2458 Asemakaavamuutoksen selostus

2458 Asemakaavamuutoksen selostus Asemakaavan muutos: 1. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 15, TONTIT 2, 5 JA 73, KORTTELI 31 SEKÄ KATUALUEET Päivi Saloranta, tilaajajohtaja Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Vireilletulo 24.09.2010 Yhdyskuntalautakunta 14.09.2011 12.06.2012 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti... 4 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 5 1.3 Selostuksen liitteet... 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista, joita säilytetään kaupungin arkistossa... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Alueen historiaa ja ympäristön rakennuksia... 5 2.1.3 Suunnittelualueen toimintahistoria... 7 2.1.4 Suunnittelualueen rakennettu ympäristö... 7 2.1.5 Luonnonympäristö ja maaperä... 10 2.1.6 Väestö... 11 2.1.7 Palvelut... 11 2.1.8 Työpaikat... 11 2.1.9 Virkistys... 11 2.1.10 Liikenne... 12 2.1.11 Maanomistus... 12 2.2 Suunnittelutilanne... 12 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 2.2.2 Maakuntakaava... 13 2.2.3 Osayleiskaava ja osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset... 14 2.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 16 2.2.5 Tonttijako ja -rekisteri... 16 2.2.6 Pohjakartta... 16 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 3.2.1 Osalliset... 16 3.2.2 Vireilletulo... 17 3.2.3 Osallistuminen, viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 3.3 Asemakaavan tavoitteet... 18 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 19 3.3.1 Vaihtoehdot... 19 3.3.2 0 - vaihtoehto... 19 3.3.3 7000 vaihtoehto... 20 3.3.4 9020 vaihtoehto... 20 3.3.5 9020- vaihtoehdon kehittäminen... 20 3.3.6 Kaupunkipuisto- vaihtoehto... 21 4 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS... 21 4.1 Kaavan mitoitus ja aluevaraukset... 22 4.1.1 Viitesuunnitelma... 22 4.2 Kaavan vaikutukset... 23 4.2.1 Vaikutukset asumiseen... 23 4.2.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan... 23 4.2.3 Vaikutukset alueen rakennettuun kulttuuriympäristöön... 24 4.2.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 24 4.2.5 Vaikutukset palveluihin... 24 4.2.6 Vaikutukset ilman laatuun... 24 4.2.7 Vaikutukset luontoon... 24 4.2.8 Vaikutukset meluun... 24 4.2.9 Vaikutukset liikenteeseen... 25 4.2.10 Vaikutukset tärinään... 25 4.2.11 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 25 4.2.12 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 25 4.2.13 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 25 4.2.14 Vaikutukset virkistykseen... 25 4.2.15 Vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen... 25

3 4.3 Asemakaavamuutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 26 4.4 Vaikutukset maakuntakaavaan... 28 4.5 Vaikutukset yleiskaavaan... 28 4.6 Asemakaavan toteutus.28 LIITE 1 Asemakaavakartan pienennös 1/4 LIITE 2 Poistuva kaava 2/4 LIITE 3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3/4 LIITE 4 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 4/4 LIITE 5 Ilmakuva suunnittelualueesta LIITE 6 Näkymä Tampereentieltä LIITE 7 Julkisivu Karnaalinpuistoon LIITE 8 Palauteraportti

4 1 PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnassa Tampereentien ja Brahenkadun risteyksen eteläpuolella. Alue sijoittuu Hämeenlinnan keskustan välittömään läheisyyteen. Alueen rajaus on osoitettu alla olevalla kartalla. Suunnittelualue koostuu kahdesta korttelista: korttelista 31 ja osasta korttelia 15. Näiden kortteleiden välissä kulkee Linnaniemenkatu. Suunnittelualueen pohjoisosaa (kortteli 15) rajaa osittain Brahenkatu ja osittain tontti 76. Korttelin 15 tonttia 73 rajaa lännessä tontti 4 ja eteläosaa Linnaniemenkatu, itäosa rajautuu Tampereentielle. Suunnittelualueen eteläisempää korttelia 31 rajaa pohjoisessa Linnaniemenkatu, idässä Tampereentie ja lännessä ja etelässä Kansallinen kaupunkipuisto. Karnaalinpuisto on osa kaupunkipuistoa, suunnittelualueenkohdalla sijaitsee koirapuisto. Lännessä korttelia 31 rajaa Saaristenpolku. Kuva 1, Alueen rajaus

5 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksen nimi on Tampereentie 9-13 (Vekan alue). Voimassa olevaa asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että alueen korttelin 15 tonttien 72, 73 ja 75 nykyinen käyttötarkoitus asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (AL) säilytetään ennallaan, kuitenkin niin että alue on pääosin asuinkäytössä. Korttelin 31 tontin 1202 nykyinen huoltoasemarakennusten korttelialuemerkintä (LH) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kortteleiden 15 ja 31 välinen katualue muutetaan hidaskaduksi. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,18 ha. 1.3 Selostuksen liitteet - asemakaavakartan pienennös (Liite 1) - asemakaavamerkinnät ja määräykset (Liitteet 2-5) - havainnekuvat (Liitteet 6-7) - palauteraportti (Liite 8) 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista, joita säilytetään kaupungin arkistossa - 4.8.2009, FCG Planeko Oy: Ympäristöselvitys 30417-D3443, Palmberg-Urakoitsijat Oy, Koy Tampereentie, Hämeenlinna - 11.5.2009, GEO-JUVA: Alustava pohjatutkimus (Työnumero G38940) Palmberg-Urakoitsijat Oy Vekan alue, Hämeenlinna 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan keskustan palvelu- ja hallintotoimintojen välittömässä läheisyydessä. Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa sekä kevyenliikenteen että ajoneuvoliikenteen kannalta katsottuna. 2.1.2 ALUEEN HISTORIAA JA YMPÄRISTÖN RAKENNUKSIA Välittömästi suunnittelualueen ja Tampereentien itäpuolella sijaitsevat Hämeen linna ja Linnanpuisto, jotka sisältyvät Hämeen linnan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY 2009) Hämeen linna on osa " Vanajaveden laakso ja Aulanko" - nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Linnanniemi on mukana maakunnallisesti arvokkaan rakennuskannan inventoinnissa. Alue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Hämeenlinna ja

