Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselstus Ehdtus 26.1.2015 2015

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselstus Maakuntakaavaehdtus 26.1.2015

Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Kaavajärjestelmä 4 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat 4 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) 6 1.4 Phjis-Karjalan strategia 2030 ja maakuntahjelma (POKAT 2017) 6 1.5 Muut suunnitelmat ja hjelmat 7 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys 7 1.7 Kuntien yleiskaavat 10 1.8 Muut maakuntakaava-alueet 11 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 11 2 MAAKUNTAKAAVAN SUUNNITTELUPROSESSI 12 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti 12 2.1.1 Aikataulu 12 2.1.2 Valmistelurganisaati 14 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 15 3.1 Taajamatimintjen alueet 15 3.2 Kauppa ja aluerakenne 21 3.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt 28 3.4 Tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet 32 3.5 Jensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata 35 3.6 Virkistysalueet ja khteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukhteet 38 3.7 Muita yksittäisiä tarkistuksia 44 3.7.1 Maa- ja metsätalusvaltaiset alueet 44 3.7.2 Mttrirata-alueet 45 3.8 Muutkset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin 46 3.8.1 Muutettavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 46 3.8.2 Kumttavat vimassa levat maakuntakaavamerkinnät 47 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 49 4.1 Maakuntakaavan kknaisvaikutukset 49 4.1.1 Kknaisvaikutusten yhteenvet 49 4.2 Vaikutukset maankäyttölukittain 51 4.2.1 Taajamatimintjen alueet 51 4.2.2 Kauppa ja aluerakenne 53 4.2.3 Vähittäiskaupan suuryksiköt 54 4.2.4 Tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet 56 4.2.5 Jensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata 57 4.2.6 Virkistysalueet ja -khteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukhteet 58 4.2.7 Maa- ja metsätalusvaltaiset alueet (ainastaan Jensuun kaupunkiseutu) 59 4.2.8 Mttrirata-alueet (ainastaan Jensuun kaupunkiseutu) 60 4.2.9 Muut vaikutukset, yhteisvaikutukset ja riskit 60 4.3 Vaikutukset Natura 2000 -verkstn 61 4.3.1 Natura tarveharkinnan tulkset 62 5 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOON OTTAMINEN 63 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 66 2

7 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 68 8 TAUSTASELVITYKSIÄ 71 8.1 Phjis-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat maakuntakaavassa 71 8.2 Jensuun kaupunkiseutu, Virkistyksen ja matkailun näkökulmat 71 8.3 Jaamankankaan ja sen ympäristön mnikäytön selvitys 71 8.4 Jensuun seudun ampumarataselvitys (Rambll Oy) (sisältää suunnitelmaselstuksen, meluselvityksen ja luntselvityksen) 72 8.5 Kntirannan ampumaurheilukeskuksen melun hallinta ja yleissuunnitelma (WSP Finland) (sisältää yleissuunnitelman ja meluselvityksen) 72 8.6 Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys (FCG Oy) 72 8.7 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetselvitys 73 8.8 Jaamankangas. Gehistria, lunt ja maiseman muuts 73 9 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 73 3

1 Lähtökhdat 1.1 Kaavajärjestelmä Alueidenkäyttöä ja rakentamista hjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, jtka hyväksyy valtineuvst; maakuntakaava, jnka hyväksyy maakuntavaltuust ja vahvistaa ympäristöministeriö sekä kunnassa laadittavat ja hyväksyttävät yleiskaava ja asemakaava. Kunnat vivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jnka hyväksyy jkin yhteinen timielin. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ja yleiskaava vat yleispiirteisiä kaavja, jtka hjaavat yksityiskhtaisempien kaavjen laatimista ja vivat hjata myös suraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavitusjärjestelmä 1.1.1 Vimassa levat maakuntakaavat Phjis-Karjalan ensimmäinen maakäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava (1. vaihe) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 21.11.2005 ja vahvistettiin valtineuvstssa 20.12.2007. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Palvelukeskusverkk Ylimaakunnalliset kehittämisvyöhykkeet Kehittämisen khdealueet Yhteysverkt Taajamatimintjen alueet Keskustatimintjen alueet Vähittäiskaupan suuryksiköt Palvelujen- ja hallinnnalueet Tellisuus- ja työpaikka-alueet Kyläalueet Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisemat ja muinaisjäännökset 4

Phjavesi- ja harjualueet Jätehult, energiahult, kaivsalueet, pulustusvimien ja rajavartistn alueet sekä mttrirata-alueet Lunnnsujelulailla sujellut alueet, Natura 2000 -verkst, valtakunnalliset sujeluhjelma-alueet sekä seutukaavissa levat sujelualueet Suurvesistöt sekä killinen luntvyöhyke Virkistys- ja matkailualueet ja -khteet sekä reitistöt Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 4.5.2009 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Maakunnallisia sran ja rakennuskivien ttalueita Maakunnallisesti arvkkaita harjualueita Valtakunnallisesti arvkkaita mreenialueita Maakunnallisia turvetutantalueita Maakunnallisesti arvkkaita sualueita Varuskuntien (Onttla, Kntiranta) ampumaratjen ja ampuma-alueiden melualueita Seudullisia ampumaratja ja niiden melualueita Uutta 400 kv:n sähkölinjaa Kntilahti Huutkski 110 kv:n muunt- ja kytkinasemia Esihistriallisia khteita Edellisistä aiheutuvia muutksia maakuntakaavan 1. vaiheeseen Maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustssa 10.6.2013 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavassa käsiteltiin: Kallikiviainesten tt ja arvkkaat kallialueet Tellisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Stahistrialliset khteet Tuulivimaliden alueet Mnitimikeskus Pulustusvimien ja rajavartilaitksen harjitus- ja ampuma-alueiden sujavyöhykealueet Perinnemaisemat ja pyöräilyreitit infrmatiivisena aineistna Tarkistuksia maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin, keskeisinä tarkistuksina Sran- ja rakennuskivien ttalueet Kulttuuriympäristöt mukaan lukien rakennettu kulttuuriympäristö, maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset Matkailualueet ja khteet Matkailun ja virkistyksen vetvima-alueet Ohjeelliset ulkilu-, vesiretkeily- ja mttrikelkkailureitit Kaivsalueet Pulustusvimien ja rajavartilaitksen varast-, harjitus- ja ampuma-alueet ja niihin liittyvät ampumamelualueet Rajavyöhykealue Rautatiealueet (Ilmantsin rata) 1.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa n annettu kaikille kaavamudille yhteiset suunnittelun tavitteet. Lisäksi jkaiselle kaavataslle n esitetty mat sisältövaatimukset (lihavituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen), jtka maakuntakaavan salta vat: 1. maakunnan tarkituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön eklginen kestävyys 3. ympäristön ja taluden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen hulln järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarjen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinelämän timintaedellytykset 6. maiseman, lunnnarvjen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys 5

