Mandatum Life Yritysluottokori Eurooppa Kuponki 7/2023

Transkriptio

1 MANDATUM LIFE YRITYSLUOTTOKORI EUROOPPA KUPONKI 7/2023 -SIJOITUSKORIN SÄÄNNÖT Mandaum Life Yriysluookori Eurooppa Kuponki 7/2023 Keskeise ehdo Sijoiuskorin salkunhoiaja Sijoiuskorin yleiskuva Merkinäaika Mandaum Henkivakuuusosakeyhiö (Vakuuusyhiö) Sijoiuskori on noin viisivuoinen sijoiuskohde, jonka uoo perusuu yriysen luooriskin kanamiseen. Sijoiuskori maksaa kupongin puolivuosiain. Sijoiuskorilla ei ole pääomasuojaa (Merkinäaika) Sijoiusaika Sijoiusaika on noin 5,1 vuoa. Sijoiuskorin varsinainen sijoiaminen alkaa (Lähöheki) ja pääyy (Pääösheki). Lähöarvo Sijoiuskorin osuuden lähöarvo on lähöhekellä 100 euroa (Lähöarvo). Kohde-euus Luoovasuuapahuma Luoovasuuaika Nimellispääoma Tuookausi Tuoo Keskeise riski Pääomasuoja Marki itraxx Europe Crossover -indeksin sarjan 29 sisälämien 75 yhiön (kukin erikseen: Viieyhiö, kaikki yhdessä: Viieyhiö), luooriski ai niiden Seuraajayhiöiden luooriski. Viieyhiö ova ns. high yield -yhiöiä, joiden luooriski ja luoovasuuapahuman odennäköisyys arvioidaan korkeaksi. Viieyhiöiden osakekurssien kehiys ei suoraan vaikua sijoiuskorin arvoon, vaan korin arvoon vaikuaa Viieyhiöiden luooriski ja sen markkina-arvosus. Sijoiuskori voi käyää johdannaissijoiuksia. Sijoiukse ehdään euromääräisenä. Viieyhiön Luoovasuuapahumia ova esimerkiksi vakava maksuhäiriö, velkojen uudelleenjärjesely, konkurssi ai valiollinen väliinulo. Luoovasuuapahumassa yhiön velkoja ja velkasijoiaja voiva kärsiä luooappioia. Luoovasuuaika alkaa kansainvälisen markkinakäyännön mukaisesi kuusikymmenä (60) päivää ennen Sijoiusaikaa ja pääyy kahden viikon kuluua Sijoiusajan pääymisesä. Sijoiaja kanaa riskin Luoovasuuapahumasa, joka apahuu Luoovasuuaikana. Sijoiuskorin Nimellispääoma on Lähöhekellä 100 % sijoiuskorin Lähöarvosa. Mikäli Viieyhiö kohaa Luoovasuuapahuman Luoovasuuaikana, ensimmäisen kuuden (6) Luoovasuuapahuman kohdalla sijoiuskorin Nimellispääoma ei vähene ja sen jälkeisissä Luoovasuuapahumissa vähenee sijoiuskorin Nimellispääoma noin 5,556 proseniyksikköä* (1/18) kuakin Luoovasuuapahuman kohdannua Viieyhiöä kohden. Tuookausi alkaa puolivuosiain aina kahdenenakymmenenenä päivänä joulukuua (20.12) sekä kahdenenakymmenenenä päivänä kesäkuua (20.6). Tiey uookausi pääyy seuraavan uookauden alkamispäivää edelävänä päivänä. Tuoo-kaude ova puolen vuoden piuisia ja niiä on kaikkiaan kymmenen (10). Muisa poikeen ensimmäinen uookausi alkaa Sijoiusajan alkaessa ja pääyy Viimeinen uookausi alkaa ja pääyy Sijoiuskorin kulloinkin voimassa olevalle Nimellispääomalle makseava uoo on 7,5 % vuodessa (p.a.) (Kuponki)*, eli puolivuosiain noin 3,75 %. Kuponkia makseaan vain kulloinkin jäljellä olevalle Nimellispääomalle ja kuponki makseaan puolivuosiain. Mikäli Luoovasuuapahumia on apahunu enemmän kuin kuusi kappalea, Luoovasuuapahuman sauessa sijoiuskorille keryy Luoovasuuapahuman kohdannua Viieyhiöä vasaavan Nimellispääoman osala Kuponkia vain sen uookauden loppuun saakka, joka väliömäsi edelää siä uookaua, jonka kuluessa Luoovasuuapahuma on saunu. Sijoiuskori maksaa Kupongin puolivuosiain sijoiajan vakuuussopimukseen. Sijoiaja vasaa Kuponkien uudelleensijoiamisesa vakuuussopimuksen sisällä. Sijoiaja kanaa riskin Viieyhiöille Luoovasuuaikana sauneisa Luoovasuuapahumisa. Miä useampi Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana apahuu, siä alemmaksi sijoiuskorin arvo ja uoo muodosuva. Sijoiaja kanaa sijoiuskorin kulloisenkin arvon osala lisäksi Danske Bank AS:n -yhiön luooriskin (Kokonaisarvoriski). Kokonaisarvoriskin oeuuessa sijoiaja voi meneää sijoiamansa pääoman ja Kupongi osiain ai kokonaan. Sijoiuskorilla ei ole pääomasuojaa. Eräänymisarvo Sijoiuskorin Eräänymisarvo on 100 % sijoiuskorin Lähöarvosa, mikäli Luoovasuuaikana ei ole apahunu yli kuua (6) Luoovasuuapahumaa. Eräänymisarvo vasaa sijoiuskorin jäljellä olevaa Nimellispääomaa Lunasusjakson aikana. Mikäli 24 kappalea ai enemmän Viieyhiöiä on kohdannu Luoovasuuapahuman Luoovasuuaikana, sijoiuskorissa ei ole jäljellä Nimellispääomaa ja sijoiuskori lopeeaan. Lunasusjakso Sijoiuskorin oiminnan pääyminen Sijoiuskorin osuuden arvo ja jälkimarkkina Sijoiuskorin palkkio ja kulu Sijoiuskorin oimina pääyy (Pääymispäivä). Vakuuusyhiö laskee sijoiuskorille viieellisen arvon pankkipäiviäin. Sijoiuskorin viieellinen arvo voi vaihdella voimakkaasi. Vakuuusyhiö määriää sijoiuskorisa normaaleissa markkinaolosuheissa ehäville lunasuksille lunasushinnan, joka määräyyy oimeksianokohaisesi lunasusheken markkinailaneen pohjala. Lunasushina voi olla alhaisempi kuin viieellinen arvo. Vakuuusyhiön ansaina sijoiuskorin Lähöhekellä on vuouiseuna n. 1 % p.a. sijoiuskorin Lähöarvosa oleaen. Srukuroinikusannus ei vaikua sijoiuskorin säänöjen mukaiseen ulemaan. Vakuuusyhiölle voi synyä ansainaa myös lunasuksiin liiyvisä jälkimarkkinakaupoisa. Selviys Sijoiuskorin kuluisa on anneu myös Avainieoasiakirjassa. * Kuponki on alusavasi 7,5 % p.a, eli n. 3,75 % puolivuosiain. Kuponki vahviseaan Lähöhekellä ja se on vähinään 6,5 % p.a. Mikäli Kuponkia ei voida vahvisaa vähinään 6,5 % p.a. suuruiseksi, sijoiuskori peruaan ja siihen ehdy merkinnä palaueaan sijoiajalle.