6 kehämuuri ympäristöineen. Hämeenlinna, muinaismuistorekisteri, (1000006748), Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue,(1000007472). ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vanajaveden laakso ja Aulanko. Kohde Hämeenlinna (1000006748) ja Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue (1000007472) löytyy www.museovirasto/ rekisteriportaalista. Muinaismuistorekisteri no. 1000006748, Kuvaus: Hämeen linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin pohjoisosassa Vanajaveden kapeikon länsirannalla. Alun perin linna rakennettiin järven ja suon väliselle moreeniharjanteelle Turun ja Viipurin maanteiden läheisyyteen. Linna on perustettu 1200-luvun lopulla tai 1300-luvulla. Linnaan kuuluu kolme rakennuskokonaisuutta: keskiaikaiset päälinna ja esilinna, niitä ympäröivä 1770-luvulla rakennettu vallialue ja 1740-1790-luvuilla rakennetut tiilirakennukset. Linna muutettiin vankilaksi 1830-luvulla. Linnan pohjoispuolella sijaitsi mahdollisesti jonkinlainen linnamalmi tai kauppapaikka ja vuosina 1639-1777 Hämeenlinnan kaupunki. Linna restauroitiin 1950-1980-luvuilla. Muinaismuistorekisteri no. 1000006748, Kuvaus: Hämeenlinnan kaupunki perustettiin Hämeen linnan pohjoispuoliselle niemelle nykyisten Linnan kasarmien paikalle vuonna 1639. Paikalla sijaitsi aiemmin linnan malmi. Kaupungin vanha alue sijaitsee Tampereentien ja Vanajaveden välisellä alueella. Kaupungin kirkko sijaitsi alueen pohjoispäässä. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1777-1784. Vanhan kaupungin arkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto teki vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä alueilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet. Kaupunkialueen laajutta on selvitetty myös koekaivauksin. Vanhan asemakaavan alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja tehty koekaivauksia rakennushankkeiden vuoksi vuosina 2009 ja 2010. Kaivetuilta alueilta ei loppujen lopuksi havaittu kovin runsaasti kaupunkiaikaisia jäänteitä, muutama katukiveys ja mahdollinen rakennuksen lattia ja tulisijan jäänne sentään löydettiin, ei kuitenkaan varmuudella mitään vanhimpaan kaupunkiaikaan liittyvää. Alue rajautuu eteläreunastaan Hämeenlinnan kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu Ympäristöministeriön päätöksellä 1/5541/2000. Puiston alueidenkäyttötavoitteet on esitetty hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka ministeriö on vahvistanut toukokuussa 2003. Ennen varsinaista kaupunkia linnaa ympäröi ns. linnankylä, jonka paikalle perustettiin vuonna 1639 Hämeenlinnan kaupunki (alun perin Tavasteborg). Silloinen kaupunki sijaitsi linnan pohjoispäässä, myöhemmin 1700-luvun lopulla kaupunki siirrettiin linnan pohjoispuolelta nykyiselle keskustan alueelle. (Teemu Mönkkönen: Hämeenlinna-Tavastehus, Kaupunkiarkeologinen inventointi, Museovirasto 2003.) Tutkittaessa Museoviraston kaupunkiarkeologista inventointimateriaalia ja sieltä Hämeenlinnan vanhoja karttoja voidaan todeta, että suunnittelualue oli kaupungin perustamisen aikaan laajaa suoaluetta, joka kevät- ja syystulvien aikoihin oli veden peitossa aikana ennen Vanajaveden säännöstelytoimia. Hämeen linnan eteläpäästä oli aikoinaan rakennettu suoalueen yli länteen ns. kuivasilta, joka jo vuoden 1777 laaditussa Hämeenlinnan kartassa noudattelee nykyisen Brahenkadun suuntaviivoja. Sillan länsipään suoalueesta kohoava kuiva ja kantava niemeke on Hämeenlinnan 1700-luvun alun kartoissa merkattu maanviljelyskäyttöön. Tälle alueelle rakentui sittemmin Linnanniemen asuinalue. Linnan ja kaupungin välinen puistovyöhyke oli linnan suoja-aluetta, jolle rakentaminen oli kielletty. Vuonna 1777 kenraalimajuri Arbinin laatimassa asemakaavassa kaupungista linnaan johtava tie on merkitty puistokujaksi. Suunnittelualueen eteläpuoli rajautuu Karnaalinpuistoon, joka on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuistoalue on perustettu vuonna 2003 ja se käsittää yhteensä 738 hehtaarin maa-alan Hämeenlinnan keskustasta linnan kautta Aulangolle saakka.

7 Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Linnanniemen asuinalue oli alun perin viljelysmaina, kunnes laajeneva kaupunki tarvitsi lisämaata rakentamiselle. Linnanniemen asuinalue on mukana rakennusperintökohteena Hämeen liiton julkaisussa Rakennettu Häme: Hämeen linnan tuntumassa oleva Linnanniemen asuinalue on syntynyt 1800-luvun lopulla silloisen Hämeenlinnan maalaiskunnan puolelle. Alue rakentui väljähkön ruutukaavan muotoon. Esikaupunkimainen asutus tiivistyi 1900-luvun alussa ja toistamiseen jälleenrakennuskaudella. Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vasta 1949. Linnanniemen rakennukset muodostavat ajallisesti kerroksisen, vanhojen pihapuistojen rikastaman kokonaisuuden. (Hämeen liitto: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hämeenlinna. Kohde 6 Linnanniemen asuntoalue, Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy, Hämeenlinna 2003.) Linnaniemenkadun länsipuolella sijaitsee kuurojen palvelusäätiön Palvelukeskus Sampola, jonka tontilla sijaitsee I-III kerroksisia asuin- ja työtiloja. 2.1.3 SUUNNITTELUALUEEN TOIMINTAHISTORIA Alueen käyttö raskaamman liikennöintikaluston varikko- ja parkkialueena on alkanut jo vuonna 1931, jolloin Vekka liikenne Oy, joka yhä harjoittaa toimintaansa suunnittelualueella, aloitti linjaautoliikennöinnin. Ennen sitä yhtiö oli jo harjoittanut suunnittelualueella kuorma-autoliikennöintiä. Nykyisen kahvio- ja huoltorakennuksen kohdalla on sijainnut ennen autojen huoltohalli. Alueella sijaitseva toimistorakennus on rakennettu vuonna 1950 ja sen vieressä samana vuonna aloitettiin myös polttoaineen jakelutoiminta. Oy Shell Ab:n harjoitti alueella huoltoasematoimintaa vuosina 1960-1995, jonka aikana alueelle sijoitettiin bensiini- sekä dieselöljysäiliöitä sekä maanpäällisinä että maanalaisina. ST1 aloitti suunnittelualueella jakeluasematoimintansa vuonna 2003. Tuolloin alueella suoritettiin täydentävä maaperänkunnostus (IP Tekniikka ). ST1:n toiminta jatkuu alueella edelleen. 2.1.4 SUUNNITTELUALUEEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueeseen osittain sisältyvä kortteli 15 liittyy Brahenkadun pohjoispuolella sijaitsevaan Linnaniemen asuinalueeseen, jonka vanhaa rakennuskantaa edustaa asuinrakennus tontilla 75. Tämä E.K. Ansaksen suunnittelema 1- kerroksinen, puurakenteinen 232 m²:n rakennus on saanut rakennuspiirustuksissa hyväksymispäätöksen päiväyksellä 15.7.1912. Tällä hetkellä rakennus on toimistokäytössä. Lähes alkuperäisessä julkisivussaan säilynyt rakennus on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan seuraavasti: Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia. Korttelin 15 tontilla 72 sijaitsee 1950-luvulla rakennettu I- kerroksinen, puurakenteinen 160 m²:n asuinrakennus. Tontin 72 piha-alue toimii lähinnä autojen paikoitustilana. Pihassa on myös tonttien 72 ja 75 yhteinen, puurakenteinen varastorakennus. Tontti 73 on rakentamaton ja väliaikaisessa paikoitustilakäytössä. Korttelin 31 tontilla 1202 sijaitsee linja-autojen varikkoalue sekä 1030 m²:n suuruinen liikerakennus, joka on Vekka liikenne Oy:n omistuksessa. Vekka liikenne Oy:n pesulinjan lisäksi hallissa toimii varaosamyynti, ST1:n polttoaineenjakeluasema, kahvio sekä yksityinen autokorjaamo.