1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) Valtineuvst n päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteiden tteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavituksessa ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavituksen kautta. Maakuntakaavilla n tässä keskeinen rli. Niiden avulla tavitteet knkretisidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jtka hjaavat vurstaan kuntakaavitusta. Valtineuvstn päätöksessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavitteita n käsitelty seuraavasti (lihavituna liittyvät erityisesti maakuntakaavan 4. vaiheeseen): 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet (näihin kuuluu Vuksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleistavitteisiin ja erityistavitteisiin. Yleistavitteita tulee ttaa humin maakuntakaavituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavituksessa sekä valtin viranmaistiminnassa. Erityistavitteita kskevat kaikkea kaavitusta, mikäli tavitetta ei le erityisesti khdennettu kskemaan vain tiettyä kaavatasa. Suuri sa erityistavitteista kskee maakuntakaavitusta. 1.4 Phjis-Karjalan strategia 2030 ja maakuntahjelma (POKAT 2017) Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, jka n strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavitteet täsmentyvät maakuntahjelmassa, jssa esitetään keskeiset timenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten tteuttamiseksi. Phjis-Karjalan maakuntasuunnitelman tarkistus n hyväksytty maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2010 ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuteen 2030. Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustkausittain. Maakuntasuunnitelman uusin tarkistus hyväksyttiin maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2014. Phjis-Karjalan edellinen maakuntahjelma li laadittu vusille 2011-2014. Uusi maakuntahjelma vusille 2014 2017 (POKAT 2017) hyväksyttiin maakuntavaltuustssa kesäkuussa 2014. Maakuntahjelman rahitustarpeet esitetään vusittain tehtävässä tteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Maakuntakaavan laadinnan phjana levat maakunnalliset tavitteet n määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavite vudelle 2030 n kk Phjis-Karjalan salta 162 500 asukasta ja työpaikkatavite 62 500 työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat vat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinviva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus jihin liittyvät kehittämisteemat vat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Lunnnvarjen uusi aika 3. Valttikrttina Venäjä 4. Nuret tulevaisuuden tekijöinä 6

Phjis-Karjalan maakuntahjelman (POKAT 2017) kärjet vidaan tiivistää: Älykäs erikistuminen - Phjis-Karjalassa panstetaan valikituihin tutannllisiin alihin. Erityisesti haetaan yritysten ja saamisen kansainvälisen tasn kilpailukykyä. Öljyvapaa maakunta Vimistuva bitalus ja ilmastnmuutksen humiiminen antaa hyvät mahdllisuudet Phjis-Karjalassa resurssiviisaaseen timintaan. Fssiilisista öljyistä vapaa maakunta n kva, mutta realistinen tavite. Elinikäinen sallisuus Ikääntyvä väestörakenne n alueelle paitsi haaste myös mahdllisuus. Eriikäisten ihmisten aktivinnilla halutaan maakunta kettavan kaikenikäisten ktimaakuntana. 1.5 Muut suunnitelmat ja hjelmat Suunnittelussa humin tettuja muita suunnitelmia tai hjelmia vat: EU:n rakennerahastkauden hjelmat 2007-2013 Karelia ENPI CBC-hjelma ESDP / Eurpan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkst ja valtakunnalliset sujeluhjelmat Seudulliset strategiat Kaivannaisstrategia Phjis-Karjalan ilmast- ja energiahjelma 2020 Vuksen vesienhitalueen vesienhitsuunnitelma vuteen 2015 Itä-Sumen jätesuunnitelma 2016 Itä-Sumen bienergiahjelma 2020 Phjis-Karjalan metsähjelma 2015 Phjis-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010 Phjis-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 1.6 Väestö- ja työpaikkakehitys Kk Phjis-Karjalan maakunnan väestö- ja työpaikkatavitteet aina vuteen 2030 saakka n asetettu Phjis-Karjalan maakuntastrategiassa. Tavitteet n päivitetty kesäkuussa 2014 hyväksytyssä Phjis-Karjalan maakuntahjelmassa (POKAT 2017). Phjis-Karjalan väestötavite vudelle 2030 n yhteensä 164 000 asukasta ja työpaikkatavite vudelle 2030 yhteensä 64 000 työpaikkaa. Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet n laadittu HEMAASU-mallin avulla. HEMAASU n työviman kysynnän ja tarjnnan speutusmallinnus, jka sisältää tilasttietja väestön, työpaikkjen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötaluden ja aluetaluden kehityksestä. Mallin avulla n mahdllista tarkastella erilaisten letusten vaikutuksia kehitykseen ja tuttaa vaihtehtisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen phjana n käytetty Tilastkeskuksen vuden 2012 väestöennustetta, jta n hieman speutettu humiimalla viime vusien maahanmuutn lisääntymistä kskeva trendi. Krjauksen myötä Phjis- Karjalan väestösuunnite vudelle 2030 n 164 000 henkeä, nin 700 henkeä enemmän kuin Tilastkeskuksen ennuste. Suunnitteen tteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin nin 250 hengen vutuista muuttvitta. Työikäisten eli 15 64 -vutiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkjen määrän lasku ei tästä hulimatta le väistämätön kehityssuunta. Phjis-Karjalan työttömyysaste n llut yksi maan krkeimmista, lisäksi kknaan työviman ulkpulella n runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvimahallinnn timenpiteissä. Esimerkiksi julukuun 2013 lpussa Phjis-Karjalassa li 12 467 työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvimahallinnn timenpiteissä li 5 361 henkeä, jista kknaan työviman ulkpulella (kulutuksessa, valmennuksessa, kuntutuksessa yms.) li 4 017 henkeä. Kun työvimasta tulee pula, näiden ryhmien kk tulee pienenemään merkittävästi. Ptentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskulutuksen avulla n mahdllista ja siihen pyritään mnin eri timenpitein ja hankkein. Mikäli työvimaan sallistumisasteet ja tällä hetkellä kk maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta j selvästi nusussa llut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 7

ja ikääntyneiden työhön sallistuminen edelleen nusevat tavitteiden mukaisesti, työpaikkjen määrä vi jpa kasvaa. Tavitteeksi vudelle 2030 n asetettu 64 000 työpaikkaa. Kuva 2. Phjis-Karjalan maakunnan alue jateltuna kuntien, seutukuntien ja Jensuun kaupunkiseudun alueisiin. Jensuun kaupunkiseudulla eli Jensuun ja Outkummun kaupunkien sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kunnan alueelle tapahtuneen väestö- ja työpaikkakehityksen jhdsta maakuntakaavassa n tdettu tarve varautua tällä alueella (kuva 2) maankäytöllisesti maakunnallisia tavitteita vahvempaan kasvuun. Maakunnan väestö- ja työpaikkatavitteet perustuvat edellä mainittuun Phjis-Karjalan väestösuunnitteeseen 2030, jhn n laadittu lisäyksenä Jensuun kaupunkiseudun kuntien salta krkeampi vaihtehtinen maksimilaskelma. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun kaupunkiseudulla n vunna 2030 118 962 asukasta mikä n 6081 asukasta enemmän, kuin vuden 2012 lpussa. Kasvuennuste vastaa melk hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 mennessä nin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastkeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, muuttliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. 8

Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtehtjen er n 3 300 henkeä eli nin 2,8 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Taulukk 1. Jensuun kaupunkiseudun nykyinen väestömäärä ja mititusväestö 2030 min. ja max. 2005 2013 2030 2030 min. max Jensuu 72292 74 471 78 000 80 000 Kntilahti 12768 14 422 17 000 17 500 Liperi 11750 12 396 13 500 14 100 Outkumpu 7753 7 262 6 500 6 700 Plvijärvi 5008 4 664 4 600 4 700 Jensuun seutu yhteensä 109 571 113 215 119 600 123 000 Työpaikkamitituksessa pulestaan Jensuun kaupunkiseudun minimivaihteht n laskettu tilastkeskuksen väestöennusteeseen phjautuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtehtjen er n 1300 työpaikkaa eli nin 2,7 %. Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset Jensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen mnipuliseen ja kansainvälisesti krkeaan saamiseen. Taulukk 2. Jensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mititus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta 2000 2005 2011 2020 2030 min. 2030 max. Jensuu 29 335 30 958 33 323 35 328 36 700 37 700 Outkumpu 2 786 2 721 2 818 2 449 2 350 2 400 Kntilahti 3 361 4 381 3 861 3 954 4 050 4 160 Liperi 3 416 3 315 3 423 3 597 3 680 3 800 Plvijärvi 1 441 1 402 1 304 1 267 1 210 1 240 Yhteensä 40 339 42 777 44 729 46 594 48 000 49 300 9

1.7 Kuntien yleiskaavat Phjis-Karjalassa n vimassa yksi maankäyttö- ja rakennuslain 46 :n mukainen kuntien yhteinen yleiskaava, jka käsittää Jensuun ja Outkummun kaupungit sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kunnat. Yleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 29.12.2009. Rakennuslain mukaisesti vahvistettuja ikeusvaikutteisia yleiskaavja n vimassa 27, jista 11 n rantasayleiskaavja. Maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vahvistettuja sayleiskaavja n 76, jista rantasayleiskaavja 32. Kuva 3 Yleiskaavitustilanne Phjis-Karjalassa vuden 2012 lpulla. 10

1.8 Muut maakuntakaava-alueet Phjis-Karjalaan rajittuvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savn, Phjis-Savn ja Kainuun maakuntakaava-alueet. Etelä-Karjalassa n vimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahvistettu YM 21.12.2011). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 24.2.2014 ja n vahvistusprsessissa ympäristöministeriössä. Kaava painttuu kaupallisiin palveluihin, matkailuun, elinkeinihin ja liikennejärjestelmään. Etelä- Savssa n vimassa Etelä-Savn maakuntakaava (vahvistettu 4.10.2010 / KHO 19.8.2011), Kainuussa Kainuun maakuntakaava (vahvistettu 29.4.2009 / KHO 13.10.2009, KHO 20.2.2013) ja Kainuun 1.vaihemaakuntakaava (vahvistettu YM 19.7.2013 / KHO?) ja Phjis-Savssa Phjis-Savn maakunta-kaava (vahvistettu YM 7.12.2011 / KHO 22.3.2013). Kaavjen laadinta n käynnissä Etelä-Savssa tuulivimaan sekä Phjis-Savssa ja Kainuussa tuulivimaan sekä kauppaan khdistuvina vaihekaavina. 1.9 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen sallistumis- ja arviintisuunnitelman. OAS n suunnitelma maakuntakaavan sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arviinnista. Sen tarkituksena n antaa maakuntakaavan asiansaisille ja siitä kiinnstuneille tahille tieta kaavituksen etenemisestä ja vaikutusmahdllisuuksista kaavituksen eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma li julkisesti nähtävillä 11.2. 15.3.2013 ja siitä pyydettiin lausunnt. Lausuntvaiheen aikana järjestettiin sidsryhmien ja viranmaisten kanssa neuvtteluja ja lausuntvaiheen jälkeen järjestettiin 8.5.2013 maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja -asetuksen 11 :n mukainen alitusvaiheen viranmaisneuvttelu. 11

2 Maakuntakaavan suunnitteluprsessi 2.1 Työn valmistelu ja rganisinti 2.1.1 Aikataulu Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain, jhn sisältyvät alitus-, tavite-, lunns-, ehdtus-, hyväksymisja vahvistamisvaiheet, jiden jälkeen siirrytään seurantavaiheeseen, jssa seurataan ja edistetään kaavan tavitteiden tteutumista ja siihen khdistuvia muutstarpeita. Tavitteena n, että maakuntakaavan 4. vaiheen lunns valmistuu kesällä 2014, ehdtus vuden 2015 alussa ja hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustssa. Alitusvaihe Phjis-Karjalan maakuntahallitus päätti käynnistää 17.12.2012 maakuntakaavan 4. vaiheen laatimisen. Maakuntahallitus hyväksyi samalla sallistumis- ja arviintisuunnitelman lunnksen sekä päätti asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnt. Kaavan vireille tulsta ilmittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) lunns livat nähtävänä 11.2. 15.3.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta annettiin 36 lausunta ja 3 mielipidettä. Työvalikunta kkntui 16.4.2013 ja 13.6.2013 Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 :n mukainen ensimmäinen ns. alitusvaiheen viranmaisneuvttelu pidettiin 8.5.2013. Maakuntahallitus hyväksyi 17.6.2013 sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta saatujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman. Työvalikunta 12.8.2013, maakuntakaavatyötyhmä 16.8.2014 Järjestettiin maakuntakaavan 4. vaiheen alitusseminaari sidsryhmille 10.10.2013 Tavitevaihe Maakuntahallitus päätti 21.10.2013 esittää maakuntavaltuustlle, että se merkitsee maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja käy siitä evästyskeskustelun Kaupan työryhmä 4.10.2013, työvalikunta 21.10.2013, virkistys ja matkailu työryhmä 24.10.2014 sekä ampumaratatyöryhmä 4.11.2013 Maakuntavaltuust merkitsi 25.11.2013 maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsauksen tiedksi ja kävi siitä evästyskeskustelun Ampumaratatyöryhmä 26.11.2013, kaupan työryhmä 5.12.2013, hjausryhmä 11.12.2013, työvalikunta 15.1.2014, ampumaratatyöryhmä 20.12.2013 ja virkistys ja matkailu työryhmä 28.1.2014 Järjestettiin kaikille avin ampumarataseminaari 5.2.2014 Järjestettiin kaupan seminaari kutsutilaisuutena maakuntakaavan sidsryhmille 14.2.2014 Ampumaratatyöryhmä kkntui 26.2.2014, 27.3.2014 ja 7.4.2014 Työvalikunta 19.3.2014, hjausryhmä 20.3.2014, virkistys ja matkailu työryhmä 27.3.2014 ja SOVA - ryhmä 10.4.2014 Lunnsvaihe Työryhmät: Työvalikunta 29.4., Kaupan työryhmä 5.5., SOVA -ryhmä 12.5.2014, maakuntakaavatyöryhmä 12.5.2014 Ohjausryhmä 12.5.2014 Maakuntahallitus hyväksyi 26.5.2014 maakuntakaavan 4. vaiheen lunnksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnille Maakuntavaltuust kävi keskustelun kaavalunnksesta 10.6.2014 Lunns nähtävillä 16.6.- 5.9.2014 välisen ajan. Lunnksesta annettiin yhteensä 52 kpl lausuntja ja mielipiteitä Ympäristöministeriön työneuvttelut 10.6.2014, 24.9.2014 ja 5.12.2014 Työneuvtteluja keskeisten sidsryhmien kanssa lka-marraskuussa (nin 10 neuvttelua) 12