2 MANDATUM LIFE YRITYSLUOTTOKORI EUROOPPA KUPONKI 7/2023 -SIJOITUSKORIN SÄÄNNÖT SIJOITUSKORIN YLEISMÄÄRITTELY Sijoiuskori on Mandaum Henkivakuuusosakeyhiön (jäljempänä myös Vakuuusyhiö) sallimiin sijoiussidonnaisiin vakuuus- ja kapialisaaiosopimuksiin liieävissä oleva Vakuuusyhiön omisama sijoiuskohde. Vakuuuksella arkoieaan jäljempänä myös kapialisaaiosopimusa. Sijoiuskori maksaa Kupongin puolivuosiain. Sijoiuskorin uoo perusuu sijoiuskorin varojen uookehiykseen. Sijoiuskorin perusvaluuana on euro. Sijoiuskorin sijoiusriskejä on kuvau arkemmin jäljempänä kohdissa Sijoiuskorin riskikuva ja Sijoiuskoriin liiyviä riskejä. Vasuu sijoiuskorin sijoiusoiminnan uloksesa on sijoiajalla. Vakuuusyhiö ei ole vasuussa sijoiuskorin sijoiusoiminnan uloksesa. Ellei näissä säännöissä ole oisin määräy, sovelleaan sijoiuskoriin vakuuusehojen sijoiuskoheia koskevia määräyksiä. SIJOITUSKORIN SIJOITUSSTRATEGIA Sijoiuskorin sijoiusoiminnan avoieena on saada sijoiuskorin varoille luooriskin kanamiseen perusuvaa uooa. Sijoiuskorilla ei ole pääomasuojaa. Sijoiuskorin uoo voi olla joko posiiivinen ai negaiivinen. Kohde-euus on Marki itraxx Europe Crossover -indeksin sarjan 29 sisälämien 75 yhiön sekä näiden yhiöiden mahdollisen seuraajayhiöiden (kukin erikseen: Viieyhiö, kaikki yhdessä: Viieyhiö) luooriski. Viieyhiö on yksilöiy näiden säänöjen liieessä. Viieyhiö ova ns. high yield -yhiöiä, joiden luooriski ja luoovasuuapahuman odennäköisyys arvioidaan korkeaksi. Sijoius sijoiuskoriin ei ole sama asia kuin suora sijoius Viieyhiöiden joukkovelkakirjalainoihin. Sijoieaessa suoraan joukkovelkakirjalainoihin sijoiaja saa sijoieusa nimellisarvosa esimerkiksi konkurssiilaneessa palauusaseen mukaisen osuuden hyväkseen (palauusase on suurempi ai yhä suuri kuin nolla, 0 %). Tämän sijoiuskorin kohdalla sijoiaja meneää Viieyhiön osuua vasaavan osan sijoiuskorin arvosa kokonaan luoovasuuapahuman oeuuessa (eli palauusase on kyseisen Viieyhiön osala nolla, 0 %). Palauusaseen määriäminen nollaksi vaikuaa sijoiuskorin avoielua uooa lisääväsi, jos luoovasuuapahumia ei apahdu. Sijoiukse ehdään euromääräisenä, joen sijoiaja ei kanna suoria valuuakurssiriskejä. Lisäieoa Viieyhiöisä löyyy verkosa seuraavasa osoieesa (arkiseu ): Sijoi uskorin Kuponki Sijoiuskorin Kuponki (R) ieyllä uookaudella () suheessa sijoiuskorin kulloinkin voimassa olevaan Nimellispääomaan (N) laskeaan seuraavasi. d 360 c R * * N d, missä viiaa uookaueen ja uookausia on kaiken kaikkiaan kymmenen(10), joen 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 on kyseiselle uookaudelle määrieyjen päivien lukumäärä, joille uooa makseaan; c on Lähöhekellä vahviseu Kuponki; ja N on kyseiselle uookaudelle uookauden jälkeen vahviseu voimassa oleva korin Nimellispääoma, jossa on huomioiu kyseisellä uo ; okaudella apahunee Luoovasuuapahuma Nimellispääomaa vähenäväsi. Tuookausi alkaa puolivuosiain aina kahdenenakymmenenenä päivänä joulukuua (20.12) sekä kahdenenakymmenenenä päivänä kesäkuua (20.6). Tiey uookausi pääyy seuraavan uookauden alkamispäivää edelävänä päivänä. Mikäli uookauden alkamispäivämäärä ei ole pankkipäivä, käyeään sen sijaan siä seuraavaa pankkipäivää. Pankkipäivällä arkoieaan ässä päivää, jolloin panki ova yleisesi auki Suomessa ja jolloin Euroopan Keskuspankin TARGET-järjeselmä on käyössä. Tuookaude ova puolen vuoden piuisia ja niiä on kaikkiaan kymmenen (10). Muisa poikeen ensimmäinen uookausi alkaa Sijoiusajan alkaessa ja pääyy Viimeinen uookausi alkaa ja pääyy Kuponki on alusavasi 7,5 % p.a (vuouinen korko). Kuponki vahviseaan Lähöhekellä ja se on vähinään 6,5 % p.a. Mikäli Kuponkia ei voida vahvisaa vähinään 6,5 %:n suuruiseksi p.a., sijoiuskori peruaan ja siihen ehdy merkinnä palaueaan sijoiajalle. Sijoiuskori maksaa Kupongin uookaudela puolivuosiain sijoiajan vakuuussopimukseen neljän viikon kuluessa kunkin uookauden pääymisesä. Jos joakin uookaua koskevaa Kuponkia ei pysyä vahvisamaan ai laskemaan esimerkiksi vahvisamaa olevan Luoovasuuapahuman vuoksi, voidaan Kupongin maksua viiväsää sien, eä Kuponki makseaan kohuullisen aikavälin kuluessa siiä, kun kyseisä uookaua koskeva Kuponki on voiu luoeavasi vahvisaa ai laskea. Sijoiuskorille keryy Kuponki kaikkien Viieyhiöiden osala koko Sijoiusajala, mikäli Luoovasuuaikana ei ole apahunu yli kuua (6kpl) Luoovasuuapahumaa. Jos Luoovasuuaikana apahuu Luoovasuuapahuma ja Luoovasuuapahumien lukumäärä yliää kuuden (6kpl), sijoiuskorille keryy Luoovasuuapahuman kohdannua Viieyhiöä vasaavan Nimellispääoman osala Kuponki vain sen uookauden loppuun saakka, joka väliömäsi edelää siä uookaua, jonka kuluessa Luoovasuuapahuma on saunu. Kuponki makseaan kunkin uookauden osala vain jäljellä olevalle Nimellispääomalle. Tiedo Viieyhiöiden oeuuneisa Luoovasuuapahumisa, sijoiuskorin kulloinkin voimassa olevasa Nimellispääomasa sekä kuluvan ja aikaisempien uookausien Kupongeisa löyyvä Vakuuusyhiön