8 Kuva 2, Linja-autojen varikkoalue tontilla 1202 kuva 3, Huoltoasema, näkymä Tampereentieltä pohjoiseen

9 Kuva 4, Suojeltavan asuinrakennuksen lupapiirustukset vuodelta 1912 Kuva 5, Suojeltava asuinrakennus nykyisessä asussaan Tampereentien varressa

10 Kuva 6, Uudempaa rakennuskantaa suunnittelualueen läheisyydessä Brahenkadulta kuvattuna 2.1.5 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Suunnittelualue sivuaa Karnaalinpuistoa, jonka suunnittelualueeseen rajautuvalla osalla sijaitsee koirapuisto. Karnaalinpuistosta on vesiyhteys Vanajaveteen. Vanajaveden korkeusvaihteluista on tehty tulvariskikartoitus. Suunnittelualue on vanhaa suomaata ja sijaitsee osittain Vanajaveden rantojen tulvariskialueella, jolle ELY-keskus on antanut korkeuden +81.00 alimmaksi suositeltavaksi rakentamistasoksi (alimmaksi lattiatasoksi muodostuu tällöin n.+81.50). Varsinkin länsipuolella tonttia 1202 maanpinnan nykyiset korkeustasot ovat alhaalla vaihdellen välillä +79.80 -+80.20. Maanpinta viettää lounaaseen. Alueen asfalttipintojen hulevedet ohjautuvat hallitusti sadevesiviemäriin, mutta muut alueen hulevedet valuvat vapaana ympäristöön. Osa imeytyy alueella suoraan maaperään. Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Suunnittelualueella on suoritettu useaan eri otteeseen maaperän pilaantuneisuutta koskevia tutkimuksia ja alueella on suoritettu alustavia pohjatutkimuksia.

11 Kuva 7, Saaristenpolku 2.1.6 VÄESTÖ Kaava-alueen ympäristö on pääosin asuinkäytössä. 2.1.7 PALVELUT Suunnittelualueen naapurustossa sijaitsee Kuurojen palvelusäätiön palvelukeskus Sampola. Kaava-alue sijaitsee kaupunkikeskustan monipuolisten palvelujen läheisyydessä. Linnaniemenkadun länsipuolella sijaitsee kuurojen palvelusäätiön Palvelukeskus Sampola, jonka tontilla sijaitsee I-III kerroksisia asuin- ja työtiloja. 2.1.8 TYÖPAIKAT Huoltamo- ja korjaamotoiminnan lisäksi alueella on hiukan toimistokäytössä olevia tiloja. 2.1.9 VIRKISTYS Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi puistoaluetta: Karnaalinpuisto sekä Linnanpuisto. Linnanpuisto toimii laajemmalti koko kaupungin virkistysalueena. Karnaalinpuistossa on ulkoilureittejä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Osa puistosta on koirien ulkoiluttamiskäytössä.

12 2.1.10 LIIKENNE Suunnittelualue sijaitsee Tampereentien varrella sekä valtatie 3:n läheisyydessä. Moottoritien melun suojarakenteet vaimentavat moottoritien melua eikä moottoritieltä kantautuva melu yllä suunnittelualueelle. Tampereentie on merkittävä kokoojakatu ja liikennemelu vastaa kaupunkikeskustan liikennettä. Tampereentien liikennemäärä Koulukadun ja Lukiokadun välillä keskustan suuntaan on arvioitu olevan n. 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa, eli molempien liikennesuuntien yhteenlaskettu ajoneuvomäärä on arviolta 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen etelänpuoleisessa puistossa on jalankululle ja polkupyöräilylle osoitettu Saaristenpolku. 2.1.11 MAANOMISTUS Tontin 109-1-31-1202 omistaa Kiinteistö Oy Tampereentie 9, tontit 109-1-15-72 ja 109-15-75 omistaa Kiinteistö Oy Tampereentie 11-13. Linnaniemenkadun katualueen ja tontin 109-15-73 omistaa Hämeenlinnan kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 2.2.1.1 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Kaava-alue rajautuu välittömästi etelä- ja länsisivultaan Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon. Itäpuolella puiston ja kaava-alueen välissä on Tampereentie. Kansallinen kaupunkipuisto on perustettu v. 2001 ympäristöministeriön päätöksellä Hämeenlinnan kaupungin hakemuksesta ja on järjestyksessään maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto. Kansallisen kaupunkipuiston alue on yli 6 km pitkä ja noin 5 km leveä, alaltaan n. 738 hehtaaria. 2.2.1.2 POHJATUTKIMUS Alueella suoritetun pohjatutkimuksen mukaan alueen pintakerros koostuu täyttöhiekasta ja -sorasta, mutta alueen perusmaa on paikoitellen erittäin kosteuspitoista turvetta ja sen alla on laihaa savea sisältävä pehmeä kerrostuma. (Pohjatutkimus, Geo-Juva Oy, 11.05.2009). 2.2.1.3 YMPÄRISTÖSELVITYS Alueella suoritetun ympäristöteknisen tutkimuksen mukaan maaperässä on osin voimakkaasti pilaantuneita kohtia jopa 4,5 m:n syvyyteen asti. Linnaniemenkadun molemmin puolin todettiin myös viitteitä maaperän pilaantumisesta. (FCG Planeko Oy: KOY Tampereentie, Hämeenlinna, Ympäristöselvitys 30417-D3443, 4.8.2009.) Suunnittelualueen muuttaminen asuinkäyttöön soveltuvaksi edellyttää pilaantuneiden maiden osalta riskiarvioinnin ja kunnostussuunnitelman laatimista, joka on mainittu myös asemakaavan kohdassa

13 yleiset määräykset. Arvioinnin perusteella tulee ratkaistavaksi pilaantuneiden alueiden kunnostustarve ja -taso. Riskiarvioinnin laatimistyön aikana on hyvä olla yhteydessä Hämeen ELY-keskukseen, joka päättää pilaantuneiden maiden kunnostustyön lupa- tai ilmoitusmenettelyistä. Kuva 8, Tutkimuspistekartta (FCG Planeko Oy: KOY Tampereentie, Hämeenlinna, Ympäristöselvitys 30417-D3443, 4.8.2009.) 2.2.1.4 LIIKENNEMELU Suunnittelualueen liikennemääräksi Tampereentien varrella on arvioitu n. 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näiden liikennemäärien perusteella voidaan arvioida, että Tampereentien puolella tulee olemaan liikennemelun torjuntatarvetta. Asemakaavaan tulee äänieristysvaatimus asuinrakennusten Tampereentien puoleisille julkisivurakenteille. 2.2.2 MAAKUNTAKAAVA Hämeen maakuntakaava on 29.11.2004 Hämeen liiton maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistama. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs).

14 Kuva 9, Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta 2.2.3 OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEN YHTEYDESSÄ TEHDYT SELVITYKSET Suunnittelualueen voimassa oleva osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä huoltoasema-alueeksi (LH).