Työryhmät: Työvalikunta 29.10.2014, SOVA -ryhmä 11.11.2014, kaupan työryhmä 19.11.2014 ja 5.12.2014, ampumaratatyöryhmä 3.12.2014, maakuntakaavatyöryhmä 13.12.2014 Ohjausryhmä 13.11.2014 Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavalunnksesta annettujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet (22.12.2014) Ehdtusvaihe Työryhmät: Sva-ryhmä 9.1.2015, maakuntakaavatyöryhmä 13.1.2015 Kntilahden kunnan kanssa neuvttelu 8.1.2015 Ympäristöministeriön kanssa työneuvttelu 9.1.2015 Ohjausryhmä 13.1.2015 Maakuntahallitus hyväksyy 26.1.2015 maakuntakaavan 4. vaiheen ehdtuksen asetettavaksi nähtäville ja lähetettäviksi lausunnille Maakuntakaavaehdtus nähtävillä 2.2. - 6.3.2015 välisen ajan Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdtuksesta annettujen lausuntjen ja mielipiteiden vastineet (huhtikuu 2015) MRL mukainen ehdtusvaiheen viranmaisneuvttelu 6.5.2015 Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja tekee esityksen maakuntavaltuustlle maakuntakaavan hyväksymisestä (tukkuu 2015) Maakuntavaltuust hyväksyy maakuntakaavaehdtuksen ja päättää saattaa kaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi (kesäkuu 2015) Vahvistamisvaihe Maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kuva 4 Maakuntakaavan 3. vaiheen aikataulu 13

2.1.2 Valmistelurganisaati Maakuntakaavan täydennyksen laadinnasta vastaa Phjis-Karjalan maakuntaliitn aluesuunnitteluryhmä. Kaavan valmistelusta n vastannut maakuntainsinööri (31.3.2014 saakka) ja siitä lähtien aluesuunnittelupäällikkö. Maakuntakaavatyötä hjaa maakuntahallituksen nimeämä eri sidsryhmiä edustava hjausryhmä. Tarvittaessa ryhmien kkuksiin kutsutaan kuultaviksi asiantuntijita eri rganisaatiista. Kaavan valmistelussa aluesuunnitteluryhmällä n tukenaan hjausryhmän maakuntahallituksen jäsenistä kstuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän mudstavat maakuntahallituksen nimeämät jäsenet Hannu Hsknen (pj), Juha Ksnen (vpj), Juni Martiskin ja Kari Kulmala. Ohjausryhmän apuna n SOVA-ryhmä (maakunnallinen suunnitelmien ja hjelmien vaikutustenarviintiryhmä) ja muita mahdllisia työryhmiä, jtka nimetään tarpeen mukaan (kauppa, ampumarata, virkistys- ja matkailu). Kuva 5 Maakuntakaavan 4. vaiheen valmistelurganisaati 14

3 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheen maankäytölliset kysymykset khdistuvat pääsin Jensuun kaupunkiseudulle. Jensuun kaupunkiseudulla tarkitetaan Jensuun ja Outkummun kaupunkien sekä Kntilahden, Liperin ja Plvijärven kuntien mudstamaa 5 kunnan aluetta. Käsittelyssä levilla muutamilla maankäyttökysymyksillä n kuitenkin tarkistustarpeita kk maakuntaa kskien. Maakuntakaavan 4. vaiheen aluerajaus n siten kk maakunnan alue ja maakuntakaavan mittakaava aiempien vahvistettujen maakuntakaavjen mukaisesti 1:200 000. Jensuun kaupunkiseudulta tehdään maakuntakaavakarttaan suurimittakaavaisempi karttaikkuna mittakaavassa 1:100 000 kaupunkiseudun ydinalueiden varausten tarkastelemiseksi. Maakuntakaavan kknaisuuden hahmttamiseksi maakuntakaavan 4. vaiheen varaukset esitetään kaavakartalla, jnka phjakarttana vat vimassa levan maakuntakaavan varaukset. Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Jensuun kaupunkiseudulla vat Kntilahden lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen ampumaratakysymys Jensuun kaupunkiseudulla, Kntilahden Jaamankangas kknaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentkentän välisen alueen maankäyttö sekä Valtatie 6 itäpuleiset alueet Jensuussa Ilmantsintien ja Reijlan liittymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Kk maakuntaa kskettavana maankäytöllisenä kysymyksenä n pulestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittuminen ja niiden mititus. Maakuntakaavassa tämä tarkittaa keskeisesti keskustatimintjen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauksia keskustatimintjen alueiden ulkpulella. Sen lisäksi maakuntakaavassa sitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kn alarajat keskustatimintjen alueiden ulkpulella. Kaupan ratkaisut edellyttävät keskustatimintjen alueiden ulkpulelle sitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden lisäksi myös itse keskusverkn sekä taajama-alueiden rajausten tarkistamista. Jensuun kaupunkiseudulla tehdään tarkistuksia edellisten lisäksi muun muassa tellisuus- ja työpaikka-alueisiin sekä viher- ja matkailualueisiin sana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tarkastelua. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavitevusi n 2030. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä keskeisimpiä tarkistettavia ja täydennettäviä maankäyttölukkakknaisuuksia vat: Taajamatimintjen alueet (maakunnan taajamatimintjen alueet ja khteet) Keskustatimintjen alueet (maakunnan keskusverkk) Vähittäiskaupan suuryksiköt, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kn alarajat keskustatimintjen alueiden ulkpulella sekä kaupan enimmäismititukset Tellisuus- ja työpaikkatimintjen alueet ja khteet (tarkistuksia Jensuun kaupunkiseudulla sekä Nurmeksessa) Seudullinen ampumarata Jensuun kaupunkiseudulla Viheryhteystarpeet Jensuun kaupunkiseudulla Virkistysalueet ja -khteet sekä matkailukhteet (tarkistuksia Jensuun kaupunkiseudulla) Muita yksittäisiä tarkistuksia (mm. Ylämyllyn mttriradan laajennus) 3.1 Taajamatimintjen alueet Maakuntakaavatilanne Taajamatimintjen alueita n käsitelty kk Phjis-Karjalan salta maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 20.12.2007) eli sillin tehdyt ratkaisut perustuvat 2000-luvun alkupulen tilanteeseen. Taajamatimintjen aluevaraukset vat mudstuneet asemakaavitetuista alueista ja sekä niistä alueista, jille n llut dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2020 mennessä. Tutanttiminnaltaan, asutusrakenteeltaan tai palveluiltaan aluerakenteellista merkitystä maavat pienet taajamat sen sijaan n sitettu khde- 15