verkkosivuila sijoiuskorin ieojen yheydesä. Luo ovas uua pah uma n vaiku us sijoi uskorin Nimellispää omaan Mikäli jollekin Viieyhiölle apahuu Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana, pienenee sijoiuskorin Nimellispääoma Viieyhiön osuua vasaavalla osuudella jäljempänä esieyn laskenakaavan mukaisesi. Ensinmäisen kuuden luoovasuuapahuman kohdalla sijoiuskorin Nimellispääoma ei pienene, ja sen sen jälkeisissa (kuuden yliävä Luoovasuuapahumien määrä) pienenee Nimellispääoma noin 5,556%:ia (1/18) Luoovasuuapahumaa kohi sen uookauden lopusa alkaen, joka väliömäsi edelää siä uookaua jonka kuluessa Luoovasuuapahuma on apahunu. Sijoiuskori jakaa oiminaansa Luoovasuuapahuman jälkeen oleaen, eä sijoiuskorissa on jäljellä Viieyhiöiä enemmän kuin 51, joia ei ole kohdannu Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana. Mikäli 24 kappalea Viieyhiöiä on kohdannu Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana, sijoiuskorissa ei ole jäljellä Nimellispääomaa ja Sijoiuskori lopeeaan. Nimellispääoman pieneneminen vaikuaa sekä sijoiuskorin arvoon Sijoiusaikana eä sijoiuskorin Eräänymisarvoon. Luoovasuuapahuman kohdanneen Viieyhiön velkasioumuksen palauusase on nolla.

3 Sijoiuskorin uookaua koskien voimassa oleva nimellispääoma (N) riippuu Luoovasuuaikana sauneiden Viieyhiöiden Luoovasuuapahumien lukumäärän (n) peruseella seuraavasi. Jos n 6 eli Luoovasuuapahumia on kuusi ai vähemmän niin N ai jos, 100% 6 < n < 24 eli Luoovasuuapahumia on enemmän kuin kuusi mua vähemmän kuin 24 niin N ai jos, 1 100% ( n 6) 100% 18 Mikäli sijoiuskorin Lunasusjaksoa siirreään eeenpäin, siirreään myös sijoiuskorin Pääymispäivä vasaavasi. Lunasusjaksoa eeenpäin siirreäessä Nimellispääomalle ei maksea Kuponkia ai muua uooa viimeisen uookauden pääymisen jälkeiselä ajala. Sijoi uskorin sij oiukse Sijoiuskori voi ehdä sijoiuksia erilaisilla rahoiusvälineillä uoon muodosumisen ja riskin kanamisen oeuamiseksi. Sijoiuksia voidaan ehdä muun muassa joukkovelkakirjalainoilla ja johdannaisilla. Joukkovelkakirjalaina voiva olla niin sanouja srukuroiuja joukkovelkakirjalainoja, eli sisälää sekä korkosijoiuksen ominaisuuksia eä oeuaa muia uooon liiyviä ominaisuuksia, kuen luooriskin kanamisen. Vakuuusyhiö voi käyää sijoiuksissa myös alle 12 kuukauden miaisia Suomessa kiineässä oimipaikassa oimivaan, Merkinäajan alussa vähinään luooluokiuksen (A-) (S&P-luokiusjärjeselmä ai jonkun muun luokiusjärjeselmän lähinnä vasaava luokius) omaavaan rahalaiokseen ehäviä rahamarkkinasijoiuksia. Jos n 24 eli Luoovasuuapahumia on kaksikymmenäneljä ai enemmän niin N 0 missä, n on Luoovasuuaikana sauneiden Luoovasuuapahumien lukumäärä eli 75 n d j j 1, missä d j 1, jos yhiön numero j kohdalla on oeuunu Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana, d j 0, jos yhiön numero j kohdalla ei ole apahunu Luoovasuuapahumaa Luoovasuuaikana, ja n 0,1,2,3,,75, eli enimmillään seisemänkymmenäviisi Viieyhiöä voi kohdaa Luoovasuuapahuman. Sijoi uskorin Eräänymisarvo Sijoiuskorin Eräänymisarvolla arkoieaan sijoiuskorin arvoa Lunasusjakson aikana, jolloin on selvinny apahuiko Luoovasuuaikana Luoovasuuapahumia. Eräänymisarvo on jäljellä olevan Nimellispääoman mukainen, mikäli sijoiuskorin Kokonaisarvoriski ei ole oeuunu. Jos jo makseu Kuponki odeaan ieyn Viieyhiön osala liikasuoriukseksi sen vuoksi, eä ieo ai vahvisus kyseisen uookauden aikana apahuneesa Luoovasuuapahumasa on saau vasa Kupongin maksun jälkeen, liikaa makseua Kuponkia vasaava rahamäärä voidaan vähenää Eräänymisarvosa silä osin, kuin siä ei ole vähenney aiemmin makseusa ai viimeisesä Kupongisa. Lunasusjakson siirämi nen Jos Vakuuusyhiön ieoon on ullu apahuma, joka Vakuuusyhiön arvion mukaan on Luoovasuuaikana apahunu Luoovasuuapahuma, mua joa ei ole vahviseu ennen Sijoiusajan Pääöshekeä, Vakuuusyhiöllä on oikeus siirää korin Lunasusjaksoa ajallisesi eeenpäin. Vakuuusyhiö ilmoiaa Lunasusjakson siirämisesä Vakuuusyhiön verkkosivuilla sijoiuskorin ieojen yheydessä. Sijoi uskorin sij oiukse Sijoiusajan ulk o puolella Sijoiuskorin vara pideään pääsäänöisesi rahamarkkinasijoiuksissa (ml. alleukse) Sijoiusajan ulkopuolella. Rahamarkkinasijoiuksissa oleva vara pideään sellaisessa Suomessa kiineässä oimipaikassa oimivassa rahalaioksessa, joka omaa vähinään luooluokiuksen (A-) sijoiuskorin Merkinäajan alussa. Sijoiuskorin sijoiuksia voidaan ehdä jo sijoiuskorin Merkinäaikana. Merkinäaikana mahdollisesi ehyjen sijoiusen arvonmuuos laskeaan korin arvoon Sijoiusajan alusa lähien. LUOTTORISKI JA LUOTTOVASTUUTA- PAHTUMA Luo oriskin määrielmä Luooriskillä arkoieaan riskiä Luoovasuuapahuman oeuumisesa. Luooriskin oeuuessa sijoiajalla on riski pääoman ja uoon meneyksesä osiain ai kokonaan. Luo ovas uua pah uma n määrielmä Luoovasuuapahuma arkoiaa apahumaa, jossa Vakuuusyhiön arvion mukaan on kyse Viieyhiön vakavasa maksuhäiriösä ( Failure o pay ), velkojen uudelleenjärjeselysä ( Resrucuring ), konkurssisa ( Bankrupcy ), valiollisesa väliinulosa ( Governmenal Inervenion ) ai muusa vasaavasa luooriskimarkkinoilla yleisesi hyväksyyn ja noudaeun käyännön mukaan luoovasuuapahumana pideäväsä apahumasa, joka on ullu Vakuuusyhiön ieoon ennen Lunasusjakson alkamisa. Vakuuusyhiö perusaa arvionsa edelä mainiujen apahumien osala ja niiä määriäessään Inernaional Swaps and Derivaives Associaion (ISDA) -järjesön julkaisemiin englanninkielisiin 2014 ISDA Credi Derivaives Definiions -määrielmiin myöhempine muuoksineen ja lisäyksineen sekä yleisesi hyväksyyyn ja noudaeuun kansainväliseen luooriskimarkkinoiden käyänöön (kaikki yhdessä

