmitustaulu. Kirapuist Kirapuist sijitetaan alueen luteiskulmaan, nykyisen jalkapallkentän khdalle. Kirapuist rakennetaan aidattuna. Tarvittaessa jaetaan erilliset alueet pienille ja isille kirille. Vesiaihe ja leskelu Liikuntapuista halkaisee nykyinen valtaja. Valtaja perataan ja mutillaan vesiaiheeksi. Phjispäähän rakennetaan phjapat, jka padttaa vettä jaan. Muut peltalueen jat pistetaan rakentamisen yhteydessä. Vesiaihetta reunustaa puuplku, jka jhtaa peltalueen keskellä levalle puukeitaalle. Keitaan yhteyteen rakennetaan lampi ja laajempi puupintainen leskelualue. Pysäköinti Nykyinen pysäköintipaikka Idänpääntien varressa pistetaan. Uusi pysäköintipaikka, jka timii kuntradan ensisijaisena lähtöpisteenä autlla saapuville, sijitetaan liikuntapuistn luteiskulmaan Idänpääntien varteen. Alueella sijaitsee yhteensä 58 autpaikkaa. Tarvittaessa autpysäköinnin yhteyteen vidaan tehdä erillinen plkupyörien pysäköintialue. Impnkadun päässä sijaitseva pysäköintialue jää vähäisempään käyttöön. Avin nurmialue / maisemapelt Avinta pelta vidaan kehittää nurmialueena, jka sveltuu vapaamutiseen pelailuun tai leijjen lennättämiseen. Vaihtehtisena ratkaisuna n kuntradan sisäsan kehittäminen maisemapellksi. Pelllle kylvetään peltsarkina erilaisia kukkivia kasveja tms, jita kaupunkilaiset vivat kerätä. Sveltuvia kasveja vat esimerkiksi hunajakukka, auringnkukka sekä vehnä. 4

7 5.3 Maastnmutilut Terhlan liikuntapuistn alueelle tehdään peruspinnan täyttöä siten, että peltaukeaa nstetaan phjis- ja kaakkiskulmasta. Täytön pinta tasataan kiilamaisesti siten, että rasitteena levan paineviemärin khdalle ei täyttöä enää tehdä. Pintaa nstetaan m. Täyttöä tulee yhteensä nin m 3. Kytöperänkujan eteläpulella levaa nykyistä maastnmutilua täydennetään siten, että mutilu ultetaan kk VP-alueen matkalle. Tämä maastnmutilu metsitetään lisäsujan aikaansaamiseksi. Täyttöä n yhteensä nin m 3. Nykyistä metsänreunaa täydennetään Impnkadun päässä maastnmutilulla ja metsityksellä. Täyttöä yhteensä nin m 3. Varsinaiset liikuntatimintaa tukevat kumparemaiset maastnmutilut sijitetaan metsäalueiden läheisyyteen alueen eteläreunalle. Yleissuunnitelmalunnksessa n esitetty yhteensä klme kumparetta. Niistä yksi n tarkitettu talviaikaiseksi pulkkamäeksi (krkeus n nin +3m +5m nykyisestä maan pinnasta). Pienemmät kumpareet timivat tilaa rajaavina matalina mäkinä. Täyttöä n yhteensä nin m Täyttötast ja luiskakaltevuudet Suunniteltu liikuntapuist n savialueella. Saviphjan hun kantavuus asettaa rajituksia maastnmutiluille ja täytöille. Pulkkamäen khdalle n suunniteltu paksuimmat täytöt. Pulkkamäen maksimi täyttötaslla (5 m) luiskakaltevuus saa lla jyrkimmillään 1:3. Tällöin varmuus phjamaan murtumisen suhteen puistn suuntaan n lukkaa F=1,4 1,5. Maaperän phjasuhteista pulkkamäen khdalla n vain yleispiirteinen tiet, jten ennen mäen rakentamista tulee tehdä lisätutkimuksia, jiden perusteella täytöt ja mäen mutilut vidaan suunnitella tarkemmin. 5.5 Kasvillisuus ja istutukset Kytöpuist sijittuu nykyiseen metsään. Alueen puusta pyritään säilyttämään. Lisäksi tehdään täydennysistutuksia. Raittien reuna-alueet käsitellään puistmaisina. Vidaan tehdä pensasistutuksia. Valitaan kuitenkin lunnnmukaisia lajeja siten, että ne sveltuvat lunnnmukaiseen maisemaan. Metsityksiä tehdään Impnkadun päätteeksi tehtävälle maastnmutilualueelle sekä Kytöperänkujan maktialueen eteläpulelle. Nykyistä metsää hidetaan puistmaiseksi. Olemassa levat plkuverkstt tetaan esiin harventamalla reittien varret. Liikuntapuistn alueelle tehdään puuistutuksia. Nykyistä puuryhmää valtajan varrella krstetaan. Maastnmutilujen eteläpulelle tehdään puuistutuksia, jllin pulkkamäen laskusuunta hjautuu luntevasti phjiseen (ktimaisia puulajeja). Idänpääntien varteen n esitetty puurivi, jka jatkuu pysäköintialueen ja kuntradan reunassa (esimerkiksi kivuja). 5

8 6. Suunnitteluprsessi Terhlan liikuntapuistn yleissuunnitelmalunnksen n laatinut Järvenpään kaupungin timeksiannsta Rambll Finland Oy vunna Suunnittelutyö n tteutettu yhteistyössä Järvenpään kaupungin liikuntatimen, viherpalvelujen, kaavituksen ja kunnallisteknisen suunnittelun kanssa. Suunnittelutyötä n hjannut hjausryhmä, jssa n llut edustajat em. tahilta. Ohjausryhmä n kkntunut klme kertaa. 6