merkinnällä maakuntakaavan 1. vaiheessa. Näiden pienten taajamien dtettavissa leva uusi rakentaminen n suhteellisen vähäistä. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään vain taajamatimintjen aluevarauksia. Taajamatimintjen khdemerkinnät jätetään sen sijaan vimaan ja niitä tullaan käsittelemään tarvittavilta sin maakuntakaavan seuraavissa kaavavaiheissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa krstetaan: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan lunteen säilymistä. Alueidenkäytössä n varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvt säilyvät. Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Maakuntakaavituksessa n sitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön n svelluttava niiden histrialliseen kehitykseen. Nykytilanne Jensuun kaupunkiseudulla n tapahtunut tai tapahtumassa humattavia alueidenkäytön muutksia, jilla n vaikutusta kk kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kntirannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuden 2014 alusta vapautti isja alueita Kntirannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpulella leva Jaamankankaan laaja, vielä pääsin maa- ja metsätalus- sekä ulkilukäytössä levaan alueeseen khdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se n ptentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentaseman timinnan ja lentkentän ympäristön kehittäminen sekä lentkentän timinnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensvittamista muun maankäytön kanssa sana kk alueen virkistysverksta. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana n vahvistunut liikenneverkssa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutsten vuksi. Erityisesti valtatie 6 itäpulisten alueiden saavutettavuus Ilmantsintien (kt 74) ja Reijlan välillä n parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja alueet vat ptentiaalista työpaikka-alueiden kasvualuetta. Myös Jensuun kaupunkiseudun ulkpulelta tuli kaavaprsessin aikana ilmi taajamatimintihin liittyviä muutstarpeita. Maakuntakaavassa n päivitetty taajamatimintjen alueet ja khteet kk maakunnan salta. Phjis-Karjalassa asuu kaiken kaikkiaan 163 724 asukasta (2013). Maakunnan väestöstä nin 71 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja nin 29 % haja-asutusalueilla. Pulestaan Jensuun kaupunkiseudulla (ks. kuva 2) asuu tällä hetkellä 113 215 asukasta (2013). Tästä väestöstä nin 78,3 % asuu taajamissa (YKR taajama-alueet) ja nin 21,7 % haja-asutusalueilla. Suunnitteluperiaatteet ja tavitteet Maakuntakaavassa päivitetään vimassa levan Phjis-Karjalan maakuntakaavan taajamatimintjen alueet ja khteet. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Phjis-Karjalassa ei le tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatimintjen aluevarauksiin muutin kuin Jensuun kaupunkiseudulla. Pikkeuksena n Thmajärven Kemien taajama-alue, jnka maltillisen kasvattamisen perustana aseman suuntaan n nimenmaan tehdyt maankäytön suunnitelmat asemanseudun ympäristössä mahdllisen uuden valtatien tielinjauksen tteu- 16

tuessa. Taajamatimintjen alueiden päivitysten phjana n kuntien yleis- ja asemakaavitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Sumen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vudelta 2013). YKR taajamat vat lleet keskeisenä lähtökhtana taajamarajausten päivityksessä. YKR-määritelmän mukaan taajamatimintjen alue n vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkn (6,25 ha ruutu), jssa humiidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrsala ja keskittyneisyys. Tärkeää n humiida, että taajamatiminnt pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatiminnt, jita vat esimerkiksi keskustatiminnt, palvelut, tellisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistalueet ja erikistimintjen alueet. Maakuntakaavassa sitetaan vähintään seudullista merkitystä maavat taajamatimintjen alueet, jille n dtettavissa asemakaavatasisen suunnittelun tarvetta vuteen 2030 mennessä. Asemakaavatasisen suunnitelman laatimisen tarpeet vivat jhtua muun muassa varautumisesta rakennusmaan kysyntään, tarkituksenmukaisen yhdyskuntakehityksen hjaamiseen sekä vesihulln, muun teknisen hulln ja liikenneverkkjen tumat muut suunnittelutarpeet. Vimassa levan maakuntakaavan taajamatimintjen alueiden rajaukset vat lleet melk väljiä, jten taajamatimintjen rajauksia n pääsin pienennetty vastaamaan paremmin tdellista tarvetta. Vaikka taajamaalueita n pienennetty, niin aluevarausten laajuus n taajama-alueiden mititustarvetta suurempi ja sisältää esimerkiksi pientalasumisen khdalla vaihtehtisia kasvualueita eri pulilla taajama-alueita. Suurimmat uudet taajamatimintjen aluetarpeen khdistuvat Jensuun kaupunkiseudulle, jssa väestön kasvunäkymät vat erityisen vahvat. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Jensuun seudulla n vunna 2030 118 962 asukasta mikä n 5747 asukasta enemmän, kuin vuden 2013 lpussa. Tilastkeskuksen kasvuennuste (2012) vastaa melk hyvin maakunnan maa väestösuunnitetta. Jensuun kaupunki varautuu missa suunnitelmissa vuteen 2030 mennessä sen sijaan nin 5000 asukkaan kasvuun, mikä tarkittaa lähes 2000 asukkaan suurempaa kasvua tilastkeskuksen ennusteeseen verrattuna. Suurempi ennuste n perusteltavissa ennakitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutksella, kaupungistumisella sekä kaupungin mnipulisella asunttarjnnalla. Jensuun seudun kehitys- ja kasvuedellytysten turvaamiseksi n tarpeen varautua ennakitua suurempaan väestön kasvuun. Aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan minimi- ja maksimivaihtehtjen välillä. Minimivaihteht mudstuu Tilastkeskuksen Jensuun kaupunkiseudun väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä (119 600 asukasta) ja maksimivaihteht arvin sutuisammasta ja suurempaan muuttvittn perustuvasta väestömäärästä (123 000 asukasta). Maksimivaihtehdlla ludaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maaplitiikan vaihtehdt ja turvataan mnipulinen asunttutant. Väestöennustetta n käsitelty laajemmin kappaleessa 1.6. Yhdyskuntataluden kannalta n edullista eheyttää taajamien rakenteita ja hjata mahdllisimman suuri sa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Jensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa n humita kiinnitetty erityisesti taajamakeskustjen eheyttämiseen ja palveluiden tukemiseen sekä kantakaupungin kasvumahdllisuuksien turvaamiseen pääteiden suuntaisesti. Keskeisiä tavitteita vat: - Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen tteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien phjalta 17