4 jäljempänä Luooriskiarvioiden Perusee ), mua ei ole sidou niihin. Vakuuusyhiön ekemä pääös voi poikea ISDA Credi Derivaives Deerminaion Commieen pääöksesä. Luo ova s uua pah umia ova esimerkiksi: Ko nk ur ssi (mukaan lukien esimerkiksi maksukyvyömyys, kyvyömyys maksaa velkoja, oikeudenkäyni- ai muussa viranomaismeneelyssä kirjallisesi ehy myönäminen kyvyömyydesä yleisesi maksaa velkoja niiden eräänyessä, yhiön purku ai selviysilaan aseaminen) Vakava Maks uhäiriö arkoiaa, eä Viieyhiö on laiminlyöny suoriaa yhden ai useamman velkasioumuksen ehojen mukaisen maksun eräpäivänä asianomaisessa maksupaikassa ja eräänyneen ai eräänyneiden maksusuoriusen yheismäärä on vähinään USD (ai sen vasa-arvo muussa valuuassa) vakavan maksuhäiriön apahuessa. Velk ojen Uudel leenjärjesely arkoiaa, eä Viieyhiö heikenyneen luookelpoisuuensa ai aloudellisen ilaneen johdosa neuvoelee vähinään USD (ai sen vasa-arvo muussa valuuassa) määräisen velkavasuun ehojen muuoksesa. Vali olli nen V äliin ul o arkoiaa, eä valion viranomaisen lain ai muun säänelyn nojalla ekemän pääöksen ai oimenpieen johdosa Viieyhiön vähinään USD (ai sen vasa-arvo muussa valuuassa) suuruisen velkavasuun (i) korkoa alenneaan; (ii) pääomaa alenneaan; ai (iii) koron ai pääoman akaisinmaksua lykäään. Täydellise englanninkielise kuvaukse luoovasuuapahumien määrielyisä ova saaavissa Vakuuusyhiösä. Ve lk a sio um us arkoiaa Viieyhiön jokaisa nykyisä, ulevaa, ehdollisa ai muunlaisa (a) lainanooon liiyvää velkasioumusa, joka voi olla muun muassa joukkovelkakirjalaina, luoo-, rahoiuslimiii- ai vasaava sopimus, alleus ai remburssiin liiyvä maksuvelvoie sekä (b) akausa ai muua kirjallisa sioumusa, jonka Viieyhiö on ananu ai anaa jonkun muun lainan-ooon liiyväsä sioumuksesa. Luo ovas uuaika Luoovasuuaika perusuu Sijoiusaikaan ja alkaa kuusikymmenä (60) päivää ennen Sijoiusaikaa sekä pääyy kahden viikon kuluua Sijoiusajan pääymisesä. Sijoiuskorin arvoon vaikuava Viieyhiöä koskeva Luoovasuuapahuma voi siis apahua kuusikymmenä (60) kaleneripäivää ennen Sijoiusajan alkamisa kansainvälisen markkinakäyännön mukaisesi. Myös sellainen Luoovasuuapahuma, joka apahuu Luoovasuuaikana vasa Sijoiusajan jälkeen, voi vaikuaa sijoiuskorin uooon ja sijoiuskorin osuuden arvoon. Seuraajayhiö Mikäli Vakuuusyhiön käsiyksen mukaan apahuu seuraanoapahuma, eli kaikki ai suurin osa ieyn Viieyhiön velkasioumuksisa, suoraan ai epäsuorasi, siiryvä oiselle yhiölle ai yhiöille yhdisymisen, jakauumisen (joko vapaaehoisen velkasioumusen vaihdon ai muuen apahuvan siirron kaua), yhdisämisen, sulauumisen, luovuuksen ai vasaavan lakiin ai sopimukseen perusuvan seikan akia, ämä yriys ai nämä yriykse ova Seuraajayhiöiä ja ne sisällyeään mukaan sijoiuskoriin Viieyhiöiksi. Vakuuusyhiö voi ällaisessa ilaneessa pääää, eä alkuperäinen Viieyhiö poiseaan sijoiuskorisa ai eä se säilyy sijoiuskorissa Viieyhiönä. Mikäli yksiäisen Viieyhiön paino viieyhiöisä muodosuvassa viieyhiökorissa muuuu seuraanoapahuman johdosa, pidäää Vakuuusyhiö isellään oikeuden korjaa näiden säänöjen mukaisia laskenaperuseia vasaamaan muuunua viieyhiökoria. Seuraajayhiö liieään koriin akauuvasi päivänä, jolloin seuraanoapahuma on asunu laillisesi voimaan. Mikäli Vakuuusyhiö ai joku sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhiö olisi Seuraajayhiö yllämainiujen säänöjen mukaan, voi Vakuuusyhiö valia oisen yhiön Viieyhiöksi koriin Vakuuusyhiön ai kyseessä olevan samaan konserniin kuuluvan yhiön sijaan. Seuraajayhiön määriyksessä Vakuuusyhiö perusaa arvionsa edellä määrielyyn Luooriskiarvioiden Perusee -ehokokonaisuueen. Vakuuusyhiöllä on oikeus ehdä sijoiuskorin rakeneeseen ja sisälöön sekä näihin säänöihin seuraannon johdosa arviava muuokse. SIJOITUSKORIN RISKIKUVA Sijoiuskorissa on merkiävä uooriski ja merkiävä pääoman meneämisen riski. Riski ova luoneelaan samankalaisia kuin sijoiuksissa Viieyhiöiden joukkovelkakirjalainoihin (sillä erouksella, eä sijoiuskorissa palauusase on Luoovasuuapahuman sauessa nolla). Sijoiuskorin viieellinen arvo voi vaihdella voimakkaasi. Muun muassa korko- ja luooriskimarkkinoiden muuokse heijasuva korin arvoon. Sijoiuskorissa kanneaan luooriskiä kahdella eri avalla. Sijoiaja kanaa Viieyhiöiden luooriskin. Viieyhiöiden