15 Kuva 10, Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta Kuva 11, Ote voimassa olevasta asemakaavasta

16 2.2.4 VOIMASSA OLEVA ASEMAKAAVA Voimassa olevassa asemakaavassa tontit 109-1-15-72, 109-1-15-73 ja 109-1-15-75 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tonteille on osoitettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Tontille 109-1-15-72 on osoitettu rakennusoikeutta 550 k-m², tontille 109-1-15-73 500 k- m² ja tontille 109-1-15-75 550 k-m². AL -korttelialueita koskien on annettu erityismääräykset, että Tampereentien varressa olevien rakennusten julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla punatiili. Julkisivujen täydentävien osien tulee olla vaaleaksi väritettyjä. Kokonaan maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Tontilla 109-1-15-75 sijaitseva rakennus on merkitty asemakaavaan seuraavasti: Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia. Tontti 109-1-31-1202 on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Tontille on osoitettu suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II ja rakennusoikeudeksi 2900 k- m². 2.2.5 TONTTIJAKO JA -REKISTERI Alue muodostuu neljästä tontista ja katualueesta. Tontit kuuluvat kaupungin kiinteistörekisteriin. 2.2.6 POHJAKARTTA Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 99 vaatimukset kiinteistörajojen ja lähiympäristön osalta. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut Kiinteistö Oy Tampereentie 9, Kiinteistö Oy Tampereentie 11-13:n sekä Palmberg- Urakoitsijat Oy:n, (Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseutu) taholta. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta kaupungin ja maanomistajan välillä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 OSALLISET MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

17 Suunnittelualueen asemakaavamuutokseen osallisia ovat: - Hämeen ELY-keskus - Museovirasto - Hämeen liitto - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut - paikkatieto ja kiinteistö - rakennusvalvonta ja ympäristö - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy - Vattenfall Verkko Oy - Vattenfall Lämpö Oy - AinaCom Oy - maanomistajat ja -haltijat - naapurit - asukasyhdistykset - elinkeinonharjoittajat ja muut alueen vaikutuspiiriin kuuluvat tahot 3.2.2 VIREILLETULO Asemakaavatyön vireilletulo tapahtui lehtikuulutuksella 24.9.2010. Vireilletulosta tiedotettiin kiinteistönomistajille ja naapureille myös kirjeitse. 3.2.3 OSALLISTUMINEN, VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on tapahtunut Osallistumis- ja arviointisuunnitelman avulla. 3.2.3.1 YLEISÖTILAISUUS Asemakaavamuutostyöstä järjestettiin ensimmäinen yleisötilaisuus Wetterin auditoriossa 5.10.2010. Tilaisuuteen osallistui kolme kaupunkilaista. Kaavaluonnoksen OAS:n nähtävilläoloajan jälkeen ensimmäinen asemakaavoituskokous pidettiin 29.10.2010. Kokouksessa todettiin, että OAS:n nähtävilläoloaikana oli jätetty kaksi mielipidettä. Toisessa mielipiteessä Brahenkadun varrella asuva kiinteistön omistaja esittää mm., että Vekan alue on kaavoitettava omakotialueeksi, koska se liittyy kiinteästi Linnaniemen omakotialueeseen. Hämeen linnan kulttuurihistoriallinen miljöö tulee huomioida Tampereentien varressa ja Vekan alueesta tulee luoda Linnanniemen omakotialueen kanssa yhtenevä rakentamiskokonaisuus. Toinen mielipide tuli Kuurojen Palvelusäätiö/ Palvelukeskus Sampolalta, jossa kerrotaan heille olevan tärkeää, että palvelutalon puolelle pääsee ajamaan autolla myös suoraan Tampereentieltä Linnaniemenkatua. 3.2.3.2 ASEMAKAAVOITUSKOKOUS NO.1 29.10.2010 Asemakaavamuutoksen aineisto on ollut myös julkisesti nähtävillä kaupungin maankäytönsuunnittelun verkkosivuilla koko hankkeen vireilläoloajan 24.09.2010-08.10.2010.

18 Asemakaavoitustyön aikana on järjestetty lisäksi työneuvotteluja maanomistajien sekä suunnittelukonsultin kanssa. Asemakaavamuutokseen liittyvä aineisto on ollut nähtävillä kaupungin maankäytönsuunnittelun verkkosivuilla koko hankkeen vireilläoloajan. Kaavahanke toteutetaan kumppanuushankkeena, jossa suunnittelutyön tekee maanomistajan palkkaama ja kaupungin hyväksymä konsultti. Kaupungin edustajien tehtävänä on viranomaistyö ja kaavoituksen ohjaaminen. Kaavoitustyö on käynnistynyt yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tilaajajohtajan päätöksellä. Asemakaavamuutosta koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.8.2010. Neuvottelussa painotettiin rakennetun kulttuuriympäristön ympäristöarvoja, kaupunkikuvallisesti keskeisiä julkisivuja puistojen ja katutilojen suuntaan sekä mittakaavan muutoksen luontevuutta kaupungista kohti Linnaniemen puutarhamaista pientaloaluetta. Todettiin, että maankäyttövaihtoehdot eivät ole yleiskaavan mukaisia, sillä yleiskaavassa alue on määritelty AP- ja LH- alueiksi. Yleiskaava on kuitenkin oikeusvaikutukseton, joten siitä poikkeaminen perusteluineen on mahdollista. Lisäksi neuvottelussa painotettiin alueen rajoittumista kansalliseen kaupunkipuistoon sekä Vanajaveden laakso ja Aulanko nimiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Myös alueen liitosta ympäröivään rakennuskantaan ja tavoitteiden asettelua suojeltavan rakennuksen suhteen pidettiin tärkeänä. Neuvottelussa mainittiin Vanajaveden tulvavaara-alueiden huomioonottamisesta, samoin muiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden esiintuomisesta (mm. melu, tärinä, olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, hyvä taajamakuva, hyvä asuinympäristö). Neuvotteluissa esiteltiin alueelle suunnitteilla olevat kaksi maankäyttöluonnosta laajuuksiltaan 7000- ja 9020-kem²:ä. Pohdittiin rakennettavan alueen pienemmän ja suuremman rakennusmittakaavan heikkouksia ja vahvuuksia. Neuvotteluissa pohdittiin myös ainoastaan pientalorakentamisen vaihtoehtoa. Suunnittelualueen rakentamistalous on vahvasti sidoksissa alueen maaperän heikkoon kantavuuteen ja maaperän puhdistuskustannuksiin. Pientalovaihtoehtoa ei nähty toteuttamiskelpoisena. Tutkittiin esitettyjen maankäyttöluonnosten massoittelua ja painotettiin rakennusten liittymistä Linnanniemen omakotialueeseen. Erityisesti painotettiin Tampereentien julkisivun merkitystä linnan suuntaan. Alueen rakentumiseen tarvittavaa volyymia tulisi hakea alueen niistä osista, jotka vähemmän vaikuttavat näihin merkittäviin kaupunkikuvallisiin seikkoihin. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Välittömästi suunnittelualueen ja Tampereentien itäpuolella sijaitsevat Hämeen linna ja Linnanpuisto, jotka sisältyvät Hämeen linnan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Linnanniemi on mukana maakunnallisesti arvokkaan rakennuskannan inventoinnissa (Rakennettu Häme, Hämeenlinna kohde 6). Lisäksi alue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun maisemaalueeseen Vanajaveden laakso ja Aulanko sekä Kansalliseen kaupunkipuistoon. Määräys: alueelle rakennettavien uusien rakennusten tulee muodostaa selkeä, kaupunkikuvaa eheyttävä rajapinta ja tausta Hämeen linnan kulttuurihistoriallisesti merkittävälle ympäristölle Tavoitteena on luoda omaidenttinen, itsenäisen kokonaisuuden muodostava asuinrakennusten korttelialue, joka huomioi lähiympäristön arvokkaat ympäristökokonaisuudet.