- Ludaan Jensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle - Varaudutaan Jensuun kaupunkiseudulla nin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkittaa nin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. - Tavitteena n, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % khdistuu taajama-alueille - Varaudutaan väestön ikärakenteen tumiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä - Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kknaisuudeksi. - Ohjataan kasvu pääsin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi levan taajamarakenteen yhteyteen. - Tiivistetään jukk- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Jensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita n yhdenmukaistettu ja tiivistetty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia alueita n rajattu pis. Jensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pinta-ala n vähentynyt maakuntakaavan vimassa levasta taajama-aluerajauksesta nin 9,3 %. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Jensuun Reijlassa, Kulhn itäsien alueita sekä Liperin Leinsenlammen itäpulen alueita n merkitty taajamatimintjen reservialueeksi eli alueiksi jilla n edellytyksiä taajamatimintjen alueeksi pääsin vasta vuden 2025 jälkeen. Iiksenvaaran alue sitetaan khdemerkinnällä taajama-alueen reservialueena a-res. Liperin Leinsenlammen itäpulisen alueen sittaminen maakuntakaavassa Ares alueena n tullut mahdlliseksi yhtäältä Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suunnitellun maankäytön jhdsta että tisaalta seudullisen viheryhteystarveverkstn päivittämisen myötä. Leinsenlammen itäpulinen alue n luntevaa jatkuma Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kasvulle ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinsenlammen phjispulella Jyrinkylän alueella n tteuttamatta enää pieniä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Jensuun puleisia alueita Plvijärventien ja Lentväylän välissä llaan hjaamassa maakuntakaavassa taajamatiminnista työpaikka-alueiksi. Perusteena näille muutksille vat alueen mnet taajamatimintja rajittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, vimajhtlinja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavitteena n vahvistaa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kasvusuunnassa. Maakuntakaavassa llaan sittamassa Ylämyllyn aluetta palveleva seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta Hirsiniemen uuden rakentuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Plvijärventien itäpulitse mttriurheilukeskuksen eteläpulitse edelleen Pärnävaaran urheilukeskuksen suuntaan. Ylämyllyn alueen tinen seudullinen viheryhteystarve llaan sittamassa pulestaan Jyrinkylän länsipulitse. Leinsenlammen itäpulisen alueen kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkstn n tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikallisella taslla kuntakaavituksessa. Tulee myös humata, että Leinsenlammen itäpulisella alueella n j lukuisia lemassa levia rantarakennuksia pihapiireineen (21 kpl) eli viheryhteyden sittaminen ranta-alueelle lisi senkin pulesta vähintään vaikeaa tai jpa mahdtnta. Seudullisten viheryhteystarpeiden päivittämistä käsitellään laajemmin kappaleessa 3.6. Kntilahden Kntirannan lakkautetun varuskunta-alueen tilalle syntyy asumisen ja matkailupalvelujen alue, jka maakuntakaavaan n merkitty taajama-alueena A sekä matkailupalvelujen khdemerkinnällä. Kntirannan varuskunta-alue taajaman ja matkailun kehittämisympäristöineen n Jensuun kaupunkiseudun yksi kärkihankkeista ja vahvan kehittämistyön khteena alueen siirryttyä Kntilahden kunnan mistukseen alkuvudesta 2014. Alueelle n laadittu kunnan timesta Master Plan suunnitelma ja alueen kiinteistöjä n myyty eri timijille. Kntirannan lakkautettu varuskunta-alue mudstaa samaan aikaan rakennusten ja miljöön kknaisuuden, jnka kulttuuriympäristöarvjen säilyttäminen tulee ratkaista alueen uuden maankäytön yksityiskhtaisemman suunnittelun yhteydessä. Alueelle n tehty rakennus- ja kulttuurihistriallinen selvitys, jka n taustalla, kun alueen kulttuurihistrialliset arvt määritetään. Nämä arvt n kuvattu Kntirannan varuskunta-alueen rakennus- ja kulttuurihistriallisessa selvityksessä (20.8.2014, arkkitehtitimist Trikka ja Karttunen, tilaaja Senaatti kiinteistöt). Alueella n tarve rakennetun kulttuuriympäristön arvjen yhteensvittamiselle tulevan maankäytön kanssa. Rakennusten aikaisemman käytön aikainen hult ja kunnssapit asettavat mat rajituksensa alueen rakennuskannan säilyttämiselle tulevaisuudessa. Osa rakennuksista n hunssa kunnssa. Kntirannan varuskunta-alue n sa Jensuun kaupunkiseudun ja ministeriöiden välistä kasvuspimusta. Lehmn eritasliittymän länsipulinen alue ja laajemmin Jaamankangas Kntilahdella n llut j vusikymmeniä kaupunkiseudun näkökulmasta erityisen mielenkiinnn khteena. Alue n Lehmn eritasliittymän ympäristön työpaikkatimintjen aluetta lukuun ttamatta pääsin metsätaluskäytössä. Jaamankankaan laajalle yhtenäiselle metsätalusvaltaiselle alueelle khdistuu erityistä seudullista ulkilun ja virkistyksen käyttöä, alue n myös erityisen merkittävää phjavesialuetta. Aluetta n sen mnien arvjen phjalta pidetty tulevaisuuden re- 18