luooriskin kanaminen arkoiaa siä, eä sijoiajalla on riski meneää sekä sijoiuskoriin sijoiamansa pääoma eä Kupongi, mikäli Viieyhiöille sauu Luoovasuuapahumia Luoovasuuaikana. Luoovasuuaika on pidempi kuin sijoiuskorin Sijoiusaika. Miä useampi Luoovasuuapahuma Luoovasuuaikana apahuu, siä alemmaksi sijoiuskorin arvo ja uoo muodosuva. Sijoiaja kanaa lisäksi sijoiuskorin kulloisenkin arvon osala Kokonaisarvoriskin, eli Danske Bank AS:n luooriskin. Mikäli Kokonaisarvoriski oeuuu ennen sijoiuskorin oiminnan pääymisä, sijoiaja voi meneää koriin sijoiamansa pääoman ja maksamaa oleva Kupongi osiain ai kokonaan. Sijoiuskorilla ei ole pääomasuojaa. Sijoiaja vasaa Kuponkien uudelleensijoiamisesa vakuuussopimuksen sisällä. Rahamarkkinasijoiuksissa pideävien varojen osala sijoiaja kanaa kyseisen rahalaioksen luooriskin. Sijoiaja voiva meneää sijoiuskoriin sijoiamansa pääoman ja Kupongi osiain ai kokonaan, jos yhä ai useampaa Viieyhiöä kohaa Luoovasuuapahuma. Mikäli Kokonaisarvoriski oeuuu, sijoiuskoriin sijoieu pääoma voidaan meneää kokonaan, vaikka yksikään Viieyhiö ei ole kohdannu Luoovasuuapahumaa. Sijoiuskori ei ole Sijoiajien korvausrahason ai Talleussuojarahason piirissä. SIJOITTAJAKOHDERYHMÄ Sijoiuskori sopii sijoiajalle, joka avoielee Viieyhiöiden korkeaan (high yield) luooriskiin perusuvaa uooa ja on valmis oamaan riskin pääoman ja uoon meneämisesä osiain ai kokonaan. SIJOITUSKORIN PALKKIOT JA KULUT Sijoiuskorisa ei periä hallinnoinipalkkioa.

5 Sijoiuskorin sijoiuksiin liiyvä kulu, kuen kaupankäynikulu, lisenssimaksu sekä mahdollise vero ja muu julkisoikeudellise maksu, vähenneään sijoiuskorin viieellisesä arvosa osuuden arvoa laskeaessa eikä niiä veloiea erikseen vakuuuksenoajala. Periävä kulu ja palkkio oeaan huomioon myös lunasus- ja merkinähinnan laskennassa. Vakuuusyhiölle synyy yypillisesi ansainaa sijoiuskorin Lähöheken merkinähinnan ja sijoiusen kokonaisarvon mahdollisesa erosa. Ansaina liiyy Vakuuusyhiön kanamaan riskiin eikä se vaikua korin säänöjen mukaiseen ulemaan. Sijoiuskorin srukuroinikusannus on vuouiseuna n. 1 % p.a. sijoiuskorin Lähöarvosa laskeuna pisimmän mahdollisen sijoiusajan mukaan. Tarkempi selviys Sijoiuskorin kuluisa on anneu Avainieolasiakirjassa. Vakuuusyhiölle voi synyä ansainaa myös sijoiuskoriin kohdisuviin lunasuksiin liiyvisä jälkimarkkinakaupoisa. Kauppakohaisa ansainaa ei voida määriellä eukäeen. SIJOITUSKORIN VIITTEELLISEN ARVON LASKEMINEN Sijoiuskorin viieellinen arvo Sijoiusaikana laskeaan vähenämällä sijoiuskorin osien arvosa sijoiuksiin liiyvä palkkio ja kulu sekä Vakuuusyhiön ansaina. Vakuuusyhiö laskee sijoiuskorille viieellisen arvon pankkipäiviäin. Vakuuusyhiö määriää sijoiuskorin ekemien sijoiusen arvon. Sijoiuskorin ekemä sijoiukse arvoseaan arvosusheken ilaneessa vallisevan markkinailaneen pohjala. Viieyhiöiden luooriskin hinnoielu markkinoilla ja luooriskin mahdollinen oeuuminen vaikuaa korin kulloiseenkin arvoon. Sijoiuskorin sijoiuksiin mahdollisesi kohdisuvisa muuoksisa, markkinahäiriöisä ai muisa vasaavisa syisä johuen Vakuuusyhiö voi keskeyää arvonlaskennan siihen saakka kunnes arvonlaskena voidaan normaalisi oeuaa. Sijoiuskorin osuuden viieellinen arvo laskeaan jakamalla sijoiuskorin viieellinen arvo liikkeellä olevien sijoiuskorin osuuksien lukumäärällä. Sijoiuskorin osuuden viieellinen arvo voidaan jakaa muro-osiin. Yksi sijoiuskorin osuus muodosuu kymmenesä uhannesa (10 000) yhä suuresa muro-osasa. SIJOITUSKORIN LUNASTUSHINTA Sijoiuskorin osuuden lunasushina määräyyy sijoiuskorin osuuden sen hekisen lunasushinnan mukaisesi. Vakuuusyhiö määriää normaaleissa markkinaolosuheissa lunasushinnan saaavilla olevan markkinainformaaion pohjala mm. markkinanäkemys, markkinaasapainoiedo, hinnananajan posiio sekä lunasuksen suheellinen koko huomioon oaen. Lunasushina voi olla alhaisempi kuin sijoiuskorille laskeava viieellinen arvo. SIJOITUSKORIN SIJOITUKSIA KOSKEVAT MUUTOKSET Vakuuusyhiö voi ieyissä ilaneissa ehdä muuoksia sijoiuskorin sijoiuksiin ai säänöihin sekä muuaa sijoiuskorin arvonlaskenaa. Tällaisia muuoksia voidaan ehdä, jos ennen korin pääymisä oeueaan mihin ahansa sijoiuskorissa olevaan sijoiukseen ai sijoiuksen liikkeeseenlaskijaan ai sijoiusa ai sen kohde-euua edusavaan yhiöön liiyvä järjesely ai oimenpide, kuen esimerkiksi osakkeen lisaaminen arvopaperipörssiin ai muuhun markkinapaikkaan, osakkeen poisaminen arvopaperipörssisä ai muusa markkinapaikasa, osakkeen jako (ns. spliaus), rahasoani, uusmerkinä, arvopapereihin oikeuavan välineen liikkeeseenlasku, lopeaminen, julkinen osoarjous, sulauuminen, jakauuminen, kansallisaminen, konkurssi ai muu apahuma, ai jos kyseisen sijoiuksen oeuavan sijoiusvälineen likvidieei ai saaavuus arvopaperipörssissä ai muussa markkinassa ai markkinapaikassa vähenee, ja millä ahansa ämänkalaisella järjeselyllä, oimenpieellä, apahumalla ai likvidieeimuuoksella on Vakuuusyhiön arvion