19 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä huoltoaseman korttelialue käyttötarkoitukseltaan asuinrakennusten korttelialueeksi (AK) ja kehittää suunnittelualuetta nykyistä laadukkaammaksi, arvoaan vastaavaksi ja viihtyisäksi alueeksi. Alueen nykyiselle toiminalle kaavoitetun alueen rakennusoikeus sovitetaan, ympäristökokonaisuus huomioiden, asuinrakentamiselle sopivaksi. Kaavahanke toteutetaan kumppanuushankkeena, jossa suunnittelutyön tekee maanomistajan palkkaama ja kaupungin hyväksymä konsultti. Kaupungin edustajien tehtävänä on viranomaistyö ja kaavoituksen ohjaaminen. Kaavoitustyö on käynnistynyt yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tilaajajohtajan päätöksellä. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.3.1 VAIHTOEHDOT Asemakaavaluonnosten arvioinnissa on otettu tarkasteltavaksi 0-vaihtoehto sekä kaksi rakentamistehokkuudeltaan erilaista ratkaisua ja kaupunkikuvan tutkimiseksi. Kaavaehdotusvaiheessa on tutkittu matalaa ja tiivistä- malleja. Viranomaistyöneuvottelun jatkotyöohjeen on laadittu uusi malli. Korttelin 15 koilliskulmassa lähtökohtana pidettiin Linnan suuntaan maltillista ratkaisua jossa suojellaan Brahenkadun kulmassa sijaitseva rakennus. Muun suunnittelualueen osalla uudet asuinrakennukset on pyritty sovittamaan olemassa olevien asuinrakennusten kerroslukuihin. 3.3.2 0 - VAIHTOEHTO 0-vaihtoehto olisi jättää alue nykyiselleen voimassaolevan asemakaavan mukaiseksi. 0-vaihtoehdossa (AL) mahdollistaisi asuin- ja liikerakennusten rakentamisen kerrosluvulla II, kerrosluvun lisäksi on maanpäällinen kellarikerros on sallittu. 0-vaihtoehdossa (LH) linja-autovarikon toiminta korttelissa 31 jatkuisi olevien tilojen ja maa-alueen asettamissa rajoissa. Kaava sallisi varikko- ja huoltoasematoiminnan jatkumisen. Toiminnan kehittämiseen alue on riittämätön ja sijainniltaan ympäristövaikutukset huomioiden nykyiseen käyttötarkoitukseen sopimaton. Yleisesti pyritään tämän tyyppinen toiminta siirtämään paremmin niille soveltuville alueille. Maa-alueen puhdistaminen nykytilanteessa olisi hankalaa ja mahdolliset valumat vesistöön ja pohjaveteen muodostaisivat ympäristöriskin. Alueen rakentumiselle maaperän puhdistuskustannukset ja perustamisolosuhteet muodostavat merkittävän kustannuserän. Lisäksi mahdollisuus asumisen lisäämiseen keskustan palveluiden piirissä jäisi käyttämättä.

20 3.3.3 7000 VAIHTOEHTO Kerrosluku sovitetaan alueen pohjoisosassa kolmeen ja eteläosassa puiston puoleisessa päässä neljään, kokonaisrakennusoikeuden ollessa 7000- kem². Massoittelu tukee katutilaa, eheyttää korttelirakennetta ja muodostaa selkeän rajapinnan puistojen suuntaan. Korttelipihat saavat suojaa liikenteen melua vastaan rakennusten sijoittuessa alueen reunoille. Mahdollinen hidaskatu olisi jalankulkupainotteinen, aluetta yhdistävä osa, jolle voidaan osoittaa vieraspaikkoja. Ympäröivät puistot antavat hyvän mahdollisuuden liikkumiseen ja ulkoiluun. Alueen maaperän perustamisolosuhteet ja saastuneen maaperän puhdistuskustannukset ovat merkittäviä; alueen toteutuminen edellyttäisi tehokkaampaa rakentamista. Lisäksi kaupunkikuvallinen vaikutelma olisi lattea. Massoitteluun voisi saada selkeyttä lyhentämällä korkeamman osan rakennusaloja ylimpien kerrosten osalla. 3.3.4 9020 VAIHTOEHTO 9020 mallissa kerroslukua nostettiin alueen eteläosassa länsireunaa kohden mentäessä, muut alueet jätettäisiin 7000- mallin mukaiseksi. Leikki- ja oleskelualueet sekä autopaikoitus olisi tässäkin mallissa sijoitettu tonteille. Julkisivu Tampereentielle ja liitos vanhaan rakennuskantaan on molemmissa vaihtoehdoissa sama. Vaihtoehtojen 7000 ja 9020 ympäristövaikutukset eivät poikkea merkittävästi toisistaan, vaikutuksia on käsitelty kohdassa 4.2 Asemakaavan vaikutukset. Alueen rakentuminen mahdollistaa hyvän asuinympäristön syntymisen keskustan yhteyteen. 3.3.5 9020- VAIHTOEHDON KEHITTÄMINEN 9020- vaihtoehtoa on jatkokehitelty viranomaisneuvotteluiden 3.8.2010 ja maankäyttösuunnitteluryhmän kokouksen 16.11.2010 sekä suunnittelijakonsultin ja Hämeenlinnan maankäytönsuunnittelun välisten yhteistyöpalaverien avulla. Kaavaselostuksen sisältö- ja muotoseikkoja on tarkennettu, ympäristön ja rakennusten alueen ympäristöolosuhteita ja rakennushistoriaa tarkasteltu laajemmin. Lisäksi suunnittelualueen rajausta on tarkennettu näkemäalueiden ja etelärajan osalta. Alkuperäisen suunnitelman mukainen pihakatu on esitetty hidaskaduksi läpiajomahdollisuuden takaamiseksi läheiselle palvelutalolle. Hidaskatu määrittelee alueen liikennenopeudet kuitenkin alhaisiksi. Uudisrakentamisen liitosta vanhaan rakennuskantaan on sopeutettu käyttämällä Linnaniemenkadulla ja Tampereentiellä kolmikerroksisissa osissa harjakattoja. Puiston puoleisten rakennusten massoittelua kehitettiin luontevammaksi välttäen äkillisiä vaihteluita. Lisäksi julkisivuja on kehitetty materiaaleiltaan pienimittakaavaisuutta suosien. Uusi korttelirakenne muodostaa puistoalueiden suuntaan ehjän taustan. Alueen eteläisimmän korttelin rakennusten enimmäiskerrosluku laskettiin viiteen. Viimeisimmässä palaverissa päätettiin pienentää alkuperäisen suunnitelman mukainen lisärakentaminen tontille 75, kortteliin 15. Alkuperäistä 550 kem² rakennusoikeutta on pienennetty 350 kem²:iin. Tontille on osoitettu rakennusala pienelle autokatokselle. Uudisrakentamiseen tarkoitettu rakennusoikeus 9020 kem² on pienennetty 8610 kerrosneliömetriksi.

