MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Samankaltaiset tiedostot
Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatalous Lapualla 2013

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kylvö suoraan vai suojaan?

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Luomutuotannon kannattavuudesta

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Viljakaupan markkinakatsaus

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

HYDRO-POHJANMAA

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Ruoka ja ilmastonmuutos

Luomutuotannon kannattavuus

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Lapin maatalouden rakennetta

Varsinais-Suomen ruokaketju

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Luomusikaa Miten edetään?

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

SANEERAUSKASVIT 2016

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Märehtijät osana ruokaturvaa

ELÄINTUET Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Tukihaku, maksatukset

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Transkriptio:

Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko? Ei. Aavikkoa on otettava viljelykseen ja siinä suomalaisetkin auttavat egyptiläisiä. Egyptissä on kaksi kasvukautta, mikä tuplaa viljelyalan. Talvella viljellään meilläkin hyvin tuttuja kasveja. Tuotanto ei kuitenkaan riitä kulutukseen. FAO:n vuoden 2001 tilastojen mukaan vehnää ja maissia tuotiin Egyptiin 4,4 ja 4,8 mrd. kg, ja omaa tuotantoa oli 6,3 ja 6,8 mrd. kg. Riisiä sentään vietiinkin 640 milj. kg 3,5 mrd. kg:n tuotannosta. Kasviöljyjä tuotiin 560 milj. kg ja tuotettiin vain 170 milj. kg. Lihaa tuotettiin 1,4 mrd. kg ja tuotiin 300 milj. kg. Maitoa tuotettiin 4,0 mrd. kg. 15 vuotta aavikkoa taltuttamassa Egyptin ja Suomen 15-vuotinen maataloustutkimushanke päättyy ensi kesänä. Hankkeen tavoitteena on edistää ympäristöystävällisiä ja taloudellisesti kestäviä tuotantotapoja Ismailian kuvernoraatissa. Siellä uutta viljelymaata vallataan erämaasta. Egyptissä viljelyä on laajennettava aavikolle, koska peltoa on asukasta kohden vähän ja väestö lisääntyy noin 2 % eli runsaalla miljoonalla ihmisellä vuosittain. Hankkeessa pyritään myös lieventämään köyhyyttä ja hillitsemään väestön siirtymistä jo ennestäänkin ruuhkaisiin kaupunkeihin ja EU:n alueelle. Viljelyn laajentaminen aavikolle on riskialtista, ja tutkimuksen, neuvonnan sekä viljelijöiden kiinteää yhteistyötä tarvitaan. Niilin vettä käytetään nykyisin jo Suezin kanavan Siinain puolella, ja uudisasukkaat kaipaavat kipeästi ohjeita kestävään tuotantoon. Delta-alueen viljelyopit eivät hiekalla päde, ja uusien ohjeiden luomiseen ovat suomalaisetkin osallistuneet. Ismailiassa on kehitetty maataloustutkimusaseman laitteistoa ja henkilöstöä sekä sovellettu tutkimusmenetelmiä. Lisäksi on tutkittu maan viljavuutta, rehukasvien tuotantoa ja kotieläintuotantoa. Hankkeen loppuvaiheessa tutkimustuloksia on muokattu viljelijöille ja neuvojille käyttökelpoiseen muotoon.

Hankkeessa on hyödynnetty monipuolisesti MTT:n osaamista, ja neuvonnassa on tukeuduttu ProAgria Maaseutukeskusten Liittoon. Ongelmat osin yhteisiä Osa Egyptin tuotannon ongelmista on samoja kuin Suomessa. Meillä tarvitaan rehuvarastot sisäruokintakaudella, mutta myös Egyptissä siirtymäkaudet talvikasvukaudesta kesään ja kesästä talveen ovat pulmallisia, kun pellolla ei olekaan kasvustoja niitettäväksi. Molempien maiden viljelijöitä kiinnostavat maataloudessa taloudelliset asiat ja ympäristövaikutukset. Parannettavaa on varmasti neuvonnan, viljelyn ja tutkimuksen yhteistyössä. Poikkitieteellistä tutkimusta tarvitaan sekä Suomessa että Egyptissä. Kauppaa ja EU-projekteja Maataloustutkimushanke on pohjannut lahja-apuun ja kahdenväliseen kumppanuuteen. Tulevaisuudessa tavoitteena on Suomen ja Egyptin välisen yhteistyön jatkuminen kauppavaihdon piirissä sekä EU:n luomien rakenteiden suojassa. Maataloustutkimushankkeessa aloitettujen toimintojen jatkuminen tutkimuksessa ja neuvonnassa taataan sillä, että Egyptin hallitus tarjoaa työlle jatkossa resurssit. Egyptin maataloudessa on hyvin tärkeää hyödyntää hankkeen tuloksia ja menettelyjä. Suomen ja Egyptin välistä yhteistyötä pyritään jatkamaan kaupallisina yhteyksinä. Lisäksi halutaan päästä toteuttamaan myös EU:n rahoittamia hankkeita Egyptissä tai muualla Välimeren alueella. Välimeren alue on tärkeä EU:n kehitysavun kohde. MTT:n työntekijöille Egyptin hanke antoi kokemusta EU:n kehitysyhteistyöhankkeesta tutkimuksen saralla. Kokemukset kannustanevat osallistumaan myös jonkin muun maan maataloustutkimuksen kehittämiseen. Lisätietoja: oiva.niemelainen@mtt.fi Ismailian Maataloustutkimusasema

Oiva Niemeläinen Egyptissä on peltoa asukasta kohden vain noin 400 m 2, Suomessa noin 4 400 m 2. Viljely on täysin Niilistä saatavan kastelun varassa, sillä esimerkiksi Kairossa sataa keskimäärin vain 20 mm vuodessa. Väesto milj. 120 100 80 60 40 20 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Vuosi 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Aaria/asukas milj. 10 ha peltoa (milj ha) peltoa a/henkilö Väkiluku Egyptin väestön nopea lisääntyminen vähentää asukasta kohden käytettävissä olevaa peltoalaa. (lähde: FAO:n peltoala- ja väestötiedot sekä väestön kasvuennusteet) 8 6 4 2 0

Egyptin ja Suomen maataloustuotanto (FAO 2001, 2002). Viljelypinta-ala ha ha-sato kg/ha Egypti Suomi Egypti Suomi Peltopinta-ala 2 858 000 2199000 Vehnä 1 030 000 174 000 6 000 3 270 Ohra 33 000 52 2000 3 050 3 330 Peruna 79 700 29 800 23 900 26 200 Sokerijuurikas 64 600 30 500 49 030 34 960 Härkäpapu 140 200 3 140 Vihannekset 542 300 25 540 9 420 25 000 Riisi 612 600 9 140 Maissi 873 000 7 790 Puuvilla 309 000 2 650 Sokeriruoko 131 100 119 840 Maapähkinät 63 300 3 240 Sitrushedelmät 143 200 17 600 Kotieläimet kpl Egypti Suomi Naudat 3 810 000 1 025 400 Puhvelit 3 550 000 Hevoset 45 700 60 000 Siat 30 000 1 315 000 Lampaat 4 671 000 95 900 Vuohet 3 470 000 Huom. Vertailusta puuttuu mm. karkearehukasvien viljely.