mukaan vaikuusa sijoiuksen arvoon. Muuosen ekeminen ei edellyä vakuuuksenoajien suosumusa. Sijoiuskorin ekemien sijoiusen (esim. johdannaissopimusen) ehoja voidaan jouua muuamaan ai niiden voimassaolo voi pääyä mm. sen vuoksi, eä yheen ai useampaan sijoiukseen ai sijoiusa koskevaan sopimukseen sovelleava laki, viranomaismääräys ai -käyänö ai muu sijoiukseen ai sijoiusa koskevaan sopimukseen vaikuava ekijä muuuu Sijoiusaikana sien, eä sijoiuksen ehdo muuuva ai sijoius pääeään ennenaikaisesi. Vakuuusyhiö on oikeueu ekemään sijoiuksen ai sijoiusa koskevan sopimuksen ehojen sovelamisesa, muuumisesa ai ennenaikaisesa pääymisesä johuva arpeellise muuokse sijoiuskorin arvonlaskenaan, Kohde-euueen ai sen arvonkehiykseen ja ää vasaavaan uoon muodosukseen. Sijoiuksia koskevien sopimusen ehojen muuumisesa ai sovelamisesa johuen myös Sijoiusaikaa ja muia sijoiuskoria koskevia määräaikoja ai ajanjaksoja voidaan muuaa. Sijoiusa koskeva muuos ai pääyminen voi arkoiaa myös siä, eä sijoius korvaaan oisella sijoiuksella ai sijoiuksilla ai eä sijoiuskori pääeään ennenaikaisesi. Vakuuusyhiöllä ei ole kuienkaan velvollisuua korvaa sijoiusa. SIJOITUSKORIN OSUUKSIEN MERKINTÄ, LUNASTUS JA NIIHIN LIIT- TYVÄT RAJOITUKSET Sijoiuskorin Merkinäaika on määriely sijoiuskorin Keskeise ehdo -aulukossa. Vakuuusyhiöllä on oikeus jakaa Merkinäaikaa. Vakuuusyhiöllä on oikeus olla hyväksymää sijoiuskoriin ehäviä merkinöjä. Vakuuusyhiöllä on oikeus peruuaa sijoiuskori muuuneen markkinailaneen ai muun sellaisen seikan vuoksi, joka Vakuuusyhiön arvion mukaan voi vaaranaa järjeselyn, ai mikäli yheenlaskeu merkinämäärä Merkinäaikana jää Vakuuusyhiön arvion mukaan vähäiseksi. Vakuuuksenoajalla on oikeus nosaa sijoiuskorissa oleva sääsönsä vakuuusehojen ja korin säänöjen mukaisesi. SIJOITUSKORIN PÄÄTTYMINEN Sijoiuskorin oimina loppuu kokonaan Pääymispäivänä. Vakuuusyhiöllä on oikeus lopeaa sijoiuskori ennenaikaisesi oiminaansa koskevan lainsäädännön muuoksen, joakin sijoiuskorin sijoiusa koskevan luoo- ai vasapuoliriskin oeuumisen, sijoiuskorin sijoiuksiin ai niiden liikkeeseenlaskijoihin kohdisuneiden järjeselyiden ai muuosen ai muun merkiävän syyn vuoksi ennen sijoiuskorin alkuperäisä Pääymispäivää (Ennenaikainen Pääymispäivä). Tällöin sijoiuskoriin sidou vakuuussääsö siirreään Ennenaikaisen Pääymispäivän lunasushinnalla muihin sijoiuskoheisiin. Sijoiuskorin oiminnan pääyessä vakuuuksenoajan ulee ilmoiaa, Vakuuusyhiön hänelle aseamassa kohuullisessa määräajassa, minkä sijoiuskoheen arvonkehiykseen hän haluaa sääsönsä sidoavan. Ellei vakuuuksenoaja näin oimi, Vakuuusyhiöllä on oikeus lunasushinnalla siirää koriin sidou vakuuussääsö valisemiinsa muihin sijoiuskoheisiin.

6 SIJOITUSKORIN JA SEN OSUUKSIEN OMISTAMINEN SEKÄ OIKEUDET SIJOI- TUSKORIIN JA SEN OSUUKSIIN Vakuuuksenoajalla ai edunsaajilla ei ole omisus- ai muia oikeuksia vakuuuksiin liieyyn sijoiuskoriin ai sen osuuksiin. Vakuuukseen liieyn sijoiuskorin osuuksien omisusoikeus kuuluu Vakuuusyhiölle. Vakuuusyhiöllä on aina oikeus realisoida sijoiuskorin sijoiukse parhaaksi kasomallaan avalla, eikä se ole velvollinen esimerkiksi pidääyymään sijoiusen realisoinneisa markkinoilla esimerkiksi sijoiuskorin sijoiusa koskevan konkurssiprosessin vuoksi. SIJOITUSKORIA KOSKEVAT MUUTOKSET Vakuuusyhiöllä on oikeus ehdä muuoksia sijoiuskorin sijoiuksiin, vaihaa sijoiuskorin sijoiukse oeuavia sijoiusvälineiä ja salkunhoiajaa sekä ehdä muia muuoksia sijoiuskorin säänöihin esimerkiksi lainsäädännön, viranomaismääräysen ai markkinailaneiden muuoksisa johuen. SIJOITUSKORIA KOSKEVAT TOIMENPIDERAJOITUKSET Vakuuusyhiöllä on oikeus rajoiaa sijoiuskorin osuuksien lunasuksia ai merkinöjä, mikäli rajoius kasoaan arpeelliseksi muiden vakuuuksenoajien eujen suojelemiseksi. Tällainen ilanne voi aiheuua esimerkiksi sijoiuskorin sijoiuksiin liiyvän luooriskin oeuuessa ai markkinahäiriön vuoksi, misä johuen sijoiusen arvosamisa ja sijoiuskorin arvonlaskenaa ei voida luoeavasi oeuaa. VEROT JA VIRANOMAISMAKSUT Mikäli lain ai viranomaisen anaman määräyksen nojalla sijoiuskoriin ai siinä oleviin sijoiuksiin kohdisuu suoraan ai välillisesi veroja ai muia viranomaisen määräämiä maksuja, joka uleva Vakuuusyhiön makseavaksi, on Vakuuusyhiöllä oikeus ehdä vasaavan suuruinen veloius sijoiuskorisa. MÄÄRÄPÄIVÄT Vakuuusyhiö varaa oikeuden muuaa sijoiuskoria koskevia määräpäiviä ja aikamääreiä, kuen Merkinäaikaa, Lähöhekeä, Sijoiusaikaa, Lunasusjaksoa, ai muia määräpäiviä markkinahäiriösä, sijoiuskorin sisälämiä sijoiusvälineiä koskevisa ehdoisa ai ehojen muuoksesa ai muisa vasaavisa syisä johuen. Mikäli Vakuuusyhiö on jakanu Merkinäaikaa, Vakuuusyhiöllä on mahdollisuus määriää uude, Merkinäajan pidenämisä vasaava määräpäivä sijoiuskorille. SIJOITUSKORIIN LIITTYVIÄ RISKEJÄ MARKKINARI SKI Sijoiuskoheisiin vaikuaa markkinariski eli riski, joka ulee yleisen aloudellisen kehiyksen kaua, oisin sanoen