21 Korttelin 31 kolmesta rakennusmassasta keskimmäinen muutettiin yksiportaiseksi kerrosalan vähentämiseksi, ratkaisu väljentää korttelipihaa ja tiivistää autopaikoitusta. Lisäksi osoitettiin rakennusalaa piharakennuksille joilla jäsennetään piha-alueita. Piharakennuksilla aluetta liitetään paremmin Linnaniemen rakennuskantaan ja vapautetaan 1.kerroksen tiloja maantasoasunnoille Saaristenpolun puoleisella osalla. 3.3.6 KAUPUNKIPUISTO- MALLI Suunnitelmaa on edelleen jatkokehitelty viranomaisyhteistyöpalaverin perusteella. Tavoitteita on jatkotyöohjeistuksessa. Kortteli AL 15 ja Tampereentien puoleinen osa korttelissa 31 on Town- House tyyppistä II- kerroksista kaupunkirivitaloja. Korttelin 31 puiston puoleisten rakennusten massoja vedettiin sisään Tampereentiestä ja muutettiin kiilamaisesti porrastaen nousevaksi länttä kohti kerrosluvusta III viiteen. Kiila muodostaa Kaupunkipuiston toisen julkisivun ja kohottaa puiston kaupunkimaista mielikuvaa. Sijoittamalla rakennusoikeutta korttelin sisäosiin ja moottoritien puoleiselle rajalle saadaan Tampereentien ja Linnaniemenkadun massat pidettyä II -kerroksisina. Tampereen tie puolelle on otettu määräys räystäskoroksi. Uudisrakentamiseen tarkoitettu rakennusoikeus on pienennetty 8000 kem²:iin, asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettujen tilojen ja piharakennusten rakennusoikeutta on yht. 680 kem². Autojen säilytykseen rakennusoikeutta on 695 kem² autotalleina ja katoksina. Suojeltavalle rakennukselle ei osoiteta rakennusoikeutta vaan rakennusta voidaan laajentaa ullakolle olemassa oleva vaipan sisällä, sr-8 määräystä on tarkennettu. Havainnekuvia on selostuksen liitteenä. 4 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS 4.1 Kaavan mitoitus ja aluevaraukset Suunnittelualue on suuruudeltaan n. 11833 m² ja se käsittää osan Linnaniemen katualuetta sekä neljä tonttia: 1-15-2, 1-15-5, 1-15-73 sekä 1-31-2. Korttelin 31 käyttötarkoitukseksi osoitetaan AK (asuinkerrostalojen korttelialue) ja korttelin 15 käyttötarkoitukseksi osoitetaan AL (asuin, liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Alue sijaitsee Vanajaveden tulvariskialueella, jonka vuoksi alimmaksi hyväksyttäväksi lattiatasoksi on määritelty +81.30. Tontilla 1-15-2 sijaitseva 1-kerroksinen puurakenteinen rakennus merkitään rakennussuojelumääräyksellä sr-8. Muun suunnittelualueen käyttötarkoitusmerkinnät, kerrosluvut ja kerrosalat. Yleismääräykset:

22 suunniteltaessa tai suoritettaessa alueella toimenpiteitä, jotka edellyttävät maan kaivamista, on otettava huomioon maan pilaantuneisuus ja maaperä on tarvittavilta osin puhdistettava ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen rakennustöiden aloittamista (VNA 214/2007). alimmaksi hyväksyttäväksi lattiatasoksi määritellään +81.30 (tulvariski) kadunpuoleisen asuinhuoneen lattian tulee olla vähintään 0,5 m viereisen katualueen pinnan yläpuolella sr-8 määräystä on tarkennettu seuraavasti: Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Teknisten ratkaisujen ja arkkitehtuurin vaatimien muutosten tulee olla perusteltuja. Rakennukselle ei ole merkitty rakennusoikeutta. Rakennukseen voidaan tehdä käyttötarkoituksen edellyttämiä muutoksia ja laajentaa sitä ullakolle siten, ettei julkisivuihin ja kattopintoihin tule muutoksia. Yleismääräyksissä porrashuoneita koskevaa kerrosalamääräystä täsmennetään seuraavasti: Asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi saa korttelialueella rakentaa: hissikuilut ja porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, edellä mainittujen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. uudisrakennusten parvekkeet on rakennettava kokonaan sisään vedettyinä. Kerrosluku Tampereentien puolella merkitään kaavaan määräyksellä kerrosluku II ja lisäksi otetaan määräys ehdottomaksi räystäskorkeudeksi + 85,88, pakotettu II-merkintä poistetaan. alueelle rakennettavien uusien rakennusten tulee muodostaa selkeä, kaupunkikuvaa eheyttävä rajapinta ja tausta Kansallisen kaupunkipuiston ja Hämeen linnan kulttuurihistoriallisesti merkittävälle ympäristölle julkisivumateriaaleina tulee käyttää pääosin vaaleaa laudoitusta ja rappausta. Julkisivumateriaaleista on esitettävä materiaalimallit rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi ennen rakennustöiden ryhtymistä uudisrakennusten kattomuotona tulee käyttää lapekattoa huomioiden Tampereentien räystäskorkomääräys. rakennuslupaa haettaessa katujulkisivupiirustuksissa on esitettävä viereisten rakennettujen kortteleiden / korttelinosien katujulkisivut rakennuslupaa haettaessa on esitettävä erillinen pihasuunnitelma pysäköintialueet on erotettava ja jäsennöitävä katu- ja piha-alueista rakenteellisin aidoin ja istutuksin tonttikohtaisen leikki- ja oleskelupaikan laajuudeksi tulee määritellä vähintään 10 m²/asunto 1 vierasautopaikka/1000 asuinkerrosneliömetriä Rakennettaessa on osoitettava AK- korttelialueilla yksi autopaikka kutakin asuinkerrosalan 85 m² kohti. Asemakaavassa on annettu yleismääräys, että rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon suunnittelualuetta ympäröivä valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Rakennuslupaa haettaessa tulee näyttää julkisivujen osalta myös riittävän laajasti viereiset korttelit. Kaavamuutosalueen Brahentien puoleiseen reunaan korttelissa 15 osoitetaan kolmen metrin levyinen istutettava tontin osa. Samoin alueen eteläosaan puistoon rajautuvalle osalle korttelissa 31 osoitetaan kolmen metrin levyinen istutettava tontin osa. Maantasopysäköinti sijaitsee pääosin pysäköintialueella, joissa osittain katospaikoitus, ja osin rakennusten pohjakerroksen autotalleissa. Tonttiliittymät on osoitettu suoraan Linnaniemenkadulta, Tampereentieltä on liittymäkielto suoraan tonteille. 4.1.1 Viitesuunnitelma

