Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Transkriptio

1 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos pellot ovat kunnossa Jos peruskunnosta ei ole huolehdittu, niin maahan laitettuja ravinteita huuhtoutuu luontoon Ympäristönhoidossa ja kannattavassa viljelyssä on ensimmäinen asia peltojen peruskunnosta huolehtiminen

2 Toimellinen ja taitava Sonnan hankkia 1861 Maalaadun parantamisesta Helposti on ymmärrettävä, että kukin maa, joka itseksensä ja ainoastaan luonnon omasta voimasta on kasvanut, on raakaa ja useastikin oikeaan järjelliseen viljelykseen kelvoton. Tämmöinen on melkein kaikki maa Suomessa; itsestänsä kasvaa se tuskin missään kunnollisia kasvuja eli yrttejä. Maalain parannus on siis kaiken viljelyksen suuri velvollisuus, erittäinkin Suomessa, jossa maa eikä ilma ole niin kasvuja herättäväinen kuin etelässä. Olkoon siis tähän määrään tuleminen kunkin viljelijän päämaali, johon hänen on pyrkiminen. Ojitus kuntoon Valtaojat Piiriojat Sarkaojat Salaojitus Salaojituksen huolto(huuhtelu, säätösalaojitus) Ojittamisen suunnittelu tärkein asia Avo-ojat/salaojat, pitkät rummut ym.

3 Kalkituksen hyödyt Kaikkien peltomaiden keskimääräinen ph on n. 5,7 Pohjois-Suomessa pellot ovat jonkin verran happamampia kuin etelässä, johtuen suuremmasta eloperäisten maiden määrästä Eloperäiset maat sisältävät vähemmän kasveille myrkyllistä alumiinia, joten näiden maiden phtavoite ei ole yhtä korkea kuin kivennäismailla Kalkituksen hyödyt Parantaa maanrakennetta erityisesti savimailla Kasvi saa maassa olevia ravinteita paremmin käyttöönsä Useimmat ravinteet ovat käyttökelpoisimmillaan maan ph:n ollessa n. 6,5 7 Palkokasveilla ph:n tulisi olla lähellä 7,0

4 Kalkituksen hyödyt Fosforin saanti helpottuu huomattavasti kun ph nousee yli 6:n Mangaanin käyttökelpoisuus vähenee ph.n noustessa yli 6,5:n. Puutos voidaan korvata lehtilannoituksella tai Mangaanilannoksella Pieneliötoiminta paranee ph:n noustessa Maatalouden ympäristökoulutus R a v in t e id e n liu k o is u u s e r i p H - t a s o illa Lähde: Viljavuuspalvelu Oy

5 Maatalouden ympäristökoulutus H a ita llis te n a in e id e n liu k o is u u s m a a s s a e r i p H -ta s o illa Viljavuustutkim.pdf Lähde: MTT, Ritva Mäkelä-Kurtto Kalkitusaineet Dolomiitti kalkki Magnesiumpitoinen kalkki Kalsiitti Teräskuona Masuunikuona

6 Masuunin kuona eli konto, jota viimisinä aikoina on ruvettu pellon hyväksi käyttämään, sanotaan olevan hyvin uljasta ainetta täksi tarpeeksi. Kiintiän saven se hellittää, höllän nevaisen, sammalisen ja turpeisen maan se tekee lujemmaksi ja onnellisemmaksi. Paitsi tätä on se myös vahvasti lihoittava; sillä siinä on aina osaksi kalkkia. Pieneksi kuin santa muokattuansa viedään se kesäpellolle ja sekoitetaan tavallisesti. Kuinka paljon sitä kullekin maalaille annetaan, on maan luonnosta arvattava. Sammaliseen ja turpeiseen nevamaahan sitä tuskin saadaan liiaksi; parempi on toki panna sitä kunakin kesanto-vuonna vähemmän erältänsä, kuin yhtäpäätä peräti paljon. Biotiitti maanparannusaineena Neutraloiva kyky Ca:ksi laskettuna 13 % Nopeavaikutteinen neutraloiva kyky 1 % Kalsium 7 % Magnesium 10 % Kalium 5 % Fosforia alle 0,5 %

7 Biotiitti maanparannusaineena Sillä pystytään nostamaan maan varastokaliumia pitkällä aikavälillä Nostaa Calsiumin määrää Parantaa maan fysikaalisia ominaisuuksia Nostaa jonkin verran maan ravinteiden varastointikykyä Hinta pysynyt vakaana Viljelykierto Viljelykiertoon muutakin kuin ohraa ja lunta Kannattaa käyttää hyväksi erilaiset luonnonhoitopellot ja viherlannoitukset Harkiten myös rypsiä ja vehnää Kumina on myös vaihtoehto hyville maille Kuminan viljely otettava tosissaan

8 Viljelykierto Yhteistyö karjatilan kanssa olisi oikein hyvä vaihtoehto Erilaisten nurmien ja palkokasvien hyödyntäminen maanparannuksessa