ekijöisä, joka laajasi vaikuava markkinoilla oimivien yriysen uloksenekokykyyn ja/ai siihen, eä sijoiuksen arvo muuuu alousnäkymien muuoksen seurauksena. TUOTTORISKI Sijoiuskorin arvonkehiys riippuu Kohde-euuden arvonkehiyksesä, joka voi vaihdella Sijoiusaikana. Kohde-euuden arvonkehiyksesä ei voida anaa akuua. Sijoiusen hisoriallinen kehiys ei akaa niiden uooa ulevaisuudessa. Sijoius sijoiuskoriin ei ole sama asia kuin sijoius suoraan kohdemarkkinaan. Sijoiaja ei välämää hyödy suoraan osakkeille ai osakeindekseihin sisälyville osakkeille makseavisa osingoisa. KORKORISKI Korkoriski aiheuuu siiä, eä sijoiuskorin arvo muuuu markkinakorkojen muuoksen seurauksena. Korkoriski voi oeuua, mikäli sijoiuskoriin ehy sijoius pääyy kokonaan ai osiain, ai sijoiuskori lopeeaan ennen Lunasusjakson alkamisa. Muiden ekijöiden pysyessä ennallaan korkoason nousu sijoiusaikana laskee korkosijoiusen arvoa ja korkoason lasku puolesaan nosaa korkosijoiusen arvoa. LUOTTORISKI Luooriskillä arkoieaan meneysä ai aloudellisen aseman heikenymisä, joka johuu siiä, eä arvopaperin liikkeeseenlaskija ai muu velallinen ei vasaa sioumuksisaan. Luooriski koskee eriyisesi korkosijoiuksia ja osakesijoiuksia, ja voi oeuua esimerkiksi luoojohdannaissijoiusen kaua. Sijoiajalla on riski sijoiuksen meneyksesä kokonaan ai osiain luooriskin oeuuessa. VII TEYHTIÖI DEN LUOTTORISKI Sijoiaja kanaa viieyhiöiden luooriskin. Sijoiuskorin arvo riippuu viieyhiöissä mahdollisesi apahuvisa luoovasuuapahumisa. Sijoiajan ulee kiinniää huomioia viieyhiöiden aloudelliseen asemaan ja luookelpoisuueen. Viieyhiöiden luooriskin oeuuessa sijoiaja voi meneää sijoiamansa pääoman ja uoon osiain ai kokonaan. VASTAPUOLIRI SKI Vasapuoliriski synyy rahoius- ai johdannaissopimuksen oisesa osapuolesa ja oeuuu, mikäli vasapuoli ei äyä velvoieiaan. Vasapuoliriskin oeuuessa vasapuolen kanssa solmiun sopimuksen markkina-arvo on aliina riskille. Sijoiajalla on riski sijoiuksen meneyksesä kokonaan ai osiain, mikäli vasapuoliriski oeuuu johdannaisvasapuolen maksukyvyömyyden akia ennen sijoiuksen pääymisä. VALUUTTAKURSSIRI SKI Mikäli sijoiuskohee sisälävä muia kuin euromääräisiä sijoiuksia, valuuakurssien muuokse saaava vaikuaa sijoiuskoheen arvonkehiykseen. JÄLKIMARKKI NARISKI Sijoius koriin on suosielavaa vain, jos sijoiaja voi piää sijoiuksensa korissa sen pääymiseen saakka. Ennenaikainen lunasaminen apahuu sen hekiseen lunasushinaan, joka voi olla merkiäväsi alempi kuin sijoieu pääoma. Markkinahäiriöisä ai muisa painavisa syisä johuen sijoiuskorisa ehäviä lunasuksia voidaan myös jouua rajoiamaan. LIKVI DITEETTIRI SKI Markkinoiden likvidieeiriskillä arkoieaan siä, eä sijoiuksia ei pysyä ai ei helposi voida realisoida ai kaaa vallisevaan markkinahinaan, ai

7 eä sijoiuksille ei saada määrielyä arvoa, koska markkinoilla ei ole riiäväsi syvyyä ai markkina eivä oimi jonkin häiriön akia. Markkinahäiriön seurauksena sijoiusen arvo voidaan jouua määrielemään poikkeavana ajankohana poikkeavalla avalla. SIJOITUSSIDONNAISIIN VAKUUTUKSIIN LIITTYVIÄ HUOMAUTUKSIA Sijoiusoiminaan liiyy aina riskejä. Sijoiussidonnaisen vakuuusen ja kapialisaaiosopimusen arvonkehiys perusuu vakuuuksenoajan valisemien sijoiuskoheiden, kuen esimerkiksi sijoiuskorien, sijoiusrahasojen, indeksien, valuuojen, hyödykkeiden ai osakkeiden arvonkehiykseen. Sijoiuskoheiden arvo voi nousa ai laskea ja vakuuuksenoajalla on riski omien sijoiuspääösensä aloudellisisa seuraamuksisa ja vakuuussääsöjen meneämisesä. Vakuuuksenoajan ulee huomioida, eä sijoiuskoheen hisoriallinen kehiys ei ole ae ulevasa uoosa. Sijoiuskoheiden uooja, palkkioia ja kuluja koskevissa iedoissa ja laskelmissa ei ole oeu huomioon vakuuuksen kuluja. Sijoiuskori ei ole sijoiajien korvausrahason ai alleussuojarahason piirissä. Vakuuuksenoaja pääää isenäisesi sijoiuskoheiden valinnasa omien sijoiusavoieidensa mukaisesi ja kanaa riskin vakuuussääsöjen arvon alenemisesa ai meneämisesä. Vakuuusyhiö ai sen asiamiehe eivä vasaa sijoiuskoheiden arvonkehiyksesä eiväkä vakuuukseen liieyjen sijoiuskoheiden valinnasa. Vakuuusyhiö voi vaihaa vakuuukseen valiavissa olevia sijoiuskoheia vakuuuksen voimassaoloaikana. Sijoiuskoheia ja muua sijoiamisa koskeva iedo on anneu vain iedonanoarkoiuksessa eikä anneuja ieoja voida piää suosiuksena merkiä, piää ai vaihaa ieyjä sijoiuskoheia ai ehdä muia vakuuuksen arvonkehiykseen vaikuavia oimenpieiä. Vakuuuksenoajan ulee huolellisesi perehyä vakuuuksen ja sijoiuskoheiden ehoihin, säänöihin, hinnasoihin, uoeseloseisiin ja esieisiin ennen vakuuuksen oamisa, vakuuukseen ehäviä muuoksia ai sijoiuskoheiden valisemisa ai muuamisa. Lainsäädännön, muiden säännösen ja viranomaisen meneelyapojen muuoksilla ai uomioisuimien pääöksillä voi olla vaikuusa Vakuuusyhiön liikeoiminaan, aloudelliseen asemaan ja sen oiminnan uloksiin sekä sijoiuskorin sijoiusen markkina-arvoihin. Lisäksi sijoiaja kanaa riskin verousa koskevien muuosen vaikuuksisa vakuuusuoeisiin. Sijoiuskorin arjoaa Mandaum Henkivakuuusosakeyhiö Posiosoie PL 627, Helsinki Rekiseröiy koipaikka ja osoie Bulevardi 56, Helsinki, Suomi Y-unnus