23 Viitesuunnitelmassa suurin sallittu kerrosluku vaihtelee II - V:n välillä. Rakennusten julkisivumateriaaleina on käytetty vaaleaa puuta ja rappausta. Ylimmissä kerroksissa ja kattoterasseilla on värillisiä julkisivunosia. Rakennusten kattomuotona on käytetty lapekattoja. Korttelin sisäosissa piharakennuksissa on loivia lapekattoja. Kaavan vaikutukset 4.1.2 VAIKUTUKSET ASUMISEEN Asuminen keskustan tuntumassa kasvaa, asukkaita tulisi lisää arviolta 250 henkilöä. Esteetön ympäristö ja hissilliset asuinkerrostalot tarjoavat asuntovaihtoehtoja myös ikääntyvälle ja toimintarajoitteisille väestönosalle. 4.1.3 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN JA MAISEMAAN Suunnitteilla olevan asemakaavan toteutuessa alueen kaupunkikuva muuttuu katualuetta rajaavaksi ehjäksi kokonaisuudeksi täydentäen olemassa olevaa rakennettua ympäristöä osaksi keskustan kaupunkirakennetta. Maisema muuttuu rakennettaessa, rakennetun ympäristön kaupunkitila ja puistojen rajapinnat selkeytyvät. Kaupunkipuisto saa toisen julkisivun. 4.1.4 VAIKUTUKSET ALUEEN RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Kaavamuutoksen vaikutus kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön on kohentava. Alueelle rakennettava uusi rakennuskanta toimii selkeänä ja eheyttävänä rajapintana ja taustana linnanpuiston ja maisemassa. Alue on riittävän suuri kokonaisuus toimiakseen itsenäisenä kaupunki- kuvallisena osana eikä vaikuta suoranaisesti Hämeenlinnan linnarakennuksiin. Mittakaavallisesti kaavamuutosalueen Town- House kaupunkirivitalot liittävät korttelit Linnaniemen alueen puurakennuksiin. Kiila muodostaa kaupunkipuistolle uuden julkisivun. Kaavamuutosmääräysten mukaisia ohjeita noudattaen uusi rakennuskanta täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta siten, että se huomioi olemassa olevan kaupunkikuvan. 4.1.5 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN

24 Hämeenlinna ja Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue kuuluu muinaismuistorekisteriin. Kohteet, Hämeenlinna, muinaismuistorekisteri, (1000006748), Hämeenlinnan vanha asemakaavaalue,(1000007472) löytyy www.museovirasto/ rekisteriportaalista. Karttaan on merkitty tehdyt löydökset. Kohde, Hämeenlinna (1000006748), muinaislöydöt: Löytöpaikka, mahdollinen kalmisto on tullut esiin linnan tutkimusten yhteydessä. Rengasneula (KM 16560) löytyi linnan kirkkotornin lounaispuolelta, noin 7,5 cm tornin seinästä lounaaseen, välittömästi kiinteän pohjasoran päältä. Lisäksi on löytynyt saksalainen raha päälinnan itäpuolelta. Linnan valleja kaivettaessa on löytynyt irtomaasta silmällinen rautakirves (KM 24662). 1960-luvulta juontuvan perimätiedon mukaan on tutkimustöiden yhteydessä linnan alueelta tavattu polttokenttäkalmisto, joka on kuitenkin tuhoutunut kokonaan (vuoden 1984 inventointikertomuksessa oleva tieto). Kohde, Hämeenlinnan vanha asemakaava-alue,(1000007472). Vanhan asemakaavan alueella on suoritettu arkeologista valvontaa ja tehty koekaivauksia rakennushankkeiden vuoksi vuosina 2009 ja 2010. Kaivetuilta alueilta ei loppujen lopuksi havaittu kovin runsaasti kaupunkiaikaisia jäänteitä, muutama katukiveys ja mahdollinen rakennuksen lattia ja tulisijan jäänne sentään löydettiin, ei kuitenkaan varmuudella mitään vanhimpaan kaupunkiaikaan liittyvää. Tehdyt muinaislöydöt arkeologiset tutkimukset eivät sijaitse suunnittelualueella. Suunnittelualueen eteläosa on ollut suota ja vesijättömaata. Maaperän kunnostaminen suunnittelualueella edellyttää mittavia kaivaustöitä ja massojen vaihtoa. 4.1.6 VAIKUTUKSET PALVELUIHIN Keskustan palvelut saavat lisää asiakaspohjaa, suunnittelualueella ei ole palveluja. 4.1.7 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Ilman laatu paranee raskaan liikenteen muuttuessa tavanomaiseksi asukasliikenteeksi. 4.1.8 VAIKUTUKSET LUONTOON Vanhan rakennuskannan poistuessa ja korvautuessa uusilla nykyaikaisilla asuinrakennuksilla päästöt vähenevät. Eniten ympäristöä rasittavan polttoainejakelun sekä -varastojen poistuminen ja korvaaminen suunnitellun asemakaavamuutoksen mukaisella rakentamisella on ympäristöä kohentava ratkaisu. 4.1.9 VAIKUTUKSET MELUUN Melua aiheuttava raskas liikenne vähenee huoltamokorttelin poistuessa. Asuinalueella tulee olemaan pääosin henkilöautoliikennettä ja siihen liittyvää huoltoliikennettä. Linnaniemenkadun muuttaminen hidaskaduksi määrää alhaisen nopeuden, mikä osaltaan vähentää liikennemelua. Asemakaavassa asuinrakennusten Tampereentien suuntaisille julkisivuille osoitetaan ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan.

25 4.1.10 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Nykyinen huoltamoalueen asiakasliikenne muuttuu asuinkorttelille tyypilliseksi asukasliikenteeksi. Uusi asuinalue selkeyttää Tampereentien liikennevirtaa huoltamorakennuksen poistuttua alueelta. Suunnittelualueen tonttiliittymät piha-alueille johdetaan ainoastaan Linnaniemenkadulta. Linnaniemenkatu muutetaan hidaskaduksi, joka luo turvalliset puitteet asuinalueelle. Linnaniemenkadun muuttamisella hidaskaduksi asetetaan alhainen nopeus ja näin edistetään kevyen liikenteen turvallisuutta. 4.1.11 VAIKUTUKSET TÄRINÄÄN Raskaat ajoneuvot poistuvat suunnittelualueelta linja-autojen huolto- ja korjaamorakennusten sekä varikkoalueen poistumisen myötä. Asuinalueella tulee olemaan pääasiassa henkilöautoliikennettä ja asumiseen liittyvää huoltoliikennettä. Linnaniemenkadun muuttaminen hidaskaduksi estää alueen läpiajon sekä määrää ajoneuvoille alhaisen nopeuden, mikä vähentää tärinän aiheuttajia. Kaavamuutos ei vaikuta huomattavasti Tampereentien päivittäiseen liikennemäärään. 4.1.12 VAIKUTUKSET TEKNISEEN HUOLTOON Alue sijaitsee valmiin rakennetun kunnallisteknisen verkoston alueella. Täydennysrakentaminen edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä. Uuden rakennuskannan myötä sadevesijärjestelmää parannetaan hulevesien osalta. 4.1.13 VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN Kaavamuutoksen ansiosta suunnittelualueen pinta- ja pohjavesiä kuormittava toiminta loppuu huoltamoalueen lakkauttamisen myötä. Uudisrakentamisen yhteydessä vanhan huoltamoalueen osin pilaantunut maaperä puhdistetaan, näin pohjavesien mahdollinen pilaantumisuhka poistuu. 4.1.14 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Huoltamorakennusten sekä linja-autojen korjaus- ja varikkotoiminnan poistuessa vähenee alueen elinkeinotoiminta ja korjaamotoimintaan liittyvät työpaikat. Rakentaminen lisää työpaikkoja rakennusaikana. 4.1.15 VAIKUTUKSET VIRKISTYKSEEN Läheiset Karnaalinpuisto ja Linnanpuisto tulevat olemaan uuden alueen asukkaiden lähimmät virkistysalueet, joten niiden käyttäjämäärät lisääntynevät. 4.1.16 VAIKUTUKSET TERVEYTEEN JA VIIHTYVYYTEEN