servialueena, jta ei le nähty lleen tarvetta lähteä avaamaan muuhun maankäyttöön. Alueelle khdistuu kuitenkin eri suunnista entistä vahvempaa tehkkaan maankäytön laajentamisen painetta. Lehmn taajamaalueen rakentaminen n llut viime vusikymmeniä vilkasta ja taajama tulee Kntilahden suunnitelmien mukaan rakentumaan täyteen vuteen 2020 mennessä. Sen jälkeen Lehmn uusien alueiden avaaminen tulisi humattavasti kalliimmaksi heikn maaperän ja sualueiden jhdsta. Kntilahden kunnan väkiluku n kasvanut tasaisesti vusittain parilla sadalla henkilöllä, jka n itäsumalaisittainkin pikkeuksellisen myönteistä. Lehmn taajaman kasvupaine n khdentumassa eritasliittymän tiselle pulelle. Seudullisesti Lehmn alue n ja tulee lemaan Jensuun kaupunkiseudun phjisen suunnan kasvualuetta. Kaupunkiseudun muut kasvualueet lähes samalla etäisyydellä Jensuun kaupunkikeskustasta vat Multimäki Kulh idässä, Karhunmäki Reijla - Niittylahti etelässä ja Marjala Ylämyllyn ympäristö lännessä. Näissä edellä mainituilla alueilla n Lehmn nähden runsaammin reserviä taajamatiminnille. Näiden erilaisten maankäytön tarpeiden yhteensvittamiseksi Lehmn eritasliittymän länsipulelle jäävä alue sitetaan maakuntakaavassa selvitysalue - kehittämisperiaatemerkinnällä (se). Alueen seudulliset maankäyttöpaineet khdistuvat tisaalta laajasti maa- ja metsätaluteen, ulkiluun ja virkistykseen sekä tisaalta asumiseen ja työpaikkatimintihin. Maakuntakaavan selvitysalue merkintä tarkittaa, että maakuntakaavallisesti alueen tulevaisuuden käytön ratkaisulle ei le vielä edellytyksiä, mutta merkintä n tahdnilmaisu Lehmn eritasliittymän länsipulisen alueen, erityisesti Jaamankankaantien varren selvittämiseksi. Selvitysalueen alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttääkin Jaamankankaan alueeseen khdistuvista alueidenkäyttöintresseistä ja seudullisesti merkittävästä taajamarakenteen kehityksestä lisäselvityksiä ja jatksuunnittelua. Maakuntakaavan 1. vaiheessa Lehmn eritasliittymän ja Onttlan välille n lisäksi vahvistettu vaihtehtinen tielinjaus, jka tulee ttaa humin alueen suunnittelussa. Maakuntakaavassa nykyistä maankäyttöä kuvaavat aluevarausmerkinnät alueella vat lähinnä maa- ja metsätalusvaltainen alue, jlla ulkilun hjaamistarvetta (MU-1) ja maa- ja metsätalusvaltainen alue (M). Mikäli tulevaisuudessa aluetta tullaan käyttämään jhnkin tisenlaiseen maankäyttöön, se edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maa- ja metsätalusvaltaisia alueita maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään tarkemmin kappaleissa 3.6 ja 3.7 Taulukk 3. Maakuntakaavassa esitettävät taajamatimintjen-alueet: Kunta YKR taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2013 Kaavamerk Pintaala Ilmantsi Ilmantsin kk 3442 3006 2914 A 632 4,6 Jensuu En 2149 2048 1937 A 517 3,8 Iiksenvaara ares Uimaharju 1773 1543 1496 A 505 3,0 Tuupvaara 683 607 583 A 211 2,7 Kiihtelysvaara 636 645 635 A 193 3,4 Heinävaara 386 468 449 A 202 2,2 Hammaslahti 1548 1503 1492 A 429 3,7 Reijla 2046 2846 3218 A 1095 2,9 Reijla reservialueet Ares 246 JNS kantakaupunki 51204 53585 54873 A 5381 10,2 Juuka Juuan kk 2909 2540 2374 A 676 3,5 Kitee Kiteen keskusta 5349 4864 4789 A 880 5,6 Kesälahti 1228 1007 965 A 349 2,8 Kntilahti Kntilahden kk 3016 3229 3344 A 1178 2,8 Lehm 3360 4704 5002 A 1140 4,4 Kulh 245 288 315 A 173 1,8 Kulh reservialu- Ares 148 as/ha 2013 19

eet Lieksa Lieksan keskusta 9028 7745 7644 A 1568 4,9 Pankakski 969 755 683 A 277 2,5 Liperi Nurmes Leinsenlammen itäsan reservialue Ares 77 Liperin kk 1686 1574 1527 A 529 2,9 Ylämylly 3102 4193 4383 A 1157 3,8 Viinijärvi 889 819 834 A 339 2,5 Nurmeksen keskusta 5838 5272 5129 A 1049 4,9 Outkumpu Outkummun keskusta 5271 4796 4721 A 887 5,3 Plvijärvi Plvijärven kk 1602 1415 1339 A 391 3,4 Rääkkylä Rääkkylän kk 869 670 660 A 217 3,1 Thmajärvi Kemien taajama 1831 1600 1608 A 523 3,1 Valtim Valtimn kk 1277 1090 1067 A 307 3,5 Maakuntakaavan 4. vaiheen vahvistumisen yhteydessä samalla kumtaan vimassa levat taajamatimintjen alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta merkinnät. Muutettavat ja kumttavat alueet ja merkinnät n esitetty tarkemmin kappaleessa 3.8. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Taajamatimintjen alueet (A) Aluevarausmerkinnällä sitetaan taajamatimintjen aluetta, jlla n yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskhtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmien tellisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatimintjen sijittumisja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen hulln alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset sujelualueet. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman timinnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kknaisuudeksi sekä kiinnittää humita taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkstn, arvkkaan kulttuuriympäristön minaispiirteiden sekä lunnnympäristön ja rakennetun ympäristön khteiden erityisarvjen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ttaa humin taludellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä jukkliikenteen timintamahdllisuudet. Taajamatimintjen reservialue (Ares, ares) Merkinnällä sitetaan taajamatimintjen reservialuetta, jlla n tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jnka suunnittelussa tulee ttaa humin ylikunnalliset aluetarpeet. Alueen tteuttaminen ulttuu kuitenkin pääsääntöisesti vuden 2030 jälkeen. Suunnittelumääräys Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee ttaa humin alueen lunt- ja kulttuu- 20

riympäristön erityispiirteet, alueen kytkeytyminen lemassa levaan taajamaan, palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen ja jukkliikenteen timintamahdllisuudet. Yksityiskhtaisempi taajamatimintjen reservialueen suunnittelu tulee ajittua pääsin vuden 2025 jälkeiseen aikaan. Kntirannan varuskunta-alueen arvkas kulttuuriympäristö (ma/km-1) Osa-aluemerkinnällä sitetaan maakunnallisesti arvkas kulttuurihistriallinen rakennettu ympäristö. Suunnittelumääräys Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n tettava humin alueen kulttuurihistrialliset arvt ja svitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Selvitysalue (se) Kehittämisperiaatemerkinnällä sitetaan Lehmn eritasliittymän länsipulinen alue, jlle khdistuu erityisiä seudullisia maankäyttötarpeita. Alueeseen liittyy keskenään ristiriitaisia seudullisia ulkilun ja virkistyksen sekä asumisen ja työpaikkatimintjen intressejä. Suunnittelumääräys Ennen alueen tulevan käytön ratkaisua ei alueella tule suunnitella sellaista maankäyttöä, jka heikentäisi merkittävästi ulkilun ja virkistyksen järjestämistä alueella tai tisaalta estäisi tai merkittävästi haittaisi alueen tulevaa käyttöä taajamamaisen asutuksen tarpeisiin. 3.2 Kauppa ja aluerakenne Maakunnan kaupan palveluverkn kehittämisen lähtökhtina vat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (maakuntakaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä kskevat säännökset), maakunnan ja kuntien kehittämistavitteet sekä lemassa leva yhdyskuntarakenne, keskusverkk ja kaupan palveluverkk. Kaupan palveluverkn kehittäminen perustuu lisäksi arviituun stviman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupan kehitysnäkymiin Phjis-Karjalan alueella. Maakuntakaavan kaupan ratkaisujen phjaksi n laadittu erillinen Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys. Selvityksessä n käyty läpi maakunnan kaupan palvelurakenne, stvimaennusteet ja vähittäiskaupan pintaalatarve, kaupan palveluverkn kehittämisen vaihtehdt sekä kknaisuutena kaupan sijainti ja mititus. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden sittamien maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännösten uudistusten myötä (MRL 71 a-c ) edellyttää maakuntakaavassa muun muassa kaupan kknaismitituksen asettamista. Phjis-Karjalan vähittäiskaupan kknaismititus n määritelty kehittämisvaihtehdn 2B mukaisesti eli Phjis-Karjalan man väestön ja maakunnan ulkpulelta tulevien matkailijiden kysynnän phjalta. Kilpailun timivuuden turvaamiseksi ja maakuntakaavan justavuuden lisäämiseksi kaupan kknaismitituksessa n varauduttu jnkin verran laskennallisesti arviitua suurempaan kasvuun (kaavallinen ylimititus). Lisäksi laskelman lähtökhtana n, että kysyntä ja tarjnta vat kaikissa kunnissa vähintään tasapainssa (stviman siirtymä 0 %) ja että psitiivisen stviman siirtymän kunnissa stviman siirtymä säilyy vähintään samalla taslla kuin vunna 2012. Tällä ludaan edellytykset sille, että kaikissa kunnissa n mahdllista kehittää kauppaa vähintään man väestön kysyntää vastaavasti. Vähittäiskaupan kknaismitituksessa n tettu humin myös kaupan kehitystrendeinä myyntitehkkuuden kasvu ja verkkkaupan lisääntyminen, jtka mlemmat vähentävät liiketilatarvetta tulevaisuudessa. Myyntitehkkuuden n arviitu kasvavan kaikilla timialilla +5 % vuteen 2030 mennessä. Verkkkaupan n arviitu vähentävän vusien 2012-2030 liiketilan lisätarvetta -10 % muun erikiskaupan timi-alilla. 21