8 Viieyhiö ("j") Yhiön nimi Toimiala Maa 1 ADLER Real Esae AG Rahoius Saksa 2 Air France-KLM Kuluusuoee, syklise Ranska 3 Algeco Global Finance Plc Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 4 Alice Finco SA Kommunikaaio Luxembourg 5 ArcelorMial Perusmaeriaali Luxembourg 6 Ardagh Packaging Finance PLC Teollisuus Irlani 7 Asaldi SpA Teollisuus Ialia 8 Bevco Lux Sarl Rahoius Luxembourg 9 Boparan Finance PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 10 Cable & Wireless Ld Kommunikaaio Iso-Briannia 11 Care UK Healh & Social Care PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 12 Casino Guichard Perrachon SA Kuluusuoee, ei-syklise Ranska 13 Cellnex Telecom SA Kommunikaaio Espanja 14 CMA CGM SA Teollisuus Ranska 15 Consellium NV Perusmaeriaali Alankomaa 16 Crown European Holdings SA Teollisuus Ranska 17 Dufry One BV Kuluusuoee, syklise Sveisi 18 Elis SA Kuluusuoee, ei-syklise Ranska 19 Europcar Groupe SA Kuluusuoee, ei-syklise Ranska 20 FCC Aqualia SA Yleishyödyllise palvelu Espanja 21 Fia Chrysler Auomobiles NV Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 22 Galapagos Holding SA Teollisuus Luxembourg 23 Garfunkelux Holdco 2 SA Rahoius Luxembourg 24 Grifols SA Kuluusuoee, ei-syklise Espanja 25 Hapag-Lloyd AG Teollisuus Saksa 26 Hellenic Telecommunicaions Organizaion SA Kommunikaaio Kreikka 27 Hema Bondco I BV Kuluusuoee, syklise Alankomaa 28 Iceland Bondco PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 29 INEOS Group Holdings SA Perusmaeriaali Luxembourg 30 Inernaional Game Technology PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 31 Inrum Jusiia AB Rahoius Ruosi 32 J Sainsbury PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 33 Jaguar Land Rover Auomoive PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 34 Ladbrokes Coral Group PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 35 Leonardo SpA Teollisuus Ialia 36 Louis Dreyfus Co BV Kuluusuoee, ei-syklise Alankomaa 37 Loxam SAS Kuluusuoee, ei-syklise Ranska 38 Maalan Finance PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 39 Maerhorn Telecom Holding SA Kommunikaaio Luxembourg 40 Monichem HoldCo 3 SA Perusmaeriaali Luxembourg 41 Nidda Healhcare Holding GmbH Kuluusuoee, ei-syklise Saksa

9 42 Nokia OYJ Kommunikaaio Suomi 43 Novafives SAS Teollisuus Ranska 44 OI European Group BV Teollisuus Alankomaa 45 Peugeo SA Kuluusuoee, syklise Ranska 46 Picard Bondco SA Kuluusuoee, ei-syklise Luxembourg 47 Pizzaexpress Financing 1 PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 48 Premier Foods Finance PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 49 Public Power Corp Finance PLC Yleishyödyllise palvelu Luxembourg 50 Rexel SA Kuluusuoee, syklise Ranska 51 Saipem Finance Inernaional BV Energia Ialia 52 Seleca Group BV Teollisuus Alankomaa 53 Alice France SA/France Kommunikaaio Alankomaa 54 Seinhoff Europe AG Kuluusuoee, syklise Alankomaa 55 Sena AB Monialayhiö Ruosi 56 Sonegae Pub Co Financing PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 57 Sunrise Communicaions Holdings SA Kommunikaaio Luxembourg 58 Syngena AG Perusmaeriaali Sveisi 59 Synlab Unsecured Bondco PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 60 TDC A/S Kommunikaaio Tanska 61 Telecom Ialia SpA/Milano Kommunikaaio Luxembourg 62 Telefonakiebolage LM Ericsson Kommunikaaio Ruosi 63 Tesco PLC Kuluusuoee, ei-syklise Iso-Briannia 64 Thomas Cook Group PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 65 hyssenkrupp AG Perusmaeriaali Saksa 66 TUI AG Kuluusuoee, syklise Saksa 67 Unilabs Subholding AB Kuluusuoee, ei-syklise Luxembourg 68 Unied Group BV Kommunikaaio Alankomaa 69 Uniymedia GmbH Kommunikaaio Ruosi 70 UPC Holding BV Kommunikaaio Alankomaa 71 Verisure Midholding AB Kuluusuoee, ei-syklise Ruosi 72 Virgin Media Finance PLC Kommunikaaio Iso-Briannia 73 Vue Inernaional Bidco PLC Kuluusuoee, syklise Iso-Briannia 74 Wind Tre SpA Kommunikaaio Ialia 75 Ziggo Bond Finance BV Kommunikaaio Luxembourg Viieyhiö. Lähde: Bloomberg Mahdollisen luoovasuuapahumien oeuuessa käyeään aulukon ensimmäisen 6 kohdeyhiön osala painoa 0 % ja seuraavien 18:n osala painoa 5,556 % (1/18). Viieyhiöiä koskeva iedo on anneu iiviseyssä muodossa eiväkä ne anna äydellisä kuvaa viieyhiöiden aloudellisesa ilaneesa ai niihin liiyvisä riskeisä. Lisäieoja viieyhiöisä löyyy kunkin yhiön verkkosivuila. Viieyhiöiden luooluokiusa, maaa ja oimialaa koskeva iedo on anneu niiden anamisheken mukaisina eikä niissä apahuvisa muuoksisa ilmoiea erikseen. Mandaum Life on pyrkiny varmisamaan esieyjen ieojen oikeellisuuden, muei kuienkaan akaa ieojen oikeellisuua ai äydellisyyä eikä vasaa ieojen mahdollisisa virheisä ai puueisa.