26 Uudet asunnot luovat viihtyvyyttä entiselle varikko- ja huoltamoalueelle. Asumisen lisääntyminen luo kaupunkikeskustan tuntumaan elävyyttä ja parantaa turvallisuutta. Läheinen kaupunkipuisto muodostuu viihtyisämmäksi. 4.2 Asemakaavamuutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Koska alueen osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39). Sisältövaatimus Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaavamuutos Noudattaa maakuntakaavaa Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tehostetaan Tuetaan olemassa olevan kunnallistekniikan käyttöä Parannetaan maaperää, vähennetään ympäristöriskejä ja päästöjä. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Liitytään olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Turvaa kasvavan kaupungin väestön asuntotarpeita Alue sijaitsee ydinkeskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Liittyy nykyiseen liikenne- ja kunnallistekniikan verkostoon Kevyen liikenteen yhteydet säilyvät muuttumattomina Energia-, vesi- ja jätehuolto olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen Estetään maaperän pilaantumisen jatkuminen ja vähennetään olemassa olevien jäämien vesistöille aiheuttamaa ympäristörasitusta.

27 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Liikenteen suunnittelussa on huomioitu turvallisuusnäkökohdat Huoltamokortteli muuttuu asuinkäyttöön, raskasliikenne poistuu alueelta Palveluiden läheisyys Asuinalueen läheisyys elävöittää keskustaaluetta Rakennukset ovat pääosin esteettömiä Rakennukset mahdollistavat elinkaariasumisen vauvasta vaariin 6) kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Keskustan palvelut ovat suunnitteilla olevan asuinkorttelin saavutettavissa 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella on selvitysten perusteella havaittu maaperän saastumista. Alueen muuttaminen asuinkäyttöön vaatii maaperän puhdistuksen. Nykyinen huoltamoalue muutetaan asuinalueeksi Olemassa oleva vanha rakennuskanta ja vanha ympäristöä rasittava lämmitysjärjestelmä poistuu. Uudet rakennukset varustetaan nykyaikaisella lämmön talteenottojärjestelmällä Asuinalueen läheisyys elävöittää keskustaaluetta 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Sisältää istuttamisvelvoitteita, joiden avulla ympäristön laatua parannetaan. Tontilla olevan vanhan rakennuksen säilyminen turvataan kaavassa suojelumääräyksellä Alueen käyttötarkoituksen muuttaminen asuinalueeksi mahdollistaa maaperän puhdistamisen. Rakennukset eheyttävät ja selkeyttävät ympäristöä ja parantavat maisemaa Luonnonvaroja ei tuhlata 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Tulevien pihapiirien leikki- sekä oleskelualueiden lisäksi alueen läheisyydessä on riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita. Ei vähennä virkistykseen soveltuvia alueita Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Toteutuksen ei katsota aiheuttavan alueen maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa.

28 4.3 Vaikutukset maakuntakaavaan Maakuntakaavassa alue on varustettu merkinnällä Cs, (Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä). Suunnitteilla oleva asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. 4.4 Vaikutukset yleiskaavaan Suunnittelualueen osayleiskaava-alue ei ole oikeusvaikutteinen. Asemakaavan muutos poikkeaa huoltoasemarakennusten kortteli-alueen (LH) osalta laaditusta osayleiskaavasta. Kaavamuutoksen vaikutuksia suhteessa yleiskaavan sisältövaatimuksiin arvioidaan kohdassa 4.3. 4.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu alustavat rakennussuunnitelmaluonnokset ja havainnekuvat. Rakentaminen käynnistyy asemakaavan vahvistuttua ja pilaantuneen maan puhdistamisen tapahduttua. Asemakaavan toteutumista seurataan rakennuslupamenettelyjen yhteydessä. Tampereella 5. päivänä lokakuuta 2012 Juha Koskela arkkitehti, SAFA, YKS 333

LIITE 1 Asemakaavakarttaehdotus 1/4 29

LIITE 2 Poistuvakaava 2/4 30

LIITE 3 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3/4 31

LIITE: 4 YLEISMÄÄRÄYKSET: - suunniteltaessa tai suoritettaessa alueella toimenpiteitä, jotka edellyttävät maan kaivamista, on otettava huomioon maan pilaantuneisuus ja maaperä on tarvittavilta osin puhdistettava ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen rakennustöiden aloittamista.valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, (VNA 214/2007) - alimmaksi hyväksyttäväksi lattiatasoksi määritellään +81.30 (tulvariski) - kadunpuoleisen asuinhuoneen lattian tulee olla vähintään 0,5 m viereisen katualueen pinnan yläpuolella - alueelle rakennettavien uusien rakennusten tulee muodostaa selkeä, kaupunkikuvaa eheyttävä rajapinta ja tausta Hämeen linnan kulttuurihistoriallisesti merkittävälle ympäristölle - uudisrakennusten parvekkeet on rakennettava kokonaan sisäänvedettyinä - kaksikerroksisten rakennusten julkisivumateriaalina tulee Tampereentien puolella käyttää sävyltään vaaleaa puuta. Korttelin muissa osissa julkisivumateriaalina tulee käyttää myös rappausta. - uudisrakennusten kattomuotona tulee käyttää lapekattoa - rakennuslupaa haettaessa katujulkisivupiirustuksissa on esitettävä viereisten rakennettujen kortteleiden / korttelinosien katujulkisivut - rakennuslupaa haettaessa on esitettävä erillinen pihasuunnitelma - pysäköintialueet on erotettava ja jäsennöitävä katu- ja piha-alueista rakenteellisin aidoin ja istutuksin - tonttikohtaisen leikki- ja oleskelupaikan laajuudeksi tulee määritellä vähintään 10 m² /asunto Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa korttelialueella rakentaa - hissikuilut ja porashuoneiden 15m² ylittävän osan kussakin kerroksessa - edellä mainittujen tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. AUTOPAIKKOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄT: - asunnot: 1ap/ 85 asuinkerrosneliömetriä - vieraspaikat: 1 ap/ 1000 asuinkerrosneliömetriä TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLE ON LAADITTAVA ERILLINEN SITOVA TONTTIJAKO. KOORDINAATISTO ON HML67 NHML MUKAINEN. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOITUSMITTAUKSISTA 23.12.1999 ANNETUN ASETUKSEN VAATIMUKSET. ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1. KAUP.OSA, KORTTELI 15, TONTIT 2, 5 JA 6, KORTTELI 31 SEKÄ KATUALUEET. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU SUHDE 1:1000 PVM. HYV. TÄYD. 30.5.2011,31.8.2012 SUUNN. JUHA KOSKELA, AH PIIRT. A-K ANTTILA, OK N:O KIINTEISTÖINSINÖÖRI TULLUT VOIMAAN 2458 AKI JÄRVINEN TILAAJAJOHTAJA