Phjis-Karjalan vähittäiskaupan kknaismititus vunna 2030 n selvityksen perusteella nin 932 000 k-m². Tällä hetkellä vähittäiskaupan sijaintirakennuksissa n Phjis-Karjalassa karkeasti arviiden nin 538 000 k-m2 (SYKE), jten uuden liiketilan tarve n nin 394 000 k-m2, jsta 181 000 k-m2 khdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikiskauppaan ja 212 000 k-m2 tilaa vaativan erikistavaran kauppaan ja autkauppaan. Taulukk 4. Vähittäiskaupan kknaismititus Phjis-Karjalassa (Phjis-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2015) Kknaismititus 2030, TRENDIT Kknaismititus keskustassa Kknaismititus muualla PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrsala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrsala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrsala erikiskauppa autkauppa yhteensä erikiskauppa autkauppa yhteensä erikiskauppa autkauppa yhteensä Jensuun seutu 438 000 309 000 747 000 304 000 30 000 334 000 134 000 279 000 413 000 Ilmantsi 12 500 9 500 22 000 10 000 2 000 12 000 2 500 7 500 10 000 Jensuu 311 000 221 000 532 000 195 000 11 000 206 000 116 000 210 000 326 000 Juuka 12 000 7 000 19 000 10 000 2 000 12 000 2 000 5 000 7 000 Kntilahti 40 500 28 500 69 000 36 000 3 500 39 500 4 500 25 000 29 500 Liperi 33 500 24 500 58 000 30 000 5 500 35 500 3 500 19 000 22 500 Outkumpu 17 000 11 500 28 500 16 000 4 000 20 000 1 000 7 500 8 500 Plvijärvi 11 500 7 000 18 500 7 000 2 000 9 000 4 500 5 000 9 500 Keski-Karjalan seutu 60 500 35 000 95 500 52 000 18 500 70 500 8 500 16 500 25 000 Kitee 39 000 22 000 61 000 33 000 15 000 48 000 6 000 7 000 13 000 Rääkkylä 5 000 3 000 8 000 5 000 2 000 7 000 0 1 000 1 000 Thmajärvi 16 500 10 000 26 500 14 000 1 500 15 500 2 500 8 500 11 000 Pielisen Karjalan seutu 53 500 36 000 89 500 48 000 12 500 60 500 5 500 23 500 29 000 Lieksa 28 000 18 000 46 000 25 000 5 000 30 000 3 000 13 000 16 000 Nurmes 20 500 13 500 34 000 18 000 5 000 23 000 2 500 8 500 11 000 Valtim 5 000 4 500 9 500 5 000 2 500 7 500 0 2 000 2 000 POHJOIS-KARJALA 552 000 380 000 932 000 404 000 61 000 465 000 148 000 319 000 467 000 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa n esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kn alaraja. Merkitykseltään seudullisten eli alarajaa suurempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mititus määritellään maakuntakaavassa ja tarkennetaan kuntakaavissa. Merkitykseltään paikallisten eli alarajaa pienempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mititus ratkaistaan kuntakaavissa. Phjis-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa n annettu kaupan timialaan liittyen kk maakuntakaava-aluetta kskeva yleismääräys. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kn alaraja keskustatimintjen alueen ulkpulella: Vähittäiskaupan suuryksikön kn alaraja n kk Phjis-Karjalan maakunnan alueella ellei selvityksin siteta alarajan ylittävän suuryksikön levan vaikutuksiltaan paikallinen, n 3000 k-m² lukuun ttamatta: - Jensuun kaupunkikeskustan (C) ja Rantakylän keskustatimintjen (C) alueita, Kiteen ja Lieksan keskustaajamien taajamatimintjen alueita (A) sekä Jensuun kaupunkiseudulta Niinivaaran ja Nljakan alakeskusten alueita (ca), jissa alaraja n tilaa vaativan erikistavaran kaupassa 10 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m² - Nurmeksen ja Outkummun keskustaajamien taajamatimintjen alueita (A) sekä Jensuun kaupunkiseudulta Lehmn ja Reijlan alakeskusten alueita (ca) ja Jensuun tilaa vaativan kaupan työpaikkaaluetta (TP-kme), jissa alaraja n tilaa vaativan erikistavaran kaupassa 7 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 5 000 k-m² - Ilmantsin, Juuan ja Thmajärven keskustaajamien taajamatimintjen alueita (A) sekä Jensuun kaupunkiseudulta Kntilahden, Liperin ja Ylämyllyn alakeskuksien alueita (ca), jissa alaraja n tilaa vaativan erikistavaran kaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4 000 k-m² Jensuun kaupunkiseudun alakeskuksia n käsitelty tarkemmin alla. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kn alarajjen asettaminen alakeskuksiin edellyttää alakeskusten khdemerkintöjen alueellisen ulttuvuuden määrittämistä. Maakuntakaavassa sitetuilla alakeskuksilla tarkitetaan seuraavaa: - Niinivaaran alakeskus: Niinivaaran stskeskus lähialueineen Niinivaarantien länsipulella jatkuen Suvikadun suuntaisesti sairaala-alueelle saakka 22